Eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

50 artiklan 1 kohdan a alakohta – Tuomioistuimet, jotka on nimetty toimivaltaisiksi antamaan turvaamismääräys

Tiettyjen yhteisön asetusten täytäntöönpanemiseksi Romanian EU:hun liittymisen ajankohdasta alkaen tarvittavista toimenpiteistä annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 119/2006 (Ordonanța de urgență a Guvernului nr. 119/2006 privind unele măsuri necesare pentru aplicarea unor regulamente comunitare de la data aderării României la Uniunea Europeană), joka on hyväksytty muutettuna lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I ⁸ osion 1 §:ssä säädetään, että virallisten asiakirjojen tapauksessa vakuustakavarikkoa koskeva hakemus on jätettävä ensimmäisessä oikeusasteessa toimivaltaiselle tuomioistuimelle (siviiliprosessilain (codul de procedură ciivlă) 945 §:n 1 momentti).

Hakemus ratkaistaan, toimenpide pannaan täytäntöön ja takavarikko kumotaan tai poistetaan 954–959 §:n säännösten mukaisesti. Näitä siviiliprosessilain säännöksiä sovelletaan vastaavasti virallisiin asiakirjoihin (971 §:n 1 momentti).

Siviiliprosessilain 94 ja 95 §:n mukaan ensimmäisessä oikeusasteessa toimivaltaisia tuomioistuimia ovat

• alueelliset tuomioistuimet (judecătorii) enintään 200 000 Romanian leun suuruisten rahamääräisten saatavien osalta
• alioikeudet (tribunale).

Alueellisten tuomioistuinten luettelo julkaistaan Atlas-sivuston kohdassa ”Asiakirjojen tiedoksianto”.

Alioikeuksien luettelo julkaistaan Atlas-sivuston kohdassa ”Tuomiot siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Bryssel I -asetus”.

50 artiklan 1 kohdan b alakohta – Viranomainen, joka on nimetty toimivaltaiseksi hankkimaan tilitietoja

Tiettyjen yhteisön asetusten täytäntöön panemiseksi Romanian EU:hun liittymisen ajankohdasta alkaen tarvittavista toimenpiteistä annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 119/2006, joka on hyväksytty muutettuna lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I ⁸ osion 2 §:n mukaan Romanian kansallinen ulosottomiesten liitto (Uniunea Naţională a Executorilor Judecătoreşti, UNEJ) on toimivaltainen viranomainen hankkimaan tilitietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 655/2014 14 artiklan nojalla.

50 artiklan 1 kohdan c alakohta – Keinot tilitietojen hankkimiseksi

Keinona on asetuksen 14 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettu menetelmä.

Romanian kansallisella ulosottomiesten liitolla on pääsy tietotekniseen järjestelmään, jonka valtiovarainministeriö asettaa maksutta saataville lainsäädännön mukaisesti.

50 artiklan 1 kohdan d alakohta – tuomioistuin, jolle turvaamismääräyshakemuksen hylkäämistä koskeva muutoksenhaku osoitetaan

Tiettyjen yhteisön asetusten täytäntöön panemiseksi Romanian EU:hun liittymisen ajankohdasta alkaen tarvittavista toimenpiteistä annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 119/2006, joka on hyväksytty muutettuna lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I ⁸ osion 1 §:n 2 momentissa säädetään asetuksen (EU) N:o 655/2014 21 artiklan mukaisesti, että päätökseen, jolla eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä koskeva hakemus on hylätty, voidaan hakea muutosta päätöksen tehneeseen tuomioistuimeen nähden yhtä oikeusastetta ylemmässä tuomioistuimessa.

50 artiklan 1 kohdan e alakohta – Viranomaiset, jotka on nimetty toimivaltaisiksi vastaanottamaan, toimittamaan ja antamaan tiedoksi turvaamismääräys ja muut tämän asetuksen mukaiset asiakirjat

Siviiliprosessilain 623 §:n nojalla kaikkien ulosottomääräysten pakkotäytäntöönpanon voivat toteuttaa ainoastaan ulosottomiehet, vaikka erityissäädöksissä säädettäisiin toisin. Edellä mainittu ei koske ulosottomääräyksiä, jotka koskevat Euroopan unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön yleiseen konsolidoituun talousarvioon tai talousarvioon kuuluvia tuloja.

Hakemus ratkaistaan, toimenpide pannaan täytäntöön ja takavarikko kumotaan tai poistetaan vastaavasti sovellettavien 954–959 §:n säännösten mukaisesti (siviiliprosessilain 971 §:n 1 momentti).

Vakuustakavarikon tekee ulosottomies edellä mainitun lain vastaavasti sovellettavien ulosottosäännösten mukaisesti, eikä siihen tarvita valtuutusta tai lupaa (siviiliprosessilain 955 §:n 1 momentti).

Siviiliprosessilain 652 §:n 1 momentin b kohdan mukaan tuomioistuimen tuomiot ja muut täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat panee täytäntöön muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä toimiva ulosottomies, jos lainsäädännössä ei toisin säädetä. Irtaimen omaisuuden ulosoton ja suoran ulosoton tapauksessa asiasta vastaa ulosottomies siinä muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, johon velallisen kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka kuuluu, tai siinä muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, jossa omaisuus sijaitsee. Jos velallisen kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee ulkomailla, kuka tahansa ulosottomies on toimivaltainen.

Siviiliprosessilain 652 §:n 2 ja 4 momentissa säädetään, että jos takavarikoitava irtain omaisuus sijaitsee usean muutoksenhakutuomioistuimen tuomiopiirissä, kenellä tahansa niillä toimivista ulosottomiehistä on täytäntöönpanovalta. Tämä koskee myös muiden muutoksenhakutuomioistuinten tuomiopiirissä sijaitsevaa takavarikoitavaa omaisuutta.

Jos velkojan alun perin valtuuttama ulosottomies toteaa, ettei hänen alueelliseen toimivaltaansa kuuluvalla alueella ole takavarikoitavaa omaisuutta eikä tuloa, velkoja voi pyytää täytäntöön panevaa tuomioistuinta jatkamaan ulosottoa käyttämällä toista ulosottomiestä. Tällöin sovelletaan vastaavasti 653 §:n 4 momentin säännöksiä.

Ulosottomiehistä annetun lain nro 188/2000 (Legea nr. 188/2000 privind executorii judecătorești) 7 §:n b, c ja e kohdan mukaisesti ulosottomies antaa tiedoksi oikeudellisia ja muita asiakirjoja sekä oikeudenkäyntiasiakirjoja ja toteuttaa tuomioistuimen määräämiä turvaamistoimenpiteitä.

50 artiklan 1 kohdan f alakohta – Viranomainen, jolla on toimivalta panna täytäntöön eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

Siviiliprosessilain 623 §:n mukaan kaikki ulosottomääräykset voi panna täytäntöön ainoastaan ulosottomies, vaikka erityissäädöksissä säädettäisiin toisin. Edellä mainittu ei koske ulosottomääräyksiä, jotka koskevat Euroopan unionin tai Euroopan atomienergiayhteisön yleiseen konsolidoituun talousarvioon tai talousarvioon kuuluvia tuloja. Hakemus ratkaistaan, toimenpide pannaan täytäntöön ja takavarikko kumotaan tai poistetaan vastaavasti sovellettavien 954–959 §:n säännösten mukaisesti (siviiliprosessilain 971 §:n 1 momentti). Vakuustakavarikon toteuttaa ulosottomies edellä mainitun lain vastaavasti sovellettavien ulosottosäännösten mukaisesti, eikä siihen tarvita valtuutusta tai lupaa (siviiliprosessilain 955 §:n 1 momentti).

Vastaanotettuaan ulosottohakemuksen ulosottomies tekee päätöksen hakemuksen kirjaamisesta ja täytäntöönpanoa koskevan asiakirja-aineiston perustamisesta tai tarvittaessa tekee perustellun päätöksen, jolla kieltäydytään panemasta ulosottomenettelyä vireille. Päätös annetaan viipymättä tiedoksi velkojalle. Jos ulosottomies kieltäytyy aloittamasta ulosottomenettelyä, velkoja voi hakea tähän päätökseen muutosta täytäntöönpanevassa tuomioistuimessa 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta (siviiliprosessilain 665 §).

Ulosottomies toteuttaa tuomioistuimen määräämiä turvaamistoimenpiteitä ulosottomiehistä annetun lain nro 188/2000 7 §:n e kohdan mukaisesti.

50 artiklan 1 kohdan g alakohta – Missä määrin yhteis- ja hallintatilit voidaan turvata

Vakuustalletuksella väliaikaisesti täytäntöön pantavia tuomioita ei panna täytäntöön ennen kuin vakuustalletus on tehty (siviiliprosessilain 678 §).

Jokainen, jonka katsotaan olevan henkilökohtaisesti vastuussa, on vastuussa kaikella senhetkisellä ja tulevalla irtaimella ja kiinteällä omaisuudellaan. Tämä omaisuus muodostaa yhteisvakuuden hänen velkojilleen. Tällaiseksi vakuudeksi ei katsota omaisuutta, jota ei voida takavarikoida. Velkojien, joiden saatavat ovat syntyneet tietyn lainmukaisen omaisuudenjaon yhteydessä, on haettava ensin kyseisen pesän muodostaman omaisuuden ulosottoa. Jos se ei kata saatavia, voidaan hakea myös velallisen muun omaisuuden ulosottoa. Omaisuuteen, joka kuuluu ammatin harjoittamiseen liittyvän omaisuuden lainmukaiseen jakoon, voivat kohdistaa vaatimuksia ainoastaan velkojat, joiden saatavat ovat syntyneet kyseisen ammatin yhteydessä. Kyseiset velkojat eivät voi kohdistaa vaatimuksia velallisen muuhun omaisuuteen. (Siviiliprosessilain 2324 §.)

Jos ulosottomies pitää sitä ulosoton kannalta hyödyllisenä, hän pyytää velallista lain mukaisesti toimittamaan kirjallisia selvityksiä tuloistaan ja omaisuudestaan, myös yhteisomistuksessa olevasta omaisuudesta, jotka voidaan ulosmitata, sekä ilmoittamaan niiden sijaintipaikan. Hän voi myös huomauttaa ulosottomenettelyn jatkamisen seurauksista, jotta velkoja noudattaisi velvoitetta vapaaehtoisesti. Velalliselle ilmoitetaan joka tapauksessa arvioidut ulosottokustannukset. (Siviiliprosessilain 627 §:n 2 momentti.)

Velallinen on 188 §:n 2 momentissa säädettyjen seuraamusten uhalla velvollinen ilmoittamaan ulosottomiehen pyynnöstä kaiken irtaimen ja kiinteän omaisuutensa, myös yhteisomistuksessa olevan omaisuuden, niiden sijaintipaikan sekä kaikki senhetkiset tai säännölliset tulonsa. (siviiliprosessilain 647 §:n 2 momentti).

Asianomaisen osapuolen pyynnöstä myös yhteisomistuksessa olevan omaisuuden jaosta voidaan antaa ratkaisu ulosottomenettelyn vastustamisen yhteydessä. (siviiliprosessilain 712 §:n 4 momentti).

Jos asianomainen osapuoli on ulosottoa vastustamalla hakenut yhteiseksi omaisuudeksi katsottavan omaisuuden jakoa, tuomioistuin ratkaisee jaon lainsäädännön mukaisesti. (siviiliprosessilain 720 §:n 2 momentti).

Irtaimeen omaisuuteen, joka kuuluu hyväksyttyyn ammatin harjoittamiseen liittyvän omaisuuden jakoon, voivat kohdistaa vaatimuksia ainoastaan velkojat, joiden saatavat ovat syntyneet kyseisen ammatin harjoittamisen yhteydessä. Jos omaisuus ei kuulu yksittäiseen liikeomaisuuteen, mutta sitä käytetään velallisen, joka on luonnollinen henkilö, ammatin harjoittamiseen, se voidaan ulosmitata vain, jos ei ole muuta takavarikoitavaa omaisuutta, ja silloinkin ainoastaan elatusvelvoitteita tai muita irtaimeen omaisuuteen kohdistuvia etuoikeussijalla olevia saatavia varten. Jos velallinen harjoittaa maataloutta, tällaista liikeomaisuutta ei voida ulosmitata siltä osin kuin se on välttämätön maataloustoiminnan jatkumisen kannalta. Tällaisia ovat maatalousirtaimistot, joihin kuuluvat työeläimet, niiden rehut ja viljelyyn käytettävät siemenet, paitsi jos tällainen omaisuus on pantattu vakuudeksi tai on etuoikeutetun saatavan kohteena. (Siviiliprosessilain 728 §.)

Hallintatilien (velallisen puolesta kolmannen hallussa tai kolmannen puolesta velallisen hallussa olevien tilien) ulosoton osalta on olemassa tiettyjä jäljempänä esitettyjä periaatesääntöjä, joita sovelletaan edustamiseen ja asiavaltuutukseen.

Siviiliprosessilain 1295 §:ssä säädetään, että edustamisvaltuudet voivat johtua tapauksen mukaan lainsäädännöstä, oikeustoimesta tai tuomioistuimen tuomiosta.

Siviiliprosessilain 1296 §:n mukaan edustajan edustettavan osapuolen puolesta valtuutetulla olevien valtuuksien rajoissa tekemästä sopimuksesta aiheutuu suoria vaikutuksia edustettavan osapuolen ja toisen sopimuspuolen välillä.

Siviiliprosessilain 2021 §:ssä säädetään, että jos toisin ei ole sovittu, toimeksiannon hoitanut nimetty edustaja ei ole vastuussa nimeäjään nähden niiden henkilöiden/yhteisöjen, joiden kanssa sopimus on tehty, velvoitteiden täyttämisen yhteydessä, ellei heidän/niiden maksukyvyttömyys ollut tai maksukyvyttömyyden olisi pitänyt olla nimetyn edustajan tiedossa päivänä, jona sopimus tehtiin kyseisten henkilöiden/yhteisöjen kanssa.

Siviiliprosessilain 1309 §:n 1 momentin mukaan sellaisen henkilön/yhteisön tekemästä sopimuksesta, joka toimii edustajana mutta jolla ei ole valtuutetun valtuuksia tai joka ylittää myönnetyt valtuudet, ei aiheudu vaikutuksia edustettavan osapuolen ja kolmansien osapuolten välillä.

Siviiliprosessilain 1311 §:n mukaan osapuoli, jonka puolesta sopimus tehtiin, voi 1309 §:ssä säädetyissä tapauksissa vahvistaa sen noudattamalla sopimuksen pätevää tekemistä koskevia muotovaatimuksia. Sopimuspuolena oleva kolmas osapuoli voi asiasta ilmoittamalla myöntää vahvistamista varten kohtuullisen määräajan, jonka jälkeen sopimusta ei voida enää vahvistaa.

Siviiliprosessilain 1309 §:n 2 momentissa säädetään kuitenkin, että jos sopimuspuolena olevalla kolmannella osapuolella on edustajan käyttäytymisen vuoksi ollut perusteltu syy uskoa, että edustajalla on edustamisvaltuudet ja että hän toimii myönnettyjen valtuuksien rajoissa, edustaja ei voi enää vedota edustamisvaltuuksien puuttumiseen sopimuspuolena olevaan kolmanteen osapuoleen nähden.

Siviiliprosessilain 1310 §:n mukaan henkilö tai yhteisö, joka tekee sopimuksen edustajana ilman valtuutusta tai joka näin tehdessään ylittää myönnetyt toimivaltuudet, on vastuussa kaikista sellaiselle sopimuspuolena olevalle kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista, joka on vilpittömästi uskonut, että sopimus oli tehty pätevästi.

Siviiliprosessilain 1297 §:n mukaan silloin, kun edustaja on tehnyt sopimuksen myönnettyjen valtuuksien rajoissa, mutta sopimuspuolena oleva kolmas osapuoli ei tiedä eikä ole voinut tietää edustajan toimineen tällaisessa asemassa, kyseinen sopimus velvoittaa ainoastaan edustajaa ja kolmatta osapuolta, jollei lainsäädännössä toisin säädetä. Jos edustaja tehdessään myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa yrityksen puolesta sopimuksen kolmannen osapuolen kanssa väittää omistavansa kyseisen yrityksen ja kolmas osapuoli saa myöhemmin selville todellisen omistajan henkilöllisyyden, kolmas osapuoli voi kuitenkin käyttää myös hänellä todelliseen omistajaan nähden olevia oikeuksia.

50 artiklan 1 kohdan h alakohta – Säännöt, joita sovelletaan ulosotosta vapautettaviin määriin

729 § Siviiliprosessilaissa säädetyt rahamääräisten tulojen ulosmittausta koskevat rajoitukset

1. Palkoista tai palkkioista ja muista säännöllisistä tuloista, sosiaaliturvajärjestelmien mukaisista eläkkeistä sekä muista velalliselle säännöllisesti toimeentulona maksettavista määristä voidaan ulosmitata a) enintään puolet nettokuukausituloista, jos saatavat perustuvat elatusvelvollisuuteen tai lapsilisiin b) enintään kolmannes nettokuukausituloista kaikkien muiden velkojen tapauksessa.
2. Jos samoihin määriin sovelletaan useita ulosottomääräyksiä, kokonaisuudessaan enintään puolet velallisen nettokuukausituloista voidaan ulosmitata saatavien luonteesta riippumatta, jollei lainsäädännössä toisin säädetä.
3. Jos palkat tai muut velalliselle säännöllisesti toimeentulona maksettavat määrät ovat pienemmät kuin kansallinen vähimmäisnettopalkka, ulosmittaus voi kohdistua vain siihen osaan, joka ylittää puolet vähimmäispalkasta.
4. Tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksettavista etuuksista, työntekijöille työsopimuksen päättyessä maksettavista lakisääteisistä korvauksista ja lakisääteisistä työttömyyskorvauksista voidaan ulosmitata ainoastaan elatusvelvollisuuteen ja kuoleman tai henkilövahingon tapauksessa maksettaviin vahingonkorvauksiin kohdistuvat saatavat, jollei lainsäädännössä toisin säädetä.
5. Edellä 4 momentissa tarkoitettujen etuusoikeuksien määrästä voidaan ulosmitata enintään puolet.
6. Edellä olevien 1–4 momentin säännösten mukaisesti pidätetyt määrät vapautetaan tai jaetaan 864 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaisesti.
7. Valtionavustuksia, lapsilisiä, sairaiden lasten hoidosta maksettavaa tukea, äitiysrahaa, kuolemantapauskorvauksia, valtion myöntämiä opiskelustipendejä, päivärahoja ja muita lakisääteisiä erityiskorvauksia ei voida ulosmitata minkäänlaista velkaa vastaan.

970 § Siviiliprosessilaissa säädetyt takavarikkojen kohteet

Takavarikkoon voidaan 953 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä määrätä rahamääriä, arvopapereita tai muuta takavarikoitavaa aineetonta irtainta omaisuutta, jonka kolmas osapuoli on tai tulee myöhemmin olemaan velkaa velalliselle olemassa olevien oikeussuhteiden perusteella.

Siviiliprosessilain 631 §:n 1 momentti

Ulosotto voidaan kohdistaa kaikkiin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin julkis- tai yksityisoikeuden mukaisesti lukuun ottamatta niitä, joihin ei lainsäädännön nojalla saa kohdistaa ulosottoa.

Siviiliprosessilain 781 §:n 2 ja 5 momentti

Pankkitileillä olevien rahamäärien takavarikkoon voidaan panna sekä kyseisten tilienhyvityssaldo että niille maksettavat tulevat maksut tarvittaessa 729 §:ssä säädetyin rajoituksin.

Ulosottoa ei voida kohdistaa

1. määriin, jotka on tarkoitus käyttää erityisiin lakisääteisiin tarkoituksiin ja joita velallisella ei ole oikeutta luovuttaa tai hukata
2. määriin, jotka on saatu kansallisten tai kansainvälisten laitosten tai järjestöjen tiettyihin ohjelmiin tai hankkeisiin myöntämänä avustuksena tai rahoituksena
3. tuleviin palkkoihin liittyviin määriin kolmen kuukauden ajan takavarikon vahvistamisesta. Jos samaan tiliin on kohdistettu useita takavarikkomääräyksiä, kolmen kuukauden ajanjakso, jonka aikana voidaan suorittaa tuleviin palkkoihin liittyviä maksuja, lasketaan vain kerran, ja se alkaa kulua päivästä, jona ensimmäinen takavarikko vahvistetaan.

50 artiklan 1 kohdan i alakohta – Onko pankeilla oikeus periä maksuja vastaavien kansallisten määräysten toteuttamisesta tai tilitietojen toimittamisesta, ja jos on, kumpi osapuoli on vastuussa näiden maksujen maksamisesta

Ei sovelleta.

Sekä pankkien ja asiakkaiden välisten sopimussuhteiden että erityisen pankkilainsäädännön perusteella asiakkaiden tileihin vaikuttavien turvaamistoimenpiteiden täytäntöönpano on liiketoimi, josta pankit veloittavat takavarikointimaksun (sekä asiakkaiden tileihin kohdistuvien turvaamistoimien että täytäntöönpanotoimien yhteydessä). Maksu asetetaan, kun takavarikko vahvistetaan, mutta (asetuksen aiheena olevan) tilivarojen turvaamisen tapauksessa tätä maksua ei käytännössä peritä asiakkaalta.

Tämä johtuu siitä, että maksu peritään tosiasiallisesti silloin, kun rahamäärät vapautetaan tuomioistuimille/veroviranomaisille eli takavarikoitujen määrien siirtohetkellä. Asetuksen tavoitteena on kuitenkin rahamäärän turvaaminen eikä sen maksaminen. Sen tarkoituksena ei ole täytäntöönpanokelpoinen takavarikko.

Näin ollen maksua ei käytännössä peritä asiakkaalta turvaamistoimien (kuten eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen) tapauksessa, jossa ei tosiasiallisesti toteuteta ”lopullista (vapauttamis)vaihetta”, vaan pankki toteuttaa ainoastaan turvaamistoimenpiteen saatuaan asiakirjat kyseisen toimenpiteen määränneeltä elimeltä.

Ei sovelleta.

50 artiklan 1 kohdan j alakohta – Maksuasteikko tai muu säännöstö, jossa vahvistetaan turvaamismääräyksen käsittelyyn tai täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten tai muiden elinten perimät maksut

Ulosottomiehet perivät oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksi antamisesta vähintään 20 leun ja enintään 400 leun suuruisen maksun (ks. ulosottomiesten palveluista perittävien vähimmäis- ja enimmäismaksujen hyväksymisestä annetun oikeusministerin asetuksen nro 2550/C/14.11.2006 (Ordinul Ministrului Justiției nr. 2550/C/14.11.2006 privind aprobarea onorariilor minimale şi maximale pentru serviciile prestate de executorii judecătorești) liitteessä I oleva 1 kohta).

Ulosottomiehet perivät turvaamismääräysten täytäntöönpanosta velallisilta, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, vähintään 100 leun ja enintään 1 200 leun suuruisen maksun sekä velallisilta, jotka ovat oikeushenkilöitä, 2 200 leun suuruisen maksun (ks. ulosottomiesten palveluista perittävien vähimmäis- ja enimmäismaksujen hyväksymisestä annetun oikeusministerin asetuksen nro 2550/C/14.11.2006 liitteessä I oleva 10 kohta).

Ulosottomiesten perimät maksut julkaistaan ulosottomiesten liiton verkkosivustolla lainsäädäntöä käsittelevässä osassa (Legislaţie), määräyksiä koskevassa kohdassa (Ordin), ulosottomiesten palveluista perittävien vähimmäis- ja enimmäismaksujen hyväksymisestä 14. marraskuuta 2006 annettu oikeusministerin määräys nro 2550 https://www.executori.ro/CadruLegislativ.aspx.

Maksut peritään ulosottomiesten Romaniassa suorittamista palveluista.

Leimaveron osalta ks. n alakohdassa esitetyt tiedot.

50 artiklan 1 kohdan k alakohta – Vastaavien kansallisten määräysten mahdollinen etusija-asema

Yleisesti sovellettavan lainsäädännön mukaan vakuustakavarikkojen välillä ei ole etusijajärjestystä, mutta saatavien, joiden turvaamista haetaan, välillä on etusijajärjestys niiden tyypin mukaan.

865 § Siviiliprosessilain mukainen saatavien yleinen etusija-asema

(1) Jos useat velkojat ovat panneet ulosoton vireille tai jos myös muut velkojat ovat esittäneet täytäntöönpanoperusteitaan ennen ulosmitatun määrän vapauttamista tai jakamista, ulosottomies tekee jaon seuraavassa etusijajärjestyksessä, jollei lainsäädännössä toisin säädetä:

1. oikeudenkäyntikuluihin kohdistuvat saatavat, jotka liittyvät turvaamistoimenpiteisiin tai täytäntöönpanoon, omaisuuserien, joiden hinta jaetaan, säilyttämiseen tai muihin velkojien yhteisen edun nimissä aiheutuneisiin kustannuksiin, sekä velkojaan kohdistuvat saatavat, jotka liittyvät osoitetun omaisuuserän hankkimista ja julkiseen rekisteriin kirjaamista koskevien lakisääteisten vaatimusten tai muodollisuuksien täyttämisestä aiheutuneisiin kuluihin
2. velallisen hautauskulut olosuhteista riippuen
3. palkkoihin ja muihin vastaaviin velkoihin, eläkkeisiin, lakisääteisiin työttömyyskorvauksiin, elatusmaksuihin ja lasten huoltoavustuksiin, äitiysrahaan, tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksettaviin korvauksiin, sairauden ennalta ehkäisemiseen, kuntoutukseen tai terveyden parantamiseen liittyvien avustusten ja sosiaaliturvajärjestelmien mukaisiin kuolemantapauskorvauksiin kohdistuvat saatavat sekä saatavat, jotka kohdistuvat velvoitteeseen maksaa vahingonkorvausta kuoleman, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai henkilövahingon tapauksessa
4. saatavat, jotka johtuvat lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta, lapsilisistä tai velvollisuudesta maksaa muita säännöllisiä toimeentuloavustuksia
5. verosaatavat, jotka johtuvat veroista, maksuista, osuusmaksuista ja muista lakisääteisistä määristä, jotka velallinen on velkaa valtion talousarvioon, valtion sosiaaliturvajärjestelmien talousarvioon, paikallisiin talousarvioihin tai erityisrahastojen talousarvioihin
6. valtion myöntämistä lainoista johtuvat saatavat
7. saatavat, jotka kohdistuvat laittomasta toiminnasta yhteiskunnan omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamiseen
8. saatavat, jotka johtuvat pankkilainoista, tavarantoimituksista, palvelujen tarjoamisesta tai töiden suorittamisesta sekä vuokrista tai vuokrasopimuksista
9. valtion talousarvioon tai paikallisiin talousarvioihin maksettaviin sakkoihin kohdistuvat saatavat
10. muut saatavat.

(2) Saatavan siirtymistä koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen jonkin 1 momentissa tarkoitetun saatavan maksavan osapuolen hyväksi.

(3) Jos saatavat kuuluvat samaan etusijaluokkaan, realisoitu määrä jaetaan velkojien kesken suhteessa niiden saataviin, jollei lainsäädännössä toisin säädetä.

866 § Valtion saatavien ilmoittaminen

1. Kuka tahansa velkoja voi 15 päivän kuluessa lainsäädännön mukaisesta ulosottomenettelyn aloittamisesta pyytää valtiota tai paikallisia hallintoelimiä ilmoittamaan mahdolliset etuoikeussijalla olevat saatavansa. Tällainen pyyntö kirjataan julkisiin rekistereihin vain, jos paikallisille veroviranomaisille tehdystä tiedoksiannosta esitetään näyttöä.
2. Valtion tai paikallisen hallintoelimen on 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta ilmoitettava ja rekisteröitävä saatavansa määrä.
3. Edellä 1 momentissa tarkoitetun velvoitteen noudattamatta jättäminen johtaa etuoikeuden menettämiseen ilmoittamista pyytäneisiin velkojiin nähden.

867 § Vakuudellisten saatavien sijoittuminen maksujärjestyksessä

Jos joillakin velkojilla on lainsäädännössä säädetyin edellytyksin panttioikeuksia, kiinnitykseen perustuvia oikeuksia tai muita turvattuja etuoikeuksia myytyyn omaisuuteen, omaisuuden myynnistä saatua määrää jaettaessa niiden saatavat maksetaan ennen 865 §:n 1 momentin c kohdassa tarkoitettuja saatavia.

868 § Liitännäisten saatavien sijoittuminen maksujärjestyksessä

Korot ja sakot tai muut pääsaatavaan nähden liitännäiset saatavat maksetaan pääsaatavan jälkeen.

50 artiklan 1 kohdan l alakohta – Tuomioistuin tai täytäntöönpanoviranomainen, jolla on toimivalta myöntää oikeussuojakeino

Tiettyjen yhteisön asetusten täytäntöön panemiseksi Romanian EU:hun liittymisen ajankohdasta alkaen tarvittavista toimenpiteistä annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 119/2006, joka on hyväksytty muutettuna lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I ⁸ osion 1 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 655/2014 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeussuojakeino kuuluu päätöksen, jolla eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä koskeva hakemus hyväksyttiin, tehneeseen tuomioistuimeen nähden yhtä oikeusastetta ylemmän tuomioistuimen toimivaltaan.

Asetuksen N:o 655/2014 34 artiklassa säädetyt oikeussuojakeinot tilivarojen turvaamismääräyksen täytäntöönpanoa vastaan kuuluvat täytäntöön panevan tuomioistuimen toimivaltaan.

50 artiklan 1 kohdan m alakohta – Tuomioistuin, jolle muutoksenhaku osoitetaan, ja muutoksenhaun mahdollinen määräaika

Tiettyjen yhteisön asetusten täytäntöön panemiseksi Romanian EU:hun liittymisen ajankohdasta alkaen tarvittavista toimenpiteistä annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 119/2006, joka on hyväksytty muutettuna lailla nro 191/2007, sellaisena kuin se on muutettuna, I ⁸ osion 1 §:n 5 momentissa säädetään, että asetuksen (EU) N:o 655/2014 37 artiklassa tarkoitettu muutoksenhaku kuuluu kyseisen pykälän 3 tai 4 momentissa tarkoitettuun tuomioistuimeen nähden yhtä oikeusastetta ylemmän tuomioistuimen eli edellä mainitun asetuksen 35 artiklassa tarkoitettuun tuomioistuimeen nähden yhtä oikeusastetta ylemmän tuomioistuimen toimivaltaan. Muutoksenhaku on toimitettava 30 päivän kuluessa tuomion antamisesta, jollei lainsäädännössä toisin säädetä.

50 artiklan 1 kohdan n alakohta – Oikeudenkäyntimaksut

Leimaverosta annetun hallituksen poikkeusasetuksen nro 80/2013 (Ordonanța de urgență a Guvernului nr. 80/2013 privind taxele judiciare de timbru), sellaisena kuin se on muutettuna, 11 §:n 1 momentin b kohdan nojalla eri hakemuksista peritään seuraavat maksut:

• turvaamistoimenpiteitä koskevat hakemukset – 100 leuta
• turvaamistoimenpiteiden määräämistä koskevat hakemukset alusten tai ilma-alusten yhteydessä – 1 000 leuta
• eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä koskevat hakemukset, jotka on laadittu eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 655/2014 mukaisesti – 100 leuta.

50 artiklan 1 kohdan o alakohta – Asiakirjojen käännöksissä hyväksytyt kielet

Romania hyväksyy ainoastaan romanian kielen (perustuslain (Constituția) 128 §:n 1 momentti ja oikeuslaitoksesta annetun uudelleen julkaistun lain nro 304/2004 (Legea nr. 304/2004 privind organizarea judiciară), sellaisena kuin se on muutettuna, 14 §:n 1 momentti).