Korot

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteisestä korosta säädetään yleisen siviililain (Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch, ABGB) 1000 §:ssä, viivästyskorosta ABGB:n 1333 §:ssä ja – kun on kyse yritystoimintaan liittyvistä oikeustoimista yritysten välillä ja yritysten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välillä – yrityslain (Unternehmensgesetzbuch, UGB) 456 §:ssä.

ABGB:n 1000 §:ää sovelletaan korkoihin, joista on sovittu koron suuruutta määrittämättä tai joita peritään lain nojalla. ABGB:n 1000 §:n 2 momentissa säädetään myös tapauksista, joissa voidaan periä korkoa korolle.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

ABGB:n 1000 §:n 1 momentin mukaan lakisääteinen korko on neljä prosenttia vuodessa. Tämä koskee myös lakisääteisiä viivästyskorkoja, joista säädetään ABGB:n 1333 §:n 1 momentissa ja 1000 §:n 1 momentissa. Samaa korkoa sovelletaan myös yksipuolisiin liiketoimiin.

UGB:n 456 §:n mukaan yritystoimintaan liittyvissä oikeustoimissa yritysten välillä ja yritysten ja julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden välillä sovelletaan rahavaateen maksamisen viivästyessä viivästyskorkoa, joka on ns. peruskorko lisättynä 9,2 prosenttiyksiköllä. Kunkin puolivuotiskauden korko määräytyy sen ensimmäisen kalenteripäivän peruskoron mukaan. Peruskorko julkaistaan Itävallan keskuspankin verkkosivuilla http://www.oenb.at kohdassa ”Allgemeines”/ ”Wichtige Zinssätze”.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

ABGB:n 1000 §:n 2 momentin mukaan velkoja voi vaatia rahavaateen korolle korkoa, jos osapuolet ovat tästä nimenomaisesti sopineet. Jos erääntyneitä korkoja vaaditaan maksettavaksi, korolle voidaan periä korkoa neljä prosenttia vuodessa asian vireillepanosta (kanteen tiedoksianto vastaajalle) lukien myös ilman tällaista osapuolten välistä sopimusta. Itävallan lainsäädännössä ei ole koronkoron kieltoa.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Edellä mainitut yleisen siviililain (ABGB) ja yrityslain (UGB) säännökset ovat maksutta saatavilla liittokanslerinviraston verkkosivuilla (http://www.ris.bka.gv.at/ tietokannassa ”Bundesrecht”/”Bundesrecht konsolidiert”.