Korot

1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?

Lakisääteinen korko

Portugalin lainsäädännössä säädetään lakisääteistä korosta.

Korko voi perustua joko osapuolten sopimukseen tai lainsäädäntöön. Jos korko on osapuolten sopima, sitä kutsutaan sopimusperusteiseksi koroksi. Jos korko perustuu lainsäädäntöön, sitä kutsutaan lakisääteiseksi koroksi.

Kumpi tahansa korko voi olla luonteeltaan joko siviili- tai kauppaoikeudellinen.

Koron tarkoitus

Yleisesti ottaen korkoja on kahta päätyyppiä: velalle maksettava korko (esim. myönnetystä lainasta perittävä korko) ja viivästyskorko (esim. maksuvelvoitteen laiminlyönnistä eräpäivän jälkeen maksettava korko).

Lakisääteinen viivästyskorko

Jos velallinen ei täytä maksuvelvoitettaan, pääsääntönä on, että tällöin perittävä viivästyskorko vastaa tasoltaan lakisääteistä korkoa ja sitä lasketaan kertyväksi eräpäivää seuraavalta ajalta. Maksuvelvoitteella tarkoitetaan velvollisuutta maksaa rahaa toiselle osapuolelle.

Maksun viivästymisen ajankohta

Velallisen suoritettavana oleva maksu katsotaan viivästyneeksi sen jälkeen, kun velallista on oikeudellisilla tai muilla tiedoksiantokeinoilla kehotettu suorittamaan maksu.

Maksun voidaan katsoa viivästyneen jo ennen maksukehotusta, jos

1. maksuvelvoitteelle oli asetettu määräaika
2. maksuvelvoite johtui lainvastaisesta teosta
3. velallinen välttelee maksukehotuksen vastaanottamista; tällöin velallisen katsotaan saaneen maksukehotuksen päivänä, jolloin se olisi normaalisti voitu antaa hänelle tiedoksi.

Jos saatava on epälikvidi, maksua ei katsota viivästyneeksi ennen saatavan muuttamista likvidiksi, ellei epälikvidi muoto johdu velallisesta. Jos velallinen on vastuussa lainvastaisesta teosta tai vahingonvaarasta, maksu katsotaan viivästyneeksi maksukehotuksen tiedoksiantopäivänä, ellei sen katsota viivästyneen jo edellä esitettyjen syiden perusteella.

Korkosaatavien maksuvelvoitteen raukeaminen tai keskeytyminen

Korkosaatavat eivät ole muodostumishetkestään alkaen välttämättä sidoksissa pääsaatavaan. Kumpaa tahansa saatavaa koskeva maksuvelvollisuus voi raueta tai keskeytyä toisesta riippumatta.

Osittaisen maksun jakaminen eri saataville

Jos maksuvelvoite täytetään vain osittain, Portugalin lainsäädännössä vahvistetaan, miten osittainen maksu jaetaan kattamaan eri saatavat. Tätä koskevat seuraavat säännöt:

i) Kun velallisen on pääoman takaisinmaksun lisäksi maksettava kuluja, korkoa tai viivästyskorkoa eikä maksettu määrä riitä hyvittämään saatavien koko määrää, maksu jaetaan kattamaan saatavat seuraavassa järjestyksessä: kulut, viivästyskorko, korko ja pääoma.

ii) Pääoma maksetaan takaisin viimeisenä, ellei velkojan kanssa toisin sovita.

Koron maksaminen korolle

Tietyissä tilanteissa korolle voi kertyä korkoa (koronkorko).

Ennen kuin korolle voi alkaa kertyä korkoa,

1. velalliselle on annettava oikeudellisin keinoin tiedoksi, että kertyvä korko on pääomitettava tai korko maksettava, ettei sitä pääomiteta.

Korot voidaan pääomittaa vasta sitten, kun maksettavaa korkoa on kertynyt vähintään vuoden ajalta. Näitä koronkorkoa koskevia rajoituksia ei sovelleta, jos ne olisivat vastoin alan sääntöjä tai yleistä käytäntöä (esim. rahoituslaitosten myöntämät lainat, sillä rahoituslaitoksia koskevat erityissäännöt).

Kansallisen oikeuskäytännön mukaan maksamatta jääneelle viivästyskorolle ei voi kertyä viivästyskorkoa. Näin ollen maksuvelvoitteen suorittamisen viivästymisestä johtuvalle lakisääteiselle korolle ei voi periaatteessa kertyä korkoa. Tämä periaate ei kuitenkaan sido oikeuskäytännön mahdollisia tulevia tulkintoja. Se ei myöskään vaikuta laissa säädettyyn mahdollisuuteen määrätä velvoittavia taloudellisia seuraamuksia, jos tuomioistuimen tuomiossa määrätään velvollisuudesta maksaa tietty rahasumma.

2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?

Lakisääteisen koron suuruus vaihtelee sen mukaan, onko kyse siviilioikeuden vai kauppaoikeuden alaan kuuluvasta korosta.

Lakisääteinen korko siviilioikeudellisissa asioissa

Tämä korko vahvistetaan Portugalin siviililain (Código Civil) 559 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus- ja valtiovarainministeriöiden yhteisellä päätöksellä. Tätä sivua laadittaessa siviilioikeudellisissa asioissa sovellettava lakisääteinen korko on vahvistettu päätöksessä nro 291/03 (annettu 8.4.2003), joka on yhä voimassa.

Lakisääteinen korko kauppaoikeudellisissa asioissa

Kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavaa lakisääteistä korkoa peritään yleensä yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien maksettavana olevista saatavista ja erityisesti asetuksessa nro 62/2013 (annettu 10.5.2013) mainituista saatavista.

Kauppaoikeudellisiin asioihin sovellettava lakisääteinen korko vahvistetaan Portugalin kauppalain (Código Comercial) 102 §:n 3–5 momentin mukaisesti oikeus- ja valtiovarainministeriöiden yhteisellä päätöksellä. Tätä sivua laadittaessa kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavaa lakisääteistä korkoa säänneltiin päätöksellä nro 277/13 (annettu 26.8.2013), jonka mukaan korko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa.

Jokaisen asetuksessa nro 277/2013 (annettu 26.8.2013) tarkoitetun kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettavan lakisääteisen koron määrä vahvistetaan valtiovarainviraston (Direcção Geral do Tesouro e Finanças) ilmoituksella. Se julkaistaan Portugalin virallisen lehden (Diário da República) sarjassa 2 vuosittain 15. tammikuuta ja 15. kesäkuuta mennessä.

Päätöksessä nro 277/2013 säädetään kahdesta kauppaoikeudellisiin asioihin sovellettavasta viivästyskorosta, jota peritään kyseessä olevasta liiketoimesta riippuen:

1. viivästyskorko, jota peritään liikeyritysten välisiin tai liikeyrityksen ja julkisyhteisön välisiin liiketoimiin liittyvien maksujen viivästymisestä asetuksen nro 62/2013 (annettu 10.5.2013) mukaisesti;
2. viivästyskorkoon lisättävä korotus, jota sovelletaan muihin toimiin, jotka liittyvät saatavan perimiseen yritykseltä tai itsenäiseltä ammatinharjoittajalta Portugalin kauppalain (Código Comercial) 102 §:n 3 momentin mukaisesti.

Niin siviili- kuin kauppaoikeuden alankin lakisääteinen korko vaihtelevat ajan mittaan. Tästä syystä korkoa laskettaessa tulisi ottaa huomioon eri korotasot, joita sovelletaan viivästysaikana.

Käytännön syistä tällä sivulla mainitaan vain viime vuosina voimassa olleet lakisääteiset korot. Tiedot esitetään vain tiedotustarkoituksessa. Käytännössä kannattaa aina tarkistaa sovellettava korko voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Lakisääteistä viivästyskorkoa korotetaan pakollisella 5 prosentin lisällä, jos rahamääräinen maksuvelvoite perustuu tuomioistuimen tuomioon. Tällöin 5 prosentin vuosikorkoa sovelletaan automaattisesti tuomion täytäntöönpanopäivästä alkaen, eikä tuomioistuimen tarvitse antaa asiasta erillistä tuomioita. Tämä velvoittava taloudellinen seuraamus lisätään viivästyskorkoon tai perittäviin korvauksiin Portugalin siviililain (Código Civil) 829-A §:n 4 momentin mukaan.

Lakisääteinen korko siviilioikeuden alalla 5.8.1980 alkaen:

Lakisääteinen korko kauppaoikeuden alalla 28. syyskuuta 1995 alkaen:

3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?

Lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta on valtiovarainviraston (Direcção-Geral do Tesouro e Finanças) ja valtiovarainministeriön (Ministério das Finanças) verkkosivuilla:

http://www.dgtf.pt/avisos-e-circulares/taxas-de-juros-moratorios

4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?

Kysymykseen 3 annetussa vastauksessa mainitun verkkosivuston käyttö on maksutonta.

Sovellettava lainsäädäntö

Siviililaki (Código Civil): https://www.pgdlisboa.pt/leis/lei_mostra_articulado.php?nid=775&tabela=leis

Kauppalaki (Código Comercial): https://www.igf.gov.pt/leggeraldocs/CODIGO_COMERCIAL_LIVRO_1.htm

Päätös nro 291/2003: https://dre.pt/pesquisa/-/search/223663/details/maximized

Huomautus:

Tämän tietosivun tiedot ovat luonteeltaan yleisiä. Ne eivät sido Portugalin yhteysviranomaista, Euroopan siviili- ja kauppaoikeudellista verkostoa, tuomioistuimia tai muita asianomaisia tahoja. Tässä esitettyjen tietojen lisäksi on aina perehdyttävä sovellettavaan lainsäädäntöön.