Tämän sivun alkukielistä versiota puola on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.
Swipe to change

Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

Puola
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Puolassa todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun avulla jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (todisteiden vastaanottaminen) 25 päivänä marraskuuta 2020 annetun asetuksen (EU) N:o 2020/1783 (uudelleenlaadittu teksti) 12–14 ja 19–21 artiklan mukaisesti. Videoneuvottelusta säädetään Puolan siviiliprosessilaissa (Kodeks Postępowania Cywilnego), jäljempänä ’siviiliprosessilaki’, ja erityisesti sen 151 §:n 2 momentissa ja 235 §:n 2 momentissa. Lisäksi oikeusministeri on antanut 24 päivänä helmikuuta 2010 asetuksen, jossa säädetään todisteiden vastaanottamisen etäyhteydellä siviilioikeudellisissa menettelyissä mahdollistavista teknisistä laitteista ja resursseista.

Erityisistä säännöistä, jotka koskevat etäkokousten järjestämistä sekä todisteiden vastaanottamista videoneuvottelun avulla, säädetään covid-19:n ja muiden tartuntatautien sekä niihin liittyvien kriisitilanteiden ehkäisemistä ja torjuntaa koskevista erityisistä menettelyistä 2 päivänä maaliskuuta 2020 annetun lain 15zzs §:n 1 momentissa. Sääntöjä sovelletaan covid-19-taudin vuoksi julistetun epidemiauhkaan tai epidemiaan liittyvän hätätilan keston ajan sekä yhden vuoden ajan sen jälkeen, kun epidemiaan liittyvä hätätila on julistettu päättyneeksi. Koska epidemiauhkaan liittyvä hätätila on edelleen voimassa Puolan tasavallan alueella 31. maaliskuuta 2023 asti ja sitä on mahdollista jatkaa, erityisten sääntöjen ennakoidaan olevan voimassa vähintään 31. maaliskuuta 2024 asti.

Edellisessä kappaleessa mainittuna ajanjaksona tuomioistuimen julkiset istunnot on pidettävä videoneuvottelun välityksellä. Tästä voidaan poiketa ainoastaan silloin, jos asian käsitteleminen henkilökohtaisesti tai julkisessa istunnossa on välttämätöntä ja jos istuntojen pitäminen tuomioistuinrakennuksessa ei kohtuuttomasti vaaranna niihin osallistuvien henkilöiden terveyttä.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Puolan laissa ei aseteta tällaisia rajoituksia: asiantuntijoita, asianosaisia ja todistajia voidaan kuulla videoneuvottelun avulla.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Puolan lainsäädäntö ei sisällä erityisiä sääntöjä siitä, minkä tyyppisiä todisteita videoneuvottelun avulla voidaan vastaanottaa. Siinä edellytetään ainoastaan, että todistelun luonne ei ole esteenä sille (siviiliprosessilain 235 §:n 2 momentti). Käytännössä tiettyjen todisteiden, esimerkiksi silmämääräisesti tarkasteltavien todisteiden, vastaanottaminen videoneuvottelun välityksellä voi osoittautua mahdottomaksi tai hyvin hankalaksi. Asian lopullinen arviointi jätetään tuomioistuimen tehtäväksi.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Jos kuuleminen tapahtuu videoneuvottelun välityksellä, kuultavan henkilön ja käsittelyn muiden osapuolten, jotka eivät ole oikeussalissa, tulee olla toisen tuomioistuimen tiloissa tai, jos henkilö on menettänyt vapautensa, vankilassa tai tutkintavankeuslaitoksessa. Jos henkilö on menettänyt vapautensa, käsittelyyn osallistuvat myös vankilan tai tutkintavankeuslaitoksen hallinnon edustaja, henkilön mahdollinen edustaja sekä mahdollinen tulkki.

Covid-19:n aiheuttamaan epidemiauhkaan tai epidemiaan liittyvän hätätilan aikana ja vuoden ajan sen jälkeen, kun viimeksi mainittu on julistettu päättyneeksi (ks. kohta 1 edellä), videoneuvottelun osallistujien ei poikkeuksellisesti tarvitse olla tuomioistuinrakennuksessa. Riittää, että kokoukseen osallistuvalla henkilöllä on käytössään tekniset laitteet, joiden avulla hän pystyy osallistumaan kokoukseen etänä tuomioistuinrakennuksen ulkopuolella. Muutoin osallistujan tulee lähettää pyyntö osallistua etäkokoukseen tuomioistuinrakennuksessa vähintään viisi päivää ennen suunniteltua kokousta. Tuomioistuin kieltää äänen tallentamisen, jos istunto tai osa siitä pidetään suljetuin ovin tai sitä vastustetaan oikeusturvaan liittyvistä syistä (siviiliprosessilain 9 §:n 1 momentti).

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Istuntopöytäkirja laaditaan pääsääntöisesti äänitallennuslaitteita tai ääni- ja kuvatallennuslaitteita käyttäen. Tässä tapauksessa myös tuomioistuin tallentaa videoneuvottelun avulla käydyn kuulemisen viran puolesta. Jos istuntopöytäkirja kuitenkin laaditaan ainoastaan kirjallisena (esimerkiksi jos oikeussalissa ei ole asianmukaisia välineitä), istunnon kulku vain kirjataan pöytäkirjaan eikä sitä tallenneta. Tämä koskee myös videoneuvottelun avulla pidettyjä istuntoja. Tässä tapauksessa osapuoli voi kuitenkin tallentaa istunnon kulun ääntä tallentavalla laitteella, esimerkiksi matkapuhelimella, jossa on sanelutoiminto. Tallentamiseen ei tarvita tuomioistuimen lupaa, vaan osapuolen täytyy ainoastaan ilmoittaa tuomioistuimelle aikeestaan tallentaa ääntä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Jos kyseessä on 12–14 artiklassa tarkoitettu henkilökohtainen kuuleminen, kuuleminen käydään pääsääntöisesti puolan kielellä. Puolan lainsäädännössä ei säädetä mahdollisuudesta toteuttaa kuulemisia Puolan tuomioistuimissa muulla kuin puolan kielellä.

b) Jos kyseessä on 19–21 artiklassa tarkoitettu välitön todisteiden vastaanottaminen, pyynnön esittänyt tuomioistuin määrää kielen, jolla kuuleminen toteutetaan. Asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 4 kohdan nojalla Puolan keskusviranomainen voi kuitenkin määrätä, että kuuleminen toteutetaan puolan kielellä tai että tarjolla on puolankielinen tulkkaus. Tämä koskee etenkin asetuksen 19 artiklan 4 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettuja tilanteita eli tilanteita, joissa puolalainen tuomioistuin osallistuu välittömään todisteiden vastaanottamiseen.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

Jos kyseessä on 12–14 artiklan mukainen kuuleminen, tulkin tarjoaa puolalainen tuomioistuin pyynnön vastaanottaneena tuomioistuimena. Säännöissä ei täsmennetä sitä, missä tulkin on oltava. Poikkeuksena ovat kuitenkin tilanteet, joissa tulkkia tarvitseva henkilö on menettänyt vapautensa (ks. kohta 4 edellä).

Jos suoritetaan välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan mukaisesti, tulkin järjestää paikalle pyynnön esittänyt tuomioistuin. Pyynnön esittänyt tuomioistuin päättää myös siitä, missä tulkki on kuulemisen aikana. Puolan keskusviranomainen voi asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 4 kohdan nojalla edellyttää, että tulkki on tietyssä paikassa.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

a) Jos kyseessä on 12–14 artiklan mukainen suullinen käsittely, puolalainen tuomioistuin ilmoittaa pyynnön vastaanottaneena tuomioistuimena kuultavalle henkilölle kuulemisen ajankohdan ja paikan antamalla haasteen tiedoksi Puolan lain (erityisesti siviiliprosessilain 131–138 §:n) mukaisesti, käytännössä yleensä kirjattuna kirjeenä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään seitsemän päivää ennen istunnon suunniteltua ajankohtaa. Tätä määräaikaa voidaan poikkeustilanteissa lyhentää kolmeen päivään (siviiliprosessilain 149 §). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuulemispäivä on asetettava noin kuukausi etukäteen. Tuomioistuin voi ilmoittaa asiasta henkilölle myös muilla sopiviksi katsomillaan keinoilla (esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostitse), jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Jotta haaste voidaan katsoa päteväksi, on oltava varmuus siitä, että se on saatettu vastaanottajan tiedoksi (siviiliprosessilain 149 §:n 1 momentti). Jos tämä edellytys täyttyy, kuulemisen määräaika voidaan asettaa paljon lyhyemmällä varoitusajalla, jopa vain muutamia päiviä etukäteen.

b) Jos kyseessä on 19–21 artiklan mukainen välitön todisteiden vastaanottaminen, velvollisuus ilmoittaa kuulemisen ajankohta ja paikka on pyynnön esittävällä tuomioistuimella, joka soveltaa siihen omaa lainsäädäntöään. Jos kuulemisen järjestäminen vaatii yhteistyötä puolalaisen tuomioistuimen kanssa (esimerkiksi sen varmistamiseksi, että tuomioistuin osallistuu kuulemiseen, tai videoneuvotteluun tarvittavien tilojen ja välineiden varaamista varten), pyynnön esittäneen tuomioistuimen on kuulemisen ajankohtaa asettaessaan otettava huomioon laitteiden ja henkilöstön saatavuus puolalaisessa tuomioistuimessa. Tämä saatavuus vaihtelee huomattavasti, ja se on määritettävä tapauskohtaisesti.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Asetuksen (EU) 2020/1783 22 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti puolalaiset tuomioistuimet pyytävät artiklassa eriteltyjen kulujen korvaamista ja ennakkomaksua asiantuntijalausunnosta aiheutuvien kulujen korvaamiseksi. Puola vastaa videoneuvotteluun liittyvistä muista kuluista.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittänyt tuomioistuin on velvollinen ilmoittamaan kuultavalle henkilölle siitä, että kuuleminen voidaan toteuttaa ainoastaan vapaaehtoiselta pohjalta pakkokeinoja käyttämättä. Jos puolalainen tuomioistuin osallistuu välittömään todisteiden vastaanottamiseen, se voi vaatia varmennusta siitä, että kuuleminen järjestetään vapaaehtoiselta pohjalta (asetuksen (EU) 2020/1783 19 artiklan 2 ja 4 kohta).

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Tuomioistuin käyttää henkilön henkilöllisyyden varmentamiseen asiakirjaa, joka vahvistaa tämän henkilöllisyyden tai henkilöllisyyden ja kansalaisuuden. Tällaisia asiakirjoja ovat Puolan kansalaisten osalta henkilökortti tai passi; muun maan kansalaisten osalta passi, matkustusasiakirja tai muu pätevä asiakirja, joka vahvistaa henkilön henkilöllisyyden tai henkilöllisyyden ja kansalaisuuden. Myös todistajan kuuleminen aloitetaan kysymyksillä, jotka liittyvät todistajaan itseensä ja todistajan ja asianosaisten välisiin suhteisiin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Jos kyseessä on 19–21 artiklan mukainen kuuleminen ja pyynnön esittänyt tuomioistuin ilmoittaa Puolan keskusviranomaiselle aikeesta vastaanottaa todisteita valaehtoiselta todistajalta, keskusviranomainen voi pyytää kyseisen valan tekstiä. Jos vala on ristiriidassa Puolan lainsäädännön perusperiaatteiden kanssa, keskusviranomaisella on oikeus kieltäytyä kuulemisesta tai pyytää, että kuulemisessa käytetään kyseisen valatekstin sijaan Puolan lainsäädännössä käytettävää valaa.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Jos videoneuvottelu tapahtuu puolalaisen tuomioistuimen tiloissa, puolalaisessa vankilassa tai puolalaisessa tutkintavankeuslaitoksessa, nämä laitokset tarjoavat erikoistuneita videoneuvottelupalveluita. Vastuuhenkilön yhteystiedot ilmoitetaan pyynnön esittäneelle tuomioistuimelle osana videoneuvotteluja edeltäviä teknisiä järjestelyitä.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Yleisesti ottaen Puolan lainsäädännössä ei edellytetä tällaisia lisätietoja. Jos lisätietoja kuitenkin tarvitaan (esimerkiksi teknisistä järjestelyistä puolalaisen tuomioistuimen kanssa), kyseiset tiedot on kirjoitettava puolan kielellä tai niiden mukana on toimitettava puolankielinen käännös.

Päivitetty viimeksi: 26/09/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.