Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Siviiliprosessilaissa (Zakon o parničnom postupku, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 53/91, 91/92, 58/93, 112/99, 88/01, 117/03, 88/05, 02/07, 84/08, 123/08, 57/11, 148/11, 25/13, 89/14, 70/19 ja 80/22) säädetään, miten todisteet otetaan vastaan siviilioikeudellisissa asioissa etäyhteydellä. Siviiliprosessilain 115 §:n 3 momentin mukaisesti tuomioistuin voi määrätä, että tietyt todisteet otetaan vastaan etäyhteydellä käyttäen asianmukaisia audiovisuaalisia laitteita ja etäviestintään tarkoitettua teknistä alustaa. Siviiliprosessilain 115 §:n 5 momentissa säädetään, että tuomioistuin päättää tietyn todisteen vastaanottamisesta etäyhteydellä sen jälkeen, kun se on saanut asiasta huomautukset osapuolilta ja muilta osallistujilta, jotka osallistuvat etäyhteydellä järjestettävään istuntoon.

Edellytykset todisteiden vastaanottamiselle audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla määritellään yksityiskohtaisemmin oikeusasioista vastaavan ministerin antamilla säännöillä. Todisteet voidaan ottaa vastaan videoneuvottelussa, johon tuomioistuin osallistuu, kun oikeusasioista vastaava ministeri toteaa päätöksellään, että asianomaiset yksittäiset tuomioistuimet ovat täyttäneet istunnon äänitallennetta koskevat tekniset vaatimukset.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Koska todisteiden vastaanottamisen edellytyksiä audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla koskevia sääntöjä ei ole vielä annettu, videoneuvottelussa kuultavan henkilön tyyppiä koskevia rajoituksia ei ole vielä määritetty. Siviiliprosessilain säännöksissä ei kuitenkaan ole asetettu rajoituksia henkilöistä (todistajista, asiantuntijoista ja osapuolista), jotka voivat antaa todistajanlausunnon todisteena siviilioikeudellisessa menettelyssä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Siviiliprosessilaissa ei aseteta yleisiä rajoituksia sille, minkä tyyppisiä todisteita voidaan käyttää sellaisten tiettyjen tosiseikkojen toteen näyttämiseen, jotka ovat ratkaisevia pääasian ratkaisemisen kannalta. Tuomioistuin voi 115 §:n nojalla määrätä, että istunto järjestetään etäyhteydellä käyttäen asianmukaisia audiovisuaalisia laitteita ja etäviestintään tarkoitettua teknistä alustaa tai että tietyt todisteet vastaanotetaan samalla tavalla. Siviiliprosessilain 115 §:n 5 momentin mukaan tuomioistuin päättää kuitenkin siitä, järjestetäänkö istunto etäyhteydellä tai vastaanotetaanko todisteet etäyhteydellä, kun se on saanut asiasta huomautukset osapuolilta ja muilta osallistujilta, jotka osallistuvat etäyhteydellä pidettävään istuntoon. Näin ollen tuomioistuin päättää kussakin yksittäistapauksessa, voidaanko todisteet ottaa vastaan tällä tavalla tai onko olemassa rajoituksia, jotka estävät todisteiden vastaanottamisen näin.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Koska todisteiden vastaanottamisen edellytyksiä audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla koskevia sääntöjä ei ole vielä annettu, ei voida antaa vastausta rajoituksista, jotka liittyvät paikkoihin, joissa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun avulla.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Koska todisteiden vastaanottamisen edellytyksiä audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla koskevia sääntöjä ei ole vielä annettu, vastausta ei voida antaa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Osapuolilla ja oikeudenkäynnin muilla osallistujilla on oikeus käyttää omaa kieltään osallistuessaan istuntoihin ja toteuttaessaan muita oikeudenkäyntitoimia suullisesti tuomioistuimessa. Jos oikeudenkäyntiä ei käydä osapuolen tai oikeudenkäynnin muiden osallistujien kielellä, heille toimitetaan tulkkaus heidän kielelleen istunnon sisällöstä ja niistä asiakirjoista, joita istunnossa on käytetty todisteiden esittämiseen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Osapuolille ja oikeudenkäynnin muille osallistujille ilmoitetaan heidän oikeudestaan seurata suullista käsittelyä tuomioistuimessa omalla kielellään tulkin avustuksella. He voivat luopua oikeudestaan tulkkaukseen ilmoittamalla, että he osaavat oikeudenkäyntikieltä. Pöytäkirjaan kirjataan merkintä siitä, että heille on ilmoitettu oikeudesta, sekä osapuolten ja muiden osallistujien antamat ilmoitukset. Tulkkauksesta vastaavat tulkit. Osapuoli tai muu osallistuja vastaa tulkkauskustannuksista.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Koska todisteiden vastaanottamisen edellytyksiä audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla koskevia sääntöjä ei ole vielä annettu, vastausta ei voida antaa.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Päättäessään oikeudenkäyntikuluista tuomioistuin määrää osapuolen korvaamaan ainoastaan ne kulut, jotka ovat olleet välttämättömiä oikeudenkäynnin toteuttamiseksi. Tuomioistuin päättää välttämättömistä kuluista ja näiden kulujen määrästä ja tutkii huolellisesti kaikki asiaan liittyvät seikat ja ottaa huomioon muun muassa säännöt, jotka koskevat pääkäsittelyn valmistelua, mihin sisältyvät kirjalliset lausunnot, yksi valmisteluistunto ja yksi pääkäsittely.

Kun osapuoli pyytää todisteiden vastaanottamista, hänen on tuomioistuimen määräyksen nojalla talletettava etukäteen summa, joka kattaa todisteiden vastaanottamisesta aiheutuvat kulut. Jos kumpikin osapuoli ehdottaa todisteiden vastaanottamista tai tuomioistuin määrää sen viran puolesta, tuomioistuin vaatii, että molemmat osapuolet tallettavat puolet vaaditusta summasta. Jos tuomioistuin on määrännyt todisteiden vastaanottamisesta viran puolesta, se voi määrätä, että vain yhden osapuolen on talletettava summa.

Asian kokonaisuudessaan hävinnyt osapuoli vastaa vastapuolen ja tämän väliintulijan oikeudenkäyntikuluista. Hävinneen osapuolen väliintulijan on maksettava toimistaan aiheutuneet kulut.

Jos osapuolet voittavat oikeudenkäynnin osittain, tuomioistuin määrittää ensin kunkin osapuolen voiton prosenttiosuuden ja vähentää sitten vähemmän voittaneen osapuolen voiton prosenttiosuuden enemmän voittaneen osapuolen voiton prosenttiosuudesta. Tämän jälkeen se vahvistaa asiassa enemmän voittaneen osapuolen erityisten kustannusten ja kokonaiskustannusten summan, jota tarvittiin menettelyn asianmukaista sujumista varten, ja korvaa tämän jälkeen kyseiselle osapuolelle sen osuuden kokonaiskuluista, joka vastaa jäljelle jäävää prosenttiosuutta sen jälkeen, kun on otettu huomioon osapuolten voittojen prosenttiosuudet. Voitto-osuus arvioidaan hyväksyttyjen vaatimusten perusteella ottaen huomioon myös sen, miten hyvin vaatimukset on perusteltu todisteilla.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Todistajat saavat kirjallisen haasteen, jossa ilmoitetaan haastetun henkilön nimi, aika ja paikka, asia, jota varten heidät on haastettu, sekä maininta siitä, että heidät haastetaan todistajiksi. Haasteessa todistajille tiedotetaan perusteettoman poissaolon seurauksista ja heidän oikeudestaan saada korvausta aiheutuneista kuluista. Tuomari ilmoittaa todistajille, että he voivat kieltäytyä antamasta todistajanlausuntoa seikoista, jotka osapuoli on uskonut heille heidän toimiessaan osapuolen edustajana tai jotka osapuoli tai muu henkilö on tunnustanut heille heidän toimiessaan ripittäjänä, sekä seikoista, jotka todistaja on saanut tietoonsa asianajajana, lääkärinä tai muun ammatin tai toiminnan yhteydessä, jos on olemassa velvoite pitää salassa se, mitä on saatu tietoon kyseisen ammatin tai toiminnan yhteydessä. Todistaja voi lisäksi kieltäytyä vastaamasta yksittäisiin kysymyksiin, jos siihen on pakottava syy, etenkin jos vastaaminen aiheuttaisi hänelle tai hänen verisukulaiselleen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa tai sivusukulaiselleen kolmanteen polveen asti tai hänen puolisolleen tai puolisonsa sukulaisille toiseen polveen asti – vaikka avioliitto olisi päättynyt – tai hänen huoltajalleen tai huollettavalleen tai adoptiovanhemmalleen tai -lapselleen suurta häpeää tai huomattavaa taloudellista vahinkoa tai johtaisi heitä koskevan rikossyytteen nostamiseen. Tuomari yhden tuomarin kokoonpanossa tai jaoston puheenjohtaja ilmoittaa todistajalle, että tämä voi kieltäytyä vastaamasta esitettyihin kysymyksiin.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Todistajan henkilöllisyyden todentamiseksi tuomari pyytää todistajaa ilmoittamaan etu- ja sukunimensä, henkilötunnuksensa, isännimensä, ammattinsa, osoitteensa, syntymäpaikkansa, ikänsä ja suhteensa asianosaisiin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Tuomioistuin voi päättää, että todistaja vannoo valan annetuista lausunnoista tai että vala vannotaan ennen todistajan kuulemista. Vala vannotaan suullisesti seuraavasti: ”Vannon kunniani kautta, että olen vastannut jokaiseen tuomioistuimen esittämään kysymykseen totuudenmukaisesti ja että en ole salannut asiasta tiedossani olevia tietoja.” Mykät todistajat, jotka ovat luku- ja kirjoitustaitoisia, vannovat valan allekirjoittamalla valatekstin, ja kuurot todistajat vannovat valan lukemalla sen tekstin. Jos kuurot tai mykät todistajat eivät ole luku- tai kirjoitustaitoisia, he vannovat valan tulkin avustuksella. Jos todistajaa kuullaan uudelleen, hän ei vanno valaa uudelleen, vaan häntä muistutetaan jo vannotusta valasta. Valaa ei vaadita todistajilta, jotka eivät ole istunnon ajankohtana vielä täysi-ikäisiä tai jotka eivät voi ymmärtää valan merkitystä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Koska todisteiden vastaanottamisen edellytyksiä audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla koskevia sääntöjä ei ole vielä annettu, vastausta ei voida antaa.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Koska todisteiden vastaanottamisen edellytyksiä audiovisuaalisten laitteiden ja etäviestintään tarkoitetun teknisen alustan avulla koskevia sääntöjä ei ole vielä annettu, vastausta ei voida antaa.