

Jos molemmat aviopuolisot suostuvat avioeroon ja tekevät yhdessä kirjallisen hakemuksen, avioeron voi myöntää väestörekisteritoimisto tai notaari. Tuomioistuin voi myöntää avioeron toisen aviopuolison nostaman kanteen perusteella, jos aviopuolisot ovat eri mieltä avioerosta tai avioeroon liittyvistä tosiseikoista tai kun väestörekisteritoimistolla ei ole toimivaltaa myöntää avioeroa.
Väestörekisteritoimisto tai notaari voi myöntää avioeron, jos molemmat aviopuolisot suostuvat avioeroon ja tekevät yhdessä kirjallisen hakemuksen ja jos molemmat aviopuolisot asuvat Virossa.
Tuomioistuin voi myöntää avioeron toisen aviopuolison toista aviopuolisoa vastaan nostaman kanteen perusteella, jos
aviopuolisoiden väliset suhteet ovat peruuttamattomasti katkenneet. Aviopuolisoiden välisiä suhteita pidetään katkenneina, jos puolisoilla ei ole enää avioelämää ja voidaan perustellusti olettaa, etteivät puolisot enää palaa takaisin avioelämään. Aviopuolisoiden välisten suhteiden katsotaan katkenneen, kun puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta.
Avioero ei vaikuta aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin. Kun tuomioistuin tai väestörekisteritoimisto myöntää avioeron, se voi palauttaa aviopuolison aiemman sukunimen tämän pyynnöstä. Muulloin voimaan jää avioliiton aikainen sukunimi.
Avioliiton päättyessä omaisuus jaetaan puolisoiden välisten varallisuussuhteiden mukaisesti. Jos omaisuus on yhteinen, puolisot yleensä jakavat sen keskenään yhteisomistuksen lakkauttamista koskevien säännösten mukaisesti. Aviovarallisuus otetaan huomioon sellaisena kuin se on aviovarallisuussuhteen päättyessä. Puolisoiden ei ole avioerossa pakko jakaa omaisuutta. Puolisot toteuttavat yhteiseen omaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia yhdessä, kunnes omaisuus jaetaan. Heillä on myös oikeus omistaa yhteisomistukseen kuuluvia esineitä yhdessä. Jotta puolisoiden omaisuuden tuotto voidaan jakaa aviovarallisuussuhteen päättyessä, kummankin puolison avioliiton aikana karttunut omaisuus määritellään ja vahvistetaan tuoton jakamisesta johtuva rahasaatavaa koskeva vaatimus.
Jos puolisot haluavat jakaa omaisuuden avioerossa, omaisuus jaetaan valitun aviovarallisuussuhteen tai avioehtosopimuksen mukaisesti. Jos puolisot ovat tehneet avioehdon, se raukeaa avioerossa. Kun avioehto raukeaa avioerossa, siitä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat. Omaisuus jaetaan avioehtosopimuksen mukaisesti.
Avioero ei vaikuta vanhempien vastuuseen, ja vanhemmilla säilyy yhteishuoltajuus.
Vanhempien on sovittava siitä, kenen luona lapset asuvat ja siitä, kuka osallistuu lasten kasvattamiseen ja missä määrin. Lisäksi on sovittava siitä, miten ja kuinka kauan elatusapua tulee maksaa. Alaikäiselle lapselle kuukautta kohden maksettava elatusapu ei voi olla pienempi kuin puolet hallituksen vahvistamasta vähimmäiskuukausipalkasta.
Jos vanhemmat eivät suostu tai kykene yhteishuoltajuuteen, kummallakin on oikeus pyytää tuomioistuimelta hakemusasiana lapsen osa- tai kokonaishuoltajuutta. Huoltajuuden muutoksista huolimatta vanhemman elatusvelvollisuus alaikäisen lapsen suhteen säilyy entisellään.
Entisellä puolisolla on oikeus elatusapuun
Lapsen isän on elätettävä lapsen äitiä 8 viikon ajan ennen lapsen syntymää ja 12 kuukauden ajan lapsen syntymän jälkeen.
Tuomioistuin voi vapauttaa entisen puolison elatusvelvollisuudesta laista johtuvin perustein.
Elatusapuun oikeutettu entinen puoliso voi vaatia lakisääteisen elatusvelvollisuuden täyttämistä vasta siitä hetkestä, kun kanne on jätetty.
Asumuserona pidetään tilannetta, jossa puolisoilla ei ole yhteistä kotitaloutta tai avioelämää ja jossa vähintään toisella puolisoista ei ole selvästikään halua näitä palauttaa tai luoda.
Puolisot elävät erillään.
Kun puolisot ovat asumuserossa, puoliso voi vaatia toiselta
Jos puolisot ovat asumuserossa, molempien on maksettava säännöllisesti tietty summa sellaisten tavanomaisten menojen kattamiseksi, jotka toinen puoliso on toteuttanut perheen hyväksi.
Avioliiton mitätöinti tarkoittaa sitä, että avioliitto on alusta asti ollut pätemätön. Avioliitto mitätöidään tuomioistuimen päätöksellä.
Avioliiton mitätöimiseksi voidaan ottaa huomioon ainoastaan perhelaissa esitetyt pätemättömyysperusteet. Tuomioistuin voi toisin sanoen mitätöidä avioliiton kannemenettelyssä, jos
Lisäksi avioliitto katsotaan pätemättömäksi, jos
Kun avioliitto mitätöidään, se on pätemätön alusta lähtien. Jos avioliitto mitätöidään kuitenkin sillä perusteella, että puolisot ovat samaa sukupuolta, avioliiton katsotaan päättyvän tuomioistuimen päätöksen tullessa voimaan. Henkilöillä, joiden avioliitto on mitätöity, ei ole toistensa suhteen avioliitosta (esim. avioehtosopimuksesta, joka sekin on mitätön) johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Jos avioliitto mitätöidään sillä perusteella, että toinen osapuoli salasi toiselta olevansa jo naimisissa tai sai toisen osapuolen avioitumaan petoksella tai uhkailun tai väkivallan avulla, tuomioistuin voi määrätä tämän maksamaan pätemättömässä avioliitossa olleelle puolisolle elatusapua soveltaen sitä, mitä puolison elatusavun osalta säädetään. Tuomioistuin voi avioliittoon lainvastaisesti houkutellun osapuolen vaatimuksesta soveltaa osapuolten varallisuussuhteisiin avio-oikeuden alaista omaisuutta (eli puolisoiden yhteisomaisuutta) koskevia säännöksiä.
Mitätöidyssä avioliitossa syntyneillä lapsilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossa syntyneillä lapsilla.
Jos molemmat puolisot suostuvat avioeroon, avioeron voi myöntää väestörekisteritoimisto tai notaari. Avioeron oikeudelliset seuraamukset (esim. yhteisen omaisuuden jakaminen) voidaan määritellä eroavien puolisoiden välisessä sopimuksessa.
Jos puolisot riitaantuvat avioeroon liittyvissä asioissa, muita kuin juridisia ratkaisukeinoja ei ole.
Avioerohakemuksen voi jättää
Hakemus avioliiton mitätöimiseksi on jätettävä vastaajan asuinpaikan mukaan määräytyvälle ensimmäisen asteen tuomioistuimelle eli käräjäoikeudelle.
Väestörekisteritoimistossa avioero myönnetään puolisoiden yhteisen kirjallisen hakemuksen perusteella. Puolisoiden on vakuutettava hakemuksessaan, ettei heillä ole lapsiin, yhteisen omaisuuden jakamiseen tai elatusavun määräämiseen liittyviä riitoja. Avioerohakemukseen on liitettävä avioliittotodistus. Jos puoliso ei perustellusta syystä voi olla läsnä, kun yhteinen hakemus esitetään väestörekisteritoimistossa, hän voi esittää notaarin oikeaksi todistaman erillisen hakemuksen. Jos väestörekisteritoimistolle esitetään vieraskielisiä asiakirjoja, niiden mukana on oltava notaarin, konsulivirkamiehen tai valantehneen kääntäjän vahvistama käännös. Avioerokanteen perusteena olevan ulkomaisen asiakirjan on oltava laillistettu tai apostillalla varmennettu, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
Notaari myöntää avioeron puolisoiden yhteisen kirjallisen hakemuksen perusteella. Avioerohakemukseen on liitettävä avioliittotodistus. Jos puoliso ei perustellusta syystä voi olla läsnä, kun yhteinen hakemus esitetään notaarille, hän voi esittää notaarin oikeaksi todistaman erillisen hakemuksen. Jos väestörekisteritoimistolle esitetään vieraskielisiä asiakirjoja, niiden mukana on oltava notaarin, konsulivirkamiehen tai valantehneen kääntäjän vahvistama käännös. Avioerokanteen perusteena olevan ulkomaisen asiakirjan on oltava laillistettu tai apostillalla varmennettu, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
Virolaisessa tuomioistuimessa ratkaistavassa avioliittoasiassa kanne nostetaan aviopuolisoiden yhteisen asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos vastaajan asuinpaikka ei ole Virossa, kanne nostetaan puolisoiden yhteisen alaikäisen lapsen asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos yhteistä alaikäistä lasta ei ole, kanne nostetaan kantajan asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Kun kyseessä on kanne, jolla haetaan avioeroa, asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä, haastehakemuksen on oltava kaikkien siviiliprosessilaissa säädettyjen siviilikannetta koskevien muotovaatimusten mukainen. Haastehakemus ja asiakirjatodisteet on esitettävä tuomioistuimelle kirjallisesti tai sähköisesti vironkielisinä ja A4-koossa.
Avioerohakemukseen on merkittävä tuomioistuimen nimi sekä kantajan ja vastaajan (eli aviopuolisoiden) ja näiden alaikäisten lasten henkilötiedot. Lisäksi on mainittava, kuka lapsista huolehtii ja kuka heidät kasvattaa, kenen luona lapset asuvat sekä tehtävä ehdotus siitä, miten huoltajuus ja lastenhoito järjestetään vastaisuudessa. Lisäksi kantajan on esitettävä haastehakemuksessa selkeästi kanteen perustana olevat tosiseikat; kantajan on myös lueteltava käytettävissään olevat todisteet.
Jos yhteinen omaisuus jaetaan, haastehakemuksessa on edellä esitettyjen tietojen lisäksi mainittava myös mistä omaisuus koostuu ja missä se sijaitsee, määriteltävä kaikkien kantajan omistamien esineiden arvo ja tehtävä ehdotus yhteisen omaisuuden jakamiseksi. Jos puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, se on liitettävä hakemukseen.
Haastehakemuksessa on oltava kantajan tai tämän edustajan allekirjoitus. Jos kyseessä on edustaja, on lisättävä tämän valtakirja tai muu valtuutuksen todistava asiakirja.
Jos oikeusavun hakija ei taloudellisen tilanteensa vuoksi pysty maksamaan menettelykuluja tai pystyy maksamaan ne vain osittain tai erissä ja on riittävät perusteet olettaa, että oikeudenkäyntimenettelyssä saadaan myönteinen lopputulos, tuomioistuin voi vapauttaa hakijan kokonaan tai osittain oikeusapukuluista ja jättää ne valtion maksettaviksi.
Avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätökseen voi hakea muutosta muutoksenhakua koskevien yleissäännösten mukaisesti, jos muutoksenhakija katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös perustuu oikeudelliseen virheeseen (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on esimerkiksi soveltanut väärin aineellista oikeutta tai oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa säännöstä).
Yhdessä Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetut tuomiot tunnustetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2001 mukaisesti kaikissa muissa jäsenvaltioissa (Tanskaa lukuun ottamatta) automaattisesti vaatimatta minkään erityisen menettelyn noudattamista.
Jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätöksen tunnustamista, tulee kääntyä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2201/2001 mainitun jäsenvaltion muutoksenhakutuomioistuimen puoleen.
Virossa se on piirituomioistuin (ringkonnakohus).
Asianomaisessa tuomiossa mainitaan, miten ja milloin tuomiosta voi valittaa.
Avioeroasiassa sovelletaan sen maan lakia, jossa on aviopuolisoiden yhteinen asuinpaikka. Jos aviopuolisot asuvat eri maissa mutta heillä on sama kansalaisuus, avioliiton yleiset oikeudelliset seuraukset määrätään sen maan lain mukaan, jonka kansalaisia he ovat. Jos aviopuolisot asuvat eri maissa ja heillä on eri kansalaisuudet, avioliiton yleiset oikeudelliset seuraukset määrätään sen maan lainsäädännön mukaan, jossa puolisoilla oli viimeisin yhteinen asuinpaikka, jos toisen puolison asuinpaikka on kyseisessä maassa. Jos avioliiton yleisiin oikeudellisiin seurauksiin sovellettavaa lainsäädäntöä ei voida määritellä edellä mainituin perustein, sovelletaan sen maan lakia, johon puolisoilla on muilla tavoin läheisimmät siteet.
Jos avioero ei ole edellä mainittujen lainsäädäntöjen nojalla sallittu tai se on sallittu vain erittäin tiukoin edellytyksin, sovelletaan niiden sijasta Viron lainsäädäntöä, jos toisella puolisolla on asuinpaikka Virossa tai Viron kansalaisuus tai hänellä oli avioliiton solmimisen aikaan asuinpaikka Virossa tai Viron kansalaisuus.
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.