Eurooppalainen maksamismääräys

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

On. Nopeutetusta maksamismääräysmenettelystä säädetään siviiliprosessilain 49 luvussa.

1.1 Menettelyn soveltamisala

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Menettelyä sovelletaan haettaessa yksityisoikeuden piiriin kuuluvaa tiettyä rahamäärää joltakin henkilöltä.

Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta vaatimuksiin, jotka eivät perustu sopimukseen, lukuun ottamatta seuraavia:

• tietyt liikennevakuutuslaista johtuvat vaatimukset
• vaatimukset, joiden osalta velallinen on tunnustanut velan tai joiden osalta on tehty muu täyttämiseen velvoittava sopimus

Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta, jos

• vaatimus ei ollut hakemuksen esittämishetkellä vielä täytäntöönpanokelpoinen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viivästyskorkosaatavaa koskeva vaatimus on esitetty sivuvaatimuksena tai joissa vaatimuksen esittäminen johtuu keskinäisen velvollisuuden täyttämisestä eikä kyseistä velvollisuutta ole vielä täytetty.
• vaatimus koskee aineettoman vahingon korvaamista
• vaatimus esitetään konkurssivelalliselle
• usealle velalliselle esitetyn vaatimuksen peruste tai vaatimukseen liittyvä velvollisuus ei ole kaikille sama.

Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta sivuvaatimuksiin siltä osin kuin ne ylittävät päävaatimuksen.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

On. Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta yli 6 400 euron vaatimuksiin. Kyseiseen määrään sisältyvät niin päävaatimus kuin sivuvaatimukset.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Nopeutetun maksamismääräysmenettelyn käyttö on vapaaehtoista. Velkoja voi päättää, haluaako hän käyttää nopeutettua maksamismääräysmenettelyä vai aloittaa tavallisen menettelyn.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

On. Kansallisella lainsäädännöllä ei rajoiteta nopeutetun maksamismääräysmenettelyn soveltamista vastaajaan, joka asuu tai jonka toimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa. Vastaajan tuomioistuin määräytyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 mukaisesti.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Nopeutettuun maksamismääräysmenettelyyn liittyvät asiat ratkaisee Pärnun käräjäoikeuden Haapsalun oikeustalo.

1.3 Muotovaatimukset

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Nopeutettu maksamismääräysmenettely toteutetaan yksinomaan sähköisesti. Hakemuksia voi esittää tuomioistuimelle ainoastaan e-toimik-portaalin tai X-Road-palveluväylän kautta.

Hakemusten esittäminen e-toimik-portaalin kautta: https://www.e-toimik.ee/

Siviiliprosessilain 485 §:n 2 momentin mukaisesti vastaväitteitä voi esittää maksuehdotukseen lisätyllä lomakkeella tai muussa muodossa. Lomakkeita on saatavilla myös oikeusministeriön verkkosivulla: http://www.just.ee/et/eesmargid-tegevused/maksekasumenetlus-ja-e-toimik.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Edustajan käyttäminen ei ole pakollista.

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä koskevassa hakemuksessa on kuvattava lyhyesti vaatimuksen perusteena olevat tosiseikat ja todisteet, joita hakija haluaa käyttää oman vaatimuksensa tueksi kannemenettelyssä. Vaatimuksen on perustuttava faktoihin ja sen tukena on oltava asiakirjoja. Vaatimus on selvästi perusteeton, jos vaatimusta ei ole mahdollista ratkaista oikeudellisesti maksumääräyksen perusteena olevia tosiseikkoja arvioimalla.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Ei ole tarpeen lisätä kirjallisia todisteita. Hakemuksessa toki kuvataan lyhyesti todisteet, joita hakija voi käyttää oman vaatimuksensa tueksi kannemenettelyssä.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomioistuin hylkää nopeutetussa maksamismääräysmenettelyssä tehdyn hakemuksen, jos

1. nopeutettu maksamismääräysmenettely ei ole siviiliprosessilain mukaan sallittu
2. hakemus ei täytä siviiliprosessilaissa säädettyjä edellytyksiä
3. maksuehdotusta ei ole pystytty antamaan velalliselle tiedoksi kohtuullisessa ajassa eikä sitä voi antaa tiedoksi julkisesti, ja hakija on nimenomaisesti ilmaissut haluavansa lopettaa menettelyn, jos vastaväitteitä esitetään
4. hakija ei ole ilmoittanut tuomioistuimelle määräajassa osapuolen järjestämän oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantamisen tuloksista
5. ilmenee, että on olemassa edellytykset menettelyn päättämiseksi.

1.5 Muutoksenhaku

Jos maksamismääräystä koskeva hakemus hylätään, siitä ei voi valittaa. Hakemuksen hylkääminen ei rajoita hakijan oikeutta esittää vaatimus kannemenettelyssä tai nopeutetussa maksamismääräysmenettelyssä.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Velallinen voi esittää maksuehdotuksen tehneelle tuomioistuimelle vastaväitteen, joka koskee koko vaatimusta tai osaa siitä, 15 päivän kuluessa maksuehdotuksen tiedoksiantamisesta. Jos maksuehdotus annetaan tiedoksi ulkomailla, vastaväite on tehtävä 30 päivän kuluessa.

Vastaväitteen voi esittää maksuehdotukseen lisätyllä lomakkeella tai muussa muodossa. Vastaväitettä ei ole pakko perustella.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Jos velallinen esittää vastaväitteen määräajassa, maksuehdotuksen laatinut tuomioistuin jatkaa asian käsittelemistä kannemenettelyssä tai siirtää asian käsittelyn nopeutettua maksamismääräysmenettelyä koskevassa hakemuksessa nimetylle tuomioistuimelle tai osapuolten yhteisessä hakemuksessa nimetylle tuomioistuimelle. Asunnon omistusta ja yhteisomistusta koskevassa asiassa jatketaan hakemusmenettelyä, jos hakija ei ole pyytänyt kannemenettelyn toteuttamista tai menettelyn lopettamista. Kanne katsotaan kannemenettelyssä tarkoitetulla tavalla esitetyksi, kun on esitetty nopeutettua maksamismääräysmenettelyä koskeva hakemus.

Menettely lopetetaan, jos hakija on nimenomaisesti ilmaissut haluavansa lopettaa menettelyn siinä tapauksessa, että vastaväitteitä esitetään.

Jos velallinen on maksuehdotukseen esittämissään vastaväitteissä hyväksynyt hakijan vaatimuksen osittain, asiaa kannemenettelyssä käsittelevä tuomioistuin antaa päätöksellä maksamismääräyksen velallisen tunnustamasta määrästä ja jatkaa asian käsittelemistä jäljellä olevan määrän osalta kannemenettelyssä tai hakemusasiana.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Jos velallinen ei ole maksanut maksuehdotuksessa mainittua määrää eikä vastustanut sitä määräajassa, tuomioistuin antaa päätöksellä maksamismääräyksen kyseisestä määrästä.

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Maksamismääräyksessä mainitaan, että velallinen voi valittaa päätöksestä 15 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Jos maksuehdotus annetaan tiedoksi ulkomailla, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa. Velalliselle ilmoitetaan, että muutosta voi hakea ainoastaan seuraavien tosiseikkojen perusteella:

1. maksuehdotus annettiin velalliselle tiedoksi muulla tavoin kuin henkilökohtaisesti allekirjoitusta vastaan ja sitä ei annettu tiedoksi määräajassa jostain muusta kuin velallisesta johtuvasta syystä, minkä vuoksi velallinen ei ole voinut esittää vastaväitteitä määräajassa
2. velallinen ei voinut vastustaa maksuehdotusta hänestä riippumattomasta perustellusta syystä
3. nopeutettua maksamismääräysmenettelyä koskevat edellytykset eivät täyttyneet tai niitä rikottiin jollain muulla olennaisella tavalla tai vaatimus, jonka osalta nopeutettu maksamismääräysmenettely toteutettiin, oli selvästi perusteeton.

Velallisen laillinen edustaja tai velallisen yleisseuraannon saaja voi hakea maksamismääräykseen muutosta kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta, jos ilmenee, että menettelyn päättämiseksi on edellytykset, jotka olivat olemassa jo päätöksentekohetkellä mutta joista tuomioistuin ei tiennyt eikä voinut tietää. Muutoksenhakijan on tukeuduttava ainoastaan edellä mainittuihin tosiseikkoihin.