Korot

Bulgaria
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteistä korkoa säännellään Bulgariassa, vaikka kyseistä käsitettä ei tällä hetkellä määritellä lainsäädännössä.

Oikeusoppineiden mukaan lakisääteisellä korolla tarkoitetaan korkoa, joka ei perustu sopimukseen (siinä tapauksessa kyse olisi sopimussakosta) vaan johonkin oikeudelliseen säännökseen. Lakisääteistä viivästyskorkoa on maksettava silloin kun rahamääräistä velkaa ei suoriteta ajallaan. Jos rahamääräistä velkaa ei makseta takaisin, velkojalla on aina oikeus korvauksiin, joiden määrä vastaa lakisääteistä korkoa ja joita peritään ensimmäisestä viivästyspäivästä alkaen (velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentti). Korkeimman kassaatiotuomioistuimen (Varhoven kasatsionen sad) yhdenmukaisen oikeuskäytännön mukaan rahamääräisen velvoitteen laiminlyönti katsotaan aina maksuviivästykseksi ja se oikeuttaa velkojan vaatimaan viivästyskorkoa, jonka määrä on velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentissa säädetyn yleisen säännön mukaan lakisääteinen korko viivästyspäivästä lähtien. Silloin kun kyseessä on määräaikainen velvoite, velallisen katsotaan syyllistyneen laiminlyöntiin määräajan päätyttyä. Jos täytäntöönpanopäivää ei ole määrätty, velallisen katsotaan syyllistyneen laiminlyöntiin silloin, kun velkoja lähettää hänelle maksukehotuksen velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 84 §:n 2 momentin nojalla. Näin ollen oikeus lakisääteiseen korkoon syntyy tietyissä olosuhteissa, joihin sisältyvät seuraavat: ensisijainen rahamääräinen velvoite, velvoitteen erääntyminen ja maksun laiminlyönti, velvoitteen tarkoitus eli sellaisen vahingon korvaaminen, joka on objektiivisesti ja loogisesti aiheutunut laiminlyönnistä. Korkovaatimus on toissijainen, mutta eräiltä osin itsenäinen suhteessa päävaatimukseen, ja velkojan oikeus esittää tällainen vaatimus perustuu olennaisesti laiminlyöntiin eli siihen, että velallinen ei ole asianmukaisesti suorittanut ensisijaista velvoitetta.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Jos velallinen laiminlyö rahamääräisen velan maksamisen, hänen on velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 1 momentin mukaan maksettava lakisääteistä korkoa heti ensimmäisestä viivästyspäivästä alkaen. Lakisääteisen koron suuruuden vahvistaa ministerineuvosto.

Ministerineuvosto antoi velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 86 §:n 2 momentin mukaisesti 29. toukokuuta 2012 asetuksen nro 100, joka koskee Bulgarian leveinä vahvistettuihin ja ulkomaan valuutan määräisiin maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymistä (asetus tuli voimaan 1.7.2012, mutta se on sittemmin kumottu), ja 18. joulukuuta 2014 asetuksen nro 426, joka koskee maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymistä (tuli voimaan 1.1.2015). Asetuksilla pantiin täytäntöön kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1), ja niiden mukaan lakisääteinen korko on Bulgarian keskuspankin vahvistama peruskorko koko viivästyksen ajalta, lisättynä 10 prosenttiyksiköllä. Maksuviivästyksiin sovellettava vuotuinen lakisääteinen viivästyskorko vastaa Bulgarian keskuspankin peruskorkoa, jota sovelletaan joko kuluvan vuoden 1. päivästä tammikuuta tai 1. päivästä heinäkuuta, lisättynä 10 prosenttiyksiköllä. Vastaava maksuviivästyksiin sovellettava päiväkohtainen lakisääteinen viivästyskorko on 1/360 vuosikorosta. Kuluvan vuoden 1. päivänä tammikuuta voimassa olevaa korkokantaa sovelletaan vuoden alkupuoliskolla ja 1. päivänä heinäkuuta voimassa olevaa korkokantaa vuoden jälkipuoliskolla.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Bulgarian keskuspankki laskee kullakin ajanjaksolla sovellettavan peruskoron johtokuntansa vahvistaman menetelmän mukaisesti ja julkaisee sen Bulgarian virallisessa lehdessä. Peruskorko ja sen muutokset julkaistaan myös Bulgarian keskuspankin verkkosivuilla osoitteessa http://www.bnb.bg/. Sieltä löytyy myös peruskoron laskemisessa käytettävä menetelmä.

Velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 10 §:n 3 momentin mukaan viivästyskorolle maksettava korko (koronkorko) lasketaan noudattaen Bulgarian keskuspankin antamia ohjeita. Näitä ohjeita ei ole julkaistu.

Kauppalain (Targovski zakon) 294 §:n 2 momentin mukaan viivästyskorolle voidaan liiketoimen yhteydessä laskea korkoa, jos osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet asiasta.

Jos kauppaoikeudellisen riita-asian yhteydessä esitetään lakisääteistä korkoa koskeva vaatimus, hakemukseen on liitettävä asiakirja, jossa esitetään tarvittavat laskelmat vaaditun koron määrän vahvistamista varten. Tämä siviiliprosessilain (Grazhdanski protsesualen kodeks) 366 §:ssä säädetty asiakirja on hakemuksen sääntöjenmukaisuuden edellytys. Ellei sitä toimiteta, hakijaa kehotetaan korjaamaan puute viikon kuluessa asian tiedoksiantamisesta. Jos tätä kehotusta ei noudateta, hakemus, jossa lakisääteistä korkoa koskeva vaatimus esitetään, palautetaan hakijalle.

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Tietoa peruskorosta ja sen muutoksista on saatavilla Bulgarian keskuspankin verkkosivuilla osoitteessa http://www.bnb.bg/, myös englanniksi.

Velvoitteita ja sopimuksia koskeva laki, kauppalaki ja muut edellä mainitut säädökset ovat saatavilla bulgariaksi osoitteessa https://lex.bg.

Velvoitteita ja sopimuksia koskeva laki, kauppalaki ja 18. joulukuuta 2014 annettu ministerineuvoston asetus nro 426 maksuviivästyksiin sovellettavan lakisääteisen koron määräytymisestä ovat saatavilla bulgariaksi myös osoitteessa https://www.tita.bg/.

Seuraavien verkosta löytyvien sähköisten laskurien avulla voi maksutta laskea lakisääteisen koron määrän syöttämällä laskuriin sekä erääntyneen pääoman määrän että viivästyksen keston (alkamis- ja päättymispäivän) – https://www.calculator.bg/1/lihvi_zadaljenia.html, http://balans.bg.

Päivitetty viimeksi: 16/10/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.