Todisteiden vastaanottaminen videoneuvottelun avulla

1 Voidaanko todisteita vastaanottaa videoneuvottelun välityksellä joko niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin osallistuu videoneuvotteluun omassa jäsenvaltiossaan, tai niin, että pyynnön esittänyt tuomioistuin ottaa todisteet välittömästi vastaan? Jos voidaan, mitä kansallisia menettelyjä tai lainsäädäntöä tällöin sovelletaan?

Slovakian lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä todisteiden hankkimisesta siten, että menettelyyn osallistuu tuomioistuin pyynnön vastaanottaneesta jäsenvaltiosta, mutta säännökset eivät toisaalta myöskään estä tuomioistuinta toimimasta näin. Menettelysääntöjen mukaan tuomioistuin vastaanottaa todisteita istuntokäsittelyssä ja tarvittaessa myös sen ulkopuolella (siviiliprosessilain 122 §). Tuomioistuin voi asianomaisten suostumuksella järjestää suullisen käsittelyn videoneuvottelun tai muun viestintätekniikan välityksellä (siviiliprosessilain 116 §:n 6 momentti). Menettelyn osapuolilla on periaatteessa oikeus olla läsnä todisteita vastaanotettaessa.

Todisteiden vastaanottamiselle videoneuvottelun välityksellä ei ole edellä mainittujen lisäksi muita erityisiä menettelyjä. Näin ollen sovelletaan asetusta todisteiden vastaanottamisesta (Nariadenie o výkone dôkazu), siviiliprosessilakia (Občiansky súdny poriadok) ja johdannaista lainsäädäntöä eli tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjä (Spravovací a kancelársky poriadok pre súdy) (Slovakian oikeusministeriön asetus 543, annettu 11. marraskuuta 2005, piirituomioistuinten, alueoikeuksien ja erikois- ja sotilastuomioistuinten hallinnosta ja menettelyistä).

Kaikki muut kysymykset on ratkaistava kyseessä olevien tuomioistuinten välisellä sopimuksella Euroopan oikeudellisen verkoston avustuksella.

2 Onko asetettu rajoituksia sille, ketä videoneuvottelun välityksellä voidaan kuulla? Voidaanko tällä tavoin kuulla esimerkiksi vain todistajia vai myös muita henkilöitä, kuten asiantuntijoita tai asianosaisia?

Slovakian lainsäädäntö ei aseta rajoituksia sille, ketä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä. Siviiliprosessilain 125 §:n mukaan todisteina voidaan käyttää kaikkia keinoja, joiden avulla voidaan määrittää asian tosiseikat. Erityisesti voidaan kuulla osapuolia, todistajia ja asiantuntijoita.

Siviiliprosessilain 124 §:n mukaan todisteet on vastaanotettava noudattaen velvoitetta pitää turvallisuusluokitellut tiedot salassa.

Jos tuomioistuin päättää ottaa huomioon alaikäisen antaman lausunnon, sen on siviiliprosessilain 100 §:n 3 momentin mukaan varmistettava lausunto alaikäisen edustajalta tai lasten sosiaalisoikeudellisesta suojelusta ja sosiaalisesta edunvalvonnasta vastaavalta toimivaltaiselta viranomaiselta taikka kuulemalla alaikäistä myös ilman vanhempien läsnäoloa. Käytännön rajoitukset riippuisivat ymmärrettävästi lapsen iästä ja tavasta, jolla tuomioistuin on päättänyt kuulla häntä.

3 Onko videoneuvottelun välityksellä vastaanotettavien todisteiden tyypille asetettu joitakin rajoituksia?

Ei ole, lukuun ottamatta videoneuvottelun luonteesta johtuvia rajoituksia (esim. videoneuvottelun soveltumattomuus paikkatutkintaan).

4 Onko olemassa rajoituksia, jotka koskevat paikkaa, jossa henkilöä voidaan kuulla videoneuvottelun välityksellä? Onko kuulemisen pakko tapahtua tuomioistuimen tiloissa?

Todisteet otetaan vastaan pääsääntöisesti istuntokäsittelyssä (siviiliprosessilain 122 §), joka pidetään yleensä tuomioistuimen tiloissa (tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjen 25 § yhdessä 35 §:n kanssa) Henkilöiden kuuleminen olisi teknisistä syistä vaikeasti toteutettavissa muualla.

5 Onko videoneuvottelun välityksellä järjestetyn kuulemisen nauhoittaminen sallittua, ja jos on, ovatko siihen tarvittavat laitteet käytettävissä?

Videoneuvotteluun käytettävä välineistö mahdollistaa myös videoneuvottelun tallentamisen. Siviiliprosessilain 166 §:n 6 momentin mukaan videoneuvottelun välityksellä käytävälle suulliselle käsittelylle tarvitaan kuitenkin menettelyn osapuolten suostumus. Jos osapuolet eivät anna suostumustaan, sovelletaan yleensä siviiliprosessilain 44a §:ä, jonka mukaan käsittely voidaan tallentaa käyttämällä äänentallennusta. Tällä tavoin tehty tallenne sisällytetään osaksi tuomioistuimen asiakirja-aineistoa.

6 Millä kielellä kuuleminen on toteutettava, a) kun esitetään 10–12 artiklan mukainen pyyntö ja b) kun todisteet vastaanotetaan välittömästi 17 artiklan mukaisesti?

Tästä seikasta ei säädetä erikseen siltä osin kuin se liittyy todisteiden vastaanottamiseen ulkomailla tai videoneuvottelun välityksellä. Yleisten sääntöjen mukaan Slovakian tuomioistuinkäsittelyt käydään aina maan virallisella kielellä ja tarvittaessa huolehditaan tulkkauksesta.

Oletuksena on, että jos tuomioistuin osallistuu yhteistyössä todisteiden vastaanottamiseen, kuulemisesta huolehtii pyynnön vastaanottanut tuomioistuin omalla kielellään. Jos tuomioistuin vastaanottaa todisteita suoraan 17 artiklan mukaisesti, tämä tapahtuu sen omalla kielellä.

7 Jos tarvitaan tulkkausta, kuka vastaa tulkkauksen järjestämisestä näissä kahdessa erityyppisessä kuulemisessa ja mihin tulkit pitäisi sijoittaa?

Slovakian lainsäädännössä ei ole säännöksiä näistä kysymyksistä. Asiasta päätetään tapauskohtaisesti asianomaisten tuomioistuinten välisellä sopimuksella.

8 Mitä menettelyjä sovelletaan kuulemisen järjestelyissä ja kuulemisajankohdan ja -paikan tiedoksi antamisessa kuultavalle henkilölle? Paljonko tiedoksiannon ja kuulemisajankohdan välille olisi jätettävä aikaa kuulemisajankohdasta päätettäessä, jotta se olisi riittävä?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti näitä kysymyksiä. Asiaan sovelletaan yleisiä sääntöjä oikeudenkäynnin suorittamisesta ja todistajien ja osapuolten kutsumisesta kuultaviksi. Tuomioistuin vastaanottaa todisteet pääsääntöisesti istuntokäsittelyssä (siviiliprosessilain 122 §), ja haaste on toimitettava riittävän ajoissa siten, että käyttöön jää tuomioistuinkäsittelyn valmisteluun varattu lakisääteinen määräaika (tuomioistuinten hallinto- ja menettelysääntöjen 46/3 §), joka on ”pääsääntöisesti vähintään viisi päivää ennen kuin käsittelyn on määrä alkaa” (siviiliprosessilain 115 §:n 2 momentti).

9 Mitä kuluja videoneuvottelun käytöstä aiheutuu ja miten ne maksetaan?

Slovakian tuomioistuimet eivät veloita kuluja itse videoneuvottelusta.

10 Mitä vaatimuksia on mahdollisesti asetettu sen varmistamiseksi, että henkilö, jota pyynnön esittänyt tuomioistuin välittömästi kuulee, on saanut tiedon siitä, että kuuleminen toteutetaan vapaaehtoiselta pohjalta?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti tätä kysymystä. Yleisesti pätee, että tuomioistuimen on kuulemisen alussa kerrottava kuultavalle henkilölle tälle kuuluvista menettelyllisistä oikeuksista ja velvoitteista lukuun ottamatta tapauksia, joissa henkilöä edustaa asianajaja (siviiliprosessilain 5 §).

11 Millä menettelyillä kuultavan henkilön henkilöllisyys varmistetaan?

Slovakian lainsäädäntö ei sisällä säännöksiä, jotka koskisivat erityisesti tätä kysymystä. Käytännön menettelystä päätetään tapauskohtaisesti asianomaisten tuomioistuinten välisellä sopimuksella. Asiaan sovelletaan yleisiä sääntöjä kuultavien henkilöiden henkilöllisyyden tarkistamiseksi. Näiden sääntöjen mukaan kuulemisen alussa on tarkistettava todistajan henkilöllisyys ja selvitettävä olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa hänen uskottavuuteensa (sukulaissuhteet jne.; siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentti).

12 Mitä valan vannomiseen liittyviä vaatimuksia sovelletaan ja mitä tietoja pyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta tarvitaan, kun valaa edellytetään 17 artiklan mukaisessa todisteiden välittömässä vastaanottamisessa?

Slovakian lainsäädäntö sisältää tätä kysymystä koskevia erityisiä säännöksiä ainoastaan rikosoikeudellisissa (ei siviilioikeudellisissa) asioissa.

Siviiliprosessilain 126 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin kertoo kuitenkin todistajalle kuulemisen alussa todistajanlausunnon merkityksestä, hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan (kertoa totuus mitään salaamatta) ja väärän valan antamisesta aiheutuvista rikosoikeudellisista seuraamuksista. On huomattava, ettei kyseinen sääntö (väärä vala) koske menettelyn osapuolia.

13 Miten varmistetaan, että videoneuvottelupaikalla on yhteyshenkilö, johon pyynnön esittänyt tuomioistuin voi ottaa yhteyttä, ja että kuulemispäivänä paikalla on henkilö, jonka tehtävänä on käyttää videoneuvottelulaitteita ja huolehtia mahdollisista teknisistä ongelmista?

Kaikissa Slovakian tuomioistuimissa toimii hallintovirkailija, joka vastaa videoyhteyden testaamisesta, kuulemisen ajankohdasta sopimisesta jne. Virkailijalla on koulutus videoneuvotteluvälineistön käyttöön. Ongelmatapauksissa virkailija ottaa yhteyttä tuomioistuimen tekniseen henkilöstöön ja varmistaa, että kuulemispäivänä paikalla on teknikko.

14 Mitä mahdollisia lisätietoja pyynnön esittävältä tuomioistuimelta tarvitaan?

Tekniset tiedot yhteyden luomiseksi pyynnön vastaanottaneen tuomioistuimen laitteisiin.