Korot

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Kyllä. Lakisääteinen korko on korko, joka velallisen on maksettava erääntyneestä rahasaatavasta. Velallisen on siis maksettava velkasumman lisäksi korkoa maksun viivästymisestä.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisestä korosta säädetään sopimusvelvoitteita koskevan lain (Zakon o obveznim odnosima, Kroatian virallisen lehden (Narodne novine) nrot 35/05, 41/08, 125/11, 78/15 ja 29/18) 29–31 §:ssä. Kyseistä lakia sovelletaan, ellei erityislainsäädännössä säädetä tiettyjen henkilöiden tai sopimussuhteiden osalta toisin. Sen mukaan kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin sovellettava lakisääteinen korko vahvistetaan puolivuosittain nostamalla kuluvaa puolivuotiskautta edeltävällä viiteajanjaksolla muille kuin rahoitusalan yrityksille yli vuodeksi myönnettyjen lainojen keskikorkoa 5 prosenttiyksiköllä. Muissa tapauksissa keskikorkoa nostetaan 3 prosenttiyksiköllä.

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Lakisääteisen koron laskemisessa puolivuotiskaudella 1.1.–30.6.2020 käytetty keskikorko oli 3,11 prosenttia. Näin ollen kaupallisiin sopimuksiin sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisoikeudellisen elimen välisiin sopimuksiin kyseisellä viitekaudella sovellettu korko oli 8,11 prosenttia ja muissa tapauksissa – esim. kuluttajasopimukset ja muut siviilioikeudelliset sopimukset, muut kuin sopimukseen perustuvat suhteet (vahingonkorvaus ja perusteeton etu) – 6,11 prosenttia.

Edellä mainitulla erityislainsäädännöllä viitataan lakiin rahoitustoimista ja akordimenettelystä (Zakon o financijskom poslovanju i predstečajnoj nagodbi, virallisen lehden nrot 108/12, 144/12, 81/13, 112/13, 71/15 ja 78/15). Sillä on saatettu osaksi Kroatian lainsäädäntöä kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU. Kyseistä lakia sovelletaan maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä tai yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa, joissa on kyse tavaroiden toimittamisesta tai palvelujen tarjoamisesta korvausta vastaan. Sen mukaan lakisääteinen viivästyskorko vastaa viitekorkoa, jota on nostettu 8 prosenttiyksiköllä. Viitekorko vastaa puolestaan keskikorkoa, joka on saatu laskemalla kuluvaa puolivuotiskautta edeltävällä viiteajanjaksolla muille kuin rahoitusalan yrityksille yli vuodeksi myönnettyjen lainojen keskikorkoa 3 prosenttiyksiköllä.

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Lakisääteisen koron laskemisessa puolivuotiskaudella 1.1.–30.6.2020 käytetty viitekorko oli 0,11 prosenttia. Näin ollen maksuviiveisiin yritysten keskinäisissä ja yrityksen ja julkisoikeudellisen elimen (velallinen) välisissä liiketoimissa kyseisellä viitekaudella sovellettu korko oli 8,11 prosenttia.

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Keskuspankki vahvistaa viitekoron ja julkaisee sen virallisessa lehdessä kaksi kertaa vuodessa, 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta.

Virallinen lehti on luettavissa osoitteessa https://narodne-novine.nn.hr/

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Virallinen lehti on luettavissa maksutta osoitteessa https://narodne-novine.nn.hr/