- 1 Millä edellytyksillä avioeron voi saada?
- 2 Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?
- 3 Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on
- 4 Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?
- 5 Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?
- 6 Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?
- 7 Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?
- 8 Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?
- 9 Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?
- 10 Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?
- 11 Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?
- 12 Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?
- 13 Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?
- 14 Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan tässä jäsenvaltiossa?
- 15 Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista tässä jäsenvaltiossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?
- 16 Mitä lakia sovelletaan avioeroasiassa silloin kun puolisot eivät asu tässä jäsenvaltiossa tai ovat eri maiden kansalaisia?
1 Millä edellytyksillä avioeron voi saada?
Avioliiton voi Slovakiassa purkaa vain tuomioistuin.
2 Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?
Tuomioistuin voi purkaa avioliiton toisen puolison hakemuksesta, jos puolisoiden väliset suhteet ovat niin vakavasti ja pysyvästi kariutuneet, ettei avioliitto voi enää täyttää tarkoitustaan eikä puolisoiden voida odottaa enää jatkavan yhteiselämäänsä.
Tuomioistuin määrittää puolisoiden suhteen vakavaan kariutumiseen johtaneet syyt ja ottaa ne huomioon avioerosta päättäessään. Päätöksessään tuomioistuin ottaa aina huomioon alaikäisten lasten edun.
3 Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on
3.1 aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)
Puoliso, joka avioliiton solmiessaan otti itselleen toisen puolison sukunimen, voi kolmen kuukauden kuluessa avioeropäätöksen voimaantulosta ilmoittaa väestörekisterille siirtyvänsä käyttämään alkuperäistä sukunimeään.
Puoliso, joka avioliiton solmiessaan otti itselleen toisen puolison sukunimen yhteisenä sukunimenä ja säilytti alkuperäisen sukunimensä toisena sukunimenä, voi kolmen kuukauden kuluessa avioeropäätöksen voimaantulosta ilmoittaa väestörekisterille lakkaavansa käyttämästä yhteistä sukunimeä.
3.2 omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä
Avioeroon päättyy aviopuolisoiden yhteisomistus, joka selvitetään siviililain 150 §:ssä vahvistetuin periaattein. Yhteisomistus voidaan selvittää a) sopimuksella, b) tuomioistuimen päätöksellä tai c) tietyn määräajan päätyttyä.
3.3 puolisoiden alaikäisiin lapsiin
Alaikäisen lapsen vanhempien avioeropäätöksessä tuomioistuin määrää vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista alaikäistä lasta kohtaan avioeron jälkeiselle ajalle ja erityisesti siitä, kumpi toimii alaikäisen lapsen huoltajana, edustajana ja omaisuudenhoitajana. Päätös vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan korvata vanhempien sopimuksella.
Jos vanhemmat eivät pääse sovintoon oikeudesta tavata alaikäistä lasta, tuomioistuin määrää vanhempien tapaamisoikeudesta avioeropäätöksessä. Alaikäisen lapsen edun kannalta tarpeellisissa tapauksissa tuomioistuin rajoittaa vanhemman tapaamisoikeutta tai kieltää sen.
Tuomioistuin määrittää myös, miten vanhempi, jonka huollettavaksi alaikäistä ei annettu, osallistuu lapsen elatukseen. Vaihtoehtoisesti tuomioistuin voi hyväksyä vanhempien sopimuksen elatusavun suuruudesta.
3.4 toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?
Eronnut puoliso, joka ei pysty elättämään itseään, voi pyytää entistä puolisoaan osallistumaan kohtuulliseen elatukseen mahdollisuuksiensa ja ansaintakykynsä mukaisesti. Jos puolisot eivät pääse sovintoon, elatusavun suuruudesta päättää toisen puolison hakemuksesta tuomioistuin.
4 Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?
Slovakian oikeusjärjestys ei tunne asumuseron käsitettä.
5 Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?
6 Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?
7 Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?
Sen lisäksi, että avioliitto voidaan purkaa hakemalla avioeroa, se voidaan myös mitätöidä oikeuden päätöksellä. Tuomioistuin katsoo, ettei mitätöityä avioliittoa ole alun perin solmittukaan (matrimonium nullum). Tuomioistuin voi myös todeta, ettei avioliitto ole koskaan tullut voimaan (non matrimonium).
8 Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?
a. Avioliitto voidaan mitätöidä seuraavista syistä:
- toinen, voimassa oleva avioliitto
- puolisojen sukulaisuussuhde alenevassa tai ylenevässä polvessa tai sisarussuhde (sukulaisuus- tai sisarussuhteeksi luetaan myös adoption myötä syntynyt suhde)
- riittämätön ikä (yli 16 vuoden mutta alle 18 vuoden ikä)
- oikeustoimikelpoisuuden rajoittamiseen johtanut mielenterveyden häiriö
- ilmoitus siitä, etteivät puolisot ole solmineet avioliittoa vapaasta tahdostaan, vakavissaan ja varmasti ja etteivät he ole ilmaisseet tahtoaan selvästi.
Mikäli avioliitto on solmittu huolimatta jostakin edellä esitetystä mitätöintiperusteesta, sen katsotaan olevan voimassa, kunnes tuomioistuin antaa lopullisen päätöksen avioliiton mitätöinnistä.
b. Avioliitto ei tule voimaan, mikäli ilmoitetaan, että
- avioliitto on solmittu pakon alaisena
- avioliiton on solminut alle 16-vuotias alaikäinen
- avioliitto on solmittu maistraatissa, jolla ei ole valtuuksia vihkiä henkilöitä avioliittoon, lukuun ottamatta tapauksia, joista säädetään erikseen 4 §:n 2 ja 3 momentissa, tai kyseiset henkilöt on julistettu aviopuolisoiksi ilman tarvittavia valtuuksia toimivan kaupunginjohtajan tai kunnanvaltuuston jäsenen edessä
- vihkimisen on suorittanut sellaisen kirkon tai uskonnollisen yhteisön edustaja, jota ei ole rekisteröity erikseen säädetyllä tavalla, tai henkilö, jolla ei ole oikeutta hoitaa rekisteröidyn kirkon tai uskonnollisen yhteisön papin tehtäviä
- vihkimisen on suorittanut ulkomailla henkilö, jolla ei ole tehtävään tarvittavia valtuuksia
- vihkimisen on suorittanut asiamies ilman voimassa olevaa valtuutusta tai valtuutus on peruttu lain nojalla.
9 Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?
Tuomioistuimen päätöksellä mitätöityä avioliittoa ei katsota koskaan edes solmitun.
Tuomioistuimen tehtyä päätöksen avioliiton mitätöimisestä puolisoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin heidän yhteistä lastaan kohtaan sekä heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat eronneiden vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia heidän yhteisen lapsensa ja omaisuutensa suhteen. Tuomioistuimen annettua päätöksen avioliiton mitätöimisestä myös aviopuolisojen tekemän, yhteistä sukunimeä koskevan ilmoituksen voimassaolo päättyy, ja kummankin puolison on otettava entinen sukunimensä.
10 Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?
Vain tuomioistuin voi myöntää avioeron. Asiaan liittyvät kysymykset voidaan ratkaista soveltamalla sovittelumenettelystä annettua lakia nro 420/2004.
11 Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?
Avioerohakemukset sekä hakemukset avioliiton mitätöimiseksi tai sen toteamiseksi, ettei avioliittoa ole koskaan solmittu, on jätettävä piirituomioistuimeen (okresný súd).
Alueellinen toimivalta on sillä tuomioistuimella, jonka toimivalta-alueella puolisoilla on viimeksi ollut yhteinen asunto, jos ainakin toinen heistä asuu kyseisen tuomioistuimen toimivalta-alueella. Muussa tapauksessa alueellinen toimivalta on sen puolison yleisellä tuomioistuimella (všeobecný súd), joka ei ole tehnyt hakemusta. Jos tuomioistuimen toimivaltaisuutta ei voida määrittää näin, toimivaltainen on kantajan yleinen tuomioistuin.
Hakemuksen on täytettävä riita-asiain siviiliprosessilain 160/2015 (Civilný sporový poriadok) 127 §:n ja muiden kuin riita-asioiden siviiliprosessilain 161/2015 (Civilný mimosporový poriadok) 25 ja 26 §:n mukaiset muotovaatimukset.
Hakemuksessa on ilmoitettava, mille tuomioistuimelle se on osoitettu, kuka on hakija, mitä asiaa hakemus koskee ja mihin sillä pyritään. Se on allekirjoittava. Lisäksi hakemuksessa on oltava tiedot asianosaisista ja heidän edustajistaan, mikäli heillä on edustajat. Hakemuksessa on myös kuvattava tarkasti kaikki keskeiset tosiseikat ja lueteltava todisteet, joita hakija aikoo esittää. Hakemuksesta on käytävä selvästi ilmi, mihin hakija pyrkii. Hakijan on liitettävä hakemukseen asiakirjat, joita hän käyttää todisteina.
12 Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?
Oikeusapuun sovelletaan lakia nro 327/2005 oikeusavun tarjoamisesta vähävaraisille.
Avioeron käsittelystä on maksettava oikeudenkäyntimaksu. Menettelyn osapuoli voi anoa vapautusta oikeudenkäyntimaksuista.
Tuomioistuin voi pyynnöstä vapauttaa asianosaisen oikeudenkäyntimaksuista kokonaan tai osittain, jos tämä on asianosaisen olosuhteiden vuoksi perusteltua, ellei kyse ole mielivaltaisesta tai selvästi tuloksettomasta oikeuksien vaatimisesta tai puolustamisesta. Ellei tuomioistuin päätä toisin, vapautus koskee koko menettelyä ja sitä sovelletaan takautuvasti. Ennen vapautuspäätöksen antamista suoritettuja maksuja ei kuitenkaan korvata.
13 Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?
Osapuoli voi hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.
14 Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan tässä jäsenvaltiossa?
Päätöksen tunnustamisesta on tehtävä hakemus. Asiallinen ja alueellinen toimivalta on Bratislavan aluetuomioistuimella (Krajský súd).
Muissa jäsenvaltioissa (paitsi Tanskassa) 1. toukokuuta 2004 jälkeen tehdyt lopulliset päätökset avioliittoon liittyvistä asioista tunnustetaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27. marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti. Päätökset tunnustetaan ilman erityistä menettelyä. Erityisesti väestörekisteritietojen muuttaminen maistraatissa ei edellytä mitään erityistä menettelyä. Toinen osapuoli voi kuitenkin halutessaan hakea erityistä päätöstä avioliittoasiaan liittyvän ulkomaisen päätöksen tunnustamisesta. Bratislavan aluetuomioistuimella on toimivalta tunnustaa ulkomaiset päätökset.
Jos sen sijaan päätös on tehty Tanskassa taikka ennen 1. toukokuuta 2004 jossakin muussa jäsenvaltiossa ja jos ainakin toinen asianosaisista on Slovakian kansalainen, on haettava ulkomailla tehdyn lopullisen päätöksen tunnustamista. Tällainen menettely käynnistetään laatimalla asiasta hakemus. Hakemuksen voi esittää henkilö, joka on nimetty ulkomaisessa päätöksessä asian osapuoleksi. Bratislavan aluetuomioistuimella on toimivalta tunnustaa ulkomaiset päätökset.
15 Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista tässä jäsenvaltiossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?
Ulkomaisen päätöksen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta. Muutoksenhakemus on esitettävä Bratislavan aluetuomioistuimelle, ja päätöksen asiasta tekee korkein oikeus (Najvyšší súd).
16 Mitä lakia sovelletaan avioeroasiassa silloin kun puolisot eivät asu tässä jäsenvaltiossa tai ovat eri maiden kansalaisia?
Avioeroon sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jonka kansalaisia puolisot ovat menettelyn aloittamishetkellä. Mikäli puolisot ovat eri maiden kansalaisia, avioeroon sovelletaan Slovakian lainsäädäntöä.
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.