Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Siviiliprosessista vuonna 2016 annetun lain CXXX (A polgári perrendtartásról szóló 2016. évi CXXX. Törvény, jäljempänä ’siviiliprosessilaki’) mukaan tuomioistuin voi päättää joko asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuulla asianosaista, jotakuta toista henkilöä, jota oikeudenkäyntimenettely koskettaa, todistajaa tai asiantuntijaa ja suorittaa katselmuksen sähköisen viestintäverkon välityksellä edellyttäen, että katselmuksen kohteena olevan tavaran omistaja ei esitä vastalauseita. Kuuleminen voidaan määrätä järjestettäväksi sähköisen viestintäverkon välityksellä silloin kun se on asianmukaista esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyn nopeuttamiseksi tai kun kuulemisen järjestäminen käsittelypaikkakunnalla olisi erittäin vaikeaa tai aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia tai jos kuuleminen sähköisen viestintäverkon välityksellä on tarpeen todistajan suojelemiseksi.

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvasta kuulemisesta säädetään siviiliprosessilain XLVII luvussa sekä oikeusministeriön 21 päivänä joulukuuta 2017 antamassa asetuksessa N:o 19/2017 sähköisen viestintäverkon käytöstä siviilioikeudellisiin riita-asioihin liittyvissä käsittelyissä ja kuulemisissa (19/2017. (XII. 21.) IM rendelet a polgári eljárásban a tárgyalás, a meghallgatás elektronikus hírközlő hálózat útján történő megtartásáról).

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä kuultavien henkilöiden joukkoa ei ole rajoitettu. Tällä tavalla voidaan kuulla osapuolia ja muita asianosaisia, todistajia, asiantuntijoita ja katselmuksen kohteena olevan tavaran omistajia.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaa käsittelyä, henkilön kuulemista tai katselmusta voidaan hyödyntää osapuolten, muiden asianosaisten, todistajien ja asiantuntijoiden kuulemiseen tai katselmuksen järjestämiseen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuva kuuleminen voidaan järjestää tuomioistuimen tai jonkin muun elimen rakennuksessa, tarkoitusta varten erikseen varatussa tilassa, edellyttäen, että sähköisen viestintäverkon toiminnan kannalta välttämättömät edellytykset täyttyvät.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuin voi pääasian käsittelyvaiheessa määrätä jommankumman osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, että sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestetystä käsittelystä, kuulemisesta tai katselmuksesta laaditaan pöytäkirja käyttäen hyväksi videotallenteita, jotka sisältävät keskeytymättömän ja samanaikaisen ääniraidan, jos tarvittavat tekniset edellytykset täyttyvät.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun esitetään asetuksen (EU) 2020/1783 12–14 artiklan mukainen pyyntö, on asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan noudatettava pääsääntöisesti siviiliprosessilakia. Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuinmenettelyn kieli on unkari. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei kenellekään aiheudu haittaa siitä, ettei hän osaa unkaria. Jokaisella on tuomioistuinmenettelyssä oikeus käyttää suullisesti äidinkieltään tai jotakin alueellista tai vähemmistökieltä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Sitä varten tuomioistuimen on tarvittaessa käytettävä tulkkia. Lisäksi pyynnön esittänyt tuomioistuin voi asetuksen (EU) 2020/1783 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti pyytää, että pyyntö täytetään noudattaen sen kansallisen lainsäädännön mukaista erityistä menettelyä. Pyynnön vastaanottanut tuomioistuin täyttää pyynnön erityisen menettelyn mukaisesti, jollei se ole ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön kanssa tai jollei se voi tehdä sitä merkittävien käytännön vaikeuksien vuoksi. Jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin ei jostain edellä mainitusta syystä johtuen noudata pyyntöä erityisen menettelyn käyttämisestä, sen on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle.

Kun esitetään 19–21 artiklan mukainen pyyntö, asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 8 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on suoritettava välitön todisteiden vastaanottaminen jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun esitetään 12–14 artiklan mukainen pyyntö, tulkkien järjestämisestä vastaa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin, jos tulkkia tarvitaan äidinkielen tai alueellisen tai vähemmistökielen käytön takia.

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen siitä, missä tulkin olisi oltava silloin kun kuuleminen järjestetään sähköisen viestintäverkon välityksellä. Sen sijaan siinä säädetään, että tulkin on oltava paikalla tilassa, joka on järjestetty sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaa kuulemista varten. Oikeusministeriön 21 päivänä joulukuuta 2017 antaman asetuksen N:o 19/2017 mukaan tulkin on oltava näkyvillä tallenteessa.

Kun esitetään 19–21 artiklan mukainen pyyntö, pyynnön esittänyttä tuomioistuinta on 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyynnöstä avustettava tulkin löytämisessä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Tuomioistuin antaa sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävää kuulemista koskevan määräyksen tiedoksi samalla kun se lähettää haasteen saapua käsittelyyn, kuulemiseen tai katselmukseen. Sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävää kuulemista koskeva määräys lähetetään viipymättä myös sille tuomioistuimelle tai muulle elimelle, joka tarjoaa tilat kyseistä käsittelyä varten.

Siviiliprosessilaissa ei säädetä erikseen haasteesta osallistua sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävään kuulemiseen. Kutsu kuulemiseen on lähetettävä hyvissä ajoin, jotta tuomioistuin ehtii saada takaisin vastaanottotodistuksen, joka osoittaa tiedoksiantamisen tapahtuneen, vielä ennen kuulemista.

Ensimmäisen käsittelyn päivämäärä on yleensä määritettävä siten, että haaste voidaan antaa osapuolille tiedoksi vähintään 15 päivää ennen käsittelyä. Tuomioistuin voi kiireellisissä tapauksissa lyhentää tätä määräaikaa.

Kun esitetään 19–21 artiklan mukainen pyyntö, on noudatettava 19 artiklan 4 ja 8 kohdan säännöksiä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Kustannukset vaihtelevat, ja pyynnön esittäneen tuomioistuimen on vastattava niistä (tekemällä talletus tai suorittamalla ennakkomaksu), jos pyynnön vastaanottanut tuomioistuin sitä pyytää. Asianosaisen velvollisuuteen korvata lopullisesti nämä palkkiot ja kulut sovelletaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädäntöä.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 2 kohdan mukaan pyynnön esittäneen tuomioistuimen on ilmoitettava kyseiselle henkilölle, että todisteiden vastaanottaminen tapahtuu vapaaehtoiselta pohjalta. Kansainvälisestä yksityisoikeudesta vuonna 2017 annetun lain XXVIII 80 §:n 6 momentin a kohdan aa alakohdan mukaan videoneuvottelun järjestämiseen osallistuvan unkarilaisen tuomioistuimen on myös ilmoitettava kuultavalle todistajalle, että hänen osallistumisensa on vapaaehtoista.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen osallistuvan henkilön henkilöllisyys selvitetään seuraavien seikkojen perusteella:

• henkilön antamat tiedot, joista käy ilmi hänen henkilöllisyytensä ja osoitteensa,
• virallinen kuvallinen henkilötodistus tai oleskeluasiakirja, joka esitetään laissa säädetyn teknisen laitteen välityksellä.

Jos tuomioistuin on määrännyt, että todistajaa koskevia tietoja on käsiteltävä luottamuksellisina, sen on varmistettava, että vain asiaa käsittelevä tuomari (tai oikeussihteeri, jos tämä suorittaa kuulemisen tai katselmuksen) voi nähdä todistajan virallisen henkilötodistuksen tai oleskeluasiakirjan silloin, kun asiakirjat näytetään laissa säädetyn teknisen laitteen välityksellä.

Tuomioistuin varmistaa, että sähköisen viestintäverkon välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen osallistuvan henkilön

• ilmoittama henkilöllisyys ja osoite vastaavat rekisteriin kirjattuja tietoja ja
• hänen esittämänsä virallinen henkilötodistus tai oleskeluasiakirja on voimassa ja vastaa rekisteriin kirjattuja tietoja.

Varmistaminen tapahtuu joko sähköisesti tai tekemällä suoraan hakuja tietokantoihin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Siviiliprosessilain mukaan tuomioistuinkäsittelyssä ei vannota valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Siviiliprosessilain mukaan tilassa, jossa kuuleminen järjestetään sähköisen viestintäverkon välityksellä, on oltava paikalla henkilö, joka vastaa kuulemisessa käytettävän teknisen laitteiston toiminnasta.

Teknisestä laitteistosta vastaavan henkilön on varmistettava laitteiston moitteeton toiminta ennen sähköisen viestintäverkon välityksellä toteutettavan kuulemisen alkua. Jos laitteistossa on jokin vika, laitteistosta vastaavan henkilön on ilmoitettava asiasta heti käsittelypaikkakunnalla olevalle tuomarille ja pyrittävä ratkaisemaan ongelma välittömästi. Sen jälkeen hänen on ilmoitettava kirjallisesti viasta ja sen korjaamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä omalle esimiehelleen. Sähköisen viestintäverkon välityksellä järjestettävää kuulemista ei voida käynnistää tai jatkaa ennen kuin vika on korjattu. Menettelyvaihe, joka oli käynnissä silloin kun sähköisen viestintäverkon välityksellä toteutettavassa kuulemisessa käytettävään tekniseen laitteistoon tuli vika tai toimintahäiriö, on tarvittaessa uusittava.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Yleensä ei tarvita lisätietoja.