Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä voidaan. Todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvaa todisteiden vastaanottamista koskevasta EU:n asetuksesta annetun lain (2003:493) 5 §:stä käy ilmi, että todisteiden vastaanottamisesta huolehtii Ruotsin alioikeus (tingsrätt) ja että oikeudenkäyntikaaren säännöksiä todisteiden vastaanottamisesta pääkäsittelyn ulkopuolella (rättegångsbalken, 35 luku, 8–11 §) sovelletaan, jollei asetuksesta muuta johdu.

Niihin tapauksiin, joihin ei voida soveltaa todisteiden vastaanottamista koskevaa asetusta, sovelletaan muiden lakien säännöksiä, esim. lakia (1946:816) todisteiden vastaanottamisesta ulkomaista tuomioistuinta varten.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Kaikkia asiassa kuultavia henkilöitä voidaan kuulla videoyhteyden välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu rajoituksia?

Ei ole mitään erityisiä rajoituksia.

4 Onko asetettu rajoituksia sille, missä paikassa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteiden vastaanottamisesta huolehtii Ruotsin alioikeus (tingsrätt). Muutoin ei ole mitään erityisiä rajoituksia.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua? Jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kyllä, se on sallittua ja siihen tarvittavat laitteet ovat käytettävissä.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Kuuleminen pidetään ruotsiksi, mutta tuomioistuin voi käyttää tulkkia.

b) Riippuu pyynnön esittäneen valtion säännöistä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa sen järjestämisestä, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla?

a) Silloin kun kuuleminen pidetään Ruotsissa, ruotsalainen tuomioistuin päättää, käytetäänkö tulkkia ja miten tulkkia käytetään.

b) Pyynnön esittänyt tuomioistuin voi tarvittaessa saada apua tulkin löytämiseen Ruotsin hallituksen kanslialta (Regeringskansliet), joka on todisteiden vastaanottamista koskevassa asetuksessa tarkoitettu keskusviranomainen. Hallituksen kanslia ja pyynnön esittänyt tuomioistuin voivat sopia, miten tulkki osallistuu kuulemiseen (todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 20 artiklan 2 kohta).

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle, a) kun pyyntö esitetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 12–14 artiklan nojalla, ja b) kun kyseessä on välitön todisteiden vastaanottaminen asetuksen 19–21 artiklan nojalla? Paljonko aikaa kummassakin tapauksessa olisi jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta asianomainen saisi tiedon riittävän ajoissa?

a) Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin lähettää henkilökohtaisen kutsun henkilölle, jota on tarkoitus kuulla. Kutsussa on mainittava aika ja paikka. Laissa ei ole säädetty siitä, kuinka paljon aikaa on jätettävä tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille, jotta kuultavalla henkilöllä on riittävästi aikaa noudattaa kutsua.

b) Riippuu pyynnön esittäneen valtion säännöistä.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Jos ruotsalainen tuomioistuin sitä pyytää, pyynnön esittäneen tuomioistuimen on vastattava asiantuntijoiden ja tulkkien kuluista sekä kuluista, joita syntyy, kun pyyntö toteutetaan erityistä menettelyä noudattaen tai kun käytetään video- ja puhelinneuvottelujen kaltaista viestintätekniikka (ks. todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohta ja 12 artiklan 3 ja 4 kohta).

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Pyynnön esittäneen tuomioistuimen on annettava kuultavalle henkilölle tieto siitä, että todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19 artiklan mukainen kuuleminen pidetään vapaaehtoiselta pohjalta.

11 Miten varmistetaan kuultavan henkilöllisyys?

Henkilöllisyyden varmistamiseen ei ole mitään erikseen säädettyä menettelyä.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 19–21 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Pääsääntöisesti sovelletaan valan vannomista koskevia kansallisia sääntöjä, eikä 19 artiklan soveltamiseen ole mitään erityisiä ehtoja tai vaatimuksia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja selvittää mahdolliset tekniset ongelmat?

Jokaisella tuomioistuimella on käytettävissään henkilöstöä, joka osaa käyttää videoneuvottelulaitteita.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Lisätietoja ei yleensä tarvita.