Vähäiset vaatimukset

Saksa
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Vähäisiä vaatimuksia koskevan menettelyn olemassaolo

1.1 Soveltamisala, vaatimuksen määrällinen katto

Siviiliprosessilaissa (Zivilprozessordnung, ZPO) ei ole säädetty vähäisiä vaatimuksia koskevasta erityisestä menettelystä. Siviiliprosessilain 495 a § koskee kuitenkin yksinkertaistettua käsittelyä. Sen mukaan tuomioistuin voi määrätä käsittelystä kohtuusharkinnan perusteella, jos riitautettu saatava on enintään 600 euroa. Menettelyn käyttämiselle ei ole asetettu siviiliprosessilaissa muita rajoituksia (esim. riita-asian laji).

1.2 Menettelyn aloittaminen

Kuten on jo esitetty, tuomioistuin voi määrätä kohtuusharkinnan perusteella suoritettavasta käsittelystä, jota se voi tietyiltä osin yksinkertaistaa. Tuomioistuin ei ole kuitenkaan velvollinen ryhtymään tähän, vaan se voi käsitellä myös alle 600 euron suuruiset vaatimukset tavallisten menettelysäännösten mukaisesti.

Jos tuomioistuin käsittelee asian kohtuusharkinnan perusteella, osapuolet eivät voi tätä vastustaa. Ne voivat kuitenkin vaatia asian suullista käsittelyä.

1.3 Lomakkeet

Käytössä ei ole erityisiä lomakkeita.

1.4 Neuvonta

Yleisiä säännöksiä sovelletaan, koska ainoastaan menettelyn muotoa on yksinkertaistettu. Niitä osapuolia, joilla ei ole asianajajaa, neuvotaan prosessioikeudellisissa kysymyksissä samoin kuin asianajajan edustamaa osapuolta. Saksalaisissa käräjäoikeuksissa (Amtsgericht) on esimerkiksi mahdollista nostaa kanne suullisesti siten, että tuomioistuimen kirjaamo kirjaa sen pöytäkirjaan. Asianajajan edustama osapuoli voi myös antaa lausunnon kirjattavaksi sen sijaan, että hänen asianajajansa toimittaisi sen.

Tuomioistuimella on myös samanlainen tiedotus- ja ilmoitusvelvollisuus siitä riippumatta, edustaako osapuolta asianajaja vai ei. Lain mukaan tuomioistuimen on keskusteltava menettelyä koskevista oikeudellisista ja tosiasiallisista seikoista sekä selitettävä ne.

1.5 Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

Tuomioistuin ei ole sidottu todisteiden vastaanottamisessa tavanomaisiin menettelytapoihin. Vastoin tavallisesti noudatettavaa välittömyyden periaatetta, jolla tarkoitetaan todistajan, asiantuntijan tai osapuolen kuulemista asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa osapuolten läsnä ollessa, tuomioistuin voi määrätä yksinkertaistetussa menettelyssä kyseisten henkilöiden kuulemisesta puhelimitse tai kirjallisesti.

1.6 Kirjallinen menettely

Menettely on mahdollista suorittaa yksinomaan kirjallisena. Asia on kuitenkin käsiteltävä suullisesti osapuolen vaatimuksesta.

1.7 Tuomion sisältö

Tuomion sisältö on yksinkertaisempi kuin tavallisessa menettelyssä. Tämä johtuu siitä, että enintään 600 euron suuruisia saatavia koskeviin tuomioihin ei voida periaatteessa hakea muutosta.

Tuomioon ei tarvitse sisällyttää esimerkiksi tosiasioiden kuvausta. Myös ratkaisun perustelut voidaan jättää pois, jos osapuolet eivät niitä vaadi tai jos niiden olennainen sisältö on jo esitetty pöytäkirjassa. Kansainvälisten oikeussuhteiden vuoksi tuomion perustelemisesta ei voida kuitenkaan luopua silloin, kun on odotettavissa että tuomioon vedotaan ulkomailla (siviiliprosessilain 313 a §:n 4 momentti).

Jos muutoksenhaku on poikkeuksellisesti mahdollista, tuomion sisältöön sovelletaan yleisiä säännöksiä.

1.8 Kulujen korvaaminen

Kulujen korvaamista ei ole rajoitettu, ja yleisiä säännöksiä sovelletaan.

1.9 Muutoksenhakumahdollisuus

Enintään 600 euron suuruisia saatavia koskeviin tuomioihin ei voida periaatteessa hakea muutosta. Muutosta voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti hakea, jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on sallinut sen tuomiossaan, jos asialla on periaatteellista merkitystä tai jos oikeuden kehittyminen tai yhdenmukaisen oikeuskäytännön turvaaminen edellyttävät muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisua.

Jos muutoksenhakumahdollisuutta ei ole ja jos se osapuoli, jota vastaan tuomio on annettu, valittaa ratkaisusta, menettelyä on jatkettava ensimmäisessä oikeusasteessa silloin, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on loukannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin päätöksen kannalta merkittävällä tavalla. Jos asiaa käsittelevä tuomioistuin ei korjaa asiaa, osapuoli voi vielä esittää perustuslakia koskevan kanteen (Verfassungsbeschwerde) perustuslakituomioistuimelle (Bundesverfassungsgericht).

Päivitetty viimeksi: 18/01/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.