Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

Liettua
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Todisteet voidaan ottaa vastaan videoneuvottelun välityksellä pyynnön esittävän jäsenvaltion tuomioistuimen läsnä ollessa tai niin, että jäsenvaltion (tässä tapauksessa Liettuan) tuomioistuin ottaa todisteet vastaan välittömästi.

Liettuan tasavallan siviiliprosessilain, jäljempänä ’siviiliprosessilaki’, 1752 §:n 2 momentissa säädetään, että todisteiden vastaanottamisessa voidaan käyttää tietotekniikkaa ja sähköistä viestintätekniikkaa (muun muassa videoneuvotteluja ja puhelinkonferensseja). Siviiliprosessilain 802 §:n 1 momentissa säädetään, että Liettuan tasavallan tuomioistuimet toteuttavat ulkomaisen tuomioistuimen tai muun viranomaisen esittämän oikeusapupyynnön Liettuan tasavallan lainsäädännön mukaisesti. Liettuan tuomioistuimissa videoneuvottelut järjestetään edellä mainittujen siviiliprosessilain vaatimusten ja muiden määräysten mukaisesti sekä videoneuvottelulaitteiden käyttöä oikeudenkäynneissä koskevassa kuvauksessa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Menettely on hyväksytty 28. marraskuuta 2014 annetulla tuomarineuvoston päätöslauselmalla N:o 13P-156-(7.1.2), jäljempänä ’kuvaus’.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Siviiliprosessilain 1752 §:n 1 momentin mukaisesti asianosaisten osallistuminen oikeudenkäynteihin sekä todistajien suullinen todistaminen paikan päällä voidaan varmistaa käyttämällä tietotekniikkaa ja sähköistä viestintätekniikkaa (muun muassa videoneuvottelut ja puhelinkonferenssit). Asian asianosaisia ja todistajia voidaan siis kuulla videoneuvottelun välityksellä. Jollei kuvauksen 10.2 kohdan ja 13 kohdan tai siviiliprosessilain 217 §:n säännöksistä muuta johdu, myös asiantuntijoita voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Liettuan tasavallan lainsäädännössä ei ole nimenomaista kieltoa vastaanottaa tietynlaisia todisteita videoneuvottelun välityksellä. Kansallisen lainsäädännön sääntöjen mukaisesti videoneuvotteluja ei kuitenkaan voida käyttää siviiliprosessilain 204 ja 210 §:ssä tarkoitettujen todisteiden vastaanottamiseen (aineelliset todisteet, aineellisten ja kirjallisten todisteiden silmämääräinen tutkinta paikan päällä tai alueen silmämääräinen tutkinta) eikä silloin kun on kyse muista todisteista, joiden vastaanottaminen voi edellyttää poistumista tuomioistuimen tiloista, menemistä tiettyyn paikkaan tai muiden fyysisten toimenpiteiden toteuttamista.

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Siviiliprosessilain 803 §:n 1 momentin mukaisesti Liettuan tasavallan tuomioistuimet voivat pyytää oikeudellista apua ulkomailta Liettuan diplomaattisilta edustustoilta tai konsulaateilta, ulkomaisilta tuomioistuimilta tai muilta viranomaisilta. Kuvauksen 2.3 kohdassa säädetään myös, että pyynnön vastaanottava elin, jota pyynnön esittävä tuomioistuin pyytää järjestämään videoneuvottelun oikeudenkäynnin aikana, voi tuomioistuimen lisäksi olla syyttäjänvirasto tai Liettuan tasavallan oikeusministeriön alaisen vankilaosaston elin.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Kuvauksen 16 kohdassa säädetään, että videoneuvottelun välityksellä toteutettu kuuleminen voidaan tallentaa tietyissä laissa säädetyissä tapauksissa tai kuulemistilaisuuden puheenjohtajan harkinnan mukaan. Liettuan tasavallan tuomioistuimissa on saatavilla laitteet videoneuvottelun välityksellä toteutetun kuulemisen tallentamiseen.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Siviiliprosessilain 11 §:n mukainen oikeudenkäynti Liettuan tasavallassa on toteutettava maan virallisella kielellä eli liettuaksi. Henkilöille, jotka eivät puhu liettuaa, taataan oikeus käyttää kääntäjän tai tulkin palveluja. Oikeudenkäyntiin liittyvien tulkkauspalvelujen kustannukset maksetaan valtion varoista.

Jos todisteiden vastaanottamista koskevia pyyntöjä esitetään jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001, jäljempänä ’asetus’, 10–12 artiklan nojalla, ja Liettuan tasavallan tuomioistuin täyttää ne, liettualainen tuomioistuin varmistaa, että menettelyssä on läsnä kääntäjä tai tulkki liettuaa osaamattomien osallistujien vuoksi. Jos pyynnön esittävä tuomioistuin vastaanottaa todisteita välittömästi asetuksen 17 artiklan nojalla, pyyntö täytetään pyynnön esittävän tuomioistuimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti (asetuksen 17 artiklan 6 kohta) ja kyseisen jäsenvaltion oikeudenkäyntiä koskevissa säännöissä määrätyllä kielellä. Jos pyynnön esittävänä tuomioistuimena toimiva Liettuan tasavallan tuomioistuin esittää toiselle jäsenvaltiolle 17 artiklan mukaisen pyynnön, asia käsitellään Liettuassa ja Liettuan tuomioistuin varmistaa kääntäjän tai tulkin läsnäolon.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Asetuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla pyynnön vastaanottavan tuomioistuimen on täytettävä pyyntö viipymättä ja viimeistään 90 päivän kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Oikeudenkäyntiin osallistuville henkilöille sekä todistajille ja asiantuntijoille on siviiliprosessilain 133 §:n nojalla ilmoitettava kuulemisen tai yksittäisten menettelyjen ajankohta ja paikka haasteilla tai ilmoituksilla. Oikeudenkäyntiin osallistuville henkilöille on annettava haaste tai ilmoitus tiedoksi määräajassa, jotta heillä on riittävästi aikaa saapua tuomioistuimeen ajoissa ja valmistautua asian käsittelyyn. Haasteen tai ilmoituksen lähettämiselle ei ole säädetty erityistä määräaikaa.

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Lainsäädännön ja olemassa olevien käytäntöjen arviointi on osoittanut, että videoneuvottelujen järjestämisestä ei aiheudu kustannuksia.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Liettuan tasavallan kansallisessa lainsäädännössä ei nimenomaisesti edellytetä, että pyynnön esittävässä tuomioistuimessa kuultavalle henkilölle pitäisi ilmoittaa, että kuuleminen on vapaaehtoista.

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Kuvauksen 13 kohdassa säädetään, että tuomioistuimen kuultavana videoneuvottelun välityksellä olevan henkilön on henkilöllisyytensä selvittämiseksi esittäydyttävä ja esitettävä tuomioistuimelle henkilöllisyytensä vahvistava asiakirja. Videoneuvottelun välityksellä kuultavan henkilön henkilöllisyys voidaan pyynnön esittävän tuomioistuimen päätöksellä varmistaa myös muulla tavoin.

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Kuvauksen 10 kohdan mukaisesti pyynnön vastaanottavan viranomaisen nimeämien henkilöiden tai muiden pyynnön vastaanottavan viranomaisen edustajien on muun muassa huolehdittava siitä, että henkilölle annetaan mahdollisuus vannoa vala tuomioistuimessa ja allekirjoittaa valan teksti. Liettuan tasavallan tuomioistuimessa vannottavan valan sanamuoto vahvistetaan siviiliprosessilain 186 §:n 6 momentissa. Kuulemiseen osallistuneen pyynnön vastaanottavan viranomaisen edustajan on laadittava videoneuvottelun jälkeen kuulemisen vahvistava asiakirja ja toimitettava se pyynnön esittävälle tuomioistuimelle yhdessä kuultavan henkilön allekirjoittaman valan (jos tämän on vannottava tai allekirjoitettava vala) ja vastaanotettavien todisteiden kanssa (kuvauksen 14 kohta). Jos on kyse asetuksen 17 artiklan nojalla tapahtuvasta todisteiden välittömästä vastaanottamisesta, pyynnön esittävä tuomioistuin toimittaa valatekstin, joka kuultavan henkilön on allekirjoitettava.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Liettuan tasavallan tuomioistuimissa ja muissa laitoksissa, joissa on videoneuvottelumahdollisuus, on laitteiden käytöstä ja huollosta vastaavia henkilöitä. Kansallinen tuomioistuinhallinto julkaisee kuvauksen 6 kohdan mukaisesti oikeuslaitoksen intranetissä luettelon henkilöistä, jotka pyynnön vastaanottava viranomainen on nimennyt vastaamaan videoneuvottelulaitteiden käytöstä ja ylläpidosta sekä videoneuvottelujen järjestämisestä ja heidän yhteystietonsa (laitos, puhelinnumero ja sähköpostiosoite).

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Pyynnön esittävän tuomioistuimen on toimitettava asetuksen 4 artiklassa tarkoitetut tiedot. Jos näitä tietoja ei toimiteta tai ne annetaan virheellisesti niin, että pyyntöä ei voida täyttää, sovelletaan asetuksen 8 artiklassa säädettyä menettelyä. Lainsäädännössä ei täsmennetä muita tietoja, jotka pyynnön esittävän tuomioistuimen on toimitettava.

Päivitetty viimeksi: 23/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.