- 1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
- 2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
- 3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
- 4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Hae tietoja alueittain
1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
Italian velvoiteoikeudessa erotetaan toisistaan lakisääteiset korot, viivästyskorot ja hyvityskorot. Lakisääteiset korot (interessi corrispettivi) ovat velallisen maksama korvaus velkojalle, joka on lainaamalla antanut hänen käyttöönsä rahaa. Viivästyskorot (interessi moratori) taas perustuvat maksun myöhästymiseen ja velalliselle osoitettuun maksukehotukseen. Hyvityskorot (interessi compensativi) ovat velkojalle maksettava korvaus vahingosta, joka hänelle aiheutuu siitä, että velallinen ei maksa ajoissa velkaansa takaisin, mistä velallinen puolestaan hyötyy itse. Korvaus perustuu kohtuusharkintaan, ja korkoa kertyy riippumatta siitä, onko velka rahassa määritelty ja erääntynyt vai ei. Lakisääteiset korot (interessi legali) perustuvat lakiin ja liittyvät maksuvelvoitteisiin: velallisen on maksettava velan erääntymispäivää seuraavasta päivästä alkaen velkojalle lakisääteistä korkoa, vaikka korkoa ei olisi aiemmin ollut ja vaikka velkoja ei osoittaisi kärsineensä vahinkoa (siviililain 1224 §:n I alakohta). Maksuvelvollisuuksiin liittyviä vahinkoja koskevassa siviililain 1224 §:ssä säädetään lisäksi, että jos ennen lakisääteistä korkoa peritty korko oli sitä suurempi, lakisääteinen korko peritään saman suuruisena. Jos velkoja osoittaa kärsineensä maksuviivästyksen seurauksena erityisen suurta vahinkoa (rahan arvon heikkenemisen vuoksi), hänelle voidaan myöntää lisäkorvaus. Tällaista korvausta ei myönnetä, jos on sovittu viivästyskoron soveltamisesta.
Siviililain 1282 §:n mukaan rahassa määritellyistä ja erääntyneistä saamisista kertyy automaattisesti korkoa, ellei laista tai sopimuksesta muuta johdu.
2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
Talous- ja valtiovarainministeriö (Ministero dell’Economia e delle Finanze) määrittää lakisääteisen koron vuosittain asetuksella (decreto), joka julkaistaan viimeistään 15. joulukuuta. Osapuolet voivat myös itse määrittää sopimusperusteisen korkoprosentin kirjallisella sopimuksella. Korko ei saa olla suurempi kuin koronkiskonnan vastaisessa laissa (7.3.1996 annettu laki nro 108) sallittu enimmäismäärä. Tätä suurempi korko katsotaan koronkiskonnaksi ja sen perusteella mitättömäksi, minkä seurauksena korkoa ei peritä lainkaan (siviililain 1815 §). Jos osapuolet ovat sopineet, että sovelletaan sopimusperusteista korkoa, mutta sen suuruutta ei ole määritetty, sovelletaan lakisääteistä korkoa. Italian oikeusjärjestyksen mukaan viivästyskorko on hieman eri asia kuin lakisääteinen korko. Viivästyskorko on luonteeltaan seuraamus (velallisen kannalta) tai korvaus (velkojan kannalta), joka määrätään sen vuoksi, että rahamääräisen velvoitteen suoritus on laiminlyöty tai se on myöhässä lakisääteisestä tai osapuolten sopimasta määräajasta. Velkoja voi vaatia viivästyskorkoa, jos velallisen suoritus on myöhässä. Suorituksen katsotaan olevan myöhässä, jos velallinen ei ole täyttänyt velvoitettaan asetetussa määräajassa siitä huolimatta, että velkoja on muistuttanut velallista velvoitteen täyttämisestä maksukehotuksella. Siviililain mukaan viivästyskorko on yhtä kuin lakisääteinen korko tai muu lakiin perustuva korko. Jos ennen maksukehotusta peritty korko on suurempi kuin lakisääteinen korko, myös viivästyskorko on saman suuruinen (siviililain 1224 §).
Siviililain 1284 §:n mukaan lakisääteisen korkoprosentin määrittää talous- ja valtiovarainministeriö Italian tasavallan virallisessa lehdessä (Gazzetta Ufficiale della Repubblica Italiana) julkaistavalla asetuksella, jossa korkoprosentti määritetään enintään 12 kuukauden valtion joukkovelkakirjalainojen keskimääräisen vuotuisen bruttotuoton perusteella ottaen huomioon vuotuinen inflaatioprosentti. Asetus annetaan koron soveltamisvuotta edeltävänä vuonna viimeistään 15. joulukuuta. Jos uutta lakisääteistä korkoa ei ole määritetty kyseiseen päivään mennessä, seuraavana vuonna sovelletaan samaa korkoa kuin edellisenä vuonna.
Lakisääteinen korko on 1.1.2021 alkaen 0,01 prosenttia.
LAKISÄÄTEISET KOROT |
|||
alkaen |
asti |
% |
Oikeusperusta |
1.1.1999 |
31.12.2000 |
2,50 % |
Asetus (Dm Tesoro) 10.12.1998 |
1.1.2001 |
31.12.2001 |
3,50 % |
Asetus (Dm Tesoro) 11.12.2000 |
1.1.2002 |
31.12.2003 |
3,00 % |
Asetus (Dm Economia) 11.12.2001 |
1.1.2004 |
31.12.2007 |
2,50 % |
Dm Economia 1.12.2003 |
1.1.2008 |
31.12.2009 |
3,00 % |
Dm Economia 12.12.2007 |
1.1.2010 |
31.12.2010 |
1,00 % |
Asetus (Dm Economia) 4.12.2009 |
1.1.2011 |
31.12.2011 |
1,50 % |
Asetus (Dm Economia) 7.12.2010 |
1.1.2012 |
31.12.2013 |
2,50 % |
Asetus (Dm Economia) 12.12.2011 |
1.1.2014 |
31.12.2014 |
1,00 % |
Asetus (Dm Economia) 12.12.2013 |
1.1.2015 |
31.12.2015 |
0,50 % |
Asetus (Dm Economia)11.12.2014 |
1.1.2016 |
31.12.2016 |
0,20 % |
Asetus (Dm Economia) 11.12.2015 |
1.1.2017 |
31.12.2017 |
0,10 % |
Asetus (Dm Economia) 7.12.2016 |
1.1.2018 |
31.12.2018 |
0,30 % |
Asetus (Dm Economia) 13.12.2017 |
1.1.2019 |
31.12.2019 |
0,80 % |
Asetus (Dm Economia)12.12.2018 |
1.1.2020 |
31.12.2020 |
0,05 % |
Asetus (Dm Economia) 12.12.2019 |
1.1.2021 |
31.12.2021 |
0,01 % |
Asetus (Dm Economia) 11.12.2020 |
Lakisääteistä korkoa suurempi korko on määritettävä kirjallisesti, muussa tapauksessa sovelletaan lakisääteistä korkoa.
Kaupallisiin liiketoimiin liittyvien viivästysten yhteydessä sovelletaan EU:n oikeuteen perustuvia sääntöjä, eli 9 päivänä lokakuuta 2002 annettua Italian lakiasetusta nro 231, sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä marraskuuta 2012 annetulla lakiasetuksella nro 192, jolla direktiivi 2011/7/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, 11 päivänä marraskuuta 2011 annetun lain nro 180 10 §:n 1 alakohdan mukaisesti. Jos osapuolet eivät ole määrittäneet korkoa, sovelletaan kanteen vireillepanosta alkaen korkoa, josta säädetään kaupallisiin toimiin liittyviä maksuviivästyksiä koskevassa erityislainsäädännössä (ks. jäljempänä). Viimeksi mainittua sääntöä sovelletaan myös välimiesmenettelyn käynnistävään asiakirjaan.
Kaupallisiin toimiin liittyviä maksuviivästyksiä koskeva erityislainsäädäntö Direktiivi 2000/35/EY kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta on saatettu osaksi Italian lainsäädäntöä asetuksella (decreto legislativo) 231/2002, sellaisena kuin se on muutettuna. Sen nojalla kaupallisiin toimiin liittyvistä maksuviivästyksistä perittävä viivästyskorko on lakisääteistä korkoa suurempi. Mainitun asetuksen mukaan kaupallisilla toimilla tarkoitetaan ”yritysten tai yritysten ja viranomaisten välisiä sopimuksia, jotka koskevat yksinomaan tai pääasiallisesti tavaroiden toimittamista tai palvelujen suorittamista korvausta vastaan”. Asetuksen mukaan velkojalla, jolle aiheutuu vahinkoa maksuviivästyksen takia ilman hänen omaa syytään, on kaupallisen toimen yhteydessä automaattisesti oikeus viivästyskorkoon, joka alkaa kertyä ilman muodollista maksukehotusta seuraavana päivänä sen jälkeen kun maksu on erääntynyt, paitsi jos velallinen voi osoittaa, että maksuviivästys johtuu hänestä itsestään riippumattomista syistä. Asetuksen mukaan kaupallisten toimien yhteydessä sovellettava viivästyskorko määräytyy valtiovarainministeriön vuosittain antaman säädöksen nojalla. Nämä korot esitetään seuraavassa taulukossa, johon liittyy seuraava täsmennys: a) ensimmäisen vuosipuoliskon aikana sovelletaan korkoa, joka on voimassa kyseisen vuoden tammikuun 1. päivänä; b) toisen vuosipuoliskon aikana sovelletaan korkoa, joka on voimassa kyseisen vuoden heinäkuun 1. päivänä.
Taulukko, josta käy ilmi lakisääteisen koron vaihtelu vuodesta 2002:
VIIVÄSTYSKOROT asetuksen 231/2002 mukaisesti |
||||
alkaen |
asti |
EKP:n korko |
Korotus |
yhteensä |
1.7.2002 |
31.12.2002 |
3,35 % |
7,00 % |
10,35 % |
1.1.2003 |
30.6.2003 |
2,85 % |
7,00 % |
9,85 % |
1.7.2003 |
31.12.2003 |
2,10 % |
7,00 % |
9,10 % |
1.1.2004 |
30.6.2004 |
2,02 % |
7,00 % |
9,02 % |
1.7.2004 |
31.12.2004 |
2,01 % |
7,00 % |
9,01 % |
1.1.2005 |
30.6.2005 |
2,09 % |
7,00 % |
9,09 % |
1.7.2005 |
31.12.2005 |
2,05 % |
7,00 % |
9,05 % |
1.1.2006 |
30.6.2006 |
2,25 % |
7,00 % |
9,25 % |
1.7.2006 |
31.12.2006 |
2,83 % |
7,00 % |
9,83 % |
1.1.2007 |
30.6.2007 |
3,58 % |
7,00 % |
10,58 % |
1.7.2007 |
31.12.2007 |
4,07 % |
7,00 % |
11,07 % |
1.1.2008 |
30.6.2008 |
4,20 % |
7,00 % |
11,20 % |
1.7.2008 |
31.12.2008 |
4,10 % |
7,00 % |
11,10 % |
1.1.2009 |
30.6.2009 |
2,50 % |
7,00 % |
9,50 % |
1.7.2009 |
31.12.2009 |
1,00 % |
7,00 % |
8,00 % |
1.1.2010 |
30.6.2010 |
1,00 % |
7,00 % |
8,00 % |
1.7.2010 |
31.12.2010 |
1,00 % |
7,00 % |
8,00 % |
1.1.2011 |
30.6.2011 |
1,00 % |
7,00 % |
8,00 % |
1.7.2011 |
31.12.2011 |
1,25 % |
7,00 % |
8,25 % |
1.1.2012 |
30.6.2012 |
1,00 % |
7,00 % |
8,00 % |
1.7.2012 |
31.12.2012 |
1,00 % |
7,00 % |
8,00 % |
1.1.2013 |
30.6.2013 |
0,75 % |
8,00 % |
8,75 % |
1.7.2013 |
31.12.2013 |
0,50 % |
8,00 % |
8,50 % |
1.1.2014 |
30.6.2014 |
0,25 % |
8,00 % |
8,25 % |
1.7.2014 |
31.12.2014 |
0,15 % |
8,00 % |
8,15 % |
1.1.2015 |
30.6.2015 |
0,05 % |
8,00 % |
8,05 % |
1.7.2015 |
31.12.2015 |
0,05 % |
8,00 % |
8,05 % |
1.1.2016 |
30.6.2016 |
0,05 % |
8,00 % |
8,05 % |
1.7.2016 |
31.12.2016 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.1.2017 |
30.6.2017 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.7.2017 |
31.12.2017 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.1.2018 |
30.6.2018 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.7.2018 |
31.12.2018 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.1.2019 |
30.6.2019 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.7.2019 |
31.12.2019 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.1.2020 |
30.6.2020 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
1.7.2020 |
31.12.2020 |
0,00 % |
8,00 % |
8,00 % |
3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
Talous- ja valtiovarainministeriön verkkosivut (Ministero dell’Economia e delle Finanze): https://www.mef.gov.it
4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Monilla verkkosivuilla on ilmaisia ohjelmistoja lakisääteisen koron ja viivästyskoron laskemista varten.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.