

Hae tietoja alueittain
Lakiin 99/1963 (siviiliprosessilaki, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna) tehdyn muutoksen jälkeen videoneuvottelun käyttöön siviiliprosessissa on syyskuusta 2017 alkaen sovellettu suoraan kyseistä lakia. Siviiliprosessilain 102 a §:ssä todetaan nimenomaisesti, että menettelyn osapuolen pyynnöstä tai tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa tuomioistuin voi toteuttaa oikeustoimen käyttämällä videoneuvottelua. Videoneuvottelua voidaan käyttää etenkin osapuolen tai tulkin videoläsnäolon mahdollistamiseksi oikeuskäsittelyssä tai todistajan, asiantuntijan tai osapuolen kuulemiseksi.
Kysymystä käsitellään tarkemmin oikeusministeriön ohjeissa 505/2001, joissa vahvistetaan hallinto- ja menettelysäännöt piirituomioistuimille, alueoikeuksille ja ylioikeuksille (ks. § 10 a).
Laissa mainitaan nimenomaisesti todistajien, asiantuntijoiden tai menettelyn osapuolten kuuleminen. Laki ei kuitenkaan millään tavoin ennalta rajoita kuultavia henkilöitä näihin, sillä myös muut osallistujakategoriat, kuten tulkit, voivat osallistua oikeuskäsittelyyn videoneuvottelun välityksellä. Videoneuvottelun käytön rajoituksena on se, katsotaanko se tarkoituksenmukaiseksi tai onko menettelyn osapuoli pyytänyt sen käyttöä.
Lakiteksti ei aseta todisteiden tyypille mitään yleisiä rajoituksia. Rajoituksia voivat kuitenkin asettaa käytännön olosuhteet (esim. tekninen toteutettavuus).
Jos oikeuden puheenjohtaja (yhden tuomarin kokoonpanossa) päättää toteuttaa oikeustoimen videoneuvottelun välityksellä, haasteessa mainitaan myös videoneuvottelun paikka ja ajankohta. Tähän tarkoitukseen voidaan siis käyttää myös muita soveltuvia tiloja esimerkiksi siellä, missä asiantuntijat tai todistajat ovat (esim. sairaala tai laboratorio).
On kuitenkin tärkeää, että oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanossa) valtuuttama tuomioistuimen virkailija varmentaa sen henkilön henkilöllisyyden, jota oikeustoimi koskee. Oletuksena on tällöin, että kuuleminen tapahtuu pääsääntöisesti joko tuomioistuimessa, vankilassa tai terveydenhoitolaitoksessa.
Jos oikeustoimi toteutetaan videoneuvottelun välityksellä, siitä on lain mukaan aina tehtävä ääni- ja kuvatallenne. Jos tallenteen ohella laaditaan pöytäkirja, henkilö, jota oikeustoimi koskee, ei allekirjoita pöytäkirjaa.
Jos todistaja ei hallitse kieltä, jolla menettely käydään, hänellä on perustuslaillisen lain 2/1993 (perusoikeus- ja vapauskirja (Listina základních práv a svobod)) 37 §:n 4 momentin nojalla oikeus tulkkiin. Siviiliprosessilain 18 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin määrää tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.
Siviiliprosessilain 18 §:n 1 ja 2 momentin mukaan tuomioistuin on velvollinen varmistamaan asianosaisille yhtäläiset mahdolliset vaatia oikeuksiaan ja määräämään tulkin osapuolelle, jonka äidinkieli on muu kuin tšekki, jos tähän ilmenee tarve menettelyssä.
Tulkin osallistumisesta voidaan huolehtia videoneuvottelun avulla. Tulkin ei näin ollen tarvitse välttämättä olla fyysisesti läsnä kuultavan henkilön luona.
Henkilölle toimittamassaan haasteessa tuomioistuin menettelee siviiliprosessilain 51 §:n mukaisesti. Jos laissa tai erityisessä säännöksessä ei aseteta muita vaatimuksia, haasteessa on oltava seuraavat tiedot: missä asiassa asianomaista kuullaan, oikeustoimen kohde, paikka ja alkamisajankohta, haasteen syy, kuultavaksi kutsutun asema menettelyssä, kuultavaksi kutsutun velvollisuudet toimen aikana ja soveltuvin osin toimen ennakoitu kesto. Jos oikeuskäsittelyssä käytetään videoneuvottelua, kuultavaksi kutsutulle ilmoitetaan kuulemisen paikka ja -ajankohta.
Haaste tulla kuultavaksi voidaan esittää paperimuodossa tai sähköisesti ja kiireellisissä tapauksissa myös puhelimitse tai faksitse.
Jos todistajaa tai asiantuntijaa aiotaan kuulla videoneuvottelun välityksellä ja tämän on määrä tulla kuultavaksi jonkin toisen tuomioistuimen toimivalta-alueella, haasteen toimittaa tuomioistuin, jonka toimivalta-alueella kuulemisen on määrä tapahtua, jolloin pyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää tätä toista tuomioistuinta tekemään yhteistyötä toimen toteuttamiseksi (oikeusapupyyntö). Siviiliprosessilain 115 §:n 2 momentin mukaan haaste on toimitettava asianosaisille siten, että näillä on riittävästi aikaa valmistautua, pääsääntöisesti vähintään 10 päivää ennen oikeudenkäyntipäivää, paitsi jos oikeudenkäyntiä edeltää valmisteluistunto.
Videoneuvottelun käyttöön liittyy tiedonsiirtokustannuksia. Näistä tiedonsiirtokustannuksista vastaa pyynnön esittänyt tuomioistuin, joka käynnistää videoneuvottelun.
Siviiliprosessilain 126 §:n 1 momentin mukaan kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli, on velvollinen saapumaan haasteen perusteella tuomioistuimeen antamaan todistajanlausunnon. Todistaja voi kieltäytyä todistamasta vain siinä tapauksessa, että hän todistamisellaan aiheuttaisi itselleen tai omaiselleen rikossyyteuhan. Ennen kuulemisen alkamista todistajalle kerrotaan aina hänen todistajanlausuntonsa merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä väärän lausunnon antamisesta aiheutuvista rikosseuraamuksista.
Kuulemisen alussa tuomioistuimella on siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentin mukaan velvollisuus tarkistaa todistajan henkilöllisyys, pääsääntöisesti pyytämällä tätä esittämään henkilöllisyystodistus tai passi.
Jos kuuleminen tapahtuu videoneuvottelulla, oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanossa) valtuuttama tuomioistuimen virkailija varmentaa sen henkilön henkilöllisyyden, jota on määrä kuulla videoteitse. Paikassa, jossa henkilöä on määrä kuulla, henkilöllisyyden voi oikeuden puheenjohtajan (yhden tuomarin kokoonpanossa) antamalla suostumuksella varmentaa paitsi tuomioistuimen virkailija myös vankilan tai muun suljetun laitoksen virkailija, mikäli tällä on siihen valtuutus.
Kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain 91/2012 104 §:n 2 momentin mukaan todistajia, asiantuntijoita ja menettelyn osapuolia voidaan kuulla valaehtoisesti, jos ulkomaan viranomainen sitä pyytää. Todistajien ja menettelyn osapuolten vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että vastaan kaikkiin tuomioistuimen kysymyksiin kertomalla kaikki tietoni asiasta ja pysymällä totuudessa siitä mitään salaamatta. Asiantuntijoiden vala kuuluu seuraavasti: Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että annan lausunnon parhaan tietämykseni ja ymmärrykseni mukaan. Mahdollisissa myöhemmissä valoissa sanamuotoa muutetaan vastaavasti.
Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.
Käytännön toimenpiteistä sovitaan videoneuvottelun valmistelun yhteydessä pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen tarpeiden mukaisesti.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.