Maksukyvyttömyys/konkurssi

Viron lainsäädännössä säädetään kolmesta eri maksukyvyttömyysmenettelystä, jotka ovat konkurssimenettely, tervehdyttämismenettely ja velkajärjestelymenettely. Oikeushenkilöiden osalta konkurssihakemuksen jättämisestä ja käsittelystä sekä konkurssimenettelyn kulusta säädetään konkurssilaissa. Tervehdyttämismenettelystä, jonka avulla oikeushenkilö voi järjestellä uudelleen velvoitteensa, säädetään tervehdyttämislaissa. Luonnollisten henkilöiden tapauksessa (riippumatta siitä, onko henkilö itsenäinen ammatinharjoittaja) maksukyvyttömyysmenettelyn käynnistämisestä ja kulusta säädetään luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyydestä annetussa laissa. Samassa laissa säädetään myös luonnollisen henkilön maksukyvyttömyyttä koskevan hakemuksen jättämisestä. Maksukyvyttömyyshakemuksella voidaan käynnistää kaikentyyppiset velallisena olevaa luonnollista henkilöä koskevat maksukyvyttömyysmenettelyt. Näihin kuuluvat konkurssiin asettaminen ja velallisen vapauttaminen velvoitteistaan sekä velkajärjestelymenettely. Konkurssiin asettamiseen ei sovelleta luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyydestä annettua lakia, vaan konkurssimenettelyssä noudatetaan konkurssilain säännöksiä. Oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden konkurssimenettelyt ovat samankaltaiset. Edellä mainitut lait on julkaistu viron- ja englanninkielisinä Viron virallisessa lehdessä (Riigi Teataja).

Konkurssimenettelyn tarkoituksena on kattaa velkojien saatavat velallisen varoista siirtämällä velallisen omaisuutta tai tervehdyttämällä velallisen yritys. Jos velallinen on luonnollinen henkilö, hän saa konkurssimenettelyn ansiosta mahdollisuuden vapautua velvoitteistaan. Konkurssimenettelyn aikana selvitetään velallisen maksukyvyttömyyden syyt.

Yrityksen tervehdyttämisen tavoitteena on se, että yritys voi tervehdyttämissuunnitelmaan perustuvia toimenpiteitä toteuttamalla selvitä taloudellisista vaikeuksistaan, palauttaa maksuvalmiutensa, parantaa kannattavuuttaan ja varmistaa kestävän toiminnan . Tervehdyttäminen ei estä yritystä toteuttamasta myös muita toimenpiteitä maksukyvyttömyyden välttämiseksi. Tervehdyttämismenettelyssä on tärkeää ottaa huomioon yrittäjän, velkojien ja mahdollisten kolmansien osapuolten edut ja oikeudet ja suojella niitä.

Velkajärjestelymenettelyssä tavoitteena on voittaa velallisen maksuvaikeudet ja välttää konkurssimenettely. Myös velallisen ja velkojien oikeutetut edut otetaan huomioon. Velallisen taloudelliset velvoitteet (henkilökohtaiset velat) voidaan järjestää uudelleen lykkäämällä velvoitteen täyttämisajankohtaa, täyttämällä velvoitteet osamaksuilla tai lievittämällä velvoitetta.

Konkurssimenettely ja velkajärjestelymenettely kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyistä 20 päivänä toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (uudelleenlaaditun) asetuksen (EU) 2015/848 soveltamisalaan.

1 Keitä vastaan on mahdollista aloittaa maksukyvyttömyysmenettely?

Viron lainsäädännössä luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan ihmistä. Maksukyvyttömyysmenettelyssä ei tehdä eroa luonnollisten henkilöiden välillä sen perusteella, harjoittaako henkilö taloudellista tai ammatillista toimintaa (eli onko hän yrittäjä) vai ei (eli onko hän kuluttaja). Oikeushenkilö on lailla perustettu oikeussubjekti. Oikeushenkilö voi olla yksityis- tai julkisoikeudellinen. Yksityisoikeudellinen oikeushenkilö on oikeushenkilö, joka on perustettu yksityisen intressin perusteella ja tällaista oikeushenkilöä koskevan lain mukaisesti. Yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä ovat avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, rajavastuuyhtiö, osakeyhtiö, voittoa tavoitteleva osuuskunta, säätiö ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä ovat valtio, paikallisviranomainen ja muu oikeushenkilö, joka on perustettu julkisen intressin perustella ja tällaista oikeushenkilöä koskevan lain mukaisesti.

1. Konkurssimenettely

Konkurssimenettelyä sovelletaan maksukyvyttömiin oikeushenkilöihin ja luonnollisiin henkilöihin. Valtiota tai paikallisviranomaista ei voida asettaa konkurssiin.

2. Tervehdyttämismenettely

Tervehdyttämismenettelyä sovelletaan ainoastaan yksityisoikeudellisiin oikeushenkilöihin.

3. Velkajärjestelymenettely

Velkajärjestelymenettelyä sovelletaan maksuvaikeuksissa oleviin luonnollisiin henkilöihin riippumatta siitä, onko henkilö itsenäinen ammatinharjoittaja.

4. Velvoitteista vapauttamista koskeva menettely

Velvoitteista vapauttamista koskevaa menettelyä sovelletaan maksuvaikeuksissa oleviin luonnollisiin henkilöihin riippumatta siitä, onko henkilö itsenäinen ammatinharjoittaja.

2 Millä edellytyksillä maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa?

1. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen velallisena olevaa oikeushenkilöä vastaan

1.1. Konkurssimenettely

Konkurssi tarkoittaa, että velallinen todetaan tuomioistuimen päätöksellä maksukyvyttömäksi. Näin ollen konkurssimenettelyn käynnistämisen ensimmäinen perusedellytys on, että velallinen on maksukyvytön.

Velallinen on maksukyvytön, jos hän ei kykene kattamaan erääntyneitä velkojien saatavia eikä maksukyvyttömyys ole tilapäistä velallisen taloudellinen tilanne huomioon ottaen. Velallisena oleva oikeushenkilö on maksukyvytön myös silloin, kun sen varat eivät riitä kattamaan velvoitteita eikä tällainen tilanne ole tilapäinen velallisen taloudellinen tilanne huomioon ottaen. Velvoitteiksi katsotaan myös saatavat, jotka eivät ole erääntyneet. Kun konkurssihakemuksen jättää velallinen, tuomioistuin tekee päätöksen konkurssiin asettamisesta myös silloin, kun velallinen on tulevaisuudessa todennäköisesti maksukyvytön. Kun konkurssihakemuksen jättää velallinen, edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys.

Toinen perusedellytys konkurssimenettelyn käynnistämiselle on konkurssihakemuksen jättäminen. Sen voi jättää joko velallinen tai velkoja. Kun konkurssihakemuksen jättää velallinen, hänen on osoitettava siinä maksukyvyttömyytensä. Kun konkurssihakemuksen jättää velkoja, hänen on osoitettava siinä velallisen maksukyvyttömyys ja todistettava saatavien olemassaolo. Laissa säädetään tietyistä tapauksista, joissa konkurssihakemuksen voi jättää myös joku muu henkilö. Tällöin sovelletaan samoja säännöksiä kuin velkojaan, jollei laissa toisin säädetä.

Tuomioistuin voi määrätä, että konkurssihakemuksen jättäneen velkojan on asetettava tuomioistuimelle tietyn suuruinen vakuus väliaikaisen pesänhoitajan palkkion ja kustannusten kattamiseksi, jos on perusteita olettaa, että niitä ei pystytä kattamaan konkurssipesästä. Jos velkoja jättää vakuuden asettamatta, menettely päätetään. Jos velkojat ovat maksukyvyttömän työnantajan työntekijöitä, jotka eivät maksa vakuudeksi määrättyä summaa menettelyn jatkamiseksi, heillä on oikeus hakea valtiolta maksukyvyttömyyskorvausta Viron työttömyyskassan (Eesti Töötukassa) kautta.

Tuomioistuin kieltäytyy ottamasta velkojan konkurssihakemusta käsiteltäväksi, jos siitä ei käy ilmi, että hakemuksen jättäjällä on velalliselta saatavia, jos siinä ei ole osoitettu velallisen maksukyvyttömyyttä tai jos se perustuu saataviin, joiden osalta sovelletaan tervehdyttämissuunnitelmaa. Tuomioistuin voi kieltäytyä ottamasta konkurssihakemusta käsiteltäväksi myös muiden siviiliprosessilaissa säädettyjen perusteiden nojalla.

Ennen konkurssiin asettamista ja konkurssimenettelyn aloittamista toteutetaan ns. alustava menettely. Jos tuomioistuin päättää ottaa konkurssihakemuksen käsiteltäväksi, se nimeää konkurssipesälle väliaikaisen pesänhoitajan. Tuomioistuin voi velallisen taloudellista tilannetta arvioituaan jättää väliaikaisen pesänhoitajan nimeämättä ja asettaa velallisen konkurssiin. Jos tuomioistuin ei nimeä väliaikaista pesänhoitajaa, konkurssihakemuksen alustavaa menettelyä ei toteuteta ja menettely päätetään. Väliaikainen pesänhoitaja määrittää velallisen omaisuuden, velvollisuudet ja omaisuutta koskevat täytäntöönpanomenettelyt. Lisäksi hän tarkistaa, riittääkö velallisen omaisuus kattamaan konkurssimenettelyn kustannukset. Väliaikainen pesänhoitaja arvioi velallisen taloudellisen tilanteen ja maksukyvyn. Hän myös arvioi, millaiset ovat yrityksen toiminnan jatkamismahdollisuudet ja onko oikeushenkilön muodostavaa velallista mahdollista saneerata. Lisäksi hän muun muassa varmistaa velallisen omaisuuden säilyttämisen. Väliaikaisen pesänhoitajan tehtävänä on selvittää, voidaanko konkurssihakemus hyväksyä vai ei.

Vaikka velallinen olisi maksukyvytön, tuomioistuin keskeyttää menettelyn eikä aseta velallista konkurssiin, jos velallisen omaisuus ei riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia, omaisuutta ei pystytä palauttamaan tai perimään takaisin eikä ole mahdollisuutta esittää johtokunnan jäseniin kohdistuvia vaatimuksia.

Päätöksen konkurssiin asettamisesta tekee tuomioistuin. Päätökseen merkitään konkurssiin asettamisen kellonaika. Kun velallinen on asetettu konkurssiin, alkaa konkurssimenettely.

Kun tuomioistuin on asettanut velallisen konkurssiin, se julkaisee välittömästi Ametlikud Teadaanded -lehdessä konkurssi-ilmoituksen.

Konkurssipäätös on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen. Konkurssipäätöksen täytäntöönpanoa ei saa keskeyttää eikä lykätä. Myöskään päätöksessä vahvistettua täytäntöönpanotapaa ja -menettelyä ei saa muuttaa. Jos ylempi oikeusaste mitätöi konkurssipäätöksen, se ei vaikuta pesänhoitajan tekemien tai hänen osaltaan tehtyjen oikeustoimien pätevyyteen. Velallinen ja konkurssihakemuksen jättänyt velkoja voivat hakea konkurssipäätökseen muutosta 15 päivän kuluessa konkurssi-ilmoituksen julkaisemisesta. Jos piirituomioistuin on tehnyt päätöksen, joka koskee konkurssipäätökseen haettua muutosta, velallinen ja konkurssihakemuksen jättänyt henkilö voivat hakea siihen muutosta korkeimmassa oikeudessa. Pesänhoitaja ei voi hakea muutosta eikä edustaa velallista muutoksenhakumenettelyssä.

Jos konkurssimenettelyssä on julkaistava jokin ilmoitus tai menettelyasiakirja, se julkaistaan Ametlikud Teadaanded -lehdessä. Tuomioistuin voi julkaista samassa lehdessä myös ilmoituksen konkurssihakemuksen käsittelyn ajankohdasta ja paikasta. Kun velallisen konkurssista on tehty konkurssipäätös, tuomioistuin julkaisee konkurssi-ilmoituksen viipymättä Ametlikud Teadaanded -lehdessä.

1.2. Tervehdyttämismenettely

Tervehdyttämismenettelyyn haluavan yrittäjän on tehtävä hakemus.

Tuomioistuin käynnistää tervehdyttämismenettelyn, jos tervehdyttämishakemus on siviiliprosessilaissa ja tervehdyttämislaissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja jos yrittäjä on osoittanut, että

1. yrityksestä todennäköisesti tulee maksukyvytön tulevaisuudessa
2. yritys tarvitsee tervehdyttämistä
3. yrityksen toiminta on todennäköisesti kestävää tervehdyttämisen jälkeen.

Yrityksen tervehdyttämistä koskevan hakemuksen voi yrityksen suostumuksella jättää myös yrityksen velkoja.

Tervehdyttämismenettely käynnistetään, jos tervehdyttämishakemus on laissa säädettyjen vaatimusten mukainen ja jos yrittäjä tai velkoja on osoittanut, että yritys ei ole pysyvästi maksukyvytön mutta siitä todennäköisesti tulee maksukyvytön tulevaisuudessa, että yritys tarvitsee tervehdyttämistä ja että yrityksen toiminta on todennäköisesti kestävää tervehdyttämisen jälkeen.

Tervehdyttämismenettelyä ei aloiteta, jos yrityksen osalta on aloitettu konkurssimenettely, jos tuomioistuin on määrännyt päätöksellään yrityksen purettavaksi tai toteutetaan täydentävä selvitys tai jos yritystä koskevan aiemman tervehdyttämismenettelyn päättymisestä on kulunut vähemmän kuin kaksi vuotta.

Tuomioistuin käynnistää tervehdyttämismenettelyn tervehdyttämispäätöksellä seitsemän päivän kuluessa tervehdyttämishakemuksen vastaanottamisesta.

Tervehdyttämishakemuksessa on oltava muun muassa seuraavat tiedot:

1. selvittäjäksi nimettyä henkilöä koskevat tiedot
2. tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen määräaika
3. ajanjakso, jonka kuluessa tervehdyttämissuunnitelma on jätettävä tuomioistuimelle vahvistamista varten (yleensä enintään 60 päivää, mutta tuomioistuin voi tarvittaessa pidentää sitä 90 päivään)
4. määrä, joka yrittäjän on maksettava selvittäjän palkkion ja kustannusten kattamiseksi vakuutena määrätylle tilille, sekä maksun määräaika.

Tervehdyttämismenettelyn käynnistämisellä on seuraavat seuraukset:

1. Tuomioistuin keskeyttää yrittäjän omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanomenettelyn tai muun pakkotäytäntöönpanotoimen siihen asti, kun tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai menettely päätetään. Tätä ei kuitenkaan sovelleta täytäntöönpanomenettelyyn, joka koskee työsuhteesta johtuvaa saatavaa.
2. Tuomioistuin kumoaa yrittäjän omaisuuteen kohdistuvan ulosmittauksen tai muuttaa sen sisältöä yrittäjän tai selvittäjän pyynnöstä. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa ulosmittaus on määrätty mahdollisen menetetyksi tuomitsemisen tai sen korvaamisen varmistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä tai työsuhteesta johtuvan saatavan turvaamiseksi, jos tämä on tarpeen tervehdyttämismenettelyn toteuttamiseksi.
3. Viivästyskoron tai ajan myötä kasvavan sopimussakon soveltaminen yrittäjään kohdistuviin saataviin keskeytetään siihen asti, kunnes tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan.
4. Tuomioistuin voi yrittäjän pyynnöstä ja pyyntöön liitetyn selvittäjän hyväksynnän perusteella tai selvittäjän pyynnöstä keskeyttää – siihen asti, kunnes tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai menettely päätetään – oikeudenkäynnin, jossa on esitetty yrittäjän omaisuuteen kohdistuva vaade mutta ei ole vielä annettu tuomiota. Tätä ei kuitenkaan sovelleta työsuhteesta johtuviin saataviin. Tuomioistuin ei myöskään keskeytä rikosoikeudenkäyntiä.
5. Tuomioistuin lykkää päätöstä väliaikaisen pesänhoitajan nimittämisestä velkojan tekemän konkurssihakemuksen perusteella siihen asti, kunnes tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai menettely päätetään.
6. Kun tervehdyttämismenettely käynnistetään, yrittäjällä säilyy oikeus määrätä yrityksen omaisuudesta, mutta sen on viipymättä ilmoitettava selvittäjälle kaikista liiketoimista, jotka eivät kuulu yrityksen tavanomaisen liiketoiminnan piiriin.

Jos yritys pyytää muiden toimenpiteiden, erityisesti vakuusoikeuden käytön, keskeyttämistä, tuomioistuin voi keskeyttää nämä toimenpiteet yrittäjän tai selvittäjän pyynnöstä siihen asti, kunnes tervehdyttämissuunnitelma vahvistetaan tai menettely päätetään, jos tämä on tarpeen tervehdyttämisen kannalta tai jos se helpottaa tervehdyttämissuunnitelmasta käytäviä neuvotteluja. Toimenpiteitä ei voida keskeyttää, kun kyseessä on työsuhteesta johtuva saatava.

Kun tervehdyttämismenettely käynnistetään, konkurssilaissa ja täytäntöönpanomenettelystä annetussa laissa säädettyä liiketoimien tai muiden toimien takaisinsaannin määräaikaa pidennetään ajanjaksolla, joka ulottuu tervehdyttämismenettelyn käynnistämisestä menettelyn päättymiseen saakka, mutta enintään kahdeksan vuotta ennen kuin väliaikainen pesänhoitaja nimitetään tai täytäntöönpanomenettelystä annetussa laissa tarkoitetut perintäajat käynnistyvät.

Jos tuomioistuin on päättänyt käynnistää tervehdyttämismenettelyn ja antanut tervehdyttämispäätöksen, selvittäjä toimittaa velkojille viipymättä tervehdyttämistä koskevan ilmoituksen, jossa ilmoitetaan tervehdyttämismenettelyn käynnistämisestä ja velkaluettelon mukaisista saatavista.

2. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen velallisena olevaa luonnollista henkilöä vastaan

2.1. Maksukyvyttömyyshakemuksen jättäminen, selvittäjän nimittäminen ja hakemuksen käsittely

Velallisena olevan luonnollisen henkilön maksukyvyttömyyttä koskevan hakemuksen voi jättää velallinen itse tai velallisen velkoja. Velallisena olevat puolisot voivat jättää yhteisen maksukyvyttömyyshakemuksen. Jos velallinen on luonnollinen henkilö, maksukyvyttömyyshakemuksella on mahdollista käynnistää kaikentyyppiset maksukyvyttömyysmenettelyt, mukaan lukien konkurssiin asettaminen.

Maksukyvyttömyyshakemus jätetään luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyydestä annetun lain 9 §:n mukaisesti laadittuja lomakkeita käyttäen. Näiden lomakkeiden käyttö on pakollista.

Hakemuksessa velallisen on selvitettävä maksuvaikeuksiensa luonne ja esitettävä yleiskatsaus taloudellisesta tilanteestaan, mukaan lukien varat, velat, tulot ja menot. Jos hakemuksen jättää velkoja, siinä on osoitettava velallisen maksukyvyttömyys tai selvitettävä velallisen maksuvaikeuksien luonne.

Maksukyvyttömyyshakemus on jätettävä joko velallisen asuinpaikan tai velallisen yrityksen kotipaikan käräjäoikeuteen. Oletuksena on, että väestörekisteriin vuosi ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä merkitty asuinpaikka on luonnollisen henkilön asuinpaikka ja että yritysrekisteriin vuosi ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä merkitty kotipaikka on velallisen yrityksen kotipaikka, jollei todisteta, että velallisen asuinpaikka tai kotipaikka on muualla. Puolisoiden yhteinen maksukyvyttömyyshakemus on jätettävä puolisoiden yhteisen asuinpaikan käräjäoikeuteen. Jos puolisoilla ei ole yhteistä asuinpaikkaa, hakemus on jätettävä toisen puolison asuinpaikan tai yrityksen kotipaikan käräjäoikeuteen puolisoiden valinnan mukaan.

Tuomioistuin päättää, ottaako se hakemuksen käsiteltäväksi. Jos hakemus päätetään käsitellä, tuomioistuin nimeää velalliselle selvittäjän.

Kun selvittäjä on nimetty, viivästyskoron tai ajan myötä suurenevan sopimussakon soveltaminen velalliseen kohdistettuihin vaatimuksiin keskeytetään siihen asti, kunnes velkajärjestelysuunnitelma vahvistetaan tai velkajärjestelymenettely päätetään. Tämä ei koske saatavia, joita velallinen ei pyri järjestelemään uudelleen, eikä sitä sovelleta, jos velallinen on asetettu konkurssiin. Jos selvittäjä nimetään, velkoja ei voi irtisanoa velallisen kanssa tehtyä sopimusta vetoamalla sellaisen taloudellisen velvoitteen rikkomiseen, joka syntyi ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä. Myöskään velkoja ei voi näillä perustein kieltäytyä täyttämästä omia sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, ellei tuomioistuin anna siihen lupaa.

Kun tuomioistuin nimittää selvittäjän, se keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn tai muun pakkotäytäntöönpanotoimen varojen perimiseksi velallisen varoista siihen asti, kunnes velallinen asetetaan konkurssiin, velkajärjestelysuunnitelma vahvistetaan tai menettely päätetään. Lisäksi tuomioistuin voi samaan ajankohtaan asti

1. keskeyttää oikeudenkäynnin velalliseen kohdistuvasta taloudellisesta vaateesta, josta ei ole vielä annettu tuomiota
2. peruuttaa toimenpiteen varmistamiseen liittyvät menettelyt, kuten maksutilin takavarikoinnin
3. kieltää velkojia käyttämästä velallisen asettamasta vakuudesta johtuvia oikeuksia, mukaan lukien oikeutta myydä pantattua omaisuutta tai pyytää sen myyntiä
4. soveltaa muuta väliaikaista toimenpidettä, mukaan lukien konkurssihakemuksen turvaamista koskevat toimenpiteet.

Tuomioistuin ei keskeytä oikeudenkäyntiä, joka koskee päätöstä taloudellisen rangaistuksen määräämisestä, menetetyksi tuomitsemisesta tai korvaamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä taikka rikkomuksesta määrättyjä sakkoja koskevan muutoksenhaun käsittelyä. Se ei myöskään käytä edellä olevassa 3 kohdassa tarkoitettuja muita toimenpiteitä velallisen omaisuuden ulosmittauksen tai kiinnityksen osalta mahdollisen menetetyksi tuomitsemisen tai sen korvaamisen turvaamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä.

Tuomioistuin voi velkojan oikeutetut edut huomioon ottaen sallia tämän hakemuksen perusteella, että keskeytettyä täytäntöönpanomenettelyä jatketaan. Lisäksi se voi sallia velkojan käyttää velallisen asettamista vakuuksista johtuvia oikeuksia ennen velallisen konkurssiin asettamista, velkajärjestelysuunnitelman vahvistamista tai menettelyn päättämistä.

Selvittäjä määrittää velallisen taloudellisen tilanteen, laatii luettelon velallisen varoista ja veloista ja toimittaa sen velallisen puolesta ja tämän suostumuksella tuomioistuimelle. Selvittäjä esittää tuomioistuimelle arvionsa siitä, mikä menettely olisi käynnistettävä velallisen maksuvaikeuksien ratkaisemiseksi. Arvio ei kuitenkaan sido tuomioistuinta.

Tämän jälkeen tuomioistuin käsittelee maksukyvyttömyyshakemuksen ja suorittaa yhden seuraavista toimenpiteistä:

1. asettaa velallisen konkurssiin
2. asettaa velallisen konkurssiin ja aloittaa velvoitteista vapauttamista koskevan menettelyn
3. käynnistää velkajärjestelymenettelyn
4. hylkää hakemuksen tai
5. keskeyttää menettelyn.

2.2. Velkajärjestelymenettelyn käynnistäminen

Tuomioistuin käynnistää velkajärjestelymenettelyn, jos velallisella on maksuvaikeuksia mutta hän ei ole vielä pysyvästi maksukyvytön. Näin menetellään erityisesti silloin, jos velallisen maksuvaikeudet eivät ole selvästi voitettavissa ilman velkojen uudelleenjärjestelyä esimerkiksi myymällä velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi siinä määrin kuin velalliselta voi kohtuudella edellyttää. Velallisella katsotaan olevan maksuvaikeuksia, jos tämä ei pysty tai todennäköisesti ei pysty täyttämään velvollisuuksiaan niiden erääntyessä maksettaviksi.

Ennen velkajärjestelymenettelyn käynnistämistä tuomioistuin vahvistaa määrän, joka velallisen on siirrettävä tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän palkkiot ja kulut, sekä määräajan, johon mennessä velallisen on suoritettava kyseinen maksu. Tuomioistuin voi velallisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen sallia, että vahvistettu määrä maksetaan erissä menettelyn aikana.

Tuomioistuin voi kieltäytyä käynnistämästä velkajärjestelymenettelyä, jos

1. velallinen on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti esittänyt virheellisiä tai puutteellisia tietoja omaisuudestaan, tuloistaan tai velvollisuuksistaan tai velkojien velvollisuuksista
2. velallinen kieltäytyy vannomasta, että esitetyt tiedot ovat paikkansapitäviä, tai esittämästä vaadittuja lisätietoja
3. velallinen on todettu syylliseksi konkurssiin, täytäntöönpanomenettelyyn tai veroasioihin liittyvään rikokseen tai rikoslain 381 ja 381¹ §:ssä tarkoitettuun rikokseen, jota koskevia merkintöjä ei ole poistettu rikosrekisteristä
4. velallinen on hakemuksen jättämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana tai hakemuksen jättämisen jälkeen antanut tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti virheellisiä tai puutteellisia tietoja taloudellisesta tilanteestaan saadakseen tukia tai muita etuja valtiolta, paikallisviranomaiselta tai säätiöltä tai välttyäkseen veroilta
5. velallinen on selvittäjän nimittämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana tai selvittäjän nimittämisen jälkeen estänyt tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti velkojien vaatimusten täyttämisen tai toteuttanut harkitusti velkojia vahingoittavia toimia, kuten piilottanut tai tuhlannut omaisuuttaan
6. velallinen ei ole maksanut tuomioistuimen vahvistamaa määrää, jolla katetaan selvittäjän palkkiot ja kulut, tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille.

Tuomioistuin kieltäytyy käynnistämästä velkajärjestelymenettelyä, jos se on jo aloittanut menettelyn velallisen velkojen uudelleenjärjestämiseksi hakemuksen jättämistä edeltäneiden kymmenen vuoden aikana tai jos se on päättänyt vapauttaa velallisen velvoitteistaan.

Jos tuomioistuin käynnistää velkajärjestelymenettelyn, se asettaa enintään 60 päivän määräajan, jonka kuluessa selvittäjän on esitettävä tuomioistuimelle velkajärjestelysuunnitelma. Tuomioistuin voi tarvittaessa pidentää tätä määräaikaa enintään 30 päivällä.

Kun tuomioistuin käynnistää velkajärjestelymenettelyn, konkurssilaissa ja täytäntöönpanomenettelystä annetussa laissa säädettyä liiketoimien tai muiden toimien takaisinsaannin määräaikaa pidennetään ajanjaksolla, joka ulottuu selvittäjän nimittämisestä velkajärjestelymenettelyn päättymiseen saakka, mutta enintään kahdeksan vuotta ennen kuin selvittäjä nimitetään tai täytäntöönpanomenettelystä annetussa laissa tarkoitetut perintäajat käynnistyvät.

Menettelyn käynnistämisen jälkeen selvittäjä laatii yhteistyössä velallisen kanssa velkajärjestelysuunnitelman ja toimittaa sen velallisen puolesta ja tämän suostumuksella tuomioistuimelle hyväksyttäväksi.

2.3. Konkurssimenettelyn ja/tai velvoitteista vapauttamista koskevan menettelyn käynnistäminen

Kun tuomioistuin asettaa velallisena olevan luonnollisen henkilön konkurssiin, konkurssimenettelyssä noudatetaan konkurssilain säännöksiä. Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden konkurssimenettelyt ovat samankaltaiset (ks. kohta 1.1).

Konkurssiin asettamisen ohella on mahdollista aloittaa menettely luonnollisen henkilön vapauttamiseksi velvoitteistaan. Velallinen voidaan vapauttaa niistä velvoitteista, joita ei ollut täytetty konkurssimenettelyssä. Menettelyssä voidaan huomioida ainoastaan sellaiset velvoitteet, jotka ovat syntyneet ennen velallisen asettamista konkurssiin. Pääsääntöisesti velvoitteista vapauttamista koskeva menettely kestää kolme vuotta. Tänä aikana velallisen on pyrittävä täyttämään velkojien saatavat niin pitkälle kuin mahdollista. Konkurssimenettelyn aikana velallisen kaikki omaisuus myydään ja käytetään velkojien saatavien täyttämiseen. Lisäksi velallisen on harjoitettava kannattavaa liiketoimintaa tai ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin tällaisten liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi. Velkojien saatavien täyttämiseen käytetään myös velallisen tuloja. Laissa vahvistetaan kuitenkin vähimmäistoimeentuloa vastaava rahamäärä, jota ei voida ulosmitata tai käyttää velkojien saatavien täyttämiseen. Jos velallinen on maksanut huomattavan osan velkojien saatavista, velallinen voidaan vapauttaa velvoitteistaan jo ennen kuin kolme vuotta on kulunut mutta aikaisintaan vuoden kuluttua menettelyn aloittamisesta. Jos velallinen rikkoo velvoitteitaan mutta rikkomus ei ole vakava, tuomioistuin voi pidentää velvoitteista vapauttamisen määräaikaa enintään vuodella. Jos rikkomus on vakava, tuomioistuin voi kieltäytyä vapauttamasta velallista tämän velvoitteista.

3. Luonnollisen henkilön kuolinpesää koskevan konkurssimenettelyn käynnistäminen

Jos velallinen on kuollut ja hänen kuolinpesänsä on maksukyvytön, voidaan jättää hakemus velallisen kuolinpesän asettamiseksi konkurssiin. Kuolinpesää koskevan konkurssihakemuksen voi jättää myös velallisen perillinen, testamentin toimeenpanija tai jäämistön hoitaja. Konkurssihakemukseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin velallisen jättämään konkurssihakemukseen. Kuolinpesää koskevassa konkurssimenettelyssä noudatetaan konkurssilain säännöksiä.

3 Mikä omaisuus kuuluu maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin? Mikä on sellaisen omaisuuden asema, jonka velallinen on hankkinut tai saanut maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen jälkeen?

Konkurssiin asettamisen yhteydessä velallisen omaisuudesta tulee konkurssipesä ja velallisen oikeudet hallita ja käyttää konkurssipesää siirretään pesänhoitajalle.

Velallisen omaisuudesta tulee konkurssipesä konkurssipäätöksen perusteella, ja sitä käytetään velkojien saatavien kattamiseksi ja konkurssimenettelyn suorittamiseksi. Konkurssipesä käsittää velallisen omaisuuden konkurssin asettamishetkellä, takaisinperityn tai takaisinsaadun omaisuuden sekä velallisen konkurssimenettelyn aikana hankkimat omaisuuserät. Konkurssipesään ei kuulu velallisen omaisuus, johon ei voida lain mukaan kohdistaa perintätoimia.

Omaisuuteen, johon ei voida lain mukaan kohdistaa perintätoimia, sovelletaan täytäntöönpanomenettelystä annettua lakia. Siihen sisältyy ohjeellinen luettelo omaisuudesta, jota ei ulosmitata. Tällaisen luettelon tarkoituksena on turvata velallisen sosiaalinen vähimmäissuoja. Kielto myydä omaisuutta, joka ei kuulu ulosoton piiriin, johtuu myös tarpeesta turvata muut perusoikeudet. Niitä ovat esimerkiksi oikeus valita vapaasti toiminta-ala, ammatti ja työpaikka, oikeus harjoittaa liiketoimintaa, oikeus koulutukseen, uskonnonvapaus sekä yksityis- ja perhe-elämän suojelu. Lisäksi tietynlaisen omaisuuden ulosmittaus on hyvän tavan vastaista.

Viron lainsäädännön nojalla myös tulojen ulosottoon sovelletaan rajoituksia. Päätavoitteena on varmistaa velalliselle ja hänen huollettavilleen tarvittava vähimmäistoimeentulo velalliseen sovellettavan menettelyn aikana.

Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvät velallisen luovutukset mitätöidään. Toisen osapuolen tällaisen luovutustoimen perusteella siirtämät omaisuuserät palautetaan tälle osapuolelle, jos omaisuuserät on pidetty konkurssipesässä, tai sille myönnetään korvaus, jos konkurssipesä on siirron tuloksena kasvanut. Jos velallinen on luovuttanut tulevat korvausvaatimuksensa ennen konkurssiin asettamista, luovutus ei ole konkurssin asettamishetkestä lähtien pätevä konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneiden saatavien osalta. Velallisena oleva luonnollinen henkilö voi luovuttaa konkurssipesän omaisuutta pesänhoitajan suostumuksella. Kaikki luovutukset ilman pesänhoitajan suostumusta mitätöidään.

Konkurssiin asettamisen jälkeen velallisella olevan konkurssipesään liittyvän velvoitteen suorittamisen voi hyväksyä ainoastaan pesänhoitaja. Jos velvoite on suoritettu velallisen hyväksi, se katsotaan täytetyksi ainoastaan, jos sen täyttämistä varten siirretyt omaisuuserät on säilytetty konkurssipesässä tai konkurssipesä on siirron tuloksena kasvanut. Jos velvoite on suoritettu velallisen hyväksi ennen konkurssi-ilmoituksen julkaisemista, se katsotaan täytetyksi, jos sen täyttänyt henkilö ei ollut (eikä hänen tarvinnut olla) tietoinen konkurssiin asettamisesta velvoitteen täyttämishetkellä.

Kun tervehdyttämismenettely käynnistetään, yrittäjällä säilyy oikeus määrätä yrityksen omaisuudesta. Hänen on kuitenkin viipymättä ilmoitettava selvittäjälle kaikista liiketoimista, jotka eivät kuulu yrityksen tavanomaisen liiketoiminnan piiriin.

Velkajärjestelymenettelyssä velallisena oleva luonnollinen henkilö säilyttää määräysvallan omaisuuteensa riippumatta siitä, onko hän itsenäinen ammatinharjoittaja.

Velvoitteista vapauttamista koskevan menettelyn osalta on huomioitava, että jos tämä menettely jatkuu konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen, myös velallisen tuloja voidaan luovuttaa tai siirtää selvittäjälle. Velallisen ei kuitenkaan tarvitse siirtää sellaista tuloaan tai tulon osaa, jonka osalta mitään maksuvaatimuksia ei voi täytäntöönpanolain mukaan esittää tai joka selvittäjän on palautettava velalliselle.

4 Millaiset ovat velallisen ja selvittäjän toimivaltasuhteet?

Velallisena oleva luonnollinen henkilö menettää konkurssiin asettamisen yhteydessä oikeutensa suorittaa konkurssipesään liittyviä liiketoimia, ja velallisena oleva oikeushenkilö menettää oikeutensa suorittaa mitään liiketoimia.

Velallinen antaa viipymättä tuomioistuimelle, väliaikaiselle pesänhoitajalle, pesänhoitajalle, konkurssipesän valvojakunnalle ja maksukyvyttömyysviranomaiselle konkurssimenettelyssä (sekä ennen konkurssiin asettamista että sen jälkeen) tarvittavat tiedot etenkin velallisen omaisuudesta, velvoitteista ja liike- ja ammattitoiminnasta. Velallisen on annettava pesänhoitajalle tase ja luettelo velallisen varoista ja veloista konkurssin asettamispäivänä.

Tuomioistuin voi vaatia velallista vannomaan tuomioistuimessa, että sille toimitetut tiedot velallisen varoista, veloista ja liike- ja ammattitoiminnasta ovat todenperäisiä velallisen parhaan ymmärryksen mukaisesti.

Velallisen on annettava apua väliaikaiselle pesänhoitajalle ja pesänhoitajalle näiden hoitaessa tehtäviään.

Velallinen ei saa poistua Virosta ilman tuomioistuimen lupaa konkurssiin asettamisen jälkeen eikä ennen kuin hän on vannonut valan.

Tuomioistuin voi määrätä velalliselle sakon tai velvollisuuden saapua oikeuteen tai vangita velallisen, jos tämä ei noudata tuomioistuimen määräystä.

Tuomioistuin voi toimia näin myös varmistaakseen, että laissa säädetty velvoite täytetään. Pesänhoitaja voi perustelluista syistä evätä velallisen pyynnön tutustua pesänhoitajan asiakirja-aineistoon sisältyvään asiakirjaan, jos se hankaloittaisi konkurssimenettelyn suorittamista.

Konkurssipesän hoitaja

• Pesänhoitaja hoitaa konkurssipesään liittyviä liiketoimia ja toteuttaa muita toimenpiteitä. Pesänhoitajan toiminnasta johtuvat oikeudet ja velvoitteet kuuluvat velalliselle. Pesänhoitaja osallistuu velvollisuuksiensa mukaisesti velallisen sijasta tuomioistuinkäsittelyyn osapuolena konkurssipesään liittyvissä riita-asioissa.
• Konkurssiin asettamisen yhteydessä velallisen oikeus hallita ja käyttää konkurssipesää siirretään pesänhoitajalle. Velallisena olevaa oikeushenkilöä koskevassa konkurssimenettelyssä pesänhoitaja voi suorittaa kaikenlaisia liiketoimia ja toteuttaa kaikkia konkurssipesään liittyviä oikeustoimia. Jos konkurssiin joutuu velallisena oleva luonnollinen henkilö, pesänhoitaja voi toteuttaa ainoastaan sellaiset liiketoimet ja oikeustoimet, jotka ovat tarpeen konkurssimenettelyn tavoitteen toteuttamiseksi ja pesänhoitajan tehtävän suorittamiseksi.
• Pesänhoitaja puolustaa kaikkien velkojien oikeuksia ja etuja sekä varmistaa, että konkurssimenettely on lainmukainen, nopea ja taloudellisesti järkevä. Pesänhoitajan on täytettävä velvoitteensa tunnolliselta ja rehelliseltä pesänhoitajalta odotettavalla huolellisuudella, ja hänen on otettava huomioon kaikkien velkojien ja velallisten edut.
• Pesänhoitaja määrittää velkojien saatavat, hallinnoi konkurssipesää sekä huolehtii konkurssipesän omaisuuden järjestämisestä ja myynnistä ja velkojien saatavien kattamisesta konkurssipesästä. Pesänhoitaja myös selvittää velallisen maksukyvyttömyyden syyn ja ajankohdan, jolloin velallinen tuli maksukyvyttömäksi, järjestää tarvittaessa velallisen liiketoiminnan jatkamisen, muuttaa tarvittaessa velallisena olevan oikeushenkilön omaisuuden rahaksi sekä antaa lainsäädännössä säädetyissä tapauksissa tietoa velkojille ja velallisille. Lisäksi pesänhoitaja raportoi toimistaan ja antaa tietoa konkurssimenettelystä tuomioistuimelle, valvovalle virkamiehelle ja konkurssipesän valvojakunnalle sekä täyttää muut lakisääteiset velvoitteensa. Jos velallisen maksukyvyttömyys johtuu vakavasta hallinnollisesta virheestä, pesänhoitajan on esitettävä korvausvaatimus vahingosta vastuussa olevalle henkilölle välittömästi sen jälkeen, kun korvauksen esittämiselle on osoitettu riittävät perusteet. Pesänhoitajalla on lakisääteisten oikeuksien lisäksi väliaikaisen pesänhoitajan oikeudet.

5 Mitkä ovat kuittauksen edellytykset?

Viron konkurssimenettelyssä sallitaan kuittaukset. Konkurssimenettelyssä saatavien kuittaukseen sovelletaan seuraavia ehtoja:

1. kuitattavien saatavien on oltava rahamääräisiä velvoitteita tai muita samankaltaisia velvoitteita
2. velkojalla on oltava oikeus täyttää velvoitteensa, ja velallisen velvoitteen on täytynyt erääntyä maksettavaksi
3. velkojan on ilmoitettava velalliselle kuittauksesta ennen kuin velkojien luettelo on hyväksytty; ilmoitusta ei saa tehdä ehdollisesti eikä sille saa asettaa määräaikaa
4. velkojalla on pitänyt olla oikeus kuitata saatavansa velallisen saatavaa vastaan jo ennen konkurssiin asettamista.

Jos velallisen saatavaan sovellettiin konkurssin asettamisajankohtana lykkäävää ehtoa, saatava ei konkurssin asettamisajankohtana ollut vielä langennut maksettavaksi tai vaatimus ei koskenut samankaltaisia velvoitteita, saatava voidaan kuitata ainoastaan, kun lykkäävää ehtoa voidaan soveltaa, velallisen saatava on erääntynyt tai velvoitteista on tullut samankaltaisia velvoitteita. Minkäänlaista kuittausta ei sallita, jos velallisen saatavan lykkäävää ehtoa voidaan soveltaa tai saatava erääntyy ennen kuin velkoja voi kuitata sen.

Jos velkojan saatava on vanhentunut, velkoja voi silti kuitata sen, jos kuittausoikeus on syntynyt ennen saatavan vanhentumista. Velkoja voi kuitata myös saatavan, joka aiheutuu siitä, ettei velallinen ole noudattanut sopimusta, koska pesänhoitaja on lykännyt velallisen velvoitetta konkurssiin asettamisen jälkeen. Jos sopimusvelvoitteen kohde on jaettavissa ja velkoja on osittain täyttänyt velvoitteensa konkurssin asettamishetkellä, velkoja voi kuitata velallisen rahamääräisen velvoitteen siltä osalta, joka vastaa velkojan velvoitteen suoritettua osaa. Jos velallinen on asunto- tai liikekiinteistön vuokranantaja ja vuokralleottaja on maksanut velalliselle vuokran etukäteen ennen konkurssiin asettamista, muodostuu velalliselle syntynyttä perusteetonta etua koskeva vaatimus. Asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja voi kuitata sen velallisen saatavaa – joka vuokralleottajalla on velalliseen nähden – vastaan. Asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja voi myös kuitata vahingonkorvausvaatimuksen, joka liittyy sopimuksen ennenaikaiseen päättämiseen tai irtisanomiseen.

Siirrolla saatu saatava voidaan kuitata konkurssimenettelyssä ainoastaan, jos saatava on siirretty ja siitä on ilmoitettu velalliselle kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen konkurssiin asettamista. Siirrolla saatua saatavaa ei voi kuitata, jos saatava on siirretty väliaikaisen pesänhoitajan tai pesänhoitajan nimittämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana, velallinen oli tuolloin maksukyvytön ja saatavan saanut henkilö oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen maksukyvyttömyydestä siirtoajankohtana.

Hyväksytty saatava, jonka vakuutena on pantti – siirrolla saadut saatavat mukaan lukien – voidaan kuitata panttina olevan omaisuuden myynnin yhteydessä sen määrän osalta, johon velkoja on oikeutettu, kun velkojan ostaman omaisuuden kauppahinnasta saatu rahamäärä jaetaan varojen jakosuhteiden perusteella. Tästä rahamäärästä on kuitenkin ensin vähennettävä sellaiset maksut ja kulut, jotka on maksettava ennen varojen jakamista (kuten yhdistetyt velvoitteet ja konkurssimenettelyn kustannukset). Velkoja maksaa konkurssipesään sen osan kauppahinnasta, jota ei voida kuitata velkojan saatavaa vastaan.

Saataviin, joita ei voi kuitata, sisältyvät elatusapusaatavat, terveydelle aiheutuneesta vahingosta tai henkilön kuolemasta johtuvat korvaukset sekä lainvastaisesta ja tahallisesta vahingon aiheuttamisesta syntyneet saatavat, joita toisella osapuolella on kuittausta vaativaa osapuolta kohtaan. Niihin sisältyvät myös toisen osapuolen saatavat, joiden osalta mitään maksuvaatimuksia ei voi lain mukaan esittää, sekä ulosmitattu saatava, joka kohdistuu osapuolen saatavaan toiselta osapuolelta, jos kuittausta vaatinut osapuoli on saanut saatavan ulosmittauksen jälkeen tai jos sen saatava on erääntynyt ulosmittauksen jälkeen ja myöhemmin kuin ulosmitattu saatava. Lisäksi niihin sisältyvät saatava, josta toinen osapuoli voi esittää vastalauseita, sekä toisen osapuolen saatava, jonka kuittausta ei sallita muista lakiin perustuvista syistä.

Kuittauksia ei säännellä erikseen tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä, joten niihin sovelletaan velvoiteoikeudesta annetun lain yleistä menettelyä.

6 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on velallisen sopimussuhteisiin?

Konkurssimenettely

Pesänhoitajalla on oikeus täyttää velallisen tekemästä sopimuksesta johtuva täyttämätön velvoite ja vaatia toista osapuolta täyttämään velvoitteensa tai hylkäämään sopimuksesta johtuva velallisen velvoite, jollei laissa toisin säädetä. Pesänhoitaja ei saa hylätä sopimuksesta johtuvaa velallisen velvoitetta, jos velvoite on varmistettu kiinteistörekisteriin merkityllä ennakkoilmoituksella. Jos pesänhoitaja jatkaa velallisen velvoitteen täyttämistä tai ilmoittaa, että aikoo täyttää velvoitteen, myös toisen sopimuspuolen on edelleen täytettävä velvoitteensa. Tässä tapauksessa pesänhoitaja menettää oikeutensa kieltäytyä täyttämästä velallisen velvoitetta. Jos pesänhoitaja edellyttää toista sopimuspuolta noudattamaan sopimusta, toinen sopimuspuoli voi vaatia, että pesänhoitaja turvaa velallisen velvoitteen täyttämisen. Toinen sopimuspuoli voi kieltäytyä toteuttamasta velvoitettaan, sanoa sopimuksen irti tai peruuttaa sopimuksen siihen saakka, että pesänhoitaja on turvannut velallisen velvoitteen täyttämisen. Velalliseen kohdistuva toisen sopimuspuolen saatava, joka on syntynyt velvoitteesta, joka on täytetty sen jälkeen, kun pesänhoitaja on edellyttänyt, että toinen osapuoli täyttää velvoitteen, on yhdistetty velvoite. Jos pesänhoitaja hylkää velallisen velvoitteen konkurssiin asettamisen jälkeen, toinen sopimuspuoli voi konkurssimenettelyn velkojan asemassa esittää vaateen sopimuksen rikkomisen vuoksi. Jos sopimusvelvoitteen tavoite on jaettavissa ja toinen osapuoli on osittain täyttänyt velvoitteensa konkurssin asettamishetkellä, tämä osapuoli voi edellyttää, että velallisen rahamääräinen velvoite täytetään siltä osalta, joka vastaa toisen osapuolen osuutta velvoitteesta, mutta vain jos toinen osapuoli on konkurssivelkoja.

Lakiin sisältyy myös erityistapauksia tietyistä sopimustyypeistä:

1. Jos velallinen on myynyt irtainta omaisuutta, jonka omistusoikeuden se varaa ennen konkurssiin asettamista, ja siirtänyt irtaimen omaisuuden omistuksen ostajalle, ostajalla on oikeus vaatia myyntisopimuksen noudattamista. Tässä tapauksessa pesänhoitaja ei voi hylätä myyntisopimuksesta johtuvia velallisen velvoitteita.
2. Asunto- tai liikekiinteistön vuokranantajan konkurssi ei ole peruste asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimuksen irtisanomiselle, ellei sopimuksessa toisin määrätä. Jos asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimuksessa konkurssi on peruste sopimuksen irtisanomiselle, pesänhoitaja voi irtisanoa sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla, tai sitä lyhyemmällä irtisanomisajalla, jos siitä määrätään sopimuksessa. Asunnon vuokranantajan konkurssi ei ole peruste asunnon vuokrasopimuksen irtisanomiselle. Jos asunto- tai liikekiinteistön vuokra on maksettu velalliselle etukäteen ennen konkurssiin asettamista, muodostuu velalliselle syntynyttä perusteetonta etua koskeva vaatimus, jonka asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja voi kuitata velallisen saatavaa vastaan.
3. Jos asunto- tai liikekiinteistön vuokralleottaja asetetaan konkurssiin, asunto- tai liikekiinteistön vuokranantaja voi irtisanoa asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimuksen ainoastaan yleisen menettelyn perusteella. Asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimusta ei saa irtisanoa vuokranmaksun viivästymisen vuoksi, jos viivästys koskee vuokranmaksua ennen konkurssihakemuksen tekemistä. Pesänhoitajalla on oikeus irtisanoa velallisen tekemä asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimus kuukauden irtisanomisajalla tai sitä lyhemmällä irtisanomisajalla, jos tästä määrätään sopimuksessa. Jos kiinteää omaisuutta tai toimitiloja ei ole siirretty velallisen haltuun ennen konkurssiin asettamista, sekä pesänhoitaja että toinen osapuoli voivat irtisanoa sopimuksen. Jos sopimus irtisanotaan tai perutaan, toinen osapuoli voi vaatia korvausta sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta aiheutuvista tappioista, koska se on velkojana konkurssimenettelyssä, tai kuittauksella.
4. Asunto- tai liikekiinteistön vuokrasopimusta koskevaa menettelyä sovelletaan myös velallisen tekemiin vuokrasopimuksiin.

Pesänhoitajalla on oikeus päättää sopimuksen jatkamisesta tai irtisanomisesta. Jos kuitenkin toinen osapuoli ehdottaa, että pesänhoitaja käyttäisi valintaoikeuttaan, pesänhoitajan on välittömästi ja viimeistään seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava, täyttääkö vai hylkääkö se velallisen velvoitteen. Tuomioistuin voi pidentää tätä määräaikaa pesänhoitajan pyynnöstä. Jos pesänhoitaja ei anna ajoissa ilmoitusta vaateen täyttämisestä tai hylkäämisestä, pesänhoitajalla ei ole oikeutta vaatia toista osapuolta noudattamaan sopimusta ennen kuin pesänhoitaja on täyttänyt velallisen velvoitteen.

Joitakin velallisen tekemiä sopimuksia voidaan myös palauttaa konkurssipesään. Tuomioistuin voi mitätöidä esimerkiksi sopimukset, jotka on tehty väliaikaisen pesänhoitajan nimittämisestä konkurssiin asettamiseen ulottuvalla ajanjaksolla. Takaisinsaannin edellytyksenä on aikaa koskevien edellytysten lisäksi se, että sopimus on vahingoittanut velkojien etuja. Jos velkojien etuja ei ole vahingoitettu eikä konkurssipesä kasva takaisinsaannin vaikutuksesta, takaisinsaannille ei ole mitään syytä.

Konkurssissa olevalla velallisella tai pesänhoitajalla ei pääsääntöisesti ole oikeutta muuttaa sopimuksia. Sopimuksia voidaan kuitenkin muuttaa, jos konkurssihakemuksen jälkeen tehdään sovintoratkaisu. Tässä tapauksessa velallisen ja velkojien välisen sopimuksen perusteella on mahdollista vähentää velkoja tai pidentää maksuaikaa. Sama tulos voidaan saavuttaa tervehdyttämismenettelyssä tai velkajärjestelymenettelyssä. Konkurssilaissa, tervehdyttämislaissa ja luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyydestä annetussa laissa ei säädetä erikseen velkojen siirtämisestä tai velvoitteiden vastattavaksi ottamisesta. Tämän vuoksi sovelletaan velvoiteoikeuslain mukaista yleistä menettelyä.

Tervehdyttämismenettely

Tervehdyttämismenettelyssä sallitaan sopimusten uudelleenjärjestely tervehdyttämissuunnitelman avulla.

Sopimus, jonka mukaan velkoja voi pidättäytyä täyttämästä tai nopeuttaa, irtisanoa tai muuttaa muulla tavalla sopimuksia yrityksen vahingoksi tervehdyttämishakemuksen jättämisen, tervehdyttämismenettelyn aloittamisen, tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen, velan perintätoimien keskeyttämistä koskevan pyynnön tai tällaisten toimenpiteiden keskeyttämisen vuoksi, on mitätön.

Velkoja ei saa toimenpiteiden keskeyttämisen aikana pidättäytyä täyttämästä tai nopeuttaa, irtisanoa tai muuttaa muulla tavalla keskeisiä täyttämättä olevia sopimuksia yrityksen vahingoksi sellaisten velkojen vuoksi, jotka ovat syntyneet ennen tervehdyttämislaissa tarkoitettujen velan perintätoimien keskeyttämistä, ja pelkästään sen vuoksi, että yritys ei ole maksanut niitä. Tämä rajoitus ei koske luotto- ja rahoitussopimuksia. Jos rajoituksesta aiheutuu velkojalle kohtuutonta rasitetta, tuomioistuin voi päättää sen ennenaikaisesti.

Työsopimukseen tai johdannaiskauppaan perustuvia saatavia ei saa järjestellä uudelleen tervehdyttämissuunnitelmassa.

Velkajärjestelymenettely

Kun selvittäjä nimitetään, velkoja ei voi vedota sellaisen rahamääräisen velvoitteen rikkomiseen, joka on syntynyt ennen maksukyvyttömyyshakemuksen jättämistä, irtisanoakseen velallisen kanssa tehdyn sopimuksen eikä velkoja voi näillä perustein kieltäytyä täyttämästä omia velvoitteitaan. Kaikki sopimukset, joiden mukaan velkoja voi irtisanoa sopimuksen, kun maksukyvyttömyyshakemus jätetään tai velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään, ovat mitättömiä. Jos sopimuksen täyttämisen jatkaminen on velkojan kannalta kohtuutonta ja velallisen kannalta tarpeetonta – erityisesti jos on epätodennäköistä, että velkajärjestelymenettely käynnistetään, tai jos sopimuksen täyttämisen jatkaminen on tarpeetonta velkajärjestelymenettelyn toteuttamiseksi –, tuomioistuin voi antaa velkojalle luvan purkaa sopimuksen velkojan hakemuksesta.

Jatkuvan sopimuksen vuoksi syntyvät velvoitteet, jotka syntyvät tai erääntyvät velkajärjestelyhakemuksen tekemisen jälkeen, voidaan järjestellä uudelleen velkajärjestelymenettelyssä. Velkajärjestelysuunnitelmassa voidaan määrätä, että luottosopimus tai muu velkojan ennen velkajärjestelyhakemuksen jättämistä tekemä jatkuva sopimus, joka aiheuttaa velalliselle velkajärjestelyhakemuksen tekemisen jälkeen erääntyviä taloudellisia velvoitteita, päättyy, kun velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään. Sopimuksen irtisanomisella on samat seuraukset kuin sopimuksen poikkeuksellisella peruuttamisella velallisesta johtuvien syiden vuoksi. Sopimuksen irtisanomisesta johtuvat velallisen velvoitteet voidaan järjestellä etukäteen uudelleen velkajärjestelysuunnitelmassa. Jos leasingsopimuksesta johtuvat velvoitteet järjestellään uudelleen, velkojana oleva vuokralleantaja voi poikkeuksellisesti irtisanoa sopimuksen viikon kuluessa velkajärjestelysuunnitelman hyväksymisestä.

7 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on yksittäisen velkojan nostamaan kanteeseen (lukuun ottamatta vireillä olevaa oikeudenkäyntiä)?

Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssimenettelyn velkojat voivat esittää vaateensa velalliselle konkurssimenettelyssä. Kaikista velalliseen kohdistuvista vaateista, jotka ovat syntyneet ennen konkurssiin asettamista – riippumatta perusteista tai vaateiden täyttämisen määräajoista –, on ilmoitettava pesänhoitajalle. Velallista koskeva täytäntöönpanomenettely päättyy, kun konkurssi asetetaan, ja velkojan on esitettävä vaade pesänhoitajalle.

Tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä ei voida aloittaa uutta menettelyä niihin liittyvien tervehdyttämis- ja velkajärjestelysuunnitelmien voimassaoloaikana. Tämän voivat tehdä vain ne velkojat, joiden saatavia kyseinen suunnitelma koskee. Tervehdyttämismenettelyssä täytäntöönpano keskeytetään, paitsi silloin, kun täytäntöönpanomenettelyä sovelletaan työsuhteesta johtuvien saatavien vuoksi. Tuomioistuin voi velkajärjestelymenettelyssä keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn väliaikaisena oikeussuojatoimena jopa ennen maksukyvyttömyyshakemuksen käsittelyä tai esittämistä. Kun tuomioistuin nimittää selvittäjän, se keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn (tai pakkotäytäntöönpanon) varojen perimiseksi velallisen varoista siihen asti, kunnes velallinen asetetaan konkurssiin, velkajärjestelysuunnitelma hyväksytään tai menettely päätetään.

8 Mikä vaikutus maksukyvyttömyysmenettelyllä on sen vireilletulohetkellä käynnissä olevien oikeudenkäyntien jatkamiseen?

Konkurssimenettely

Konkurssipesää tai omaisuuserien sisällyttämistä konkurssipesään koskevissa riita-asioissa oikeus olla osapuolena tuomioistuimessa velallisen sijasta siirretään pesänhoitajalle. Jos ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä käsitellään velallisen toista henkilöä vastaan nostamaa kannetta tai muuta velallisen tekemää hakemusta, joka liittyy konkurssipesään, tai jos velallinen osallistuu johonkin oikeudenkäyntiin kolmantena osapuolena, pesänhoitaja voi velvollisuuksiensa mukaisesti osallistua oikeudenkäyntiin velallisen sijasta. Jos pesänhoitaja ei osallistu tällaiseen oikeudenkäyntiin, velallinen voi jatkaa kantajana, hakijana tai kolmantena osapuolena.

Jos ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä on esitetty velallisen omaisuuteen kohdistuva vaade tai jos velalliseen kohdistuvasta julkisoikeudellisesta taloudellisesta vaateesta tehtyyn hallinnolliseen päätökseen on haettu muutosta mutta vaateesta tai muutoksenhausta ei ole vielä annettu tuomiota, tuomioistuin ei käsittele samaa vaadetta tai muutoksenhakua uudelleen. Tätä ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun päätös koskee taloudellisen rangaistuksen määräämistä tai menetetyksi tuomitsemista tai sen korvaamista rikosoikeudellisissa menettelyissä, elatusapua koskevaa vaadetta siviilioikeudellisissa menettelyissä tai rikkomuksesta määrättyjä sakkoja koskevaa muutoksenhakua. Tuomioistuin aloittaa menettelyn uudelleen kantajan hakemuksen perusteella, jos ylempi oikeusaste on kumonnut konkurssipäätöksen ja konkurssi- tai maksukyvyttömyyshakemuksen hylkäämistä koskeva päätös on tullut voimaan tai jos konkurssimenettely päättyy keskeytykseen ilman konkurssiin asettamista.

Jos vaatimus omaisuuden sulkemisesta konkurssipesän ulkopuolelle on esitetty ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä, tuomioistuin käsittelee vaatimuksen. Tässä tapauksessa pesänhoitaja voi osallistua oikeudenkäyntiin velallisen sijasta. Pesänhoitajalla on vastaajana velallisen oikeudet ja velvollisuudet. Jos pesänhoitaja ei osallistu oikeudenkäyntiin, menettelyä voidaan jatkaa kantajan pyynnöstä.

Jos ennen konkurssiin asettamista alkaneessa oikeudenkäynnissä on esitetty velalliseen kohdistuva omaisuutta koskeva vaade tai jos velalliseen kohdistuvasta julkisoikeudellisesta taloudellisesta vaateesta tehtyyn hallinnolliseen päätökseen on haettu muutosta ja asiassa annettuun tuomioon voi hakea muutosta, pesänhoitaja voi hakea muutosta velallisen puolesta konkurssiin asettamisen jälkeen. Velallinen voi hakea muutosta pesänhoitajan suostumuksella. Sen sijaan jos päätös koskee taloudellisen rangaistuksen määräämistä tai menetetyksi tuomitsemista tai sen korvaamista rikosoikeudellisissa menettelyissä, elatusapua koskevaa vaadetta siviilioikeudellisissa menettelyissä tai rikkomuksesta määrättyjä sakkoja, velallinen voi hakea muutosta päätökseen myös ilman pesänhoitajan suostumusta. Jos velallista koskeva hallinnollinen päätös on riitautettu tuomioistuimessa, hallinnollisen päätöksen riitauttamiseen sovellettavan määräajan päättymistä lykätään.

Henkilöä, jolla on velallista kohtaan elatusapua koskeva saatava, joka on erääntynyt sen jälkeen, kun velallinen on asetettu konkurssiin, ei katsota konkurssimenettelyssä velkojaksi tämän saatavan osalta, eikä tätä saatavaa voida vaatia konkurssimenettelyssä. Tätä saatavaa koskeva kanne voidaan kuitenkin nostaa tuomioistuimessa, ja siihen liittyvä oikeudenkäynti voidaan panna vireille konkurssimenettelyn aikana.

Tervehdyttämismenettely ja velkajärjestelymenettely

Tervehdyttämishakemuksen jättämisen jälkeen asiaa käsittelevä tuomioistuin voi yrittäjän hakemuksen ja hakemukseen liitetyn selvittäjän hyväksynnän perusteella keskeyttää – siihen asti, kunnes tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään tai menettely päätetään – oikeudenkäynnin, jossa yrittäjään kohdistuu taloudellinen vaade. Tätä ei kuitenkaan sovelleta työsuhteesta tai elatusavusta johtuvaan vaateeseen, josta ei ole vielä annettu tuomiota. Kun tuomioistuin hyväksyy luonnollisen henkilön maksukyvyttömyyttä koskevan hakemuksen, se nimittää velalliselle selvittäjän. Tämän jälkeen tuomioistuin voi keskeyttää oikeudenkäynnin velalliseen kohdistuvasta taloudellisesta vaateesta, josta ei ole vielä annettu tuomiota. Oikeudenkäynti voidaan keskeyttää, kunnes velallinen asetetaan konkurssiin, velkajärjestelysuunnitelma vahvistetaan tai menettely päätetään.

9 Mitkä keskeiset näkökohdat liittyvät velkojien osallistumiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn?

Velkojien osallistuminen konkurssimenettelyyn

Velkoja esittää vaateensa konkurssimenettelyssä. Velkojan on ilmoitettava pesänhoitajalle kaikki ennen konkurssiin asettamista syntyneet vaateensa velallista kohtaan riippumatta vaatimuksen perusteesta tai täyttämisen määräajasta. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssi-ilmoitus on julkaistu Ametlikud Teadaanded -lehdessä. Saatavasta ilmoitetaan pesänhoitajalle valvontakirjelmällä (nõudeavaldus). Velkojien on puolustettava saataviaan kirjallisesti. Kun kaikki velkojat ovat ilmoittaneet saatavansa pesänhoitajalle, tämä laatii alustavan velkojaluettelon. Luettelo toimitetaan myös velkojille tutkittavaksi. Velkojilla ja velallisella on mahdollisuus esittää vastalauseita kaikkien velkojien saatavista. Tarvittaessa myös pesänhoitaja voi esittää vastalauseita. Tämän jälkeen velkojat, joiden saatavia vastaan on esitetty vastalauseita, voivat ilmaista kantansa pesänhoitajalle. Pesänhoitaja laatii lopullisen luettelon velkojista esitettyjen saatavien, vastalauseiden ja kantojen perusteella ja toimittaa sen tuomioistuimen hyväksyttäväksi. Vakuusoikeuksia puolustetaan yhdessä niiden turvaamien saatavien kanssa. Saatava, sen maksusaantijärjestys ja saatavan turvaava vakuusoikeus katsotaan hyväksytyiksi, ellei pesänhoitaja tai yksikään velkoja vastusta sitä velkojainkokouksessa ja jos tuomioistuin hyväksyy velkojien luettelon. Hyväksyttyä saatavaa tai sen maksusaantijärjestystä ei voida riitauttaa myöhemmin.

Sen lisäksi, että kukin velkoja pyytää saatavaansa ja sen puolustamista, velkojat osallistuvat konkurssimenettelyyn myös yleisen velkojainkokouksen kautta. Yleisellä velkojainkokouksella on toimivalta hyväksyä pesänhoitaja ja valita konkurssipesän valvojakunta, päättää velallisen yrityksen toiminnan jatkamisesta tai purkamisesta, päättää velallisen – mikäli se on oikeushenkilö – purkamisesta, tehdä sovintoratkaisu, päättää lain mukaisissa puitteissa konkurssipesän myyntiä koskevista kysymyksistä, puolustaa saatavia, ratkaista pesänhoitajan toimintaan kohdistuvia valituksia, päättää konkurssipesän valvojakunnan jäsenten palkkioista sekä ratkaista muut asiat, jotka kuuluvat velkojainkokouksen toimivaltaan lain nojalla. Jos yleinen velkojainkokous päättää valita konkurssipesän valvojakunnan, valvojakunnan tehtävänä on muun muassa suojella konkurssimenettelyn kaikkien velkojien etua.

Velkojien osallistuminen tervehdyttämismenettelyyn

Selvittäjä ilmoittaa velkojille välittömästi tervehdyttämistä koskevalla ilmoituksella tervehdyttämismenettelyn käynnistämisestä ja näiden velkaluettelon mukaisista saatavista. Jos velkoja, jonka saatavia pyritään järjestämään uudelleen tervehdyttämissuunnitelman puitteissa, ei ole samaa mieltä ilmoituksessa esitetyistä tiedoista, se toimittaa selvittäjälle ilmoituksessa esitetyssä määräajassa kirjallisen ilmoituksen, josta käy ilmi, missä suhteessa se ei ole samaa mieltä tervehdyttämistä koskevassa ilmoituksessa olevasta saatavasta, ja esittää todisteita näistä seikoista. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Jos velkoja ei ole samaa mieltä saatavasta, selvittäjä tarkistaa, onko velkojan esittämä saatava lainmukainen, ja arvioi, onko se näytetty toteen. Selvittäjä ilmoittaa tuomioistuimelle saatavista, joita ei ole tosiasiallisesti olemassa, joiden suuruus on epäselvä tai joiden osalta ei voida arvioida, ovatko ne lainmukaisia tai näytetty toteen. Jos selvittäjä ei ole samaa mieltä velkojan ilmoituksessa esitetystä väitteestä, hän välittää ilmoituksen ja todisteet viipymättä tuomioistuimelle ja perustelee, miksei ole samaa mieltä ilmoituksen tiedoista. Selvittäjän pitää perustella väitteensä. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta ja laajuudesta.

Velkojien osallistuminen velkajärjestelymenettelyyn

Velkajärjestelymenettely koskee velkojia, joiden saatavat velalliselta ovat erääntyneet siihen mennessä, kun maksukyvyttömyyshakemus jätetään. Myös jatkuvan sopimuksen vuoksi syntyvät velvoitteet, jotka luodaan tai jotka erääntyvät maksukyvyttömyyshakemuksen tekemisen jälkeen, voidaan järjestellä uudelleen tietyin edellytyksin.

Kun velkajärjestelysuunnitelma on laadittu ja ennen kuin se toimitetaan tuomioistuimelle, selvittäjä toimittaa sen viipymättä yhdessä hakemuksen, velallisen varoja ja velkoja koskevan luettelon sekä muiden liitteiden kanssa velkajärjestelysuunnitelmassa mainituille velkojille, joiden saatavia haetaan järjestettäväksi uudelleen. Kun selvittäjä toimittaa velkajärjestelysuunnitelman, hän antaa velkojalle kahdesta neljään viikkoa aikaa esittää kantansa selvittäjälle. Velkoja esittää kantansa siihen, onko se samaa mieltä velallisen saatavasta ja vakuudesta antamista tiedoista, velallisen laskemasta velasta ja velan uudelleenjärjestelystä velallisen vaatimalla tavalla. Jos velkoja ei hyväksy velan uudelleenjärjestelyä velallisen pyytämällä tavalla, sen on ilmoitettava, hyväksyykö se velan uudelleenjärjestelyn muulla tavoin. Selvittäjän on myös kerrottava, mitä seurauksia kannan ilmaisematta jättämisellä voi olla. Selvittäjä toimittaa velkojien kannat velkajärjestelysuunnitelman mukana tuomioistuimelle.

Jos velkoja, jonka saatavaa haetaan uudelleenjärjesteltäväksi, ei ole samaa mieltä saatavan suuruudesta tai muista velkaluettelossa esitetyistä tiedoista, se toimittaa selvittäjälle annetussa määräajassa ilmoituksen, josta käyvät ilmi ne seikat, joista se ei ole samaa mieltä, ja esittää todisteita väitteidensä tueksi. Jos mitään ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Jos selvittäjä ei ole samaa mieltä velkojan ilmoituksessa esitetystä väitteestä, hän välittää ilmoituksen ja todisteet tuomioistuimelle yhdessä velkajärjestelysuunnitelman kanssa ja perustelee, miksei ole samaa mieltä ilmoituksen tiedoista. Selvittäjä toimittaa velkajärjestelysuunnitelman yhteydessä tuomioistuimelle kaikki velkojien esittämät kannat, ilmoitukset ja todisteet. Tuomioistuin päättää esitettyjen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta suunnitelmaa hyväksyessään. Tarvittaessa tuomioistuin kuulee ensin velallista sekä velkojaa, jota asia koskee. Tuomioistuin voi kieltäytyä vahvistamasta velkojan saatavan suuruutta tai vahvistaa sen vain osittain, jos uudelleenjärjesteltäväksi haettua saatavaa ei ole tuomioistuimen mielestä tosiasiallisesti olemassa, jos saatavan suuruus on epäselvä tai jos ei ole mahdollista kohtuudella arvioida, onko saatava lainmukainen tai näytetty toteen. Kun velkajärjestelysuunnitelma on hyväksytty, siinä määrättyjä oikeudellisia seuraamuksia aletaan soveltaa velalliseen ja henkilöön, jonka oikeuksiin velkajärjestelysuunnitelma vaikuttaa.

Velkojien osallistuminen velvoitteista vapauttamista koskevaan menettelyyn

Jos velvoitteista vapauttamista koskeva menettely aloitetaan, se tapahtuu samanaikaisesti konkurssiin asettamisen kanssa. Niin kauan kuin konkurssimenettely jatkuu, velkojat voivat osallistua menettelyyn konkurssimenettelyä koskevien säännösten mukaisesti. Jos velvoitteista vapauttamista koskeva menettely jatkuu konkurssimenettelyn päättymisen jälkeen, velkojilla, jotka ovat ilmoittaneet saatavansa konkurssimenettelyssä ja joiden saatavaa ei ole täytetty tai joiden saatava on täytetty vain osittain, on oikeus saada maksuja velvoitteista vapauttamisen aikana.

Velvoitteista vapauttamista koskevan menettelyn aikana konkurssimenettelyn velkojat, mukaan lukien ne, jotka eivät ole ilmoittaneet saataviaan konkurssimenettelyn aikana, eivät voi esittää velallisen omaisuuteen kohdistuvia maksuvaatimuksia. Velkojat, joiden saatavat velalliselle ovat syntyneet konkurssiin asettamisen jälkeen, eivät voi velvoitteista vapauttamista koskevan menettelyn aikana esittää maksuvaatimuksia sellaisia rahamääriä kohtaan, jotka on siirrettävä selvittäjälle.

10 Millä tavoin selvittäjä voi käyttää tai luovuttaa pesän omaisuutta?

Velallisen omaisuudesta tulee konkurssipesä konkurssipäätöksen perusteella, ja sitä käytetään velkojien saatavien kattamiseksi ja konkurssimenettelyn suorittamiseksi. Konkurssipesä käsittää velallisen omaisuuden konkurssin asettamishetkellä, takaisinperityn tai takaisinsaadun omaisuuden sekä velallisen konkurssimenettelyn aikana hankkimat omaisuuserät. Konkurssipesään ei kuulu velallisen omaisuus, johon ei voida lain mukaan kohdistaa perintätoimia.

Kun konkurssi asetetaan, velallisen oikeus hallita ja käyttää konkurssipesää siirtyy pesänhoitajalle. Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvät velallisen luovutukset mitätöidään. Ennen konkurssiin asettamista tuomioistuin voi kieltää velallista luovuttamasta omaisuutta tai omaisuuseriä ilman väliaikaisen pesänhoitajan suostumusta.

Pesänhoitajan on otettava velallisen omaisuus haltuunsa ja aloitettava konkurssipesän hallinnointi viipymättä konkurssipäätöksen antamisen jälkeen. Pesänhoitajan on vaadittava kolmannen osapuolen hallussa oleva velallisen omaisuus takaisin konkurssipesään, jollei laissa toisin säädetä. Konkurssipesän hallinnointiin kuuluvat sellaisten konkurssipesään liittyvien toimien suorittaminen, jotka ovat tarpeen konkurssipesän säilyttämiseksi ja konkurssimenettelyn toteuttamiseksi, sekä velallisen toimien hallinnointi, jos velallinen on oikeushenkilö, tai velallisen liiketoiminnan järjestäminen, jos velallinen on itsenäinen ammatinharjoittaja. Velallisena olevaa oikeushenkilöä koskevassa konkurssimenettelyssä pesänhoitajalla on tällaiset hallintoneuvoston tai oikeushenkilön hallintoneuvostoa korvaavan elimen oikeudet ja velvollisuudet, jotka eivät ole konkurssimenettelyn tavoitteen vastaisia. Pesänhoitajan vastuu on sama kuin hallintoneuvoston jäsenen vastuu.

Pesänhoitaja voi toteuttaa liiketoimen konkurssipesästä käteisvaroin ainoastaan tuomioistuimen suostumuksella. Pesänhoitaja ei maksa mitään maksuja velkojille käteisvaroin jakosuhteen perusteella. Pesänhoitaja voi suorittaa konkurssimenettelyn kannalta erityisen merkityksellisiä liiketoimia ainoastaan konkurssipesän valvojakunnan suostumuksella. Erityisen merkityksellisiä liiketoimia ovat ennen kaikkea lainanotto, ja jos kyse on konkurssipesään sisältyvästä yrityksestä, kaikki liiketoimet, jotka eivät kuulu yrityksen tavanomaisen liiketoiminnan piiriin. Pesänhoitaja ei voi ryhtyä mihinkään liiketoimiin itsensä tai häneen etuyhteydessä olevien henkilöiden kanssa konkurssipesän osalta tai puolesta, suorittaa muita samankaltaisia tai eturistiriitoja aiheuttavia liiketoimia tai pyytää korvausta tällaisissa liiketoimissa syntyneistä kuluista.

Pesänhoitaja voi aloittaa konkurssipesän myynnin ensimmäisen yleisen velkojainkokouksen jälkeen, paitsi jos velkojat ovat kokouksessa toisin päättäneet. Jos velallinen on valittanut konkurssipäätöksestä, velallisen omaisuutta ei saa myydä ilman tämän suostumusta ennen kuin piirituomioistuimelle jätetty valitus on käsitelty. Näitä rajoituksia ei sovelleta sellaisten omaisuuserien myyntiin, jotka ovat helposti pilaantuvia, joiden arvo laskee nopeasti tai joiden varastointi tai säilyttäminen on liian kallista. Jos velallisen yrityksen toiminta jatkuu, omaisuuseriä ei saa myydä, jos tämä estää yrityksen toiminnan jatkumisen. Jos sovintoratkaisuehdotus tehdään, omaisuuseriä ei voida myydä ennen velkajärjestelyn suorittamista, paitsi jos yleinen velkojainkokous päättää, että ne voidaan myydä sovintoratkaisuehdotuksesta huolimatta. Konkurssipesä myydään huutokaupalla noudattaen täytäntöönpanomenettelystä annetun lain mukaista menettelyä.

11 Mille saataville voidaan vaatia maksua maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvasta omaisuudesta ja mikä on maksukyvyttömyysmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneiden saatavien asema?

Vaatimukset velallisen konkurssipesälle

Kaikki ennen konkurssiin asettamista velallista kohtaan syntyneet vaateet esitetään velallisen konkurssipesälle riippumatta niiden perusteista tai täyttämisen määräajoista. Kun konkurssi asetetaan, kaikkien velkojien velalliselle esittämien vaateiden katsotaan erääntyneen, ellei laissa toisin säädetä. Jos velkoja on esittänyt vastaavan vaateen tuomioistuimessa mutta mitään oikeudellista päätöstä ei ole vielä tehty, tuomioistuin keskeyttää vaateen käsittelyn ja velkojan on esitettävä vaade pesänhoitajalle. Jos velkoja on esittänyt vaateen tuomioistuimessa ja tuomioistuin on antanut päätöksen, joka on tullut voimaan, velkojan on esitettävä vaade myös pesänhoitajalle. Tällöin kuitenkin katsotaan, että vaadetta on puolustettu. Pesänhoitaja voi riitauttaa päätöksen, jos velkojalla olisi ollut oikeus riitauttaa tuomioistuimen päätös.

Konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen syntyvien saatavien käsittely

Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssimenettelyn velkojat voivat esittää vaateensa velalliselle ainoastaan konkurssilaissa säädetyn mukaisesti. Vaateita voidaan esittää ainoastaan pesänhoitajalle. Ainoastaan ennen konkurssiin asettamista syntyneitä vaateita voidaan esittää. Konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneitä vaateita ei voi esittää ennen konkurssimenettelyn päättymistä. Oikeushenkilöiden osalta on otettava huomioon, että useimmissa tapauksissa konkurssimenettelyn päättämiseen liittyy oikeushenkilön purkaminen. Sen seurauksena konkurssimenettelyn jälkeen ei ole minkäänlaisia henkilöitä, joita vastaan voitaisiin esittää vaateita. Siksi on toimittava varovaisesti ja otettava tämä riski huomioon liiketoimissa konkurssissa olevan oikeushenkilön kanssa. Luonnollista henkilöä vastaan konkurssimenettelyssä syntyvät vaateet voidaan esittää konkurssimenettelyn jälkeen yleisen menettelyn mukaisesti. Tähän sovelletaan kuitenkin tiettyjä rajoituksia, jos samaan aikaan toteutetaan myös menettely, jossa velallisena oleva luonnollinen henkilö vapautetaan velvoitteistaan. Velvoitteet korvata konkurssimenettelyn aikana velallisena olevan luonnollisen henkilön lainvastaisista toimista aiheutuneet vahingot ovat yhdistettyjä velvoitteita. Näin ollen velallinen voidaan velvoittaa suorittamaan ne konkurssimenettelyn aikana yleisen menettelyn mukaisesti. Myös konkurssipesän osalta voidaan toteuttaa täytäntöönpanomenettely suoritettavista velvoitteista.

Lisäksi on mahdollista, että velallinen luovuttaa konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta konkurssiin asettamisen jälkeen. Tällainen luovutus mitätöidään, koska konkurssiin asettamisen yhteydessä oikeus hallita ja käyttää omaisuutta on siirretty pesänhoitajalle. Jos velallinen kuitenkin luovuttaa omaisuutta, toisen osapuolen tällaisen luovutustoimen perusteella siirtämät omaisuuserät palautetaan tälle osapuolelle, jos omaisuuserät on pidetty konkurssipesässä, tai sille myönnetään korvaus, jos konkurssipesä on siirron tuloksena kasvanut. Jos velallinen on luovuttanut omaisuutta konkurssin asettamisajankohtana, luovutuksen oletetaan tapahtuneen konkurssiin asettamisen jälkeen. Jos velallinen on luovuttanut tulevat korvausvaatimuksensa ennen konkurssiin asettamista, luovutus ei ole konkurssin asettamishetkestä lähtien pätevä konkurssiin asettamisen jälkeen syntyneiden saatavien osalta. Velallisena oleva luonnollinen henkilö voi luovuttaa konkurssipesän omaisuutta pesänhoitajan suostumuksella. Kaikki luovutukset ilman pesänhoitajan suostumusta mitätöidään.

Tervehdyttämismenettelyn ja velkajärjestelymenettelyn aloittamisen jälkeen syntyvien saatavien käsittely

Tervehdyttämissuunnitelman voimassaoloaikana ei voi nostaa kannetta sellaisen saatavan perusteella, johon sovelletaan tervehdyttämissuunnitelmaa. Muista saatavista voidaan nostaa kanne. Velkajärjestelysuunnitelman voimassaoloaikana ei voi nostaa kannetta eikä tehdä hakemusta hakemusmenettelyssä sellaisen saatavan perusteella, johon sovelletaan velkajärjestelysuunnitelmaa. Muista saatavista voidaan nostaa kanne. Velkajärjestelysuunnitelman hyväksyminen ei rajoita velkojan oikeutta riitauttaa oikeudenkäynnissä saatavat, joita ei ole hyväksytty velkajärjestelysuunnitelmaan. Velkoja voi myös riitauttaa oikeudenkäynnissä saatavan määrän siltä osin kuin sitä ei ole hyväksytty suunnitelmaan.

Velkajärjestelyhakemuksen tai tervehdyttämishakemuksen toimittaminen keskeyttää velalliseen kohdistuvien saatavien vanhentumisajan. Tervehdyttämissuunnitelman esittämisen jälkeen asiaa käsittelevä tuomioistuin voi yrittäjän hakemuksen ja hakemukseen liitetyn selvittäjän hyväksynnän perusteella keskeyttää – siihen asti, kunnes tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään tai menettely päätetään – oikeudenkäynnin, jossa yrittäjään kohdistuu taloudellinen vaade. Tätä ei kuitenkaan sovelleta työsuhteesta johtuvaan vaateeseen, josta ei ole vielä annettu tuomiota. Jos tuomioistuin hyväksyy velkajärjestelyhakemuksen, se keskeyttää oikeudenkäynnin yritykseen kohdistuvasta taloudellisesta vaateesta, josta ei ole vielä annettu tuomiota, velkajärjestelysuunnitelman hyväksymiseen tai menettelyn päättämiseen saakka.

Tervehdyttämissuunnitelma ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, täyttämästä omaa velvoitettaan. Velkajärjestelysuunnitelman hyväksyminen ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, suorittamasta omaa velvoitettaan.

12 Mitä sääntöjä sovelletaan saatavien ilmoittamiseen, todistamiseen ja hyväksymiseen?

Säännöt konkurssimenettelyn saatavien ilmoittamisesta, todistamisesta ja hyväksymisestä

Velkojan on ilmoitettava pesänhoitajalle kaikki ennen konkurssiin asettamista syntyneet vaateensa velallista kohtaan riippumatta vaatimuksen perusteesta tai täyttämisen määräajasta. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun konkurssi-ilmoitus on julkaistu Ametlikud Teadaanded -lehdessä. Konkurssiin asettamisen yhteydessä kaikkien velkojien velalliselle esittämien saatavien katsotaan erääntyneen. Saatavasta ilmoitetaan pesänhoitajalle valvontakirjelmällä (nõudeavaldus). Valvontakirjelmässä ilmoitetaan saatavan sisältö, peruste ja määrä sekä se, onko saatavan vakuutena pantti. Valvontakirjelmään on liitettävä todistusasiakirjat, joista kirjelmässä esitetyt seikat käyvät ilmi.

Saatavia puolustetaan kirjallisessa menettelyssä. Vakuusoikeuksia puolustetaan yhdessä niiden turvaamien saatavien kanssa. Pesänhoitaja laatii alustavan velkojaluettelon saatavista esitettyjen todisteiden perusteella. Kaikki velkojat ja myös velallinen voivat esittää vastalauseita velkojien saatavista. Tarvittaessa myös pesänhoitaja voi esittää vastalauseita. Tämän jälkeen velkojille, joita kohtaan on esitetty vastalauseita, annetaan mahdollisuus esittää kantansa esitetyistä vastalauseista. Pesänhoitaja laatii lopullisen luettelon velkojista saatavia koskevien todisteiden, vastalauseiden ja kantojen perusteella ja toimittaa sen tuomioistuimen hyväksyttäväksi.

Tuomioistuin arvioi luetteloon liitettyjen vastalauseiden, kantojen, pyyntöjen ja ilmoitusten perusteet, määrittää saatavien suuruuden, maksusaantijärjestyksen ja jakosuhteet sekä hyväksyy velkojaluettelon tuomioistuimen päätöksellä. Saatava, sen maksusaantijärjestys ja saatavan turvaava vakuusoikeus katsotaan hyväksytyiksi, mikäli pesänhoitaja tai mikään velkoja ei vastusta niitä tai jos pesänhoitaja tai vastalauseen esittänyt velkoja peruuttaa vastalauseen. Vastalause peruutetaan tekemällä asiasta ilmoitus tuomioistuimelle.

Seuraavat saatavat katsotaan hyväksytyiksi ilman puolustusta:

1. saatavat, jotka on hyväksytty voimaan tulleella tuomioistuimen päätöksellä tai välimiesmenettelyn päätöksellä, joka on täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 2 §:n 1 momentin 6 tai 6¹ kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanoväline
2. vakuusoikeudet, jotka on hyväksytty voimaan tulleella tuomioistuimen päätöksellä tai välimiesmenettelyn päätöksellä, joka on täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 2 §:n 1 momentin 6 tai 6¹ kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanoväline, sekä vakuusoikeudet, jotka on kirjattu maarekisteriin, alusrekisteriin, panttirekisteriin tai Viron arvopaperirekisteriin
3. saatavat, jotka on hyväksytty voimaan tulleella yhdistetyn patenttituomioistuimen päätöksellä tai määräyksellä yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen 82 artiklan mukaisesti (EUVL C 175, 20.6.2013, s. 1)
4. saatavat, jotka on hyväksytty ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisulla, joka on täytäntöönpanokelpoinen tai täytäntöönpanokelpoinen ilman tunnustamista Virossa
5. julkisoikeudellista taloudellista vaadetta koskevat saatavat, jotka perustuvat täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hallinnolliseen päätökseen, jos hallinnollisen päätöksen riitauttamista koskeva määräaika on päättynyt ennen konkurssiin asettamista, ja myös siinä tapauksessa, että tällaiset saatavat perustuvat vieraan valtion viralliseen päätökseen, joka on täytäntöönpanokelpoinen tai täytäntöönpanokelpoinen ilman tunnustamista Virossa.

Tuomioistuimen päätöksellä hyväksyttävässä velkojien luettelossa esitetään seuraavat tiedot:

1. velkojan nimi
2. velkojan rekisteritunnus tai henkilötunnus
3. velkojan hyväksytyn saatavan suuruus
4. hyväksytyn saatavan maksusaantijärjestys ja jakosuhde
5. onko saatava turvattu vakuusoikeudella
6. koskeeko saatava yhteisvastuullista velvoitetta vai onko se ehdolliseen liiketoimeen tai hallinnolliseen päätökseen perustuva saatava, johon liittyy toissijaisuusehto
7. onko velallinen vastustanut saatavaa.

Säännöt saatavien ilmoittamisesta, todistamisesta ja hyväksymisestä tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä

Tervehdyttämismenettelyssä velallinen esittää velkaluettelon, jossa mainitaan kaikki velalliseen kohdistuvat saatavat ja niiden velkojat. Velkojat eivät siten itse esitä mitään vaateita. Jos velkoja, jonka saatavaa pyritään järjestelemään tervehdyttämissuunnitelmassa, ei ole samaa mieltä saatavansa suuruudesta tervehdyttämismenettelyssä, se voi antaa selvittäjälle kirjallisen ilmoituksen, jossa mainitaan, miltä osin se ei ole samaa mieltä tervehdyttämisilmoituksessa olevasta saatavasta, ja esittää todisteet. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Velallinen voi vastustaa velkojan esittämiä väitteitä, mutta hänen on perusteltava kantansa. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta ja laajuudesta.

Velkajärjestelymenettelyssä velallinen esittää yleiskatsauksen veloistaan ilmoituksessa, ja selvittäjä laatii yksityiskohtaisen luettelon veloista. Velkajärjestelysuunnitelmassa esitetään uudelleen järjesteltävät velvoitteet ja velallisen pyytämä järjestelytapa. Samoin kuin tervehdyttämismenettelyssä, velkojat eivät itse esitä mitään vaateita. Mikäli velkoja, jonka saatavaa haetaan uudelleenjärjesteltäväksi, ei ole samaa mieltä velallisen velkaluettelossa antamista tiedoista, velkoja ilmoittaa tuomioistuimelle tai – mikäli tuomioistuin niin määrää – selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa, miltä osin se ei ole samaa mieltä saatavasta, ja esittää todisteet. Jos ilmoitusta ei esitetä määräaikaan mennessä, velkojan katsotaan olevan samaa mieltä saatavan suuruudesta. Jos velallinen tai selvittäjä ei ole samaa mieltä velkojan ilmoituksessa esitetystä väitteestä, hän välittää ilmoituksen ja todisteet tuomioistuimelle ja perustelee, miksei ole samaa mieltä ilmoituksen tiedoista. Tuomioistuin päättää toimitettujen väitteiden ja todisteiden perusteella velkojien pääsaatavan ja rinnakkaisen saatavan suuruudesta sekä vakuuksien olemassaolosta.

13 Mitä sääntöjä sovelletaan omaisuuden myynnistä kertyneiden varojen jakamiseen? Mikä on velkojien maksunsaantijärjestys ja oikeuksien etusijajärjestys?

Periaatteena on, että kaikkia velkojia kohdellaan tasavertaisesti. On kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, jotka antavat tietyille velkojille etuoikeuden.

Ennen kuin varat maksetaan jakosuhteen perusteella, konkurssimenettelyyn liittyvät maksut maksetaan konkurssipesästä seuraavassa järjestyksessä:

1. omaisuuden poissulkemisesta tai takaisinsaannista syntyneet saatavat
2. velalliselle ja hänen huollettavilleen maksettava elatustuki
3. kuolinpesää koskevassa konkurssimenettelyssä perintölain 142 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kulut
4. yhdistetyt velvoitteet
5. konkurssimenettelyssä aiheutuneet kustannukset.

Kun nämä maksut on suoritettu, velkojien saatavat katetaan seuraavassa järjestyksessä:

1. hyväksytyt saatavat, joiden vakuutena on pantti
2. muut hyväksytyt saatavat, jotka on ilmoitettu määräajassa
3. muut saatavat, joita ei ole ilmoitettu määräajassa mutta jotka on hyväksytty
4. kuolinpesää koskevassa konkurssimenettelyssä perintölain 142 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut saatavat ja lakiosavaatimuksiin liittyvät saatavat.

Jos sopimuksessa määrätään, että velkojan saatava on maksettava edellä mainittua huonommassa järjestyksessä, saatava maksetaan sopimuksessa määrätyssä järjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaaehtoinen saatavien huonompi maksusaantijärjestys voidaan ottaa huomioon.

Velallisen velvoitteisiin liittyvä vahingonkorvausvastuu on mahdollinen, jos velallinen on yhteisvastuullinen. Tällöin yhteisvastuullinen velallinen on vastuussa velkojalle riippumatta siitä, onko velallinen maksukyvytön. Jos yhteisvastuullinen velallinen maksaa sen osuuden velasta, jonka velkoja on ilmoittanut velallisen suhteen, tämä osuus vähennetään saatavasta.

On myös mahdollista, että velallisen velvoite siirretään lain nojalla kolmannelle osapuolelle. Jos työnantaja on maksukyvytön – eli asetettu konkurssiin tai konkurssimenettely on päättynyt keskeytykseen –, työntekijälle hyvitetään kaikki korvaukset ja lomakorvaukset, joita hän ei ole saanut ennen kuin työnantaja ilmoitettiin maksukyvyttömäksi, sekä kaikki työsopimuksen purkamiseen liittyvät etuudet, jotka jäivät saamatta ennen kuin työnantaja ilmoitettiin maksukyvyttömäksi tai sen jälkeen. Jos työnantaja on maksukyvytön, valtio toimii konkurssimenettelyssä niiden työttömyysvakuutusmaksujen velkojana, joita ei ole saatu eräpäivään mennessä.

Koska tervehdyttämismenettelyssä ja velkajärjestelymenettelyssä ei ole konkurssipesää, saatavat katetaan tervehdyttämis- ja velkajärjestelysuunnitelmien mukaisesti. Tervehdyttämissuunnitelma ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, täyttämästä omaa velvoitettaan. Jos henkilö, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, on täyttänyt sen, hänellä on takautumisoikeus yritykseen nähden ainoastaan siltä osin kuin yritys on tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti vastuussa velvoitteen täyttämisestä. Velkajärjestelysuunnitelman hyväksyminen ei vapauta henkilöä, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään yrityksen velvoitteen, suorittamasta omaa velvoitettaan. Jos henkilö, joka on yhteisvastuullisesti velvollinen täyttämään velallisen velvoitteen, on täyttänyt sen, hänellä on takautumisoikeus velalliseen nähden ainoastaan siltä osin kuin velallinen on velkajärjestelysuunnitelman mukaisesti vastuussa velvoitteen täyttämisestä.

14 Mitkä ovat maksukyvyttömyysmenettelyn päättämisen edellytykset ja vaikutukset (erityisesti sovinnon osalta)?

Konkurssimenettelyn päättäminen ja päättämisen vaikutukset

Konkurssihakemusta koskeva menettely voidaan päättää ennen konkurssiin asettamista. Käsiteltyään konkurssihakemuksen tuomioistuin asettaa konkurssin, hylkää hakemuksen tai päättää menettelyn keskeytykseen.

Vaikka velallinen olisi maksukyvytön, tuomioistuin keskeyttää menettelyn eikä aseta velallista konkurssiin, jos velallisen omaisuus ei riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia, omaisuutta ei pystytä palauttamaan tai perimään takaisin eikä ole mahdollisuutta esittää johtokunnan jäseniin kohdistuvia vaatimuksia. Tuomioistuin voi keskeyttää menettelyn myös ilman konkurssiin asettamista ja velallisen maksukyvystä riippumatta, jos velallisen varat koostuvat pääasiassa takaisinsaantivaatimuksista tai kolmansiin osapuoliin kohdistuvista saatavista ja näiden vaatimusten täyttäminen on epätodennäköistä. Tuomioistuin ei kuitenkaan päätä menettelyä keskeytykseen, jos velallinen, velkoja tai kolmas osapuoli siirtää tuomioistuimen määräämän määrän tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletuksena kattamaan konkurssimenettelyssä syntyneet kustannukset ja kulut, tai jos tuomioistuin hyväksyy maksukyvyttömyysviranomaisen hakemuksen velallisena olevaa oikeushenkilöä koskevan konkurssimenettelyn käynnistämisestä julkisena tutkintana. Jos velallisena olevaa oikeushenkilöä koskeva konkurssimenettely päättyy keskeytykseen, väliaikainen pesänhoitaja purkaa oikeushenkilön kahden kuukauden kuluessa menettelyn päättämistä koskevan päätöksen voimaantulosta ilman likvidaatiomenettelyä. Jos konkurssimenettelyn keskeydyttyä velallisella on omaisuutta, ensiksi katetaan väliaikaisen pesänhoitajan palkkio ja välttämättömät kulut.

Konkurssimenettely päättyy keskeytykseen, kun konkurssille ei ole enää syytä, kun velkojat antavat suostumuksensa tai kun loppuraportti tai sovintoratkaisu hyväksytään. Laissa säädetään myös joistakin muista perusteista.

Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn keskeytykseen myös silloin, kun konkurssipesä ei riitä kattamaan yhdistettyjä velvoitteita ja konkurssimenettelyn kustannuksia. Jos velallinen on oikeushenkilö, tuomioistuin tekee maksukyvyttömyysviranomaiselle ehdotuksen konkurssimenettelyn käynnistämisestä julkisena tutkintana ja asettaa kohtuullisen määräajan tällaisen hakemuksen jättämiselle. Jos hakemus hyväksytään, menettelyä ei lopeteta vaan se jatkuu julkisena tutkintana.

Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn velkojan hakemuksesta, jos konkurssimenettelylle ei enää ole perusteita sen vuoksi, että velallinen osoittaa, ettei hän ole maksukyvytön ja ettei hänestä todennäköisesti tule maksukyvytöntä, tai jos konkurssi asetetaan, koska velallisesta todennäköisesti tulee maksukyvytön tulevaisuudessa. Jos konkurssimenettely päätetään, koska sille ei enää ole perusteita, oikeushenkilöä ei pureta.

Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn velallisen hakemuksesta, jos kaikki saatavista määräajassa ilmoittaneet velkojat ovat suostuneet menettelyn päättämiseen. Jos velallisena oleva oikeushenkilö on pysyvästi maksukyvytön, tuomioistuin määrää sen purettavaksi tekemällä päätöksen menettelyn lopettamisesta.

Konkurssimenettely päättyy loppuraportin hyväksymiseen, kun pesänhoitaja toimittaa loppuraportin konkurssipesän valvojakunnalle ja tuomioistuimelle. Pesänhoitaja antaa loppuraportissa tiedot muun muassa konkurssipesästä ja sen myynnistä saaduista määristä, maksuista, velkojien hyväksymistä saatavista sekä toteutetuista ja vielä toteutumattomista toimista. Velkojat voivat esittää vastalauseita loppuraportista tuomioistuimelle. Tuomioistuin päättää loppuraportin hyväksymisestä ja konkurssimenettelyn päättämisestä. Mikäli loppuraportista käy ilmi, että velallisen tai velkojien oikeuksia on rikottu konkurssimenettelyssä, tuomioistuin kieltäytyy hyväksymästä loppuraporttia ja tekee päätöksen sen palauttamiseksi pesänhoitajalle konkurssimenettelyn jatkamiseksi.

Konkurssimenettely voi päättyä myös ilmoitukseen sovintoratkaisusta. Sovintoratkaisu on velallisen ja velkojien välinen sopimus velkojen maksamisesta, ja siinä on kyse velkojen vähentämisestä tai maksuajan pidentämisestä. Sovintoratkaisu tehdään konkurssimenettelyssä velallisen tai pesänhoitajan ehdotuksesta konkurssiin asettamisen jälkeen. Päätöksen sovintoratkaisusta tekee yleinen velkojainkokous. Sovintoratkaisun hyväksymisestä päättää tuomioistuin. Tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn päätöksellä, jolla se hyväksyy sovintoratkaisun.

Jos konkurssimenettelyä ei päätetä kahden vuoden kuluessa konkurssiin asettamisesta, pesänhoitaja toimittaa konkurssipesän valvojakunnalle ja tuomioistuimelle raportin kuuden kuukauden välein siihen saakka, kunnes konkurssimenettely saatetaan päätökseen. Pesänhoitaja esittää kyseisessä raportissa syyt siihen, miksi konkurssimenettelyä ei ole saatettu päätökseen, sekä antaa tiedot myydystä ja myymättömästä konkurssipesästä ja konkurssipesän hallinnoinnista. Tuomioistuin vapauttaa pesänhoitajan tehtävästään, kun konkurssimenettely päätetään, jollei lainsäädännössä toisin säädetä. Tuomioistuin voi kieltäytyä vapauttamasta pesänhoitajaa tehtävästään, jos konkurssimenettelyn päättämisajankohtana konkurssipesää ei ole myyty kokonaan, konkurssipesään odotetaan edelleen maksuja, pesänhoitajan nostamia kanteita ei ole käsitelty tai pesänhoitaja aikoo nostaa tai on velvollinen nostamaan kanteen. Tällöin pesänhoitaja jatkaa tehtäviään myös konkurssimenettelyn päätyttyä. Jos konkurssimenettelyn ja pesänhoitajan tehtävien päätyttyä konkurssipesään vastaanotetaan rahaa, jakoa varten talletetut rahamäärät ovat käytettävissä. Jos käy ilmi, että konkurssipesään sisältyy omaisuutta, jota ei otettu huomioon konkurssimenettelyssä, tuomioistuin tekee päätöksen myöhemmästä jaosta omasta aloitteestaan tai pesänhoitajan tai velkojan hakemuksesta.

Tervehdyttämismenettelyn päättäminen ja päättämisen vaikutukset

Tervehdyttämismenettely päättyy, jos menettely päätetään ennen määräaikaa, tervehdyttämissuunnitelma kumotaan, tervehdyttämissuunnitelma on saatu toteutettua ennen määräaikaa tai tervehdyttämissuunnitelman mukainen toteuttamisaika päättyy. Jos tervehdyttämissuunnitelma on saatu toteutettua ennen määräaikaa, tervehdyttämismenettely päättyy, jos yritys on täyttänyt kaikki tervehdyttämissuunnitelman mukaiset velvoitteensa ennen kuin suunnitelman toteuttamismääräaika päättyy.

Tervehdyttämismenettely voidaan päättää ennen määräaikaa ainoastaan ennen kuin tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään. Tuomioistuin päättää tervehdyttämismenettelyn ennen määräaikaa, jos yritys rikkoo yhteistyövelvollisuuttaan tai jättää siirtämättä tuomioistuimen määräämän määrän talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän tai asiantuntijan palkkiot ja kulut, jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei hyväksytä, jos yritys esittää tervehdyttämismenettelyn päättämistä koskevan hakemuksen, jos tervehdyttämissuunnitelman käynnistämiselle ei ole enää edellytyksiä, jos yrityksen omaisuus on hävitetty tai velkojien etua on vahingoitettu, jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei ole toimitettu määräajassa tai jos yritys on antanut virheellisiä tietoja vaateista. Jos tuomioistuin päättää tervehdyttämismenettelyn ennen määräaikaa, kaikki menettelyn aloittamisesta aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti.

Kun tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisaika päättyy, menettely päätetään.

Tervehdyttämismenettely voi päättyä myös tervehdyttämissuunnitelman kumoamiseen. Tervehdyttämissuunnitelma kumotaan, jos yritys on tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen tuomittu konkurssirikoksesta tai täytäntöönpanomenettelyyn liittyvästä rikoksesta, jos yritys ei ole täyttänyt riittävästi tervehdyttämissuunnitelman mukaisia velvoitteitaan tai jos vähintään tervehdyttämissuunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei yritys pysty täyttämään suunnitelman mukaisia velvoitteitaan. Se kumotaan myös selvittäjän hakemuksesta, jos valvontamaksua ei makseta tai jos yritys ei tarjoa selvittäjälle apua valvontavelvoitteen täyttämiseksi tai anna tietoja, joita selvittäjä tarvitsee valvontaa varten, jos yritys hakee tervehdyttämissuunnitelman päättämistä tai jos yritys asetetaan konkurssiin. Jos tervehdyttämissuunnitelma kumotaan, kaikki menettelyn aloittamisesta aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti. Tervehdyttämismenettelyn käynnistämisen seurauksiin kuuluu myös mahdollisissa myöhemmissä konkurssi- tai täytäntöönpanomenettelyissä määrättyjen takaisinsaannin määräaikojen pidentäminen. Tämän seurauksen soveltaminen ei kuitenkaan pääty.

Velkajärjestelymenettelyn päättäminen ja päättämisen vaikutukset

Velkajärjestelymenettely päättyy, kun velkajärjestelysuunnitelma kumotaan, menettely päätetään tai velkajärjestelysuunnitelman mukainen toteuttamisaika päättyy. Jos velkajärjestelysuunnitelma on saatu toteutettua ennen määräaikaa, velkajärjestelymenettely päättyy, jos velallinen on täyttänyt kaikki suunnitelman mukaiset velvoitteensa ennen kuin suunnitelman toteuttamismääräaika päättyy.

Tuomioistuin kumoaa velkajärjestelysuunnitelman velallisen hakemuksesta tai jos velallinen asetetaan konkurssiin. Tuomioistuin voi kumota velkajärjestelysuunnitelman, jos velallinen ei ole täyttänyt olennaisilta osin suunnitelman mukaisia velvoitteitaan, jos vähintään suunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei velallinen pysty täyttämään sen mukaisia velvoitteitaan, jos velallisella ei ole maksuvaikeuksia tai niistä on selviydytty, jos velallinen on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti toimittanut aineellisesti paikkansapitämättömiä tai epätäydellisiä tietoja omaisuudestaan, tuloistaan, velkojistaan tai velvoitteistaan, jos velallinen on suorittanut maksuja velkajärjestelysuunnitelman ulkopuolisille velkojille ja siten vahingoittanut olennaisilta osin muiden velkojien etua tai jos velallinen ei auta tuomioistuinta tai selvittäjää valvontavelvoitteen täyttämiseksi, ei anna tietoja, joita tarvitaan valvontaa varten, tai jättää siirtämättä tuomioistuimen määräämän määrän talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän tai asiantuntijan palkkiot ja kulut. Jos velkajärjestelysuunnitelma kumotaan, kaikki velkajärjestelyhakemuksen hyväksymisestä aiheutuvat vaikutukset päättyvät taannehtivasti. Velkajärjestelymenettelyn käynnistämisen seurauksiin kuuluu myös mahdollisissa myöhemmissä konkurssi- tai täytäntöönpanomenettelyissä määrättyjen takaisinsaannin määräaikojen pidentäminen. Tämän seurauksen soveltaminen ei kuitenkaan pääty.

15 Mitkä ovat velkojien oikeudet maksukyvyttömyysmenettelyn päättymisen jälkeen?

Velkojien oikeudet konkurssimenettelyn päättämisen jälkeen

Konkurssimenettelyn päättämisen jälkeen velkojat voivat yleisen menettelyn nojalla vaatia velalliselta saatavia, jotka olisi voitu ilmoittaa mutta joita ei ilmoitettu konkurssimenettelyssä, ja saatavia, jotka ilmoitettiin mutta joita ei suoritettu tai joiden osalta velallinen esitti vastalauseen. Tässä tapauksessa konkurssimenettelyn ajalta ei lasketa korkoa eikä viivästyskorkoa.

Jos velallisena oleva luonnollinen henkilö vapautetaan velvoitteistaan, joita ei täytetty konkurssimenettelyn aikana, velkojien saatavat velalliselta konkurssimenettelyssä – mukaan lukien sellaisten velkojien saatavat konkurssimenettelyssä, jotka eivät ilmoittaneet menettelyn kuluessa saataviaan – kumotaan, paitsi velvoitteet korvata tahallisesta tai lainvastaisesta teosta aiheutuneet vahingot tai maksaa elatusmaksut lapselle tai vanhemmalle.

Konkurssimenettelyn päättämisen jälkeen velkojat voivat myös vaatia yhdistetyistä velvoitteista johtuvia saatavia, joita ei suoritettu velalliseen kohdistuvassa konkurssimenettelyssä. Konkurssimenettelyssä syntyviä vaateita, joita ei voitu esittää menettelyn aikana, voidaan esittää velallista vastaan yleisen menettelyn perusteella. Tässä tapauksessa vanhentumisaika alkaa konkurssimenettelyn päättymisestä. Siltä osin kuin konkurssimenettelyyn hyväksyttyä velkojan vaadetta ei ole täytetty menettelyssä, asiaa koskeva päätös on täytäntöönpanoväline, ellei velallinen ole esittänyt vastalausetta vaateesta tai tuomioistuin hyväksynyt velkojan vaadetta.

Velkojien oikeudet tervehdyttämismenettelyn päättämisen jälkeen

Jos tervehdyttämismenettely päätetään tervehdyttämissuunnitelman toteuttamismääräajan päättyessä, velkoja voi vaatia saatavaa, joka on järjestelty uudelleen tervehdyttämissuunnitelman mukaisesti, ainoastaan tervehdyttämissuunnitelmassa sovitussa laajuudessa ja vain siltä osin kuin sitä ei ole suoritettu tervehdyttämisohjelman mukaisesti.

Jos tervehdyttämissuunnitelma kumotaan tai päätetään ennenaikaisesti, kaikki tervehdyttämismenettelyn aloittamisesta aiheutuvat vaikutukset lakkaavat taannehtivasti. Jos velkojan saatava on järjestelty uudelleen tervehdyttämissuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus yrityksen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan tervehdyttämissuunnitelman toteutuksesta saama voitto.

Velkojien oikeudet velkajärjestelymenettelyn päättämisen jälkeen

Jos velkajärjestelymenettely päätetään velkajärjestelysuunnitelman toteuttamismääräajan päättyessä, velkoja voi vaatia saatavaa, joka on järjestelty uudelleen suunnitelman mukaisesti, ainoastaan suunnitelmassa sovitussa laajuudessa ja vain siltä osin kuin sitä ei ole suoritettu. Jos velkojan saatavat on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman nojalla mutta suunnitelma kumotaan, velkojan saamisoikeus velallisen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan velkajärjestelysuunnitelman toteutuksesta saama voitto.

16 Kuka vastaa maksukyvyttömyysmenettelyn kustannuksista?

Konkurssimenettely

Jos konkurssihakemus hyväksytään tai konkurssimenettely päättyy sovintoratkaisuun, konkurssimenettelystä aiheutuneet kulut ja kustannukset maksetaan konkurssipesästä. Jos tuomioistuin hylkää velallisen konkurssihakemuksen tai jos menettely päätetään, koska velallinen peruuttaa konkurssihakemuksen, konkurssimenettelystä aiheutuneet kulut ja kustannukset korvaa velallinen. Jos konkurssimenettely keskeytetään, tuomioistuin päättää konkurssimenettelystä aiheutuneiden kulujen ja kustannusten jaosta olosuhteiden perusteella.

Jos velallisen hakemuksesta aloitettu menettely keskeytetään ilman konkurssiin asettamista eivätkä velallisen varat riitä vaadittujen maksujen suorittamiseen, tuomioistuin määrää velallisen maksamaan väliaikaisen pesänhoitajan palkkiot ja kulut. Se voi myös määrätä, että ne korvataan valtion varoista. Väliaikaisen pesänhoitajan palkkioiden ja kulujen korvaus valtion varoista voi olla enintään kuukauden vähimmäispalkka (mukaan lukien lakisääteiset verot arvonlisäveroa lukuun ottamatta). Tuomioistuin ei määrää, että väliaikaisen pesänhoitajan palkkiot ja kulut korvataan valtion varoista, jos velallinen, velkoja tai kolmas osapuoli on siirtänyt tuomioistuimen vahvistaman määrän tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan väliaikaisen pesänhoitajan palkkiot ja kulut.

Vastaavaa menettelyä sovelletaan velallisena olevan luonnollisen henkilön jättämään maksukyvyttömyyshakemukseen tai häntä vastaan tehtyyn maksukyvyttömyyshakemukseen. Väliaikaisen pesänhoitajan sijasta kyseiselle luonnolliselle henkilölle nimitetään selvittäjä.

Tervehdyttämismenettely

Jos tervehdyttämismenettely aloitetaan, tuomioistuin asettaa määräajan, jonka kuluessa yrityksen on siirrettävä tuomioistuimen vahvistama määrä tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän alustava palkkio ja alustavat kulut. Jos yritys ei suorita maksua, tuomioistuin päättää tervehdyttämismenettelyn. Tuomioistuin päättää selvittäjälle korvattavan palkkion ja kulujen määrän, kun hänet vapautetaan tehtävästään tai kun tervehdyttämissuunnitelma hyväksytään selvittäjän toimintaa ja kuluja koskevan raportin perusteella.

Jos tuomioistuin pyytää tervehdyttämismenettelyyn asiantuntijoita, heillä on oikeus saada korvausta tehtäviensä suorittamisesta aiheutuvista tarpeellisista ja perustelluista kuluista sekä palkkio tehtäviensä suorittamisesta. Tuomioistuin päättää asiantuntijalle korvattavien palkkioiden ja kulujen määrän. Tuomioistuin voi asiantuntijan palkkion määrittämiseksi kuulla myös yritystä.

Velkajärjestelymenettely

Velkajärjestelymenettelyssä aiheutuvista kuluista ja kustannuksista vastaa velallinen. Velkojien menettelykustannuksista vastaavat velkojat itse. Tuomioistuin voi määrätä velallisen vastaamaan velkojien kustannuksista, jos tämä on tehnyt tietoisesti perusteettoman velkajärjestelyhakemuksen tai aiheuttanut menettelykustannuksia velkojille esittämällä muulla tavalla tietoisesti vääriä tietoja tai tietoisesti perusteettoman hakemuksen tai vastalauseen. Jos velkajärjestelysuunnitelma toteutetaan, velallisen ei tarvitse maksaa takaisin valtion oikeusavun kustannuksia. Jos velkajärjestelymenettely käynnistetään, tuomioistuin vahvistaa määrän, joka velallisen on siirrettävä tähän tarkoitukseen osoitetulle tilille talletukseksi, jolla katetaan selvittäjän palkkiot ja kulut. Jos tuomioistuin nimittää asiantuntijan, se voi vahvistaa myös määrän, joka velallisen on siirrettävä etukäteen asiantuntijan palkkioiden ja kulujen kattamiseksi.

17 Mitkä ovat velkojia vahingoittavien oikeustoimien mitättömyyttä, pätemättömyyttä ja peräyttämistä koskevat säännöt?

Konkurssimenettely

Kun konkurssi asetetaan, velallisen oikeus hallita ja käyttää konkurssipesää siirtyy pesänhoitajalle. Konkurssiin asettamisen jälkeen konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen liittyvät velallisen luovutukset mitätöidään. Velallisena oleva luonnollinen henkilö voi luovuttaa konkurssipesän omaisuutta pesänhoitajan suostumuksella. Kaikki luovutukset ilman pesänhoitajan suostumusta mitätöidään.

Tuomioistuin kumoaa takaisinsaantimenettelyllä kaikki velallisen liiketoimet tai muut toimet, jotka on toteutettu ennen konkurssiin asettamista ja jotka vahingoittavat velkojien etuja. Jos takaisinsaannin kohteena oleva liiketoimi tai muu toimi on toteutettu ajanjaksolla, joka ulottuu väliaikaisen pesänhoitajan tai selvittäjän nimittämisestä konkurssin asettamiseen, liiketoimen tai muun toimen katsotaan vahingoittaneen velkojien etuja.

Velallinen, velkoja tai pesänhoitaja voi pyytää, että tuomioistuin kumoaa yleisen velkojainkokouksen päätöksen, mikäli päätös on lainvastainen tai rikkoo lain edellyttämää menettelyä tai jos laissa säädetään nimenomaisesti oikeudesta riitauttaa päätös. Yleisen velkojainkokouksen päätöksen kumoamista voidaan pyytää myös, jos päätös vahingoittaa velkojien yhteistä etua.

Jos menettely on aloitettu velallisena olevan luonnollisen henkilön vapauttamiseksi velvoitteistaan, tuomioistuin voi velkojan pyynnöstä kumota päätöksen, jolla velallinen vapautetaan velvoitteista, joita ei ollut täytetty konkurssimenettelyssä yhden vuoden kuluessa päätöksestä, mikäli on ilmeistä, että velallinen on tahallisesti rikkonut velvoitteitaan menettelyssä, jolla velallinen vapautetaan velvoitteista, ja siten olennaisesti estänyt velkojien vaatimusten täyttämisen.

Jos velallinen ja velkojat päätyvät konkurssiin asettamisen jälkeen sovintoratkaisuun, tuomioistuin voi kumota sovintoratkaisun, jos velallinen ei noudata sovintoratkaisusta johtuvia velvoitteita, hänet on tuomittu konkurssirikoksesta tai täytäntöönpanomenettelyyn liittyvästä rikoksesta tai jos vähintään sovintoratkaisun määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei velallinen pysty täyttämään sovintoratkaisun vaatimuksia. Sovintoratkaisun kumoaminen vaikuttaa kaikkiin siihen osallistuneisiin velkojiin ja siten suojelee velkojia kokonaisuutena.

Tervehdyttämismenettely

Tuomioistuin kumoaa tervehdyttämissuunnitelman, jos yritys on tervehdyttämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen tuomittu konkurssirikoksesta tai täytäntöönpanomenettelyyn liittyvästä rikoksesta, jos yritys ei ole täyttänyt riittävästi tervehdyttämissuunnitelman mukaisia velvoitteitaan tai jos vähintään tervehdyttämissuunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei yritys pysty täyttämään suunnitelman mukaisia velvoitteitaan. Tuomioistuin kumoaa tervehdyttämissuunnitelman selvittäjän hakemuksesta, jos valvontamaksua ei makseta, jos yritys ei auta selvittäjää valvontavelvoitteen täyttämiseksi tai anna tietoja, joita selvittäjä tarvitsee valvontaa varten, jos yritys hakee tervehdyttämissuunnitelman päättämistä tai jos yritys asetetaan konkurssiin. Jos velkojan saatavat on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus yrityksen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan tervehdyttämissuunnitelman toteutuksesta saama voitto.

Velkajärjestelymenettely

Tuomioistuin kumoaa velkajärjestelysuunnitelman velallisen hakemuksesta, jos velallinen asetetaan konkurssiin, jos velallinen ei ole täyttänyt olennaisilta osin suunnitelman mukaisia velvoitteitaan, jos vähintään suunnitelman määräajan puoleenväliin mennessä on selvää, ettei velallinen pysty täyttämään sen mukaisia velvoitteitaan, jos velallisella ei ole maksuvaikeuksia tai niistä on selviydytty ja velkojien saatavien uudelleenjärjestely ei ole enää oikeudenmukaista velkojille olosuhteiden olennaisten muutosten vuoksi, jos velallinen on tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti toimittanut aineellisesti paikkansapitämättömiä tai epätäydellisiä tietoja varoistaan, tuloistaan, velkojistaan tai velvoitteistaan, jos velallinen on suorittanut maksuja velkajärjestelysuunnitelman ulkopuolisille velkojille ja siten vahingoittanut olennaisilta osin muiden velkojien etua, jos velallinen ei auta tuomioistuinta tai selvittäjää valvontavelvoitteen täyttämiseksi tai anna tietoja, joita tarvitaan valvontaa varten, tai jos velallinen jättää tallettamatta tuomioistuimen määräämän määrän. Jos velkojan saatavat on järjestelty uudelleen velkajärjestelysuunnitelman nojalla, velkojan saamisoikeus velallisen suhteen palautuu alkuperäiseen määrään. Lisäksi on otettava huomioon velkojan velkajärjestelysuunnitelman toteutuksesta saama voitto.