Hae tietoja alueittain
1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo
1.1 Menettelyn soveltamisala
1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?
Portugalin maksamismääräysmenettelyä sovelletaan seuraaviin:
- sopimuksista johtuvat enintään 15 000 euron arvoiset maksuvelvoitteet 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 (Decreto-Lei) 1 §:ssä säädetyn mukaisesti;
- liiketoimiin liittyvät maksuviivästykset niiden arvosta riippumatta 10. toukokuuta 2013 annetun asetuksen nro 62/20213 (Decreto-Lei) 10 §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti: ”yritysten väliset taikka yritysten ja julkisten laitosten väliset liiketoimet, joissa toimitetaan tavaroita tai tarjotaan palveluja korvausta vastaan”.
1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?
Sopimuksista johtuvien maksuvelvoitteiden tapauksessa yläraja on 15 000 euroa.
Liiketoimiin liittyvien maksuviivästysten osalta ei ole säädetty ylärajaa.
1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?
Se on vapaaehtoista.
1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?
Kyllä, maksamismääräysmenettelyä voidaan soveltaa myös tapauksissa, joissa vastaaja ei asu Portugalissa.
1.2 Toimivaltainen tuomioistuin
Portugalissa maksamismääräystä koskeva hakemus voidaan tehdä:
- sen paikkakunnan tuomioistuimen kirjaamolle, jossa velvoite on täytettävä ( 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteen (Regime de Procedimentos) 8 §);
- Velallisen kotipaikan tuomioistuimen kirjaamolle (1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteen (Regime de Procedimentos) 8 §);
- Maksamismääräysmenettelystä vastaavan kansallisen viraston (Balcão Nacional de Injunções) yhteystiedot ovat saatavilla täällä.
1.3 Muotovaatimukset
- Maksamismääräystä koskevan hakemuksen muoto- ja sisältövaatimukset luetellaan 1. syyskuuta annetun asetuksen nro 269/98 liitteen 10 §:ssä;
- Maksamismääräystä koskeva hakemus voidaan tehdä 4. toukokuuta 2008 annetun ministerin määräyksen (Portaria) nro 220-A/2008 5 §:n mukaan seuraavasti:
1) – sähköisessä muodossa täyttämällä ja lähettämällä tietokonejärjestelmässä oleva lomake tai lähettämällä tiedosto CITIUS-portaalin kautta.
2) – paperiversiona toimittamalla se tuomioistuimen kirjaamoon.
1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?
Kyllä, 28. tammikuuta 2020 annetussa ministerin määräyksessä (Portaria) nro 21/2020 on lomake, jonka käyttö on pakollista. Lomakkeen voi ladata tästä linkistä.
Lomakkeen voi pyytää myös niistä tuomioistuinten kirjaamoista, jotka vastaanottavat paperimuodossa esitettyjä maksamismääräyksiä koskevia hakemuksia.
Sähköinen lomake on asianajajien ja toimistoasianajajien käytettävissä CITIUS-portaalissa.
1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?
Asianajajan käyttäminen ei ole pakollista.
1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?
Hakijan on esitettävä maksamismääräystä koskevassa hakemuksessa lyhyesti vaateen perusteena olevat seikat ( 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä olevan 2 §:n 10 momentin d alakohta).
1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?
Kirjallisen näytön esittäminen saatavasta ei ole pakollista.
1.4 Hakemuksen hylkääminen
Maksamismääräystä koskeva hakemus voidaan hylätä 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä olevan 11 §:n 1 momentissa säädetyin perustein.
1.5 Muutoksenhaku
Maksamismääräystä koskevan hakemuksen hylkäämispäätökseen voi hakea muutosta tuomarilta. Jos tuomioistuimessa on useampi tuomari, muutosta haetaan asiasta vastaavalta tuomarilta ( 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä olevan 11 §:n 2 momentti).
1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen
Maksamismääräystä koskevan hakemuksen vastustamisen määräaika on 15 päivää ( 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä olevan 12 §:n 1 momentti).
1.7 Vastustamisen vaikutus
Jos vastaaja vastustaa maksamismääräystä, asia käsitellään yleisessä menettelyssä tapauksen mukaan joko erityisenä tai yleisenä vahvistuskanteena 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä olevan 3 §:n ja 10. toukokuuta 2013 annetun asetuksen nro 62/20213 10 §:n 2–4 momentin mukaisesti.
1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta
Jos vastaaja ei vastusta vaatimusta, joka on annettu hänelle asianmukaisesti tiedoksi, ulosottoviranomainen liittää maksamismääräystä koskevaan hakemukseen täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistavan lausekkeen (”Este documento tem força executiva”) 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä olevan 14 §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti.
1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?
Kun maksamismääräystä koskevaan hakemukseen on lisätty täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistava lauseke, kirjaaja toimittaa sen hakijalle, mieluiten sähköisesti ( 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä oleva 14 §:n 5 momentti).
1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?
Täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistavan lausekkeen liittämättä jättämisestä voi valittaa tuomioistuimeen ( 1. syyskuuta 1998 annetun asetuksen nro 269/98 liitteessä oleva 14 §:n 4 momentti).
Sovellettava lainsäädäntö
- Asetus nro 269/98, annettu 1. syyskuuta 1998 - Sopimuksista johtuvat maksuvelvoitteet - Maksamismääräys
- 10. toukokuuta 2013 annettu asetus nro 62/2013 (Decreto-Lei) – toimenpiteet liiketoimiin liittyvien maksuviivästysten torjumiseksi
- 4. maaliskuuta 2008 annettu määräys nro 220-A/2008 – maksamismääräysmenettelystä vastaava kansallinen virasto (Balcão Nacional de Injunções)
- 28. tammikuuta 2020 annettu määräys nro 21/2020 – maksamismääräystä koskevan hakemuksen malli
Huomautus:
Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteitä, tuomioistuimia tai muita viranomaisyksiköitä. Oikeuskäytäntö kehittyy ajan myötä. Vaikka tietosivuja ajantasaistetaan usein, voimassa olevaan lainsäädäntöön on syytä perehtyä erikseen.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.