Vähäiset vaatimukset

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Itävallan lainsäädännössä ei ole varsinaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä. Itävallan siviiliprosessilaissa on kuitenkin säädetty menettelyn yksinkertaistamisesta tai erityisistä menettelysäännöistä käsiteltäessä tiettyjä asioita piirioikeudessa (Bezirksgericht).

Monet näistä erityisistä menettelysäännöistä koskevat vain vähäisiä vaatimuksia, joiden arvo on enintään 1 000 euroa (ks. kohta 1.5) tai 2 700 euroa (ks. kohta 1.9).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Vähäisiä vaatimuksia koskevat erityiset menettelysäännöt ovat Itävallan prosessioikeudessa pakottavia, eivätkä asianosaiset voi estää niiden soveltamista.

Siirtyminen ”tavalliseen” menettelyyn tuomioistuimen tai asianosaisten aloitteesta ei siis ole mahdollista.

1.3 Lomakkeet

Koska Itävallassa ei ole erityistä vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä, ei tällaista menettelyä varten ole myöskään lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Jos riidan rahallinen arvo on enintään 5 000 euroa, asianosaisten ei tarvitse käyttää asianajajaa. Tuomarin on opastettava perusteellisesti asianosaisia, joilla ei ole asianajajaa edustajanaan, ja kerrottava heille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä oikeudellisista seurauksista, joita asianosaisten teoilla ja tekemättä jättämisillä on. Asianosaisilla, joilla ei ole asianajajaa edustajanaan, on lisäksi mahdollisuus ilmoittaa kanne suullisesti pöytäkirjaan piirioikeudessa (Bezirksgericht), jolla on menettelyssä toimivalta, tai asuinpaikkansa piirioikeudessa. Jos asianosainen, jolla ei ole asianajajaa edustajanaan, esittää puutteellisen kirjallisen kanteen, tuomarin on annettava asianosaiselle opastusta. Tämä ei saa vaarantaa tuomarin puolueettomuutta.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Kun vaatimuksen määrä on enintään 1 000 euroa, oikeus voi jättää ottamatta huomioon asianosaisen tarjoamat todisteet, jos kaikkien asiaan vaikuttavien olosuhteiden täydellinen selvittäminen aiheuttaisi suhteettomia vaikeuksia. Myös tällaisessa tapauksessa tuomarin on kuitenkin ratkaistava asia menettelyn tulosten perusteella puolueettomasti parhaan tietonsa mukaan. Ratkaisuun voi hakea muutosta valitusteitse.

1.6 Kirjallinen menettely

Kokonaan kirjallinen menettely ei ole Itävallan lainsäädännössä sallittu. Itävallan siviiliprosessioikeudessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan todisteet, joista toteen näytettävien tosiseikkojen olemassaolo käy suoraan ilmi, on asetettava etusijalle pelkkiin välillisiin tietolähteisiin nähden (välittömyysperiaate). Tästä seuraa, että asiakirjojen muodossa esitetyt kirjalliset todistajanlausunnot jätetään tutkimatta.

1.7 Tuomion sisältö

Itävallan siviiliprosessilain mukaan suullisesti annetun tuomion esittämistä kirjallisessa muodossa on yksinkertaistettu vaatimuksen rahallisesta arvosta riippumatta. Jos tuomio on annettu suullisesti kummankin asianosaisen läsnä ollessa eikä kumpikaan asianosainen ole ilmoittanut riitauttavansa tuomiota, tuomioistuin voi antaa niin sanotun lyhennetyn tuomioselostuksen (gekürzte Urteilsausfertigung), joka rajoittuu oleellisimpiin ratkaisun perusteisiin.

1.8 Kulujen korvaaminen

Itävallan lainsäädännön mukaan siviilioikeudenkäynnin kulut määräytyvät periaatteessa sen mukaan, kumpi on voittanut. Sekä tuomioistuinmaksut että asianajokulut riippuvat suoraan vaatimuksen rahallisesta arvosta, joten vähäisiin vaatimuksiin liittyvät tuomioistuin- ja asianajokulut ovat yleensä vähäiset. Kulut on vahvistettu maksutaulukoissa (laeissa ja asetuksissa), joten vähäisten vaatimusten aiheuttamat kulut saadaan pysymään pieninä. Vähäisille vaatimuksille ei ole kuitenkaan omia kustannussäännöksiään.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Itävallan lainsäädännössä on rajoitettu vähäisiin vaatimuksiin sovellettavia muutoksenhakukeinoja. Jos vaatimuksen arvo on ensimmäisessä oikeusasteessa enintään 2 700 euroa, muutoksenhaku on mahdollista vain asian aineellista puolta koskevan virheellisen oikeudellisen arvioinnin perusteella ja tuomion pätemättömyyden (erittäin vakava menettelyvirhe) perusteella. Muutoksenhaku ei ole mahdollista muiden vakavien menettelyvirheiden vuoksi eikä ensimmäisen oikeusasteen tekemää tosiseikkoja koskevaa virhettä (esim. virheellisen todistusharkinnan vuoksi) voi riitauttaa. Muilta osin sovelletaan ”tavallisen” menettelyn säännöksiä.