Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

Bulgaria
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Kyllä. Todisteita voidaan vastaanottaa molemmilla tavoilla. Menettelyt kehitetään tapauskohtaisesti. Bulgarian lainsäädännössä ei säädetä videoneuvotteluista, mutta videoneuvotteluja ei myöskään kielletä. Todisteiden vastaanottamista, myös videoneuvotteluiden välityksellä, koskevat pyynnöt esitetään sen alueen piirituomioistuimelle, jonka alueella vastaanottaminen suoritetaan (vuoden 2008 siviiliprosessilain [Grazhdanski protsesualen kodeks] 617 §:n 1 momentti). Toimivalta sallia todisteiden välitön vastaanottaminen Bulgariassa on sillä maakuntatuomioistuimella, jonka alueellisen toimivallan alaisuudessa todisteet on määrä toimittaa välittömästi (vuoden 2008 siviiliprosessilain 617 §:n 2 momentti). Toimivaltaista tuomioistuinta voi etsiä hakutyökalulla, joka on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa / Euroopan oikeudellisessa kartastossa. Pyynnössä on oltava yksityiskohtaiset tiedot, muun muassa menettelyn osapuolten nimet ja osoitteet, tapauksen luonne ja aihe sekä kuvaus todisteiden vastaanottamisesta. Pyynnössä on käytettävä seuraavia lomakkeita: Lomake A: todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö (10–12 artiklan nojalla); ja Lomake I: todisteiden välitöntä vastaanottamista koskeva pyyntö (17 artiklan nojalla). Bulgaria ei pidä voimassa eikä ole tehnyt muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa tehtäviä asetuksen (EY) N:o 1206/2001 mukaisia todisteiden vastaanottamista helpottavia sopimuksia tai järjestelyjä. Asetuksen (EY) N:o 1206/2001 soveltaminen on etusijalla suhteessa Bulgarian ja muiden jäsenvaltioiden välisiin sopimuksiin siltä osin kuin on kyse todisteiden vastaanottamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Ei. Tällaisia rajoituksia ei ole. Bulgarian siviiliprosessilaki, toisin kuin rikosprosessilaki (Nakazatelen protsesualen kodeks), ei sisällä erityisiä säännöksiä todisteiden vastaanottamisesta videoneuvottelun välityksellä, ja sillä tuomioistuimella, jonka alueella todisteiden vastaanottaminen on määrä suorittaa, on toimivalta päättää, keitä henkilöitä kuullaan tällä tavoin (siviiliprosessilain 617 §:n 1 ja 2 momentti). Siviiliprosessilain mukaan voidaan kuulla todistajia, asiantuntijoita ja myös tapauksen osapuolia. Alaikäisiä voidaan kuulla ainoastaan heidän laillisen edustajansa ollessa läsnä, eikä lapsia voida kuulla, jos he ovat alle 10-vuotiaita (lastensuojelusta annetun lain [Zakon za zakrila na deteto] 15 §).

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ei, tällaisia rajoituksia ei ole. Jos pyynnön esittävän tuomioistuimen tai pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen saatavilla ei ole videoneuvottelulaitteita, tällaiset laitteet voidaan sopimuksesta toimittaa tuomioistuimelle.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Henkilöitä kuullaan yleensä kyseisen tuomioistuimen tiloissa siviiliprosessilain 163 §:n 1 momentin mukaisesti. Kuuleminen voidaan tärkeiden syiden vuoksi suorittaa vaihtoehtoisesti tuomioistuimen ulkopuolella, jos käytettävissä on teknisiä välineitä, joiden avulla todisteita voidaan vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä, ja jos osapuolet on kutsuttu.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kuuleminen voidaan järjestää videoneuvottelun välityksellä ainoastaan osapuolten suostumuksella (siviiliprosessilain 148 §). Ainoastaan videoneuvottelun järjestämisestä vastaavalla ryhmällä on oikeus tallentaa kuuleminen. Asianomainen tuomioistuin, jonka toimivallan alaisuudessa kuuleminen järjestetään, päättää, tallennetaanko videoneuvottelun välityksellä tehty kuuleminen. Kuulemisesta voidaan tehdä äänitallenne. Äänite tallennetaan tallennusvälineelle, josta tulee osa tapauksen aineistoa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Kaikki bulgarialaiset tuomioistuimet toteuttavat kuulemistilaisuudet virallisella kielellään (joka on bulgaria), ja tarvittaessa järjestetään tulkkaus. Jos 10–12 artiklan nojalla esitetään epäsuoraa todisteiden vastaanottamista koskevia pyyntöjä, käytetään pyynnön vastaanottavan tuomioistuimen kieltä. Jos 17 artiklan nojalla esitetään todisteiden välitöntä vastaanottamista koskevia pyyntöjä, käytetään pyynnön esittäneen tuomioistuimen kieltä toimivaltaisen maakuntatuomioistuimen määrittelemien edellytysten mukaisesti.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Bulgarian lainsäädännössä ei säännellä tätä asiaa. Tulkkaus järjestetään tapauskohtaisesti. Pyynnön esittävä tuomioistuin varmistaa, että kuultavalla henkilöllä on tulkki, jos se on tarpeen. Pyynnön esittävä tuomioistuin määrittelee käytettävän kielen pyynnössään ja ilmoittaa siitä pyynnön vastaanottaneelle tuomioistuimelle. Pyynnön esittävä tuomioistuin ja pyynnön vastaanottanut tuomioistuin voivat tarvittaessa pyytää, että menettely toteutetaan kokonaan tai osittain vieraalla kielellä. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio varmistaa tarvittaessa tulkin läsnäolon pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai kuultavan henkilön pyynnöstä.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä? Bulgarian lainsäädännössä ei säädetä tästä asiasta erikseen, mutta olisi sovellettava siviiliprosessilain mukaisia tuomioistuinkäsittelyjen suorittamista sekä todistajien, osapuolten ja asiantuntijoiden kutsumista koskevia yleisiä sääntöjä. Henkilöille on ilmoitettava kuulemisesta riittävän hyvissä ajoin ja vähintään seitsemän päivää ennen kuulemisen suunniteltua ajankohtaa (siviiliprosessilain 56 §:n 3 momentti). Videoneuvottelun välityksellä järjestettävä kuuleminen järjestetään pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mukaisesti.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Bulgarialainen tuomioistuin ei peri maksua videoneuvotteluista. Pyynnön esittävä tuomioistuin huolehtii asiantuntijoiden ja tulkkien palkkioiden sekä videoneuvottelusta aiheutuvien kustannusten maksamisesta. Pyynnön esittäneen tuomioistuimen olisi pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen pyynnöstä huolehdittava videoneuvottelulaitteiden käytöstä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Bulgarian prosessioikeudessa on asiaan liittyviä erityisiä säännöksiä. Periaatteessa asetuksen (EY) N:o 1206/2001 17 artiklan mukaiset pyynnöt todisteiden välittömästä vastaanottamisesta voidaan panna täytäntöön ainoastaan vapaaehtoisesti ja turvautumatta pakkokeinoihin. Kuulemisen alussa bulgarialainen tuomioistuin selvittää todistajalle tämän prosessuaaliset oikeudet ja velvollisuudet, jos todistajalla ei ole häntä edustavaa asianajajaa. Kuultavalla todistajalla on siviiliprosessilain 166 §:n sääntöjen mukaisesti oikeus kieltäytyä todistamasta.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Pyynnön vastaanottaneen valtion lainsäädännön mukaisesti. Jos henkilöä kuullaan todistajana tai asiantuntijana siviiliprosessilain 170 §:n mukaisesti, hänen henkilöllisyytensä todennetaan henkilötodistuksen avulla, minkä jälkeen selvennetään, onko todistajalla omia intressejä asiassa, ja muistutetaan todistajaa väärään valaan lain mukaan liittyvästä vastuusta (rikosprosessilain 290 §).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kun pyynnön esittänyt bulgarialainen tuomioistuin vastaanottaa todisteet välittömästi 17 artiklan nojalla, sovelletaan siviiliprosessilain 170 §:n 2 momenttia, ja todistaja tai asiantuntija lupaa puhua totta. Häntä varoitetaan väärästä valasta tai väärän asiantuntijalausunnon laatimisesta aiheutuvasta rikosoikeudellisesta vastuusta (rikosprosessilain 290 ja 291 §).

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Bulgarian tuomioistuimilla on järjestelmänvalvojia, joilla on vaaditut tietotekniset taidot ja jotka voivat osallistua videoneuvottelujen järjestämiseen ja hoitaa siihen liittyviä tehtäviä. Jos ilmenee teknisiä ongelmia, järjestelmänvalvoja pitää yhteyttä asianomaiseen tuomioistuimeen ja varmistaa, että henkilöiden kuuleminen videoneuvottelun välityksellä on sujuvaa.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävän tuomioistuimen ja pyynnön vastaanottavan tuomioistuimen välisen videoneuvotteluyhteyden muodostamiseksi voidaan tarvita teknisiä lisätietoja.

Päivitetty viimeksi: 30/08/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.