Eurooppalainen maksamismääräys

1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo

Latviassa on käytössä kaksi vaihtoehtoista menettelyä: riidattoman saatavan perintä (saistību bezstrīdus piespiedu izpildīšana, siviiliprosessilain 50 luvun 400–406 §) ja saatavan perintä tuomioistuimen määräyksestä (saistību piespiedu izpildīšana brīdinājuma kārtībā, siviiliprosessilain 50.1 luvun 406.1–406.10 §).

1.1 Menettelyn soveltamisala

1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?

Riidattoman saatavan perintä on mahdollista seuraavien asiakirjojen nojalla:

1. vahvistetulla panttikirjalla tai yrityskiinnityksellä turvattuja saatavia koskeva sopimus
2. maksusuorituksen tekemistä tai irtaimen omaisuuden palauttamista koskeva, notaarin vahvistama tai oikeusvaikutukseltaan vastaava määräaikainen sopimus
3. sellainen notaarin vahvistama tai kiinteistörekisteriin merkitty määräaikainen kiinteistönvuokrasopimus, jonka mukaan vuokralaisen on sopimuksen päättyessä tyhjennettävä tai luovutettava vuokrattu kiinteistö (ei kuitenkaan asuinkiinteistö) ja maksettava erääntyneet vuokrat
4. protestoitu vekseli.

Edellä mainittujen riidattomien saatavien perintä ei ole mahdollista, jos

1. ulosmittauksen kohteena oleva kiinteistö on valtion omistuksessa
2. saatava on vanhentunut ja määräaika käy asianomaisesta asiakirjasta yksiselitteisesti ilmi.

Saatavan perintä tuomioistuimen määräyksestä on mahdollista, jos kyseessä on asiakirjoilla todennettu, erääntynyt maksuvelvoite tai tavaran toimitusta tai hankintaa tai palvelun hankintaa koskevaan sopimukseen perustuva, asiakirjoilla todennettu korvausvelvoite, jonka täytäntöönpanolle ei ole asetettu määräaikaa.

Saatavan perintä tuomioistuimen määräyksestä ei ole mahdollista seuraavissa tapauksissa:

1. täyttämättä jääneen velvoitteen vastikkeeksi
2. velallisen ilmoitettu asuinpaikka tai tosiasiallinen asuinpaikka ei ole tiedossa
3. velallisen ilmoitettu asuinpaikka, tosiasiallinen asuinpaikka, sijaintipaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Latvian alueella
4. vaadittu sopimussakko ylittää pääsaatavan määrän
5. vaadittu korko ylittää pääsaatavan määrän.

1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?

Ei ole.

1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?

Menettelyn käyttö ei ole pakollista.

1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?

Saatavan perintä tuomioistuimen määräyksestä ei ole mahdollista, jos velallisen ilmoitettu asuinpaikka, tosiasiallinen asuinpaikka, sijaintipaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Latvian alueella.

Riidattoman saatavan perintä on mahdollista, jos hakemus tehdään kiinteistön panttikirjan tai vuokralle otetun tai annetun kiinteistön tyhjentämis- ja luovuttamisvelvoitteen perusteella ja kiinteistö sijaitsee Latvian alueella. Aluskiinnitykseen perustuvan riidattoman saatavan perintää koskeva hakemus voidaan tehdä Latviassa edellyttäen, että kiinnitys on otettu Latviassa.

1.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Riidattoman saatavan perintää koskeva hakemus esitetään

1. velallisen ilmoitetun asuinpaikan tai, jos asuinpaikkaa ei ole ilmoitettu, tosiasiallisen asuinpaikan alioikeuden (rajona (pilsētas) tiesa) kiinteistörekisteriosastolle, jos hakemus koskee rahasaatavaa tai irtaimen omaisuuden palauttamista koskevaa tai yrityskiinnityksellä turvattuun sopimukseen perustuvaa velvoitetta;
2. kiinteistön sijaintipaikan alioikeuden kiinteistörekisteriosastolle, jos hakemus on tehty kiinteistön panttikirjan tai vuokralle otetun tai annetun kiinteistön tyhjentämis- tai luovuttamisvelvoitteen perusteella; jos saatavan vakuutena on useita kiinteistöjä ja hakemukset kuuluisivat kiinteistöjen sijainnin vuoksi eri alioikeuksien kiinteistörekisteriosastojen toimivaltaan, kantaja saa valita, minkä alioikeuden kiinteistörekisteriosasto ratkaisee asian;
3. aluskiinnityksen rekisteröintipaikan alioikeuden kiinteistörekisteriosastolle, jos hakemus koskee aluskiinnityksestä johtuvaa velvoitetta.

Hakemus saatavan täytäntöönpanemiseksi tuomioistuimen määräyksestä tehdään velallisen ilmoitetun asuinpaikan tai, jos asuinpaikkaa ei ole ilmoitettu, tosiasiallisen asuinpaikan tai rekisteröidyn toimipaikan alioikeuden kiinteistörekisteriosastolle.

1.3 Muotovaatimukset

1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?

Hakemus saatavan täytäntöönpanemiseksi tuomioistuimen määräyksestä laaditaan valtioneuvoston asetuksen 792/21.7.2009 (Noteikumi par saistību piespiedu izpildīšanas brīdinājuma kārtībā izmantojamām veidlapām) liitteessä 1 olevalle mallilomakkeelle. Lomake on saatavilla Latvian tuomioistuinportaalissa osoitteessa https://www.tiesas.lv/

Riidattoman saatavan perintää koskevia hakemuksia varten ei ole olemassa lomaketta, vaan ne laaditaan siviiliprosessilain ( Civilprocesa likums) 404 pykälän mukaisesti.

1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?

Lakimiehen käyttö ei ole pakollista. Edustusta koskevat yleiset säännöt sisältyvät siviiliprosessilain 12 lukuun (Pārstāvji).

1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?

Hakemusta ei tarvitse perustella yksityiskohtaisesti.

Riidattoman saatavan perintää koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava täytäntöönpantava velvoite ja asiakirja, perinnän kohteena oleva pääsaatava sekä mahdolliset sakot ja korot. Jos täytäntöönpantava asiakirja on vekseli, on ilmoitettava myös sen protestoimisesta aiheutuvat kulut ja lakisääteinen korvaus. Hakemukseen on liitettävä täytäntöönpantava asiakirja ja sen jäljennös tai, jos kyseessä on vekseli, sen protestointiasiakirja sekä tiedoksiantotodistus, ellei tiedoksianto ole lain nojalla tarpeetonta.

Hakemus saatavan perimiseksi tuomioistuimen määräyksestä laaditaan vakiolomakkeelle. Siinä on mainittava kantajan ja velallisen nimi, maksuvelvoite, velvoitteen olemassaolon todistavat asiakirjat, velvoitteen suorittamisen määräaika, vaadittu rahasumma ja miten se on laskettu. Lisäksi hakemuksessa on oltava kantajan vakuutus, jonka mukaan vaade ei riipu vastasuorituksesta tai että kaikki vastasuoritukset on tehty.

1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?

Riidattoman saatavan perintää koskevaan hakemukseen on liitettävä täytäntöönpantava asiakirja ja sen jäljennös tai, jos kyseessä on vekseli, sen protestointiasiakirja sekä tiedoksiantotodistus, ellei tiedoksianto ole lain nojalla tarpeetonta (tiedoksiantotodistus voi olla ulosottomiehen tai apulaisulosottomiehen ilmoitus, jonka mukaan vastaaja kieltäytyi vastaanottamasta tiedoksiantoa).

Hakemuksessa saatavan täytäntöönpanemiseksi tuomioistuimen määräyksestä ei tarvitse esittää kirjallisia todisteita. Sen sijaan hakemuksessa on mainittava velvoitteen olemassaolon todistavat asiakirjat ja velvoitteen suorittamisen määräaika. Jos velallinen kiistää maksuvelvoitteen pätevyyden 14 päivän kuluessa tuomioistuimen määräyksen tiedoksiannosta, saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä koskeva oikeuskäsittely päättyy. Päätös oikeuskäsittelyn päättämisestä velallisen vastustuksen vuoksi ei estä velkojaa saattamasta asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi normaalissa oikeudenkäyntimenettelyssä.

1.4 Hakemuksen hylkääminen

Tuomioistuin ratkaisee riidattoman saatavan perintää koskevan hakemuksen yhden tuomarin kokoonpanossa hakemusasiakirjan ja sen liitteiden perusteella seitsemän päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä ilman ennakkoilmoitusta kantajalle tai velalliselle. Jos hakemus on perusteeton tai jos hakemuksessa esitetty seuraamus on suhteeton päävelkaan nähden tai jos täytäntöönpantava asiakirja sisältää kuluttajaoikeuksia loukkaavia kohtuuttomia sopimusehtoja, tuomari hylkää hakemuksen.

Jos tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, joka koskee saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä, mutta velallinen vastustaa määräystä 14 päivän kuluessa siitä, kun tuomioistuin on antanut määräyksen hänelle tiedoksi, kiistämällä maksuvelvoitteen pätevyyden, tuomari päättää oikeuskäsittelyn.

1.5 Muutoksenhaku

Tuomarin päätökseen, joka koskee riidattoman saatavan perintää tai saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä, ei voida hakea muutosta.

1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen

Tuomioistuin ratkaisee riidattoman saatavan perintää koskevan hakemuksen yhden tuomarin kokoonpanossa yksipuolisesti kysymättä velallisen kantaa.

Jos hakemus koskee saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä, tuomioistuin antaa velalliselle tiedoksi ehdotuksensa, jonka mukaan hänen on joko maksettava hakemuksessa mainittu summa tai vastustettava perintää 14 päivän kuluessa tiedoksiannon vastaanottamisesta.

1.7 Vastustamisen vaikutus

Jos hakemus koskee saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä ja velallinen vastustaa määräystä 14 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta kiistämällä maksuvelvoitteen pätevyyden, oikeuskäsittely päättyy. Jos velallinen hyväksyy osan hakemuksesta, kantajalle annetaan velallisen vastaus tiedoksi ja asetetaan määräaika, jonka kuluessa kantajan on ilmoitettava tuomioistuimelle, onko se osa saatavaa maksettu, jonka perintä on hyväksytty. Jos kantaja ei hyväksy saatavan osittaista perintää tai jos hän ei vastaa tiedoksiannossa asetetussa määräajassa, oikeuskäsittely päättyy.

1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta

Jos hakemus koskee saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä eikä velallinen vastusta perintää tiedoksiannossa asetetussa määräajassa, tuomari ratkaisee asian seitsemän päivän kuluessa vastustamiselle asetetun määräajan päättymisestä ja määrää hakemuksessa esitetyn maksuvelvoitteen täytäntöönpanosta ja oikeudenkäyntikulujen perimisestä.

1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?

Kun on kyse saatavan perinnästä tuomioistuimen määräyksestä, tuomarin päätös hakemuksessa ilmoitetun maksuvelvoitteen täytäntöönpanosta tulee voimaan välittömästi. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen asiakirja ja siihen sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä.

Kun tuomari on tutkinut riidattoman saatavan perintää koskevan hakemuksen ja todennut sen hyväksyttäväksi, hän määrittää täsmällisesti, mikä velvoite on täytettävä ja missä laajuudessa. Tuomarin päätös tulee voimaan välittömästi. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen asiakirja ja siihen sovelletaan tuomioiden täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä. Tuomarin päätös ja täytäntöönpantavan asiakirjan jäljennös toimitetaan ulosottomiehelle täytäntöönpanoa varten.

1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?

Tuomarin päätökseen, joka koskee riidattoman saatavan perintää tai saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä, ei voida hakea muutosta. Jos kuitenkin velallinen katsoo, että kantajan vaatimus on perusteeton, hän voi nostaa kanteen vaatimuksen kiistämiseksi (kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, jos kyseessä on riidattoman saatavan perintä, ja kolmen kuukauden kuluessa tiedoksiantamisesta, jos kyseessä on saatavan perintä tuomioistuimen määräyksestä). Nostaessaan tällaisen kanteen velallinen voi pyytää velvoitteiden täytäntöönpanon keskeyttämistä. Jos velkojan vaatimus on jo pantu täytäntöön, velallinen voi hakea oman vaatimuksensa turvaamista. Kanne on nostettava siviiliprosessilaissa säädetyllä menettelyllä samassa tuomioistuimessa, joka tutki riidattoman saatavan perintää tai saatavan perintää tuomioistuimen määräyksestä koskevan aiemman hakemuksen. Jos kuitenkin vaatimus kuuluu aluetuomioistuimen toimivaltaan, se on nostettava aluetuomioistuimessa (apgabaltiesa), joka on toimivaltainen sen aikaisemman hakemuksen käsitelleen alioikeuden kiinteistörekisteriosaston osalta.

Vastaaja voi pyytää asian uutta tarkastelua päätöksen uudelleentarkastelun yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 1896/2006 19 artiklan mukaisesti toimittamalla

1. vastaavalle alueoikeudelle pyynnön alueiden tai kaupunkien alioikeuden tuomion tai päätöksen tarkistamisesta;
2. korkeimmalle oikeudelle (Augstākā tiesa) pyynnön alueoikeuden tuomion tai päätöksen tarkistamisesta;
3. korkeimman oikeuden siviiliasioita käsittelevälle osastolle (Augstākās tiesas Civillietu departaments) pyynnön oikeudenkäyntijaoston tuomion tai päätöksen tarkistamisesta.

Pyyntö on lähetettävä 45 päivän kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan unionin säädöksen mukaiseen uudelleentarkasteluun oikeuttavat olosuhteet ovat tulleet ilmi.

Pyyntöä ei voi jättää, jos määräaika kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa koskevan asiakirjan esittämiselle on kulunut umpeen.

Pyyntöjä, joissa ei mainita olosuhteita, joiden nojalla päätöstä voidaan Euroopan unionin säädöksen mukaisesti tarkastella uudelleen, ei oteta vastaan vaan ne palautetaan asianosaiselle. Tuomari hylkää uudelleentarkastelupyynnön myös silloin, kun kyseessä on uusittu pyyntö, paitsi jos käy ilmi, että olosuhteet, joista päätöksen uudelleentarkastelu riippuu, ovat muuttuneet. Tuomarin päätöksestä voi valittaa (blakus sūdzība).