

Hae tietoja alueittain
Luxemburgin lain mukaan puolisot voivat hakea avioeroa joko yhteisestä sopimuksesta (sopimusavioero) tai parisuhteen lopullisen kariutumisen vuoksi.
Puolisot voivat hakea avioeroa yhteisestä sopimuksesta (divorce par consentement mutuel), jos he ovat yhtä mieltä avioliiton päättymisestä ja sen seurauksista.
Jos puolisoilla on jaettavaa omaisuutta, notaari inventoi ja arvioi sen. Tämän jälkeen puolisot voivat vapaasti sopia siitä, miten kyseinen omaisuus jaetaan. Notaaria ei tarvita, jos inventoitavaa omaisuutta ei ole.
Puolisoiden on myös sovittava asumisjärjestelyistään avioeromenettelyn aikana ja lastensa huollosta menettelyn aikana ja sen jälkeen, kummankin puolison osallistumisesta lasten huoltoon ja kasvatukseen ennen avioeroa ja sen jälkeen sekä elatusavusta, jota jompikumpi puoliso mahdollisesti maksaa toiselle puolisolle menettelyn aikana ja avioeron tultua voimaan. Asianajajan tai notaarin on laadittava sopimus kirjallisesti. Tämän jälkeen tuomioistuin vahvistaa sopimuksen tarkistettuaan ensin, että siinä otetaan huomioon lasten etu ja ettei se ole selvästi ristiriidassa jommankumman puolison etujen kanssa. Tuomioistuimen vahvistama sopimus on erottamaton osa avioerotuomiota.
Avioeroa parisuhteen lopullisen kariutumisen vuoksi (divorce pour rupture irrémédiable des relations conjugales) voi hakea jompikumpi puolisoista yksinään tai puolisot yhdessä, jos he ovat yhtä mieltä avioerosta, mutta eivät kaikista sen seurauksista.
Parisuhteen lopullinen kariutuminen todetaan joko sen perusteella, että puolisot ovat yhtä mieltä avioerosta, tai toisen puolison yksin tekemästä hakemuksesta, enintään kolmen kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Harkinta-aika voidaan uusia kerran.
Luxemburgin lain mukaan puolisot voivat hakea avioeroa joko yhteisestä sopimuksesta (sopimusavioero) tai parisuhteen lopullisen kariutumisen vuoksi.
Avioliitto puretaan avioeropäätöksellä. Tällöin päättyvät puolisoiden keskinäiset velvollisuudet, eli uskollisuus-, avunanto- ja avustamisvelvollisuus.
Luxemburgin lain mukaan kansalaisella ei voi olla muita etu- tai sukunimiä kuin ne, jotka on merkitty hänen syntymätodistukseensa. Jos on luopunut tällaisen nimen käytöstä, nimi on otettava takaisin. Siviilisäädyn muuttuminen ei näin ollen aiheuta kummankaan puolison osalta nimenmuutosta. Oikeus käyttää puolison nimeä ei ole saavutettu oikeus. Puolison on annettava toiselle puolisolle lupa käyttää nimeään.
Luxemburgin tuomioistuimet ovat antaneet oikeuskäytäntöä avioeron vaikutuksesta nimen käyttöön:
Nainen voi avioeron jälkeen käyttää entisen miehensä sukunimeä ainoastaan tämän luvalla, jonka mies voi milloin tahansa perua. Koska eronneen miehen oikeus vastustaa sukunimensä käyttöä on harkinnanvarainen, tuomioistuin ei voi antaa eronneelle naiselle lupaa jatkaa entisen miehensä sukunimen käyttämistä edes ammatillisissa yhteyksissä ja rajoitetun ajan, jos entinen mies sitä vastustaa. Jos nainen tunnetaan ammatillisissa yhteyksissä miehensä nimellä, tuomioistuin voi kuitenkin antaa hänelle mahdollisuuden tulla tietyn määräajan kuluessa tunnetuksi omalla nimellään esimerkiksi asiakaskuntansa keskuudessa, jos tämä on tarpeen taloudellisten vahinkojen estämiseksi. – Tuomioistuimen päätös 24.5.2006, s. 33, 258.
Avioero ei periaatteessa vaikuta vanhempainvastuuseen, vaan entiset puolisot vastaavat siitä edelleen yhdessä. Heidän on myös avioeron jälkeen tehtävä yhdessä kaikki päätökset, jotka koskevat lapsen elämää (huolto, kasvatus, koulutus jne.).
Tuomioistuin voi uskoa vanhempainvastuun yksinomaan toiselle vanhemmalle vain jos lapsen etu sitä vaatii. Siinä tapauksessa yksinhuoltajaksi määrätty vanhempi tekee lasta koskevat päätökset yksinään. Toisella vanhemmalla on kuitenkin oikeus saada tietoa lapsen huollosta ja kasvatuksesta ja seurata niitä. Hänellä on myös oikeus tavata lasta ja majoittaa hänet luonaan, ellei sille ole erityisen vakavia esteitä. Kummankin vanhemman on siis myös eron jälkeen pidettävä yllä henkilökohtaisia suhteita lapseen ja kunnioitettava tämän suhdetta toiseen vanhempaan.
Vanhempien on myös avioeron jälkeen huolehdittava yhdessä lapsen huoltoon ja koulutukseen liittyvistä kuluista, ellei tuomiossa ole määrätty toisin. Kuluihin osallistuminen toteutetaan maksamalla elatusapua, eikä tämä velvollisuus lakkaa automaattisesti lapsen tullessa täysi-ikäiseksi. Elatusapu voidaan maksaa suoraan täysi-ikäiselle lapselle itselleen, ja sen määrää voidaan tarkistaa lapsen tarpeiden ja kummankin vanhemman varallisuuden ja velvollisuuksien muutosten perusteella.
Lapsen asumisjärjestelyt voidaan hoitaa jommallakummalla seuraavista tavoista (lukuun ottamatta niitä poikkeustapauksia, joissa tuomioistuin päättää uskoa lapsen kolmannen osapuolen huostaan):
Jos puolisot sopivat vanhempainvastuun toteuttamiseen liittyvistä yksityiskohdista, kuten lapsen koti- ja asuinpaikasta, tapaamis- ja majoitusoikeudesta sekä lapsen huoltoon ja koulutukseen liittyviin kuluihin osallistumisesta, he voivat pyytää tuomioistuinta vahvistamaan tällaisen sopimuksen avioeromenettelyn yhteydessä. Tuomioistuin voi ottaa sopimuksen huomioon tuomiossaan, jos se katsoo, että sopimuksessa otetaan lapsen etu riittävästi huomioon ja että puolisot ovat antaneet suostumuksensa vapaasta tahdostaan.
Avioero ei poista lapsilta etuuksia, jotka heille olisi muutoin myönnetty. Tältä osin heidät rinnastetaan täysin sellaisiin lapsiin, jonka vanhemmat eivät ole eronneet.
Tuomioistuin voi määrätä toisen puolison maksamaan toiselle elatusapua. Elatusavun suuruus määräytyy saajan tarpeiden ja maksajan maksukyvyn mukaan. Jos puolisot ovat asiasta yhtä mieltä, tuomioistuin voi päättää, että elatusapu maksetaan kertasuorituksena, jonka määrän ja maksutavan se määrittää.
Elatusavun saajan tarpeiden ja maksajan maksukyvyn määrittämistä varten tuomioistuin ottaa huomioon seuraavat seikat:
1° puolisoiden ikä ja terveydentila;
2° avioliiton kesto;
3° lasten kasvatukseen kulunut tai siihen vielä tarvittava aika;
4° puolisoiden koulutus ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla;
5° puolisoiden mahdollisuus saada uusi työpaikka;
6° puolisoiden saamat ja odotettavissa olevat etuudet;
7° puolisoiden varallisuus ja ansiotulot aviovarallisuuden jakamisen jälkeen.
Elatusapua voidaan myöntää enintään avioliiton kestoa vastaavaksi ajaksi,
poikkeustapauksia lukuun ottamatta.
Elatusavun määrää voidaan tarkistaa, ja se voidaan myös peruuttaa, paitsi jos se on maksettu kertasuorituksena.
Jos toinen puolisoista on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla rikoslain (Code pénal) 372, 375, 376, 377, 393, 394, 396, 397, 398, 399, 400, 401, 401bis, 402, 403, 404, 405 tai 409 pykälässä tarkoitetusta rikoksesta (seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus, pahoinpitely, tappo ja tahallinen ruumiinvamman tuottaminen, murha, erityisen raskauttavien olosuhteiden vallitessa tehty murha (assassinat), lapsensurma, myrkyttäminen), joka on kohdistunut avioliiton aikana toiseen puolisoon tai samassa taloudessa asuvaan lapseen, tai yrityksestä tehdä avioliiton aikana mainittuihin henkilöihin kohdistuva rikoslain 372, 375, 376, 377, 393, 394, 396, 397, 401, 403, 404 tai 405 pykälässä tarkoitettu rikos, hän menettää toisen puolison vaatimuksesta oikeuden elatusapuun.
Asumusero heikentää aviosuhdetta, mutta ei pura sitä. Se lakkauttaa velvollisuuden asua yhdessä, mutta uskollisuus- ja avunantovelvollisuus jäävät edelleen voimaan.
Asumuseron edellytykset ovat samat kuin parisuhteen lopulliseen kariutumiseen perustuvan avioeron.
Asumuserosta seuraa aina omaisuuden jako. Jos asumusero on kestänyt kolme vuotta, kumpikin puoliso voi hakea tuomioistuimelta avioeroa. Tuomioistuin myöntää avioeron, ellei toinen puoliso suostu välittömästi lopettamaan asumuseroa.
Avioliiton mitätöinti tarkoittaa, että avioliitto kumotaan oikeuden päätöksellä. Sen seurauksena katsotaan, että avioliittoa ei ole koskaan ollut olemassa.
Avioliitto voidaan mitätöidä useasta syystä:
Mitätöidyllä avioliitolla on vaikutuksia (oletetun avioliiton teoria):
Mitätöidyllä avioliitolla ei näin ollen ole koskaan oikeusvaikutuksia vilpillisessä mielessä toimineeseen puolisoon.
Luxemburgin suurherttuakunnassa avioliitto voidaan purkaa ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Tähän tarkoitukseen ei voida käyttää tuomioistuimen ulkopuolisia vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja eikä sovittelua. Sen sijaan aviopuolisoiden yhteisen omaisuuden selvittämiseen ja jakamiseen, elatusvelvoitteisiin ja avioliitosta aiheutuvien kulujen jakamiseen, lasten huoltoon ja vanhempainvastuuseen liittyviä kysymyksiä on mahdollista ratkaista perhesovittelun avulla.
Mihin hakemus toimitetaan?
Hakemukset käsittelee perheoikeudellisista asioista vastaava tuomari (juge aux affaires familiales).
Hakemuksen liitteet
Hakemuksessa on mainittava seuraavat tiedot:
1° päiväys;
2° kummankin puolison suku- ja etunimi, ammatti ja kotipaikka;
3° kummankin puolison syntymäaika ja -paikka;
4° mahdollisten yhteisten lasten henkilötiedot;
5° hakemuksen aihe;
6° yhteenveto tosiseikoista ja kanneperusteista.
Edellä mainitun sopimuksen lisäksi hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:
1° jäljennös vihkitodistuksesta;
2° jäljennös kummankin puolison syntymätodistuksesta;
3° jäljennös yhteisten lasten syntymätodistuksista;
4° asiakirja, josta käy ilmi kummankin puolison kansalaisuus;
5° tarvittaessa sopimus puolisoiden avioeroon sovellettavasta laista, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 20 päivänä joulukuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 5 artiklan nojalla ja kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Puolisot voivat myös sopimuseroa koskevassa sopimuksessa valita avioeroon sovellettavan lain asetuksen (EU) N:o 1259/2010 5 artiklan nojalla ja kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisesti;
6° kaikki muut todisteet, joihin puolisot aikovat vedota.
Jos hakemuksen liiteasiakirjat, joihin osapuolet aikovat vedota, ovat peräisin ulkomaan viranomaiselta, ne on tarvittaessa todistettava oikeiksi.
jossa on mainittava seuraavat tiedot:
1° päiväys;
2° kummankin puolison suku- ja etunimi, ammatti ja kotipaikka;
3° kummankin puolison syntymäaika ja -paikka;
4° mahdollisten yhteisten lasten henkilötiedot;
5° hakemuksen aihe;
6° yhteenveto tosiseikoista ja kanneperusteista.
Hakemuksessa voidaan hakea myös väliaikaisia toimenpiteitä, jotka koskevat puolisoita ja heidän lapsiaan sekä näiden kaikkien elatusapua ja omaisuutta.
Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:
1° jäljennös vihkitodistuksesta;
2° jäljennös kummankin puolison / hakijan syntymätodistuksesta;
3° jäljennös yhteisten lasten syntymätodistuksista;
4° asiakirja, josta käy ilmi kummankin puolison / hakijan kansalaisuus;
5° tarvittaessa sopimus puolisoiden avioeroon sovellettavasta laista, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 20 päivänä joulukuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 5 artiklan nojalla ja kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisesti;
6° suunnitelma siitä, miten avioeron seuraukset hoidetaan, siltä osin kuin puolisot ovat sopineet asiasta;
7° tarvittaessa jäljennös päätöksestä, jolla toinen puoliso on tuomittu jostakin edellä 3.2 ja 3.4 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta;
8° kaikki muut todisteet, joihin puolisot aikovat vedota.
Jos hakemuksen liiteasiakirjat, joihin osapuolet aikovat vedota, ovat peräisin ulkomaan viranomaiselta, ne on tarvittaessa todistettava oikeiksi.
1° päiväys;
2° osapuolten suku- ja etunimi sekä kotipaikka;
3° osapuolten syntymäaika ja -paikka;
4° hakemuksen aihe;
5° yhteenveto tosiseikoista ja kanneperusteista.
Jos hakemuksen liiteasiakirjat, joihin osapuolet aikovat vedota, ovat peräisin ulkomaan viranomaiselta, ne on tarvittaessa todistettava oikeiksi.
Henkilöt, joiden varallisuutta pidetään Luxemburgin lain mukaan riittämättömänä, voivat saada oikeusapua. Heidän on sitä varten täytettävä Luxemburgin asianajajayhdistykseltä saatava lomake ja lähetettävä se alueellisesti toimivaltaiselle asianajajayhdistyksen puheenjohtajalle, joka tekee päätöksen.
Oikeusapu kattaa kaikki oikeus-, menettely- ja asiakirjakustannukset, joita varten se on myönnetty. Se kattaa muun muassa posti- ja rekisteröintimaksut, kirjaamomaksut, asianajajien palkkiot, haastemiehen maksut ja kulut, notaarien kulut ja palkkiot, teknisten tukihenkilöiden kulut ja palkkiot, todistajien maksut, kääntäjien ja tulkkien palkkiot, asiantuntijalausunnoista aiheutuvat kulut, matkakulut, kirjaamisista, kiinnityksistä ja vakuuksista aiheutuvat maksut ja kulut sekä mahdollisista lehti-ilmoituksista aiheutuvat kulut.
Tällaiseen päätökseen voi hakea muutosta Luxemburgissa. Muutoksenhaun määräaika on periaatteessa 40 päivää, mutta määräaikaa voidaan pidentää, jos muutoksenhakija asuu ulkomailla. Muutoksenhakutuomioistuin on korkein oikeus.
Toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimessa annettu avioeroa / asumuseroa / avioliiton mitätöintiä koskeva päätös tunnustetaan Luxemburgin suurherttuakunnassa ilman eri toimenpiteitä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 nojalla. Toisin sanoen päätöksen tunnustamiseen ei vaadita mitään menettelyä.
Myöskään siviilisäätyä koskevan rekisterin päivittämiseen Luxemburgissa ei vaadita mitään menettelyä sen jälkeen, kun EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen antama päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tuomioistuimen avioeropäätös on mainittava vihkitodistuksen ja puolisoiden syntymätodistusten yhteydessä. Jos avioliitto on solmittu ulkomailla, tuomioistuimen päätös on kirjattava sen kunnan väestörekisteriin, jossa vihkitodistus on annettu, tai Luxemburgin kaupungin väestörekisteriin, ja se on lisäksi mainittava kummankin puolison syntymätodistuksen yhteydessä.
Jokainen, jonka etua asia koskee, voi pyytää hakemuksella piirituomioistuimen presidenttiä vahvistamaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös on jätettävä tunnustamatta.
Piirituomioistuimen presidentti käsittelee asian nopeasti, eikä henkilö, jota vastaan tunnustamatta jättämistä koskeva hakemus on esitetty, voi esittää huomautuksia tässä menettelyn vaiheessa. Hakemus voidaan hylätä vain seuraavista syistä:
Kumpikin osapuoli voi hakea piirituomioistuimen presidentin päätökseen muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa. Muutoksenhakemuksen käsitellyssä noudatetaan kontradiktorisen menettelyn sääntöjä. Muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä voidaan valittaa kassaatiotuomioistuimeen.
Luxemburgin suurherttuakunnassa on sovellettu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 20 päivänä joulukuuta 2010 annettua asetusta (EY) N:o 1259/2010 Belgian, Bulgarian, Saksan, Espanjan, Ranskan, Italian, Latvian, Unkarin, Maltan, Itävallan, Portugalin, Romanian ja Slovenian kanssa 21. kesäkuuta 2012 alkaen sekä Liettuan kanssa 22. toukokuuta 2014 alkaen, Kreikan kanssa 29. heinäkuuta 2015 alkaen ja Viron kanssa 11. helmikuuta 2018 alkaen. Asetuksen mukaan puolisot voivat valita avioeroon ja asumuseroon sovellettavan lain, kunhan kyseessä on jokin seuraavista:
Jos avioeroon ja asumuseroon sovellettavaa lakia ei voida valita edellisen kohdan mukaisesti, sovellettava laki on mainitun asetuksen nojalla
Silloin kun ei sovelleta asetusta (EU) N:o 1259/2010, Luxemburgin lain mukaan avioero- ja asumuseroasioissa sovelletaan
Esite: Avioero Luxemburgin suurherttuakunnassa (FR)
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.