Hae tietoja alueittain
1 Riidattomien saatavien velkomusprosessin olemassaolo
Riidattomien saatavien velkomusmenettely on Espanjassa nimeltään proceso monitorio. Sen päätavoitteena on saatavien suojaaminen luomalla täytäntöönpanoperuste laissa säädetyt vaatimukset täyttävien velkojen perimiseksi.
Toimivalta käsitellä ja ratkaista velkomusasioita on tuomioistuinten oikeudellisilla neuvonantajilla (Letrados de la Administración de Justicia).
1.1 Menettelyn soveltamisala
1.1.1 Minkälaisiin saataviin menettely soveltuu (esim. vain rahasaatavat, vain sopimukseen perustuvat saatavat)?
Menettelyä sovelletaan selviin, erääntyneisiin ja perintäkelpoisiin rahasaataviin. Saatavan määrää koskevat rajoitukset poistettiin 31. lokakuuta 2011. Saatavan olemassaolo on pystyttävä todistamaan jollakin seuraavista tavoista:
a) asiakirjalla, joka voi olla muodoltaan, tyypiltään ja fyysiseltä alustaltaan millainen tahansa ja jossa on velallisen allekirjoitus, leima, merkki, tavaramerkki tai mikä tahansa muu fyysinen tai sähköinen tunniste;
b) laskulla, lähetysluettelolla, todistuksella, sähkeellä, faksilla tai millä tahansa muulla sellaisella (myös velkojan yksipuolisesti laatimalla) asiakirjalla, jota tavallisesti käytetään todisteena velkojan ja velallisen välisen luotto- tai velkasuhteen kaltaisista suhteista;
c) yhdessä saatavan todistavan asiakirjan kanssa esitettävillä kaupallisilla asiakirjoilla, jotka osoittavat pitkäaikaisen aiemman kauppasuhteen olemassaolon;
d) jos kyseessä on yhteisomistuksessa oleva varallisuus (propiedad horizontal), saatava todistetaan kaupunkikiinteistöjen omistajayhteisöjen yleiskulujen maksurästejä koskevilla todistuksilla.
1.1.2 Onko menettelyssä käsiteltäville vaatimuksille säädetty määrällinen yläraja?
Ei ole. Ylärajasta on luovuttu 31. lokakuuta 2011 alkaen.
1.1.3 Onko menettelyn käyttö vapaaehtoista vai pakollista?
Vapaaehtoista.
1.1.4 Voidaanko menettelyä soveltaa, jos vastaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa?
Ei voida, paitsi jos on kyse veloista, jotka ovat syntyneet kaupunkikiinteistöjen omistajayhteisöjen tai asunto-osakeyhtiöiden yleiskulujen maksamatta jättämisestä. Tällöin myös asunnon sijaintipaikan tuomioistuin voi olla toimivaltainen hakijan valinnan mukaan.
1.2 Toimivaltainen tuomioistuin
Velallisen koti- tai asuinpaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tai yhteisomistuksessa olevan kiinteistön sijaintipaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin.
1.3 Muotovaatimukset
Kantajan on esitettävä vaatimuksensa kirjallisena. Vaatimuksessa on esitettävä velkojan ja velallisen tunnistetiedot sekä lyhyt selitys velan alkuperästä ja määrästä.
1.3.1 Onko vakiolomakkeen käyttäminen pakollista (jos on, mistä lomakkeita saa)?
Vakiolomakkeiden käyttö ei ole pakollista. Tällaisia lomakkeita saa kuitenkin tuomioistuimen tai ulosottoviraston kansliasta. Lomakkeen voi myös ladata linkin kautta.
1.3.2 Täytyykö minun käyttää lakimiestä?
Maksamismääräysmenettelyn aloittamista koskevan kanteen esittäminen ei edellytä oikeudellisen avustajan tai asianajajan käyttöä. Jos osapuoli kuitenkin haluaa turvautua oikeudellisen neuvonantajan apuun, tästä on ilmoitettava vastapuolelle, jotta se voi ryhtyä oikeuksiensa turvaamiseksi tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin.
Jos vaatimuksen määrä on suurempi kuin 2 000 euroa, asianajajan ja oikeudellisen avustajan käyttäminen on pakollista silloin, kun toinen osapuoli vastustaa vaatimusta tai kun haetaan täytäntöönpanoa.
1.3.3 Kuinka yksityiskohtaisesti minun täytyy kuvailla vaatimuksen peruste?
Velan alkuperästä on annettava lyhyt selitys.
1.3.4 Täytyykö minun esittää kirjallista näyttöä saatavasta? Jos täytyy, mitkä asiakirjat ovat hyväksyttäviä todisteita?
Ks. kohta 1.1.1.
1.4 Hakemuksen hylkääminen
Jos edellä esitetyt alueellista toimivaltaa ja näytön esittämistä koskevat vaatimukset eivät täyty, tai jos on tapahtunut menettelyvirhe, jota ei korjata, tuomioistuin hylkää kanteen. Tuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla maakunnalliseen ylioikeuteen (Audiencia Provincial).
Jos kyse on elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisestä sopimuksesta, tuomarin on arvioitava viran puolesta, sisältyykö sopimukseen kohtuuttomia ehtoja. Jos tuomari arvioi asianosaisia kuultuaan, että sopimukseen sisältyy kohtuuttomia ehtoja, hän määrittää tästä johtuvat mahdolliset seuraukset, joita voivat olla se, että vaatimusta ei voida käsitellä lainkaan, tai se, että menettelyä jatketaan ilman kohtuuttomia ehtoja. Myös tähän tuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla maakunnalliseen ylioikeuteen (Audiencia Provincial).
1.5 Muutoksenhaku
Hakemuksen hylkäämistä koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla maakunnalliseen ylioikeuteen. Valitus on jätettävä päätöksen antaneelle tuomioistuimelle 20 päivän kuluessa.
1.6 Kantajan vaatimuksen vastustaminen
Velallisen on maksettava velkansa tai ilmoitettava vastustavansa maksamismääräystä 20 päivän kuluessa määräyksen antamisesta. Määräajan katsotaan päättyvän 20. päivää seuraavana arkipäivänä klo 15. Vastustuskirjelmä on esitettävä kirjallisesti. Sitä ei voi esittää suullisesti tuomioistuimessa. Oikeudellisen avustajan ja asianajajan on allekirjoitettava se, jos vaatimuksen arvo on yli 2 000 euroa. Vastustuskirjelmä on vapaamuotoinen. Velallinen voi esittää sen perusteluissa sekä asiaväitteitä että puhtaasti muodollisia väitteitä tai prosessiväitteitä.
1.7 Vastustamisen vaikutus
Jos vaatimuksen arvo on enintään 6 000 euroa, oikeudellinen neuvonantaja antaa päätöksen maksamismääräysmenettelyn lopettamisesta ja käsittelyn jatkamisesta nopeutetussa suullisessa menettelyssä. Vastustuskirjelmä annetaan tiedoksi vastapuolelle, jolla on 10 päivää aikaa esittää vastineensa. Osapuolilla on oikeus vaatia vastustuskirjelmän tai vastineen suullista käsittelyä.
Jos vaatimuksen arvo on enemmän kuin 6 000 euroa eikä kantaja ole nostanut kannetta kuukauden kuluessa vastustuskirjelmän tiedoksiantamisesta, menettely raukeaa ja kantaja määrätään maksamaan oikeudenkäyntikulut.
Jos kantaja nostaa kanteen, se annetaan tiedoksi vastaajalle, joka voi vastustaa sitä 20 päivän kuluessa. Tällöin asia käsitellään tavanomaisessa menettelyssä.
Jos vaatimuksen arvo on enemmän kuin 6 000 euroa, tuomioistuin myöntää velkojalle kuukauden aikaa kanteen vireillepanoon tavanomaisessa menettelyssä.
Jos velkoja ei vastapuolen väitteet nähtyään halua jatkaa kanteen ajamista tavanomaisessa menettelyssä, hänen on peruutettava kanne nimenomaisesti.
1.8 Seuraus siitä, ettei vastaaja vastusta kannetta
Jos velallinen ei vastaa maksamismääräykseen tai jättää saapumatta tuomioistuimeen, oikeudellinen neuvonantaja määrää maksamismääräysmenettelyn lopettamisesta ja antaa lopettamismääräyksen tiedoksi velkojalle. Sen jälkeen velkoja voi hakea maksamismääräyksen täytäntöönpanoa.
1.8.1 Mitä on tehtävä, jotta tuomiosta tulisi täytäntöönpanokelpoinen?
Velkojan on tehtävä täytäntöönpanohakemus. Jos vaatimuksen arvo on enemmän kuin 2 000 euroa, tarvitaan asianajajan ja oikeudellisen avustajan allekirjoitukset.
1.8.2 Onko tämä tuomio lopullinen vai voiko vastaaja edelleen valittaa siitä?
Tuomiosta ei voi valittaa. Vastaaja voi kuitenkin vastustaa täytäntöönpanoa. Vastustaminen on perusteltava.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.