Brussels IIb Regulation - Matrimonial matters and matters of parental responsibility (recast)

National information and online forms concerning Regulation No. 2019/1111

General information

COUNCIL REGULATION (EU) 2019/1111 of 25 June 2019 on jurisdiction, the recognition and enforcement of decisions in matrimonial matters and the matters of parental responsibility, and on international child abduction (recast), repealing Regulation (EC) No 2201/2003

The Regulation applies between all Member States of the European Union with the exception of Denmark.

A judgment given in a Member State shall be recognised in the other Member States without any special procedure being required.

A decision in matters of parental responsibility given in a Member State which is enforceable in that Member State shall be enforceable in the other Member States without any declaration of enforceability being required.

The exequatur, an intermediate procedure required to obtain cross-border enforcement, is abolished for all decisions. For the purposes of enforcement in a Member State of a decision given in another Member State, the party seeking enforcement shall provide the authority competent for enforcement with: (a) a copy of the decision and (b) the appropriate certificate.

The Regulation provides for nine standard forms.

The Regulation also facilitates the circulation of authentic instruments and agreements on legal separation and divorce or on matters of parental responsibility between the Member States.

The mechanism for the prompt return in the case of child abduction is largely based on the return mechanism of the 1980 Hague Convention, which the Regulation supplements. It also ensures that the child return procedure is faster (limit of maximum period of 6 weeks for the first instance court and 6 weeks for each court of appeal). In addition, the Central Authority will have to process the application efficiently (5-day deadline to confirm receipt of the application).

The Regulation also gives the children the opportunity to express their own views during the proceedings in matters of parental responsibility and international child abduction cases.

The Regulation promotes better cooperation between Central Authorities, which are the direct point of contact for parents. Each Member State shall designate one or more Central Authorities to assist with the application of this Regulation in matters of parental responsibility.

The European e-Justice Portal provides you with information concerning the application of the Regulation and a user-friendly tool for filling in the forms.

The Practice Guide for the application of the Brussels IIb Regulation can be found on this page: EJN's publications

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Last update: 20/09/2022

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Bryssel II b -asetus – Avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevat asiat (uudelleenlaadittu asetus) - Suomi

103 artiklan a alakohta (1. osa) – Viranomaiset, joilla on toimivalta laatia 2 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan b alakohdassa tarkoitettu virallinen asiakirja, ja viranomaiset, joilla on toimivalta rekisteröidä 2 artiklan 2 kohdan 3 alakohdassa tarkoitettu sopimus

Suomen lainsäädännössä ei ole asetuksessa tarkoitettuja virallisia asiakirjoja eikä rekisteröityjä sopimuksia.

103 artiklan a alakohta (2. osa) – Hallintoviranomaiset, jotka myöntävät 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeusapua

Suomessa 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hallintoviranomainen on sosiaalilautakunta (socialnämnd).

Toimivaltainen viranomainen, joka voi antaa todistuksen oikeusavun edellytysten täyttymisestä: oikeusaputoimisto (rättshjälpsbyrå).

103 artiklan b alakohta (1. osa) – Tuomioistuimet, joilla on toimivalta antaa 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus, ja tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta antaa 66 artiklassa tarkoitettu virallista asiakirjaa tai sopimusta koskeva todistus

Asetuksen 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen antaa se tuomioistuin tai viranomainen, joka on antanut päätöksen tai vahvistanut sopimuksen.

103 artiklan b alakohta (2. osa) – Tuomioistuimet, joilla on toimivalta oikaista 37 artiklan 1 kohdassa ja 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todistus, ja tuomioistuimet, joilla on toimivalta antaa 49 artiklassa tarkoitettu todistus siitä, että päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen tai että sen täytäntöönpanokelpoisuutta on rajoitettu; ja tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta oikaista 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu 66 artiklan 1 kohdan nojalla annettava todistus

Tuomioistuimet, joilla on toimivalta oikaista 37 artiklan 1 kohdassa ja 48 artiklan 1 kohdassa annettu todistus: Päätöksen antanut tuomioistuin tai muu viranomainen.

Tuomioistuimet, joilla on toimivalta antaa 49 artiklassa tarkoitettu todistus siitä, että päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen tai että sen täytäntöönpanokelpoisuutta on rajoitettu: Tuomioistuin tai muu viranomainen, joka on keskeyttänyt tai kieltänyt täytäntöönpanon tai jonka antaman päätöksen johdosta aiempi päätös ei ole enää täytäntöönpanokelpoinen tai sen täytäntöönpanokelpoisuutta on rajoitettu.

103 artiklan c alakohta – Tuomioistuimet, joilla on toimivalta tunnustaa 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päätös ja kieltäytyä tunnustamisesta (40 artiklan 2 kohta), sekä tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta kieltäytyä 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta täytäntöönpanosta, 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta riitautuksesta tai muutoksenhausta ja 62 artiklassa tarkoitetusta uudesta riitautuksesta tai jatkomuutoksenhausta

Tuomioistuimet, joilla on toimivalta tunnustaa 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päätös ja kieltäytyä tunnustamisesta (40 artiklan 2 kohta): käräjäoikeus (tingsrätt).

Tuomioistuimet ja viranomaiset, joilla on toimivalta kieltäytyä 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta täytäntöönpanosta: käräjäoikeus (tingsrätt).

Asetuksen 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset ja tuomioistuimet: hovioikeus (hovrätt).

Asetuksen 62 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ja tuomioistuimet: korkein oikeus (högsta domstolen).

103 artiklan d alakohta – Viranomaiset, joilla on 52 artiklassa tarkoitettu toimivalta täytäntöönpanoa varten

Jos täytäntöönpano koskee lapsen huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta taikka lapsen palauttamista toiseen jäsenvaltioon: käräjäoikeus (tingsrätt).

Jos lapsen huoltoa tai palauttamista toiseen jäsenvaltioon koskevan päätöksen antamisesta on kulunut vähemmän kuin kolme kuukautta, päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea tuomioistuimen asemesta ulosottomieheltä.

Jos täytäntöönpano koskee oikeudenkäymiskuluja: ulosottoviranomainen (utsökningsmyndighet).

103 artiklan e alakohta – 61 ja 62 artiklassa tarkoitetut menettelyt, joilla haetaan muutosta täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen

61 artiklan 2 kohta: Täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskevaan käräjäoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla hovioikeuteen. Hovioikeudelle osoitettu valituskirjelmä toimitetaan päätöksen antaneen käräjäoikeuden kansliaan.

62 artikla: korkein oikeus. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä toimitetaan päätöksen antaneen hovioikeuden kirjaamoon.

103 artiklan f alakohta – Sen keskusviranomaisen nimi, osoite ja viestintämenetelmä, joka on nimetty avustamaan asetuksen soveltamisessa vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Jos tätä varten on nimetty useampi kuin yksi keskusviranomainen, ilmoitetaan 76 artiklan mukaisesti niiden alueelliset tai asiakohtaiset tehtävät

Oikeusministeriö

Kansainvälinen oikeusapu

PL 25

00023 Valtioneuvosto

Puhelin:+358 9 1606 7628

Faksi:+358 9 1606 7524

Sähköpostiosoite:  Linkki avautuu uuteen ikkunaancentral.authority@om.fi

103 artiklan g alakohta – Tarvittaessa ilmoitetaan vanhempien lisäksi niiden lähisukulaisten luokat, joiden luo lapsi voidaan sijoittaa jäsenvaltion alueella ilman 82 tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion ennakkohyväksyntää

Suomessa ei ole 82 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja lähisukulaisten luokkia.

103 artiklan h alakohta – Euroopan unionin toimielinten viralliset kielet, jota tai joita voidaan 91 artiklan 3 kohdan nojalla käyttää viestinnässä keskusviranomaisten kanssa niiden oman virallisen kielen tai omien virallisten kielten lisäksi

Suomen ja ruotsin lisäksi hyväksytään englanti.

103 artiklan i alakohta – Kielet, joilla voidaan laatia 80, 81 ja 82 artiklan nojalla toimitettavien pyyntöjen ja oheisasiakirjojen käännökset ja 91 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten vapaiden tekstikenttien käännökset

91 artiklan 2 kohta: Suomen ja ruotsin lisäksi hyväksytään englanti.

Päivitetty viimeksi: 28/07/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.