Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

Malta
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, videoneuvottelun avulla kuulluilta henkilöiltä välittömästi saadut todisteet voi vastaanottaa pyynnön esittäneen jäsenvaltion tuomioistuin. Toimivaltainen viranomainen voi todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 4 kohdan nojalla osoittaa maltalaisen tuomioistuimen osallistumaan välittömään todisteiden vastaanottamiseen. Tällaisissa tapauksissa maltalainen tuomioistuin voi nimittää oikeusavustajan tähän tarkoitukseen Maltan siviiliprosessilain 97 A §:n 3 momentin (Code of Organisation and Civil Procedure, Maltan lainsäädännön 12 luku) mukaisesti.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi harkintansa mukaan sallia todisteiden vastaanottamisen videoneuvottelun avulla tarpeellisiksi katsominsa ehdoin ja määräyksin. Tästä säädetään siviiliprosessilain 622 B §:n 2 momentissa (Maltan lainsäädännön 12 luku). Tämän säännöksen osalta pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi myös määrätä, että todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla tapahtuu siten, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu siihen.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Tällaisia rajoituksia ei ole. Todistajia, asiantuntijoita ja asianosaisia voidaan kuulla videoneuvottelun avulla lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa se olisi kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden vastaista. Samoja todistajien kelpoisuutta koskevia sääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, kuullaanko todistajaa paikan päällä vai videoneuvottelun avulla.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Tällaisia rajoituksia ei ole sillä edellytyksellä, että todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö ei ole kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden vastainen.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilain 622 B §:n 2 momentissa (Maltan lainsäädännön 12 luku) jätetään pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen harkintavaltaan määrittää paikka, jossa kuuleminen videoneuvottelun avulla tapahtuu. Käytännössä videoneuvottelu järjestetään useimmiten tuomioistuinrakennuksessa.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, kaikkien todisteiden ääni- tai videotallennus on sallittua tuomioistuimissa jo käytössä olevan tallennusjärjestelmän avulla siviiliprosessilain 622 B §:n 1 momentin mukaisesti (Maltan lainsäädännön 12 luku).

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, kuuleminen on järjestettävä tapauksen mukaan maltan tai englannin kielellä, kuten oikeudenkäyntimenettelyistä (englannin kielen käytöstä) annetun lain 2 §:ssä (Judicial Proceedings (Use of English Language) Act, Maltan lainsäädännön 189 luku) säädetään. Jos todistaja ei ymmärrä maltaa eikä englantia, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voi nimittää tulkin.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, kuulemisen kieli riippuu siitä, osallistuuko todisteiden vastaanottamiseen maltalainen tuomioistuin vai nimetty oikeusavustaja (ks. kysymys 1).

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin nimittää tulkin siviiliprosessilain 596 §:n (Maltan lainsäädännön 12 luku) mukaisesti. Todistajan kutsunut osapuoli vastaa alustavasti tulkin nimittämisestä aiheutuvista kustannuksista. Tulkki on sijoitettava paikkaan, jossa pyynnön vastaanottanut tuomioistuin määrää kuulemisen tapahtuvan (ks. kysymys 4).

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin nimittää tulkin ja määrää, mihin tulkki on sijoitettava.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, todistajat kutsutaan kuultavaksi haasteella, jossa mainitaan kuulemisajankohta ja -paikka. Haaste on laadittava vähintään kuukautta ennen kuulemista, jotta se voidaan antaa ajoissa tiedoksi kuultavalle.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ilmoittaa kuulemisajankohdan ja -paikan suoraan kuultavalle. Vaihtoehtoisesti toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kuulemisajankohta ja -paikka kuultavalle sähköpostitse tai puhelimitse. Tätä varten pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen on toimitettava kuultavan henkilön tarvittavat yhteystiedot.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Videoneuvottelujärjestelmän käyttö on maksutonta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Tällaisissa tapauksissa pyynnön esittänyt tuomioistuin on velvollinen varmistamaan todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen välitöntä todisteiden vastaanottamista koskevan pyynnön esittämistä, että todisteiden vastaanottaminen suoritetaan vapaaehtoiselta pohjalta.

Jos pyynnön esittänyt tuomioistuin ei voi (kysymyksen 8 mukaisesti) toimittaa kuultavan henkilön yhteystietoja, tätä pidetään yleensä osoituksena siitä, että todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 2 kohdan vaatimusta ei ole noudatettu, paitsi jos pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tai toimivaltaisten viranomaisten keskinäisellä yhteistyöllä voidaan muulla tavoin todentaa, että tätä säännöstä on noudatettu.

Jos maltalainen tuomioistuin tai oikeusavustaja on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan 4 kohdan nojalla määrätty osallistumaan kuulemiseen, tuomioistuin tai oikeusavustaja voi suoraan ilmoittaa kuultavalle todisteiden vastaanottamisen vapaaehtoisuudesta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla esitetty pyyntö, pyynnön vastaanottanut tuomioistuin vahvistaa kuultavan henkilöllisyyden ja tarkistaa sen tarvittaessa kyseisen henkilön henkilökortista tai passista. Käytännössä todistajalle esitetään usein ensiksi pyyntö ilmoittaa nimensä valaehtoisesti.

Kun kyseessä on todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan nojalla esitetty pyyntö, kuultavan henkilöllisyyden vahvistaa pyynnön esittänyt tuomioistuin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kansallisessa lainsäädännössä valan vannomisesta ennen todistamista säädetään pääsääntöisesti siviiliprosessilaissa (Maltan lainsäädännön 12 luku). Roomalaiskatolista uskoa tunnustava todistaja vannoo valan uskontokuntansa jäsenten tapojen mukaisesti, kun taas todistaja, joka ei tunnusta kyseistä uskoa, vannoo valan tavalla, jota hän itse pitää omaatuntoaan vahvimmin sitovana. Todistajat vannovat kertovansa totuuden, koko totuuden eivätkä mitään muuta kuin totuuden.

Todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaiseen todisteiden välittömään vastaanottamiseen ei kuitenkaan sovelleta valan vannomista koskevia kansallisia vaatimuksia. Valan vannomisen järjestäminen pyynnön esittäneen tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti on pyynnön esittäneen tuomioistuimen tehtävä.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Yhteyshenkilö:

Nathalie Cutajar, vanhempi virkailija

Puh. +356 2590 2346

nathalie.cutajar@courtservices.mt

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävän tuomioistuimen on ilmoitettava ennen kuulemispäivää seuraavat tiedot:

  1. aikavyöhyke
  2. ajanvaraus testausta varten (päivämäärä ja kellonaika)
  3. kiinteä IP-osoite
  4. teknisen yhteyshenkilön yhteystiedot.
Päivitetty viimeksi: 05/04/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.