Tuomareiden ja syyttäjien peruskoulutus Euroopan unionissa

Judges

Yleiskuvaus

Suomessa on vuodesta 2017 lähtien ollut hovi- ja hallinto-oikeuksissa, vakuutusoikeudessa, markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa koulutustarkoituksessa täytettäviä kolmivuotisia asessorin virkoja. Kaksi vuotta asessorin tehtävässä toiminut henkilö voi toimia toimikaudestaan jäljellä olevan ajan myös muussa tuomarin tehtävässä kuin asessorin tehtävässä tai esittelijänä korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Linkki: tuomioistuinlaki 673/2016 18 luku 1 §

Tuomarinkoulutuslautakunta päättää asessorin viran haettavaksi julistamisesta, viran uudelleen haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta ja viranhaun peruuttamisesta. Tuomioistuinvirasto huolehtii viran haettavaksi julistamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä sekä hakijoiden ansioita koskevan yhteenvedon laatimisesta ja toimittamisesta tuomarinkoulutuslautakunnalle.

Asessorien lukumäärä on tällä hetkellä 58.

Valmentavaan koulutukseen pääsy

Asessoriksi voidaan nimittää oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, jolla on vähintään kolmen vuoden kokemus tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että hän on suorittanut hyväksytysti kokeen, jossa on osoitettava tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus. Asessoriksi nimitettävältä edellytetään myös säädettyä suomen ja ruotsin kielen taitoa.

Linkki: tuomioistuinlaki 18 luku 2 §

Tuomarinkoulutuslautakunta määrittää asessorien valintaan liittyvät valtakunnalliset valintakriteerit, joilla täsmennetään laissa olevia valinta- ja nimitysperusteita. Lain esitöiden mukaan (HE 7/2016 vp. s. 119) mukaan hakuasiakirjat pisteytetään hakijan opintomenestyksen, työkokemuksen ja muun pätevöitymisen perusteella.

Tuomarinkoulutuslautakunta järjestää esivalintakokeen kerran vuodessa tammikuussa. Kokeeseen osallistuvat kaikki hakijat. Kokeessa hakijan tulee osoittaa tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus. Esivalintakokeen koeaineisto koostuu yleensä oikeustieteellisistä artikkeleista ja oikeustapauksista. Koe arvostellaan niin, että se on joko hyväksytty tai hylätty.

Esivalintakokeen hyväksytysti suorittaneiden hakijoiden opintomenestys, työkokemus ja muu pätevöityminen pisteytetään tuomarinkoulutuslautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti. Tuomarinkoulutuslautakunta vahvistaa asessorien esivalinnan ja sen jälkeen asessorin virkojen sijoituspaikkoina olevat tuomioistuimet arvioivat hakijoita myös haastatteluin. Tuomioistuimet tekevät esivalinnan ja oman arviointinsa perusteella nimitysesityksen korkeimmalle oikeudelle ja hallinto-oikeudelle. Asessorit nimittää korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Valmentavan koulutuksen muoto ja sisältö

Asessorin koulutuksen tavoitteena on syventää asessorin laintuntemusta ja oikeudellista osaamista sekä antaa hänelle hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava tuomarikoulutuslautakunnan suunnittelemaan koulutusohjelmaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.

Linkki: tuomioistuinlaki 18 luku 4 §

Koulutusohjelman suunnittelusta ja ohjeistuksesta vastaa tuomarinkoulutuslautakunta ja koulutusohjelmaan kuuluvien koulutustilaisuuksien järjestämisestä huolehtii Tuomioistuinvirasto.

Linkki: tuomioistuinlaki 19 a luku 2 § 2 momentti 4 kohta

Kolmivuotinen koulutusohjelma koostuu työssäoppimisesta, koulutustilaisuuksista ja palautteesta sekä arvioinnista. Asessorille nimitetään tutortuomari, jonka tehtävänä on ohjata asessorien työssäoppimista ja toimia tämän tukena ja keskustelukumppanina. Yhtenä arviointimenetelmänä toimii myös koko koulutusohjelman ajan pidettävä oppimispäiväkirja.

Koulutusohjelmaa suorittaessaan asessorit jaetaan kahteen ryhmään. Hovioikeuden asessoriryhmään kuuluvat hovioikeuksissa työskentelevät asessorit ja hallinto-oikeuden asessoriryhmässä hallinto-oikeuksissa ja erityistuomioistuimissa työskentelevät asessorit.

Asessorin koulutusohjelmasta on laadittu opinto-opas, jossa on muun muassa tiedot koulutusohjelman rakenteesta, koulutustilaisuuksista ja niihin liittyvistä ennakkotehtävistä.

Tuomioistuinviraston järjestämät koulutustilaisuudet ennakkotehtävineen painottuvat kahdelle ensimmäiselle asessorivuodelle. Ensimmäisen vuoden pakollisiin opintoihin kuuluu muun muassa yksi koulutuspäivä Eurooppa-oikeutta ja yksi koulutuspäivä Ihmisoikeustuomioistuimen metodeja sekä toisen vuoden opintoihin Eurooppa-oikeuden syventävä koulutuspäivä. Toisena ja kolmantena vuonna suoritettaviin valinnaisiin koulutuksiin sisältyy yhdeksän päivää asessorin henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa yksilöityjä opintoja. Valinnaiset koulutukset voidaan suorittaa osallistumalla Tuomioistuinviraston valtakunnalliseen koulutustarjontaan kuuluviin koulutuksiin. Myös osallistuminen EJTN:n järjestämään Themis-kilpailuun hyväksytään osaksi valinnaisia opintoja. Valinnaisiin koulutuksiin voi sisällyttää enintään viisi koulutuspäivää vapaasti valittavia koulutuksia, esimerkiksi EJTN:n ja ERA:n koulutuksia (ei kuitenkaan kielikursseja eikä tuomarivaihtoa).

Valmentavan koulutuksen ja pätevöitymisprosessin päättyminen

Tuomarinkoulutuslautakunta huolehtii asessorin lopputyön tai loppukokeen suunnittelusta ja järjestämisestä sekä myöntää oikeuden käyttää tuomarikoulutetun nimikettä.

Linkki: tuomioistuinlaki 18 luku 6 § 2 momentti

Tuomioistuinlaissa tarkoitettuna lopputyönä asessorit tekevät portfolion, jonka tarkoituksena on osoittaa asessorien osaamisen kehittyminen kolmivuotisen koulutusohjelman aikana. Portfolioita ei arvostella. Niistä tarkastetaan, että ne sisältävät pyydetyt suoritukset eli asessorin toimikauden reflektion, asessorin laatiman tuomion ja sitä koskevan selosteen ja näytteet tiettyjen koulutuspäivien kirjallisista tehtävistä. Asessori esittää koulutusohjelman päätösseminaarissa tiivistelmän portfoliostaan. Varsinaista loppukoetta ei järjestetä, vaan sen korvaa edellä mainittu portfolio.

Toimikauden päättymisen jälkeen asessori voi hakea muihin tehtäviin normaalien viranhakumenettelyjen kautta. Ensimmäiset asessorikoulutusohjelman suorittaneet ovat työllistyneet hyvin tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Asessorien määrä on niin pieni, että Suomessa tuomarin tehtäviin pätevöidytään edelleen pääsääntöisesti tuomioistuimessa tai muissa lakimiesammateissa työskentelemällä.

Lisätietoja linkki: tuomarinkoulutuslautakunnan ja tuomioistuinviraston nettisivuille.

Prosecutors

Yleisesittely

Syyttäjien koulutuksesta vastaa valtakunnansyyttäjän toimiston koulutustiimi. Se suunnittelee ja toteuttaa koulutukset yhdessä valtionsyyttäjien, erikoissyyttäjien, yliopistojen ja sidosryhmien kanssa. Suurimmassa osassa koulutuksista kouluttajina toimivat Syyttäjälaitoksen valtionsyyttäjät ja erikoissyyttäjät. Syyttäjien koulutus rakentuu perusopinnoista, yleis-, jatko- ja syventävistä opinnoista.

Syyttäjän perusopinnot rakentuvat Syyttäjän startti- koulutusohjelmasta ja Syyttäjän peruskurssista. Syyttäjän startti -koulutusohjelma on perehdyttämisohjelma uudelle syyttäjälle. Syyttäjän peruskurssi syventää syyttäjien osaamista. Perusopinnot kuuluvat jokaisen syyttäjän osaamiseen.

Hakeutuminen perusopintoihin

Uusi syyttäjä rekrytoidaan yhdeksän kuukauden apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkaan. Tänä aikana hän perehtyy Syyttäjälaitokseen ja sen toimintaan, syyttäjän työhön ja rooliin rikosprosessissa ja suorittaa Syyttäjän startti -koulutusohjelman.

Apulaissyyttäjäkausi on myös sekä työnantajalle että syyttäjälle aika, jolloin tarkastellaan henkilön kyvykkyyttä toimia syyttäjänä sekä syyttäjälle mahdollisuus tarkistaa kiinnostuksensa syyttäjän työhön. Apulaissyyttäjäkauden jälkeen käydään työnantajan ja apulaissyyttäjän välinen arviointikeskustelu, jonka jälkeen tehdään päätös jatkaako henkilö aluesyyttäjänä.

Perusopintojen rakenne ja sisältö

Syyttäjän startti -koulutusohjelma on verkkokurssi, joka sisältää uuden syyttäjän työn kannalta keskeiset aiheet sisältäen opintomateriaalit ja opintotehtävät. Sisältöinä ovat mm. syyttäjän rooli rikosprosessissa, syyttäjän päätöksen teko ja ratkaisuvaihtoehdot, esitutkinnan rajoittaminen ja syyttämättäjättäminen, syyttäjä käräjäoikeudessa ja julkisuuskysymykset,

Koulutusohjelmaan kuuluvat myös lähikoulutuksena järjestettävät Uuden syyttäjän päivät sekä erinäisiä verkkokursseja. Perehdyttämistä tukee ja ohjaa henkilökohtainen tutor. Tutor on kokeneempi syyttäjä yleensä samasta toimipisteestä mutta entistä enemmän on myös etä-tutorointia.

Syyttäjän peruskurssi rakentuu neljästä kurssista, yhteensä 11 lähikoulutuspäivää. Koulutusohjelman tavoitteet ovat mm. ymmärtää syyttäjän rooli esitutkinnassa ja yhteistyön merkitys sekä osata käyttää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja esitutkintavaiheessa, tuntea syyteharkinnan lähtökohdat, ymmärtää haastehakemuksen merkitys ja sisältö sekä osata käyttää muuta syyttäjän keinovalikoimaa, tietää oikeudenkäynnin kulku ja siihen liittyvät vaiheet sekä muutoksenhakuun liittyvät toimet, tuntea hyvin rikosoikeuden yleiset opit.

Perusopintojen hyväksyminen ja arviointi

Perusopintojen suorittamiseen menee aikaa noin kaksi vuotta. Sen jälkeen henkilö katsotaan syyttäjäksi kelpoiseksi. Kokeita ei ole. Tämän jälkeen hän hakeutu yleis- ja jatko-opintoihin.