Avioero ja asumusero

1 Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Lailla 15/2005 toteutetun uudistuksen jälkeen avioero ei edellytä Espanjassa asumuseroa tai laissa määriteltyjen perusteiden olemassaoloa.

Avioeromenettely voidaan saattaa vireille hakemuksella, jonka jättää toinen puolisoista yksin, molemmat puolisot yhdessä tai toinen puoliso toisen suostumuksella. Avioerohakemus voidaan jättää, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. Avioliiton solmimisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta, jos avioeroa hakevat molemmat puolisot yhdessä tai toinen puolisoista hakee sitä toisen suostumuksella.
2. Avioliiton solmimisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta, jos avioeroa hakee vain toinen puoliso.
3. Avioeroa voidaan kuitenkin hakea ilman aikarajoitusta milloin tahansa avioliiton solmimisen jälkeen, jos on näyttöä siitä, että avioeron hakijan, puolisoiden yhteisten lasten tai jommankumman puolison lasten henki, vapaus tai fyysinen, henkinen tai seksuaalinen koskemattomuus on vaarassa.

Edellisen perusteella avioeron hakemiseen ja myöntämiseen riittää, että toinen puolisoista ei halua jatkaa avioliittoa. Vastaaja ei voi vastustaa avioeroa aineellisin perustein. Riittää, että noudatetaan aikarajoituksia, joita viimeksi mainitussa tapauksessa ei edes ole.

Avioerohakemus voi johtaa sovintoratkaisuun tai riita-asiaan.

Ensimmäisessä tapauksessa hakemukseen liitetään yhteinen sopimus (convenio regulador), josta on käytävä ilmi, mitä puolisot ovat sopineet lasten huoltajuudesta ja sen toteuttamisesta käytännössä ja tarvittaessa järjestelyistä, jotka koskevat lasten yhteydenpitoa ja oleskelua sen vanhemman kanssa, joka ei tavallisesti asu heidän kanssaan, sekä tarvittaessa järjestelyistä, jotka koskevat lasten tapaamista ja yhteydenpitoa isovanhempien kanssa ottaen aina huomioon lasten etu, ja mahdollisten lemmikkieläinten kohtalo, ottaen huomioon perheenjäsenten etu ja eläimen hyvinvointi. Lisäksi sopimukseen kirjataan tarvittaessa yhteisasumis- ja hoitokausien jakautuminen sekä mahdollisen lemmikkieläimen hoidosta aiheutuvat kustannukset, asunnon ja kodin irtaimiston käytön jakautuminen, osallistuminen perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen sekä tarvittaessa kustannusten päivittämisen ja takeiden perusteet, aviovarallisuussuhteiden purkaminen ja tarvittaessa toiselle puolisolle maksettava elatusapu.

Toisessa tapauksessa hakemukseen liitetään ehdotus toimenpiteistä, joilla säädellään avioeron tai asumuseron vaikutuksia. Näistä toimenpiteistä keskustellaan menettelyn aikana. Jos puolisot eivät pääse niistä sopimukseen, niistä päättää oikeusviranomainen.

Tuomioistuimilla on joka tapauksessa toimivalta käsitellä näitä asioita, jos puolisoilla on alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä lapsia, joiden osalta tuomioistuimet ovat vahvistaneet tukitoimia, joista vanhempien on huolehdittava.

Jos lapsia ei ole, toimivalta annetaan (osapuolten valinnan mukaan) oikeussihteerille (Letrado de la Administración de Justicia) tai notaarille.

Diplomaatti- tai konsuliviranomaiset eivät saa myöntää asumus- tai avioeroa hoitaessaan heille uskottuja notaarin tehtäviä.

Avioliiton mitätöintiä, asumuseroa ja avioeroa koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan kaikilta osin kaikkiin avioliittoihin riippumatta siitä, ovatko puolisot samaa tai eri sukupuolta, sillä lain 13/2005 tultua voimaan avioliittoa koskevat samat ehdot ja vaikutukset siitä riippumatta, ovatko puolisot samaa vai eri sukupuolta.

2 Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Lain 15/2005 tultua voimaan avioeron saamiseen Espanjassa ei enää vaadita mitään perusteita, sillä lain mukaan aviosuhteessa elämisen katsotaan perustuvan puolisoiden vapaaseen tahtoon.

Ainoa vaatimus koskee 1 kohdassa esitettyjen määräaikojen noudattamista.

3 Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on

3.1 aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)

Avioeron ensimmäinen vaikutus on aviosuhteen purkautuminen. Avioliitosta johtuva velvollisuus yhteiselämään ja keskinäiseen avunantoon päättyy, ja puolisot saavat oikeuden solmia uuden avioliiton.

Espanjan lainsäädännössä ei säädetä, että vaimon on avioliiton seurauksena otettava aviomiehen sukunimi, kuten monissa muissa maissa.

3.2 omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä

Avioerossa aviovarallisuussuhde puretaan ja mahdollisesti kertynyt omaisuus ositetaan puolisoiden kesken. Puolisot jakavat yhteisen omaisuuden keskenään puolisoiden aviovarallisuuteen sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

3.3 puolisoiden alaikäisiin lapsiin

Asumusero, avioero ja avioliiton mitätöinti eivät vapauta vanhempia velvoitteista, joita heillä on yhteisiä lapsiaan kohtaan.

Yhteisiin lapsiin liittyvien henkilökohtaisten toimien osalta on päätettävä seuraavista asioista:

1. lasten huolto,
2. lasten huoltajuus sekä
3. tapaamis- ja oleskelujärjestelyt.

Kaikki nämä toimenpiteet kuuluvat unionin säädöksiin sisältyvän ”vanhempainvastuun” käsitteen piiriin.

Vanhempainvastuuseen kuuluva huoltajuus on aina toteutettava lasten edun mukaisesti, heidän persoonallisuutensa huomioon ottaen sekä heidän fyysistä ja henkistä koskemattomuuttaan kunnioittaen. Huoltajuuteen kuuluvat seuraavat tehtävät ja valtuudet:

1. lapsista huolehtiminen, heidän kanssaan oleminen, heidän elatuksestaan, kasvatuksestaan ja kattavasta koulutuksestaan huolehtiminen,
2. lasten edustaminen ja heidän omaisuudestaan huolehtiminen sekä
3. alaikäisen pysyvästä asuinpaikasta päättäminen; asuinpaikkaa voidaan muuttaa vain molempien vanhempien suostumuksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, tuomioistuimen luvalla.

Alaikäisten lasten asuinpaikan muuttaminen ilman kummankin vanhemman suostumusta voidaan katsoa kaappaukseksi.

Lapsen huoltajuus määrätään alaikäisen lapsen edun mukaan joko kummallekin vanhemmalle yhteisesti (yhteishuoltajuus) tai vain toiselle vanhemmista.

Espanjan itsehallintoalueilla on rinnan käytössä erilaisia oikeusjärjestelmiä, joissa on omat perheoikeutta koskevat sääntönsä. Ne on otettava huomioon kussakin tapauksessa.

Siviililaissa (Código Civil) vahvistetaan, että lapsen yhteishuoltajuudesta sovitaan, jos vanhemmat sitä pyytävät sopimusehdotuksessa tai kun he pääsevät tällaiseen sopimukseen menettelyn aikana. Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin voi jommankumman osapuolen pyynnöstä määrätä yhteishuoltajuudesta saatuaan syyttäjäviranomaiselta lausunnon. Yhteishuoltajuuden perusteena on oltava alaikäisen lapsen edun riittävä suojelu. Espanjan korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on todettu, että yhteishuoltajuus ei ole poikkeuksellinen toimenpide vaan pikemminkin tavanomainen ja jopa toivottava, koska se mahdollistaa käytännössä lapsen oikeuden olla yhteydessä kumpaankin vanhempaansa, myös kriisitilanteissa, edellyttäen, että se on toteutettavissa.

Yhteisten lasten elatuksen osalta periaatteena on, että vanhempien eroaminen ei vapauta heitä heidän velvollisuuksistaan lapsia kohtaan. Siksi molempien on osallistuttava lasten elatukseen. Elatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä, mikä on välttämätöntä elätettävän toimeentulon, asumisen, vaatetuksen sekä terveydenhuollon, koulutuksen ja opetuksen kannalta niin kauan kuin lapsi on alaikäinen ja myös sen jälkeen, niin kauan kuin hän ei ole suorittanut loppuun opintojaan, hänestä riippumattomista syistä.

Tämä johtaa tavallisesti siihen, että vanhempi, joka ei ole lasten huoltaja, maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka luona lapset asuvat, siihen asti kun lapsista tulee taloudellisesti riippumattomia tai kun lasten taloudellisen riippuvuuden jatkumisen voidaan katsoa aiheutuvan heistä itsestään johtuvista syistä. Jos on sovittu yhteishuoltajuudesta, kumpikin vanhempi vastaa yleensä lasten tavanomaisista menoista (vaatteet, ruoka ja asunto) sinä aikana, jonka lapset viettävät hänen luonaan. Muita menoja varten avataan yhteinen pankkitili, jolle kumpikin vanhempi tallettaa kuukausittain tietyn summan, tai menot jaetaan suhteessa kummankin vanhemman taloudelliseen tilanteeseen. Jos vanhempien taloudellisessa tilanteessa on suuria eroja, mikään ei kuitenkaan estä varakkaampaa vanhempaa tukemasta toista rahallisesti, jotta tämä pystyy hoitamaan lasten menot sinä aikana, kun lapset ovat hänen luonaan.

Espanjan yleinen oikeusneuvosto (Consejo General del Poder Judicial) on laatinut taulukoita lapsen elatusavun määrittämiseksi perheoikeudellisten asioiden käsittelyissä ja tarjoaa sähköisen tietoteknisen sovelluksen, jonka avulla kutakin tapausta koskevat laskelmat voidaan tehdä yksinkertaisella tavalla. Sovelluksen käyttö on vapaaehtoista.

3.4 toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?

Puolisolla, jonka taloudellinen tilanne suhteessa toiseen puolisoon heikkenee asumus- tai avioeron seurauksena verrattuna siihen, mitä se oli avioliiton aikana, on oikeus saada toiselta puolisolta korvausta. Korvaus voi tarkoittaa tilapäisesti tai toistaiseksi maksettavaa elatusapua tai kertasuorituta, sen mukaan, mitä sopimuksessa tai tuomiossa määrätään.

Jotkin itsehallintoalueet ovat säätäneet tähän kysymykseen liittyvistä erityisjärjestelyistä.

4 Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Asumusero tarkoittaa, että puolisoiden velvollisuus yhteiselämään lakkaa, mutta aviosuhde säilyy. Samalla lakkaa puolisoiden mahdollisuus käyttää toistensa varoja taloudenpitovallan (potestad doméstica) nojalla.

5 Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Lain 15/2005 tultua voimaan asumuseron (samoin kuin avioeron) saamiseen Espanjassa ei enää vaadita perusteita, sillä lain mukaan yhdessä elämisen katsotaan perustuvan puolisoiden vapaaseen tahtoon.

Ainoa edellytys on se, että ennen asumuseroprosessin käynnistämistä noudatetaan vähimmäisaikaa koskevia rajoituksia, jotka lasketaan avioliiton solmimisesta (tiettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Nämä määräajat ovat samat kuin 1 kohdassa esitetyt, avioeroa koskevat määräajat.

6 Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Asumus- ja avioeron vaikutukset ovat samat: puolisoiden yhteiselämä keskeytyy, eivätkä he voi enää käyttää toistensa varoja taloudenpitovallan nojalla. Nämä järjestelyt tulevat voimaan siitä päivästä alkaen, jona lainvoimainen tuomio tai päätös, jolla se julistetaan, tai molempien puolisoiden suostumus on annettu virallisella asiakirjalla. Erona avioeroon nähden on, että asumuserossa aviosuhde höllentyy mutta ei purkaudu.

Näin ollen sovinto on mahdollinen, koska aviosuhdetta ei ole purettu. Jotta sovinnolla olisi oikeusvaikutuksia, molempien puolisoiden on erikseen ilmoitettava siitä tuomarille. Tämän lisäksi aviovarallisuuden yhteisomistus (sociedad de gananciales), jonka mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, päättyy asumuseron myötä, minkä jälkeen sovelletaan erillisomistuksen periaatetta.

Asumusero (tai puolisoiden tosiasiallinen erillään asuminen) johtaa myös siihen, että isyysolettamaa, jonka mukaan äidin aviomiestä pidetään lapsen isänä, ei sovelleta, jos lapsi on syntynyt sen jälkeen, kun erosta on kulunut 300 päivää.

7 Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliiton mitätöinti tarkoittaa, että tuomioistuin toteaa avioliittoon vihkimiseen liittyneen virheitä, joiden takia avioliitto ei ole ollut alun alkaenkaan pätevä. (Avioliiton mitätöintiä voidaan soveltaa niin samaa kuin eri sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoihin.) Tuomioistuin toteaa, ettei avioliittoa ole ollut olemassa eikä sillä näin ollen ole koskaan ollut mitään oikeusvaikutuksia. Tällöin puolisot katsotaan jälleen siviilisäädyltään naimattomiksi.

Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan ja varat ositetaan, ja samalla lakkaa velvollisuus yhdessä elämiseen ja keskinäiseen avunantoon.

Toisin kuin asumuserossa ja avioerossa, avioliiton mitätöinnin seurauksena ei voida määrätä taloudellista tilannetta tasaavaa elatusmaksua, vaan elatusmaksun edellytyksenä on aina laillisesti pätevä avioliitto. Ongelmaa voidaan lievittää määräämällä avioliittoa solmittaessa vilpillisin mielin toiminut puoliso maksamaan korvaus puolisolle, joka solmi liiton hyvässä uskossa.

Ennen avioliiton mitätöintiä voimaan tulleet oikeusvaikutukset säilyvät kuitenkin suhteessa lapsiin, eli vaikutukset ovat samat kuin asumuserossa tai avioerossa.

Avioliiton mitätöinnistä voi määrätä siviilituomioistuin. Sen lisäksi Espanjassa tunnustetaan siviilioikeudellisesti päteviksi myös kirkollisen tuomioistuimen päätös kirkollisen avioliiton (matrimonio canónico) mitätöinnistä ja paavin päätös täyttymättömän avioliiton mitätöinnistä. Tällaiset päätökset vahvistaa eksekvatuurimenettelyn kaltaisella menettelyllä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (perheoikeuteen erikoistunut tuomioistuin, jos paikkakunnalla on sellainen). Menettelystä määrätään Espanjan valtion ja Pyhän istuimen välisessä oikeusasioita koskevassa sopimuksessa, joka allekirjoitettiin 3. tammikuuta 1979.

8 Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Avioliiton pätemättömäksi julistamisen syyt ovat seuraavat, riippumatta siitä, missä muodossa avioliitto on solmittu:

1. Avioliitto ei perustu osapuolten vapaaseen tahtoon.
2. Avioliitto solmittiin, vaikka avioliitolle oli olemassa jokin este.
3. Avioliiton solmimisen edellytyksenä on rauhantuomioistuimen edustajan, pormestarin tai kunnanvaltuuston jäsenen, oikeusvirkailijan, notaarin tai virkamiehen suorittama seremonia, mutta avioliitto on solmittu ilman heidän tai todistajien läsnäoloa.
4. Avioliitto on solmittu erehdyksestä, joka liittyy toisen osapuolen henkilöllisyyteen tai sellaisiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, jotka olivat luonteeltaan ratkaisevia avioliittoon suostumisen kannalta.
5. Avioliitto on solmittu pakottamalla tai vakavaa pelkoa aiheuttamalla.

9 Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Avioliiton mitätöinnin seurauksena avioliiton todetaan olleen pätemätön solmimishetkestä lähtien. Puolisot katsotaan tällöin siviilisäädyltään jälleen naimattomiksi.

Oikeusvaikutukset, jotka kohdistuivat mitätöidyn avioliiton aikana lapsiin ja hyvässä uskossa toimineeseen puolisoon tai toimineisiin puolisoihin, säilyvät kuitenkin ennallaan.

Vilpillisin mielin toiminut puoliso ei saa osuutta hyvässä uskossa toimineen puolison varallisuudesta, kun aviovarallisuussuhde puretaan mitätöinnin johdosta.

Hyvässä uskossa toiminut puoliso voi saada korvauksen, jos puolisot ovat asuneet yhdessä, jotta tasoitetaan avioliiton mitätöinnin seurauksena mahdollisesti aiheutuvaa taloudellista epätasapainoa.

10 Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Espanjassa säädetään perhesovittelusta valtion tasolla 6. heinäkuuta annetulla lailla 5/2012, joka koskee sovittelua siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (Ley 5/2012 de mediación en asuntos civiles y mercantiles). Sillä on saatettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla osaksi Espanjan lainsäädäntöä. Direktiivi on annettu 21. toukokuuta 2008.

Sovitteluun sovelletaan seuraavia yleisiä periaatteita: vapaaehtoisuus ja vapaa tahto, oikeudenmukaisuus, puolueettomuus ja luottamuksellisuus. Näiden periaatteiden lisäksi sovittelun osapuolten toimintaa ohjaavat säännöt tai ohjeet, kuten vilpitön mieli ja molemminpuolinen kunnioitus sekä velvollisuus tehdä yhteistyötä ja tukea sovittelijan työtä.

Laissa 5/2012 säädetään sovittelusta rajatylittävissä riita-asioissa. Riita-asioita pidetään rajatylittävinä, kun vähintään yhdellä osapuolella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka eri jäsenvaltiossa kuin muilla osapuolilla silloin, kun he sopivat käyttävänsä sovittelua tai kun sovittelu on sovellettavan lain mukaan pakollista. Tämä koskee myös riita-asioita, joita ennakoidaan tai jotka on ratkaistu sovittelusopimuksessa sen tekopaikasta riippumatta, silloin kun toisen osapuolen kotipaikan siirtämisen seurauksena sopimusta tai joitakin sen seurauksia on tarkoitus soveltaa toisen valtion alueella.

Valtaosa itsehallintoalueista on säätänyt perhesovittelua koskevia lakeja. Tämä koskee seuraavia itsehallintoalueita:  Andalusia – 27. helmikuuta annettu laki 1/2009 perhesovittelusta Andalusian itsehallintoalueella;  Aragonia – 24 maaliskuuta annettu laki 9/2011 perhesovittelusta Aragoniassa; Asturia – 23. maaliskuuta annettu laki 3/2007 perhesovittelusta; Kanariansaaret – 8. huhtikuuta annettu laki 15/2003 perhesovittelusta; Cantabria – 28. maaliskuuta annettu laki 1/2011 sovittelusta Cantabrian itsehallintoalueella; Kastilia-La Mancha – 24. toukokuuta annettu laki 4/2005 perhesovitteluun erikoistuneesta sosiaalipalvelusta, Kastilia ja Léon – 6. huhtikuuta annettu laki 1/2006 perhesovittelusta Kastilia ja Léonissa; Katalonia (itsehallintoalueella on annettu omaa lainsäädäntöä tällä alalla, sillä Katalonian siviililain 233 §:n 6 momentissa säädetään, että oikeusviranomainen voi lähettää puolisot sovittelua koskevaan tiedotustilaisuuteen, jos se olosuhteet huomioon ottaen katsoo, että asiassa voidaan yhä päästä sovintoon); Valencian itsehallintoalue – 26. marraskuuta annettu laki 7/2001 perhesovittelusta Valencian alueella; Galicia – 31. toukokuuta annettu laki 4/2001 perhesovittelusta; Baleaarit – 9. joulukuuta annettu laki 14/2010 perhesovittelusta Baleaareilla; Madrid – 21. helmikuuta annettu laki 1/2007 perhesovittelusta Madridin ja Baskimaan alueella – 8. helmikuuta annettu laki 1/2008 perhesovittelusta itsehallintoalueiden parlamenttien kesken,

Kansallisella tasolla siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) 770 §:n 7 momentissa säädetään asumuseron ja avioeron osalta, että osapuolet voivat yhteisymmärryksessä pyytää avioliitto-oikeuteen kuuluvan prosessin keskeyttämistä sovittelun aloittamiseksi.

Rajatylittäviä avioliittoja koskeviin menettelyihin sovelletaan 25 päivänä kesäkuuta 2019 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2019/1111 25 artiklaa. Sen mukaan ”[t]uomioistuimen on mahdollisimman varhain ja missä tahansa menettelyn vaiheessa pyydettävä joko suoraan tai tarvittaessa keskusviranomaisten avustuksella osapuolia harkitsemaan halukkuuttaan osallistua sovitteluun tai muihin vaihtoehtoisiin riitojenratkaisukeinoihin, paitsi jos tämä on vastoin lapsen etua, ei sovellu tässä nimenomaisessa tapauksessa tai pitkittäisi aiheettomasti menettelyä”.

Sovittelu on mahdollista myös kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa, mutta tällaisissa tapauksissa sovittelumenettelyn keston olisi oltava mahdollisimman lyhyt ja siihen kuuluvat toimet olisi toteutettava mahdollisimman vähillä istunnoilla. Sovittelumenettely ei myöskään saa missään tapauksessa keskeytyä pidemmäksi aikaa kuin mikä on kaappauksen käsittelylle asetettu lakisääteinen määräaika. Jos sovittelu johtaa sopimukseen (mahdollisesti useista eri asioista), tuomioistuimen on hyväksyttävä sopimus ottaen huomioon voimassa oleva lainsäädäntö ja lapsen etu. Toimivalta lapsikaappausta koskevissa asioissa on erilainen kuin muissa perheoikeudellisissa asioissa (lapsikaappausasioita käsittelevät ainoastaan maakuntien pääkaupunkien tuomioistuimet, kun taas perheoikeudellisia asioita voidaan käsitellä kaikissa tuomioistuimissa tuomiopiiristä riippumatta). Tämän vuoksi silloin, kun sopimus koskee useita asioita, saatetaan tarvita useamman tuomarin hyväksyntä (maakunnan pääkaupungin tuomioistuimen tuomarin hyväksyntä lapsikaappaukseen liittyville asioille ja perheoikeudellisista asioista vastaavan tuomarin hyväksyntä muille asioille).

Riita-asioissa, joissa toimivalta on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevillä tuomioistuimilla (Juzgados de Violencia sobre la Mujer), sovittelu on kielletty.

11 Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

a) Minne hakemus toimitetaan?

Ensin on vahvistettava Espanjan tuomioistuinten kansainvälinen toimivalta (joka on määritelty 25. kesäkuuta 2019 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1111) käsitellä asia asetuksen (EY) N:o 2101/2003 nojalla sekä tarpeen mukaan toimivalta hyväksyä täydentäviä toimenpiteitä liittoa koskevan päätöksen osalta. Kun toimivalta on vahvistettu, avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskeva hakemus toimitetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Jos puolisot hakevat asumis- tai avioeroa yhteisestä sopimuksesta eikä heillä ole alaikäisiä lapsia, hakemus voidaan toimittaa notaarille. Joissakin tuomiopiireissä on perheoikeuteen erikoistuneita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia. Käytännössä hakemus on jätettävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle jossain seuraavista paikoista:

• Puolisoiden kotipaikassa.
• Jos puolisot asuvat eri tuomiopiireissä, kantaja voi valita, jättääkö hakemuksen
  • puolisoiden viimeisessä yhteisessä kotipaikassa
  • vai vastaajan asuinpaikassa.
  • Jos vastaajalla ei ole vakituista koti- tai asuinpaikkaa, kantaja voi valita vastaajan nykyisen olinpaikan ja tämän viimeisen kotipaikan tuomioistuimen välillä.
• Niiden osalta, joilla ei ole vakituista koti- tai asuinpaikkaa, kantaja voi tehdä valinnan heidän nykyisen olinpaikkansa ja heidän viimeisen kotipaikkansa tuomioistuimen välillä.
• Jos toimivaltaa ei voida todeta tälläkään tavoin, toimivalta kuuluu kantajan kotipaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle.
• Jos puolisot hakevat avio- tai asumuseroa yhteisestä sopimuksesta, hakemus voidaan jättää
  • tuomarille viimeisessä yhteisessä kotipaikassa
  • tai tuomarille jommankumman hakijan senhetkisessä kotipaikassa.
• Hakijan kotipaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomaria voidaan pyytää päättämään alustavasti välitoimista.

Kokonaisvaltaisista suojelutoimenpiteistä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi 28. joulukuuta 2004 annetulla Espanjan lailla 1/2004 (Ley Orgánica de Medidas de Protección Integral contra la Violencia de Género) perustettiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevät tuomioistuimet (Juzgados de Violencia sobre la Mujer). Näillä tuomioistuimilla on siviilioikeudellinen toimivalta asumuseron, avioeron ja mitätöinnin tapauksissa, joissa siviilioikeudenkäynnin toisena osapuolena oleva nainen on oikeuslaitoslain (Ley Orgánica del Poder Judicial, LOPJ) 87 b §:n 1 momentin a kohdassa tarkoitetun sukupuoleen perustuvan väkivallan uhri ja toista osapuolta tutkitaan tekijänä, yllyttäjänä tai yhteistyökumppanina, joka on osallistunut sukupuoleen perustuvan väkivallan toteuttamiseen. Tässä tapauksessa avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskeva hakemus on esitettävä samalle naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevälle tuomioistuimelle, jossa asiaa koskeva rikosoikeudellinen menettely on pantu vireille.

Lisätietoja Espanjan tuomiopiirijaosta tai tuomioistuinten sijainnista voi etsiä Espanjan yleisen oikeusneuvoston verkkosivulla olevalla tuomioistuinten hakukoneella.

Notaarikäsittelyssä virallisen asiakirjan vahvistaa sen paikkakunnan notaari, jossa puolisoilla oli viimeinen yhteinen kotipaikka tai jossa jommallakummalla heistä oli viimeinen koti- tai asuinpaikka.

Bryssel II b -asetuksen soveltamista koskeva käytännön opas on saatavilla seuraavalla sivulla: Euroopan oikeudellisen verkoston julkaisut.

b) Muodollisuudet ja asiakirjat

Jos asia käsitellään tuomioistuimessa, avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskeva hakemus on esitettävä kirjallisesti hakijaa avustavan asianajajan (Letrado) sekä häntä edustavan oikeudenkäyntiavustajan (Procurador) allekirjoittamana. Jos puolisot hakevat avio- tai asumuseroa yhteisestä sopimuksesta, he voivat käyttää yhteistä asianajajaa tai oikeudenkäyntiavustajaa.

Avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevaan hakemukseen on liitettävä ehdottomasti

• avioliittotodistus ja tarvittaessa väestörekisteristä saatavat lasten syntymätodistukset – niitä ei voi korvata pelkällä perhesuhteita koskevalla väestörekisteriotteella (libro de familia)
• asiakirjat, joihin avioeroa hakeva osapuoli perustaa oikeutensa
• asiakirjat, joiden perusteella puolisoiden ja tarvittaessa myös lasten taloudellista tilannetta voidaan arvioida (esimerkiksi veroilmoitus, palkkatodistus, pankin todistus, kauppakirja tai lainhuudatustodistus), jos osapuolet vaativat omaisuuteen liittyviä toimenpiteitä
• vanhemmuutta koskeva suunnitelma toimenpiteistä, jotka koskevat alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä lapsia, joiden osalta tuomioistuimet ovat vahvistaneet tukitoimia, joista vanhempien on huolehdittava.
• sopimusehdotus, jos avio- tai asumuseroa haetaan yhteisestä sopimuksesta

Jos hakemuksen käsittelee notaari (kun avio- tai asumuseroa haetaan yhteisestä sopimuksesta, eikä huollettavia alaikäisiä lapsia ole), hakijoilla on lain mukaan oltava avustajanaan asianajaja, jolla on oikeus esiintyä tuomioistuimessa, minkä lisäksi heillä on oltava väestörekisteriotteet ja yhteinen sopimus.

12 Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Espanja myöntää oikeuden maksuttomaan oikeusapuun Espanjan kansalaisille, muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille ja Espanjassa oleskeleville ulkomaalaisille, joiden varat eivät riitä kattamaan oikeuskuluja.

Oikeus maksuttomaan oikeusapuun on luonnollisella henkilöllä, jolla ei ole riittävästi varallisuutta ja jonka bruttotulot, perheyksikköä kohden vuosittain laskettuna, eivät kokonaisuudessaan ylitä seuraavia kynnysarvoja:

1. kaksi kertaa suuremmat kuin hakemuksen tekohetkellä voimassa oleva kansallinen IPREM-indikaattori (tukien myöntämisen viitearvona käytetty yleinen indikaattori, indicador público de renta de efectos múltiples), kun kyseessä oleva henkilö ei kuulu useamman hengen kotitalouteen.
2. kaksi ja puoli kertaa IPREM, joka on voimassa hakemusta esitettäessä silloin, kun on kyse henkilöstä, joka kuuluu alle neljän hengen perheyksikköön,
3. kolme kertaa IPREM, silloin kun on kyse nelihenkisistä tai suuremmista perheyksiköistä.

Valtion tuloindikaattorin (IPREM) laskeminen

Valtion tuloindikaattorin (IPREM) laskeminen Tietoa IPREM-summasta ja sen kehityksestä on osoitteessa http://www.iprem.com.es

Hakemus on esitettävä sen paikkakunnan asianajajayhdistykselle (Colegio de Abogados), jossa pääasiaa käsittelevä tuomioistuin sijaitsee, tai hakijan kotikunnan tuomioistuimelle. Jälkimmäisessä tapauksessa tuomioistuin välittää hakemuksen kyseisellä alueella toimivaltaiselle asianajajayhdistykselle.

Rajatylittäviä riita-asioita koskevat hakemukset on toimitettava asianajajaliitolle. Hakemuksen lähettää hakijan vakituisen asuinpaikkakunnan asianajajaliitto.

Euroopan maiden kansalaiset, joiden kotivaltio on liittynyt maksutonta oikeudenkäyntiä tarkoittavien hakemusten toimittamista koskevaan Euroopan neuvoston sopimukseen, voivat jättää oikeusapuhakemuksensa sopimuksen soveltamisesta vastaavalle keskusviranomaiselle omassa maassaan.

Oikeusapuhakemus on jätettävä ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloittamista tai, jos maksuttoman oikeusavun hakija on asiassa vastaajana, ennen kanteeseen vastaamista. Sekä kantaja että vastaaja voivat kuitenkin hakea maksutonta oikeusapua myös jälkikäteen, jos heidän taloudellinen tilanteensa on todistettavasti muuttunut.

Kun puolisoiden yhteiset varat eivät riitä kattamaan oikeuskuluja, mutta toisen puolison taloudellinen tilanne estää maksuttoman oikeusavun myöntämisen, oikeusapua tarvitseva puoliso voi vaatia, että varakkaampi puoliso maksaa oikeuskulut (litis expensas).

13 Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevissa oikeudenkäynneissä Espanjassa annettuihin päätöksiin voi hakea muutosta. Muutoksenhaku on tehtävä 20 päivän kuluessa siinä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, joka teki päätöksen, johon haetaan muutosta. Kyseinen tuomioistuin vahvistaa muutoksenhaun, ja asian käsittelee maakunnallinen ylioikeus (Audiencia Provincial).Muutoksenhaussa annetusta tuomiosta voi valittaa tietyissä tapauksessa kassaatiovalituksella tai menettelyvirheen perusteella korkeimman oikeuden (Tribunal Supremo) riita-asioiden jaostoon.

Lain mukaisesti annetusta tuomiosta tehdyt muutoksenhaut eivät lykkää tuomiossa hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutusta. Jos muutoksenhaku koskee ainoastaan päätökseen sisältyviä toimenpiteitä, oikeussihteeri vahvistaa avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevan päätöksen lainvoimaisuuden ja päätös merkitään väestörekisteriin.

Jos yhteisestä sopimuksesta käynnistetyssä asumusero- tai avioeromenettelyssä sopimusehdotus on hyväksytty sellaisenaan, tuomioistuimen tuomioon tai päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta. Tällaiseen päätökseen voi hakea muutosta vain käsittelyyn osallistunut syyttäjä alaikäisen tai vajaavaltaisen lapsen edun nimissä. Jos jotakin toimenpidettä ei hyväksytä, siihen voidaan hakea muutosta.

Tuomari voi tehdä päätöksen väliaikaisista toimenpiteistä ja ennakkotoimenpiteistä ennen avio- tai asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevaa oikeuskäsittelyä tai käsittelyn aikana. Tällaiseen päätökseen ei voi hakea muutosta, kun otetaan huomioon sen rajallinen voimassaolo, koska väliaikaiset toimenpiteet korvautuvat avio- tai asumuseron tai avioliiton mitätöintiä koskevalla tuomiolla.

14 Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan tässä jäsenvaltiossa?

Tässä yhteydessä sovelletaan

tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta

25 päivänä kesäkuuta 2019 annettua neuvoston asetusta (EU) 2019/1111 (uudelleenlaadittu), joka tunnetaan nimellä Bryssel II b -asetus ja joka on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.

Neuvoston asetus (EU) 2019/1111 (Bryssel II b -asetus) korvaa asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II a -asetus) 1. elokuuta 2022 alkaen, joten sen ajallisesta soveltamisalasta riippuen olisi sovellettava jompaakumpaa säädöstä.

Jos kyse on ainoastaan väestörekisteritietojen päivittämisestä toisessa jäsenvaltiossa (tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa viimeistään 31.12.2020) tehdyn avioero-, asumusero- tai avioliiton mitätöintipäätöksen johdosta ja jos siinä jäsenvaltiossa, jossa päätös on tehty, ei päätökseen voi kansallisen lainsäädännön mukaan hakea muutosta, riittää pelkkä väestörekisterin ylläpitäjälle tehty, sovellettavan asetuksen mukainen tietojenmuutospyyntö, jonka oheen on liitetty seuraavat asiakirjat:

• jäljennös päätöksestä, joka täyttää kyseisen maan lainsäädännön mukaiset, aitouden toteamista koskevat vaatimukset
• lakimääräinen vakiomuotoinen todistus, jonka antaa sen jäsenvaltion tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, jossa päätös on tehty
• jos tuomio on annettu vastaajan poissa ollessa, asiakirjat, joista käy ilmi, että hakemus on annettu hänelle asianmukaisesti tiedoksi.

Jossain muussa EU:n jäsenvaltiossa (Tanskaa lukuun ottamatta) annetun avioero-, asumusero- tai avioliiton mitätöintipäätöksen tunnustamista haetaan sen henkilön kotipaikkakunnan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jota vastaan tunnustamista tai päätöstä tunnustamatta jättämisestä haetaan. Jos vastaaja ei asu vakituisesti Espanjassa, tunnustamista voidaan hakea siinä paikassa, jossa vastaaja sillä hetkellä Espanjassa oleskelee tai jossa vastaaja on Espanjassa viimeksi asunut. Jos mitään edellä esitetystä ei voida soveltaa, tunnustamista haetaan kantajan kotipaikassa.

Hakemus on laadittava kirjallisena lakimiehen ja oikeudenkäyntiavustajan avustuksella, ja siihen on liitettävä samat asiakirjat kuin edellisessä tapauksessa.

Päätös voidaan tunnustaa myös tilapäisesti (reconocimiento incidental).

Tanskassa annettujen tuomioiden tunnustamisesta Espanjassa säädetään kansainvälisestä oikeudellisesta yhteistyöstä yksityisoikeuden alalla 30. heinäkuuta annetussa laissa 29/2015. Oikeuskäsittely alkaa hakemuksen laatimisesta, ja hakemus tehdään suoraan ensimmäisen oikeusasteen toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Jos kyse on ainoastaan tietojen kirjaamisesta väestörekisteriin, tuomioistuimen ennakkovahvistusta tai eksekvatuurimenettelyä ei tarvita, ja asiassa sovelletaan väestörekisteristä 21. heinäkuuta annettua lakia 20/2011.

15 Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista tässä jäsenvaltiossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Päätöksen tunnustamatta jättämistä haetaan samalla menettelyllä kuin päätöksen tunnustamista. Jos päätös on tunnustettu asetuksen (EY) N:o 2019/1111 perusteella, tunnustamista voidaan vastustaa vasta kun tunnustamista koskeva päätös on annettu tiedoksi ja kun laissa asetettu määräaika on kulunut umpeen, esittämällä valitus maakunnalliseen ylioikeuteen.

Jos kyseessä on Tanskassa tehty päätös, tunnustamatta jättämistä voidaan hakea, kun vastapuoli on jättänyt päätöksen tunnustamista koskevan hakemuksen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen. Kaikissa tapauksissa vastustamishakemuksen virallistavat asianajaja ja oikeudenkäyntiavustaja.

16 Mitä lakia sovelletaan avioeroasiassa silloin kun puolisot eivät asu tässä jäsenvaltiossa tai ovat eri maiden kansalaisia?

Sen jälkeen kun asetus (EU) N:o 1259/2010 tuli voimaan 21. kesäkuuta 2012, puolisot ovat asetuksessa säädetyissä tilanteissa voineet valita asumus- tai avioeroonsa sovellettavan lain asetuksen 5 ja 8 artiklan nojalla. Silloin kun ei ole kyse asetuksessa säädetyistä tilanteista, sovelletaan sen valtion lakia,

1. jossa puolisoiden asuinpaikka on sillä hetkellä, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai, jos tämä ei ole mahdollista,
2. jossa puolisoiden viimeinen yhteinen asuinpaikka oli, edellyttäen, ettei tämä asuminen ole päättynyt yli vuosi ennen kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa, jos toinen puolisoista asuu edelleen tuossa valtiossa, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai, jos tämä ei ole mahdollista;
3. jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat, kun asia pannaan vireille tuomioistuimessa tai, jos tämä ei ole mahdollista;
4. jonka tuomioistuimessa asia pannaan vireille.

Avioliiton mitätöintiin ja sen vaikutuksiin sovellettava laki määräytyy sen lain mukaisesti, jota sovelletaan avioliiton solmimiseen, siviililain mukaisesti.

Aviovarallisuusjärjestelmän osalta sovellettava laki määräytyy tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta tuomioistuimen toimivallan, sovellettavan lain sekä päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon alalla aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa 24. kesäkuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen(EU) 2016/1103 mukaisesti tai, jos sitä ei sovelleta, Espanjan siviililain 9 §:n 2 momentin mukaisesti.

Vanhempainvastuuseen liittyviin kysymyksiin sovelletaan 19. lokakuuta 1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen määräysten mukaisesti tuomioistuinvaltion lakia.

Välitoimiin sovelletaan samaa lakia, jota sovelletaan kyseessä olevaan avio- tai asumuseroon tai avioliiton mitätöintiin. Kiireellinen väli- tai turvaamistoimi, joka koskee Espanjassa oleskelevia henkilöitä tai Espanjassa sijaitsevaa omaisuutta, voidaan kuitenkin hyväksyä ilman toimivaltaa tutkia pääasiaa.

Elatusvelvoitteisiin sovellettava laki määräytyy elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23. marraskuuta 2007 tehdyn Haagin pöytäkirjan mukaisesti.

Aviovarallisuusjärjestelmään sovellettava laki määräytyy 24. kesäkuuta 2016 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2016/1103 mukaisesti.

Jos johonkin yksittäistapaukseen sovelletaan Espanjassa ulkomaista lakia, espanjalaisen tuomioistuimen on vahvistettava ja hyväksyttävä lain sisältö ja voimassaolo. Tätä varten tuomioistuin voi käyttää kaikkia sellaisia selvitysmenetelmiä, jotka se katsoo tarpeellisiksi voidakseen hyväksyä ulkomaisen lain soveltamisen.

Lopuksi on syytä korostaa, että oikeudenkäynneissä Espanjassa sovelletaan aina Espanjan prosessioikeutta riippumatta siitä, mitä lakia avioeroon, asumuseroon tai avioliiton mitätöintiin sovelletaan. Näistä menettelyistä säädetään siviiliprosessista 7. tammikuuta annetun lain 1/2000 IV kirjan I osastossa.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.