Tuomareiden ja syyttäjien peruskoulutus Euroopan unionissa

Kreikka

Kreikka

Yleiskuvaus

Kreikassa tuomareiden ja syyttäjien pakollista peruskoulutusta tarjoaa vuonna 1995 Thessalonikissa julkisena elimenä perustettu kansallinen tuomarikoulu, jota valvoo oikeusministeri. Harjoittelijaryhmiä on neljä:

  1. hallintotuomarit (korkein hallinto-oikeus, tilintarkastustuomioistuin ja hallintotuomioistuimet)
  2. siviili- tai rikostuomarit
  3. syyttäjät
  4. rauhantuomarit.

Koulutuksen nykyinen oikeusperusta on perustuslain 88 § ja 10. joulukuuta 2021 hyväksytty laki nro 4871/2021, jolla muutetaan aiempaa lainsäädäntöä. Harjoittelijoiden määrä kussakin ryhmässä (yksi vuodessa) vaihtelee sen mukaan, kuinka monen tuomarin odotetaan siirtyvän eläkkeelle seuraavan vuoden aikana. Luokkaa (vuotta) kohden koulutetaan yleensä 130–200 harjoittelijaa kaikista ryhmistä.

Peruskoulutukseen pääsy

Vuosittain järjestetään kolme eri pääsykoetta: yksi hallintotuomareille, yksi syyttäjille ja yksi tavallisille tuomareille (yhteinen koe siviili- ja rikostuomareille ja rauhantuomareille). Hakukelpoisia ovat seuraavat:

  1. asianajajat, jotka ovat harjoittaneet ammattia vähintään kaksi vuotta, paitsi jos heillä on oikeustieteen tohtorintutkinto, jolloin tarvitaan ainoastaan yhden vuoden työkokemus
  2. oikeushenkilöstön jäsenet, joilla on oikeustieteen tutkinto ja jotka ovat toimineet tuomioistuimissa vähintään kolmen vuoden ajan
  3. valtion oikeudellisen yksikön jäsenet
  4. rauhantuomarit (minkä tahansa muun ryhmän osalta).

Kaikkien kokelaiden on oltava 28–40-vuotiaita (koevuonna), eikä heillä saa olla rikosrekisterimerkintöjä.

Jokaista koetta johtaa viiden jäsenen (kuusi jäsentä hallintotuomareiden osalta) paneeli, josta suurin osa on ylempiä tuomareita ja syyttäjiä. Kokeet koostuvat sekä kirjallisista että suullisista kokeista. Kirjalliset kokeet toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kokelaat suorittavat vieraiden kielten kokeen (englanti, ranska, saksa tai italia). Tämän vaiheen läpäisseet osallistuvat toiseen vaiheeseen, joka sisältää neljä kunkin ryhmän kannalta merkityksellistä koetta kansallisen lainsäädännön eri aloilla. Kaikki kirjalliset kokeet toteutetaan Thessalonikissa. Kirjalliset kokeet läpäisseet kokelaat osallistuvat suullisiin kokeisiin, jotka pidetään samoista aiheista kuin kirjalliset kokeet (lisäksi niissä käsitellään EU:n lainsäädäntöä), julkisesti asianomaisen paneelin edessä. Suulliset kokeet järjestetään korkeimmassa hallinto-oikeudessa (hallintotuomareille) ja siviili- ja rikosoikeuden ylimmässä tuomioistuimessa (kaikille muille ryhmille).

Tällä hetkellä tuomaristoon ei ole vaihtoehtoisia reittejä.

Peruskoulutuksen muoto ja sisältö

Koulutuksen kesto on 16 kuukautta, ja se jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa (kymmenen kuukautta) harjoittelijat osallistuvat pääasiassa teoreettiseen koulutukseen kansallisessa tuomarikoulussa. Tämä jakso jaetaan edelleen kahteen osaan. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana harjoittelijat osallistuvat yleiskoulutukseen, kun taas jälkimmäisten viiden kuukauden aikana kunkin ryhmän harjoittelijat erikoistuvat palvelemiensa tuomioistuinten toimialaan (pääsykokeen arvosanan ja ensimmäisen vaiheen ensimmäisen osan keskiarvon perusteella) ja suorittavat loppukokeet. Toisessa vaiheessa (kuusi kuukautta) he osallistuvat käytännön harjoitteluun nimetyissä tuomioistuimissa ryhmänsä mukaan.

Koulutustavoitteita ovat muun muassa asian- ja ajanhallinta, (kansalliseen ja EU:n) lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön sekä tietotekniikkaan liittyvän osaamisen (mukaan lukien tekoäly) ajan tasalla pitäminen, kyky työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja tärkeiden pehmeiden taitojen kehittäminen. Pehmeisiin taitoihin kuuluvat esimerkiksi riippumattomuus ja sitoutuminen tasavallan perusperiaatteisiin ja oikeudelliseen etiikkaan, asianmukainen käytös kollegoita, tuomioistuimen henkilökuntaa, asianajajia ja asianosaisia kohtaan sekä viestintä- ja yhteistyötaidot. Nämä tavoitteet saavutetaan esimerkiksi saamalla kielikoulutusta ja osallistumalla kokeneiden kouluttajien johdolla harjoitusoikeudenkäynteihin ja -neuvotteluihin, työpajoihin, työryhmiin, koulutusvierailuihin, EJTN- tai ERA-toimintaan ja vaihto-ohjelmiin. Kouluttajiin kuuluu pääasiassa tuomareita, mutta heidän joukossaan voi olla aiheesta riippuen myös tutkijoita ja asiantuntijoita. Koulutuksen toisessa vaiheessa (käytännön harjoittelu) kouluttajina toimivat tuomarit, jotka työskentelevät asianomaisissa tuomioistuimissa ja joita valvoo ylempi tuomari.

Peruskoulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättäminen

Peruskoulutuksen ensimmäisessä vaiheessa harjoittelijoita arvioi seitsemän kouluttajaa. Ensimmäisen vaiheen lopussa menestyneet harjoittelijat (jotka saavuttavat keskiarvon 8/15) suorittavat lopullisen kirjallisen kokeen, jota valvoo kolmen tuomarin paneeli. Tähän kokeeseen kuuluu kolme koetta kolmesta hypoteettisesta tapauksesta (läpäisemiseen riittävä arvosana: keskiarvo 8/15).

Ensimmäisen vaiheen lopussa sijoitus kussakin ryhmässä perustuu

  1. pääsykokeen arvosanaan, joka on 30 % lopullisesta arvosanasta
  2. ensimmäisen vaiheen arvosanaan, joka on 30 % lopullisesta arvosanasta, ja
  3. loppukokeen arvosanaan, joka on 40 % lopullisesta arvosanasta.

Tässä vaiheessa sijoitusjärjestys on erityisen tärkeä hallintotuomareille, sillä harjoittelijat sijoitetaan eri tuomioistuimiin peruskoulutuksen toista vaihetta varten (käytännön harjoittelu) sijoitusjärjestyksensä, kussakin tuomioistuimessa (korkein hallinto-oikeus ja hallintotuomioistuimet) avoinna olevien tehtävien ja mieltymyksensä mukaan.

Koulutuksen toisessa vaiheessa arviointi tehdään asettamalla jokainen harjoittelija johonkin neljästä tasosta suorituksensa mukaan. Tasolle 1 sijoitetut saavat 1,2-kertaisen korotuksen ensimmäisen vaiheen arvosanaansa, tasolle 2 sijoitetut saavat 1,15-kertaisen korotuksen, tasolle 3 sijoitetut saavat 1,1-kertaisen korotuksen ja tasolle 4 sijoitetut eivät saa korotusta.

Lopullinen arvosana lasketaan ja lopullinen sijoitusjärjestys määritetään tällä tavalla.

Lopullinen sijoitusjärjestys on tärkeä, kun hallintotuomioistuinten tuomareita, yleisiä tuomareita ja syyttäjiä nimitetään myöhemmin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimiin ja rauhantuomioistuimiin eri puolilla maata kymmenen kuukauden koeajaksi (ennen kuin heidät nimitetään elinajaksi). Kaikki nimitykset tehdään virallisesti presidentin asetuksella ylimmän tuomarineuvoston päätöksen perusteella (perustuslain 90 § sekä lain nro 1756/1988 67 ja 78 §). Edellä mainittu sijoitusjärjestys sitoo neuvostoa sen nimittäessä tuomareita ja syyttäjiä.

Päivitetty viimeksi: 19/08/2024

Tätä sivustoa ylläpitää Euroopan komissio. Sivuston tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission virallista kantaa. Komissio ei ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. EU:n sivustoihin sovellettavat tekijänoikeussäännöt löytyvät oikeudellisesta huomautuksesta.