- 1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
- 2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
- 3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
- 4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Hae tietoja alueittain
1 Säädetäänkö jäsenvaltion lainsäädännössä ”lakisääteisestä korosta”? Jos säädetään, miten ”lakisääteinen korko” on määritelty tässä jäsenvaltiossa?
Lakisääteinen korko on Espanjassa yksi keino saada vahingonkorvausta, jos velallisen maksu myöhästyy eikä osapuolten välillä ole sopimusta. Siitä säädetään siviililain (Código Civil) 1108 §:ssä. Laissa edellytetään, että maksamaton velka on rahaa tai että se on muutettu rahaksi.
Lakisääteiselle korolle ei ole Espanjassa yksiselitteistä määritelmää.
Lakisääteisiä korkoja on monenlaisia. Tavallisin on edellä mainittu siviililain mukainen lakisääteinen korko. Sen lisäksi lainsäädännössä säädetään muilla aloilla sovellettavista erityisistä koroista, jotka saadaan lisäämällä lakisääteiseen korkoon tietty prosenttimäärä. Silloin kuin tällaisia korkoja sovelletaan, ne voidaan katsoa lakisääteisiksi koroiksi, koska niistä on säädetty laissa. Esimerkkejä lakisääteisistä koroista:
– Kiinnityksistä annetun lain (Ley Hipotecaria) 114 §:ää muutettiin lailla 1/2013 siten, että vakituisen asunnon hankintaa varten otettuun lainaan sovellettavan viivästyskoron enimmäismääräksi vahvistettiin lakisääteisen koron määrä kolminkertaisena silloin, kun kyseinen asunto on kiinnelainan vakuutena. Kiinnelainojen viivästyskorko on nykyisin 9 prosenttia.
Asuntoluottosopimuksista annetulla lailla (Ley Reguladora de Los contratos de Crédito inmobiliario) muutettiin 114 §:n tekstiä, joka tuli voimaan uudessa muodossaan 16. kesäkuuta 2019 ja jossa vahvistetaan viivästyskoroksi pääomalle maksettava korko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä siltä ajalta, jolta maksuja ei ole suoritettu. Tämä koskee luonnollisten henkilöiden ottamia lainoja tai luottoja, joiden vakuutena on kiinnitys asunto-omaisuuteen. Viivästyskorkoa ei voida pääomittaa missään tapauksessa. Tämän viivästyskorkoa koskevan säännöksen vastaiset sopimukset ovat pätemättömiä.
– Kulutusluottosopimuksista annetun lain 16/2011 (Ley de contratos de crédito al consumo) 20.4 §:ssä säädetään tällaisiin sopimuksiin sovellettavan koron ylärajaksi 2,5 kertaa lakisääteinen korko.
– Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun lain 3/2004 (Ley de lucha contra la morosidad en las operaciones mercantiles) 7 §:ssä säädetään, että ellei toisin ole sovittu, velalliselta perittävän viivästyskoron lakisääteinen korkokanta on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä.
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissaan soveltamana korkona pidetään korkoa, jota sovelletaan, kun tällaiset operaatiot ovat kiinteäkorkoisia huutokauppoja. Jos perusrahoitusoperaatiossa on sovellettu vaihtuvakorkoista huutokauppamenettelyä, tällä korolla tarkoitetaan kyseisen huutokaupan lopputuloksena olevaa marginaalikorkoa.
Tämän pykälän mukaisesti määritettyä lakisääteistä viivästyskorkoa sovelletaan kuuden kuukauden ajan sen vahvistamisesta.
– Vakuutussopimuksista annetun lain 50/1980 (Ley de contrato de seguro) 20.4 §:n mukaisesti sellaiset vakuutusyhtiöt, jotka ovat aiheetta viivytelleet korvausten maksamista vakuutussopimusten suojaamille vahingon kärsineille, joutuvat maksamaan vuosikorkoa, joka vastaa korvauksen syntymisen aikaan voimassa ollutta lakisääteistä korkoa korotettuna 50 prosentilla. Jos korvausta ei ole suoritettu kahden vuoden aikana korvausvaatimuksen syntymisestä, tuomioistuimen on määrättävä vakuutusyhtiö maksamaan vähintään 20 prosentin vuosikorko.
– Niin kutsutusta prosessikorosta (interés procesal) säädetään siviiliprosessilain 1/2000 (Ley de Enjuiciamiento Civil) 576 §:ssä. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut käteismaksun suorittamista koskevan tuomion tai päätöksen, velkojalle on maksettava myös summalle kertynyt vuosikorko, joka on lakisääteinen korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tai osapuolten sopima korko tai lain erityissäännöksellä vahvistettu korko.
2 Jos säädetään, mikä on sen määrä/taso? Entä oikeusperusta? Jos lakisääteisille koroille on säädetty erilaisia korkotasoja, mitkä ovat niihin sovellettavat olosuhteet ja edellytykset?
Vuotuisista korkotasoista säädetään talousarviolaeissa.
Vuoden 2017 korkotasosta säädettiin 27. kesäkuuta 2016 annetun valtion talousarviolain 3/2017 (Ley de Presupuestos Generales del Estado para el año 2017) lisäsäännöksessä nro 34, jonka mukaan se on
– 3,00 prosenttia kyseisen talousarvion voimassaoloaikana.
– Samana ajanjaksona 17. joulukuuta 2003 annetun yleisen verolain 58/2003 (Ley General Tributaria) 26 §:ssä tarkoitettu viivästyskorko on 3,75 prosenttia.
– Samana ajanjaksona 17. marraskuuta 2003 annetun yleisen valtiontukilain 38/2003 (Ley General de Subvenciones) 38.2 §:ssä tarkoitettu viivästyskorko on 3,75 prosenttia.
Korkokannan kehitystä voi seurata Espanjan keskuspankin sivustolla:
https://clientebancario.bde.es/pcb/es/menu-horizontal/productosservici/relacionados/tiposinteres/
Kuten vastauksessa edelliseen kysymykseen todettiin, siviililain 1108 §:ssä säädetyn, maksamattomaan rahavelkaan sovellettavan vahingonkorvauksen omaisen lakisääteisen koron lisäksi on myös muunlaisia lakisääteisiä korkoja. Esimerkkejä lakisääteisistä koroista:
– Kiinnityksistä annetun lain 114 §:ää muutettiin lailla 1/2013 siten, että vakituisen asunnon hankintaa varten otettuun lainaan sovellettavan viivästyskoron enimmäismääräksi vahvistettiin lakisääteisen koron määrä kolminkertaisena silloin, kun kyseinen asunto on kiinnelainan vakuutena.
Asuntoluottosopimuksista annetulla lailla muutettiin 114 §:n tekstiä, joka tuli voimaan uudessa muodossaan 16. kesäkuuta 2019 ja jossa vahvistetaan viivästyskoroksi pääomalle maksettava korko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä siltä ajalta, jolta maksuja ei ole suoritettu. Tämä koskee luonnollisten henkilöiden ottamia lainoja tai luottoja, joiden vakuutena on kiinnitys asunto-omaisuuteen. Viivästyskorkoa ei voida pääomittaa missään tapauksessa. Tämän viivästyskorkoa koskevan säännöksen vastaiset sopimukset ovat pätemättömiä.
– Kulutusluottosopimuksista annetun lain 16/2011 20.4 §:ssä säädetään tällaisiin sopimuksiin sovellettavan koron ylärajaksi 2,5 kertaa lakisääteinen korko.
– Kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta annetun lain 3/2004 7 §:ssä säädetään, että ellei viivästyskorosta ole sovittu, velalliselta perittävän viivästyskoron lakisääteinen korkokanta on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kuluvan puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä.
Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioissaan soveltamana korkona pidetään korkoa, jota sovelletaan, kun tällaiset operaatiot ovat kiinteäkorkoisia huutokauppoja. Jos perusrahoitusoperaatiossa on sovellettu vaihtuvakorkoista huutokauppamenettelyä, tällä korolla tarkoitetaan kyseisen huutokaupan lopputuloksena olevaa marginaalikorkoa.
Tämän pykälän mukaisesti määritettyä lakisääteistä viivästyskorkoa sovelletaan kuuden kuukauden ajan sen vahvistamisesta.
– Vakuutussopimuksista annetun lain 50/1980 20.4 §:n mukaisesti sellaiset vakuutusyhtiöt, jotka ovat aiheetta viivytelleet korvausten maksamista vakuutussopimusten suojaamille vahingon kärsineille, joutuvat maksamaan vuosikorkoa, joka vastaa korvauksen syntymisen aikaan voimassa ollutta lakisääteistä korkoa korotettuna 50 prosentilla. Jos korvausta ei ole suoritettu kahden vuoden aikana korvausvaatimuksen syntymisestä, tuomioistuimen on määrättävä vakuutusyhtiö maksamaan vähintään 20 prosentin vuosikorko.
– Niin kutsutusta prosessikorosta säädetään siviiliprosessilain 1/2000 576 §:ssä. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut käteismaksun suorittamista koskevan tuomion tai päätöksen, velkojalle on maksettava myös summalle kertynyt vuosikorko, joka on lakisääteinen korko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, tai osapuolten sopima korko tai lain erityissäännöksellä vahvistettu korko.
3 Onko tarvittaessa saatavilla lisätietoja lakisääteisen koron laskemisesta?
Korkokannan kehitystä voi seurata vastauksessa edelliseen kysymykseen mainitulla sivustolla:
https://clientebancario.bde.es/pcb/es/menu-horizontal/productosservici/relacionados/tiposinteres/
4 Onko edellä mainittu oikeusperusta saatavilla maksutta sähköisesti?
Kyllä. Se on saatavissa verkkosivustolla
https://clientebancario.bde.es/pcb/es/menu-horizontal/productosservici/relacionados/tiposinteres
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.