Elatusapu

1 Mitä käsitteillä ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan käytännössä? Kuka on velvollinen maksamaan elatusapua kenelle?

Elatusavun tarkoituksena on kattaa kaikki sen saajan välttämättömät ja yleiset aineelliset tarpeet kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan. Elatusapu kattaa erityisesti elintarvikkeet, vaatetuksen, asunnon (myös lämmitys ja sähkö), terveydenhoidon ja hygienian, sosiaaliturvavakuutuksen lisämaksut, vapaa-ajan harrastukset, kulttuuri- ja urheilutoiminnan, viestinnän ja massamedian (puhelin, radio, televisio, internet) sekä perus- ja jatkokoulutuksen. Elatusapu ei kata maksuja omaisuuden kartuttamiseen tähtääviin järjestelyihin tai yksityisiin eläkejärjestelmiin.

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan velvollisuutta maksaa asianmukaiseksi katsottu elatusmaksu. Elatusvaateen määrä riippuu toisaalta elatusapuun oikeutetun henkilön konkreettisista tarpeista ja toisaalta elatusvelvollisen maksukyvystä.

Elatusvelvollisia ovat

• vanhemmat lapsiaan ja lastenlapsiaan kohtaan
• lapset vanhempiaan ja isovanhempiaan kohtaan
• puolisot ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävät toisiaan kohtaan.

2 Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? Sovelletaanko alaikäisten ja aikuisten elatusapuun eri sääntöjä?

Elatusapuun ei sovelleta ikärajaa. Lapsi voi saada elatusapua, kunnes hän pystyy vastaamaan omasta toimeentulostaan itse.

Alaikäisten ja täysi-ikäisten elatusapuvaateiden erot liittyvät pääasiassa vaateiden täytäntöönpanotapoihin.

3 Pitääkö minun kääntyä toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseni elatusapua? Mitkä ovat hakemusmenettelyn tärkeimmät vaiheet?

Elatusapuvaateet on vahvistettava tuomioistuimessa.

Puolisojen ja rekisteröityjen kumppanien on esitettävä elatusapuvaateensa nostamalla siviilikanne. Tuomioistuin (käytännössä yksi tuomari) antaa asiassa tuomion tarkasteltuaan esitettyä näyttöä (Beweisverfahren). Aviopuolisot ja rekisteröidyt kumppanit voivat myös hakea elatusapu- tai avio/asumuseroasian yhteydessä välitoimia, joilla turvataan väliaikaisen elatusavun saaminen. Tuomioistuin ratkaisee tällöin asian todistelumenettelyssä (Bescheinigungsverfahren).

Lasten (myös täysi-ikäisten lasten) elatusapuasiat kuuluvat hakemuslainkäytön piiriin (Außerstreitverfahren). Perheoikeus (Pflegschaftsgericht) (käytännössä yksi tuomari) tekee asiassa päätöksen esitetyn näytön perusteella (Beweisverfahren). Lapsi voi hakea elatusapumenettelyn yhteydessä välitoimia, joilla turvataan väliaikaisen elatusavun saaminen. Tuomioistuin ratkaisee tällöin asian todistelumenettelyssä (Bescheinigungsverfahren). Alaikäinen lapsi voi hakea väliaikaista elatusapua myös muuten kuin osana elatusapumenettelyä.

4 Voiko elatusapua hakea sukulaisen (jos voi, miten kaukaisen?) tai alaikäisen lapsen puolesta?

Alaikäisen lapsen oikeudellinen edustaja eli lapsen huoltaja voi esittää elatusavun vahvistamista tai täytäntöönpanemista koskevan hakemuksen. Huoltajan suostumuksella myös lastensuojelu- ja nuorisoviranomaiset (Kinder- und Jugendhilfeträger) voivat edustaa lasta.

Kaikissa muissa tapauksissa elatusapuun oikeutettua voi edustaa ainoastaan valtuutettu tai erityinen oikeudellinen edustaja (Erwachsenenvertreter).

5 Jos haluan panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä saan tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Elatusapuasioita koskeva toimivalta on määritelty lainsäädännössä.

Tuomioistuinten toimivaltaa koskevan lain (Juridiktionsnorm, JN) 114 §:n mukaan perheoikeudella (Pflegschaftsgericht) on toimivalta ratkaista alaikäisiä lapsia koskevat elatusapuvaateet. Muiden alenevan tai ylenevän polven sukulaisten esittämien elatusapuvaateiden käsittelyssä toimivalta on tuomioistuimella, jonka tuomiopiirissä elatusapuun oikeutetun henkilön oikeuspaikka on yleisiä riita-asioita käsiteltäessä. Oikeuspaikka määräytyy puolestaan henkilön vakituisen asuinpaikan mukaan.

JN:n 76a §:n mukaan toimivaltainen tuomioistuin aviopuolisoiden tai rekisteröityjen kumppaneiden elatusapuasioissa on tuomioistuin, jossa avio/asumusero on käsiteltävänä. Jos tällaista menettelyä ei ole vireillä, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy vastaajan oikeuspaikan mukaan (JN:n 65–71 §).

6 Pitääkö minun mennä jonkun välikäden (asianajajan, keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseni panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä on noudatettava?

Lasten elatusapu: osapuolet eivät tarvitse edustajaa ensimmäisessä oikeusasteessa. Edustajaa voi kuitenkin halutessaan käyttää, jos vaateen arvo on yli 5 000 euroa. Edustajana voi tällöin toimia ainoastaan asianajaja (Rechtsanwalt) (asianajajan suhteellinen käyttöpakko; hakemuslainkäyttöä koskeva laki, Außerstreitgesetz, AußStrG, 101 §:n 1 momentti). Muutoksenhakumenettelyissä on aina käytettävä asianajajaa.

Aviopuolisoiden tai rekisteröityjen kumppaneiden elatusapu: osapuolet eivät tarvitse edustajaa ensimmäisessä oikeusasteessa. Edustajaa voi kuitenkin halutessaan käyttää, jos vaateen arvo on yli 5 000 euroa. Edustajana voi tällöin toimia ainoastaan asianajaja (Rechtsanwalt) (asianajajan suhteellinen käyttöpakko; siviiliprosessilaki, Zivilprozessordnung, ZPO, 29 §:n 1 momentti). Muutoksenhakumenettelyissä on aina käytettävä asianajajaa.

7 Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos varani eivät riitä, voinko saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Elatusapumenettelyssä perittävät käsittelymaksut lasketaan myönnetyn elatusavun määrän perusteella. Näin ollen jo myönnetyn elatusavun tapauksessa laskentaperusteena on myönnetty määrä. Jos kyse on tulevaisuudessa maksettavasta elatusavusta, laskentaperusteena käytetään vuoden aikana maksettavan elatusavun määrää. Jos elatusapua myönnetään alle vuoden ajaksi, laskentaperusteena käytetään kokonaismäärää (lasten elatusapu: tuomioistuinmaksuja koskeva laki, Gerichtsgebührengesetz, GGG, maksutariffia 7 koskeva huomautus 1; aviopuolisoiden ja rekisteröityjen kumppaneiden elatusapu: GGG:n 15 §:n 5 momentti).

Käsittelymaksujen määrän osalta tehdään ero hakemuslainkäytön piiriin kuuluvan lasten elatusapumenettelyn ja aviopuolisoiden tai rekisteröityjen kumppaneiden elatusapua koskevien asioiden välillä.

Lasten elatusapua koskevassa menettelyssä alaikäinen hakija (alle 18-vuotias) on vapautettu maksuista.

Täysi-ikäisten hakijoiden elatusapuvaateita koskeviin päätöksiin ja sopimuksiin sovelletaan kiinteää maksua, joka on 0,5 prosenttia myönnetyn elatusavun arvosta (GGG:n maksutariffi 7). Elatusvelvollisen on maksettava tämä maksu. Jos tuomioistuimen päätöksellä tai sopimuksen perusteella myönnettyä elatusapumäärää korotetaan uuden hakemuksen perusteella, käsittelymaksut lasketaan tällöin uuden elatusavun ja aiemmin maksetun elatusavun välisen erotuksen perusteella.

Esimerkki: Elatusapua myönnetään 250 euroa kuukaudessa ja sen maksu alkaa tulevaisuudessa.

Tällöin kiinteämääräinen maksu on 15 euroa (250 € * 12 * 0,05).

Jos täysi-ikäinen elatusvelvollinen tekee elatusavun määrän alentamista koskevan hakemuksen, perittävä (kiinteämääräinen) käsittelymaksu on 15,00 euroa. Maksua ei kuitenkaan peritä, jos elatusapumaksun alentamista koskeva hakemus hyväksytään kokonaisuudessaan (GGG:n maksutariffi 7, huomautus 3).

Aviopuolisoiden ja rekisteröityjen kumppaneiden elatusapua koskevissa menettelyissä sovelletaan GGG:n maksutariffia 1. Kiinteämääräistä maksua peritään ainoastaan vireillepanokuluina ja se lasketaan maksutaulukon perusteella. Seuraavassa esitetään laskutavan havainnollistamiseksi esimerkkinä GGG:n maksutariffin 1 mukaiset maksut (tilanne 21.04.2022):

Riita-asian arvo – Maksujen määrä

enintään 150 euroa – 25 euroa

yli 150 euroa ja enintään 300 euroa – 48 euroa

yli 300 euroa ja enintään 700 euroa – 68 euroa

yli 700 euroa ja enintään 2 000 euroa – 114 euroa

yli 2 000 euroa ja enintään 3 500 euroa – 182 euroa

yli 3 500 euroa ja enintään 7 000 euroa – 335 euroa

yli 7 000 euroa ja enintään 35 000 euroa – 792 euroa

yli 35 000 euroa ja enintään 70 000 euroa – 1 556 euroa

Siviilioikeudellisissa menettelyissä on hakemuksen perusteella myönnettävä oikeusapua siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 63–73 §:n nojalla, jos osapuoli ei pysty vastaamaan menettelykustannuksista vaarantamatta perustoimeentuloaan. AußStrG:n 7 §:n 1 momentin mukaan näitä säännöksiä on sovellettava tarvittaessa myös hakemuslainkäytön alaan kuuluvissa asioissa (kuten lasten elatusapua koskevissa menettelyissä).

Perustoimeentuloksi katsottava määrä on abstrakti käsite, joka sijoittuu palkansaajien tilastollisen keskiansion ja vähimmäistoimeentulon edellyttämän määrän välille. Perustoimeentulon katsotaan vaarantuvan, jos kyseinen osapuoli ja hänen elättämänsä perhe eivät pystyisi huolehtimaan edes välttämättömimmistä tarpeistaan, kun otetaan huomioon kaikki käytettävissä oleva varallisuus tai mahdollisuus säästämiseen pidempään kestävän menettelyn aikana. Oikeusapua voidaan myös myöntää kattamaan osa kuluista.

Oikeusapua myönnetään vain silloin, kun hakijan vaatimus tai väite ei ole selvästi perusteeton tai tehty vilpillisessä mielessä. Osapuolten kansalaisuudella ei ole tässä suhteessa merkitystä.

Oikeusapu kattaa väliaikaisen vapautuksen tuomioistuinmaksuista, todistajille, asiantuntijoille ja tulkeille maksettavista korvauksista sekä osapuolten matkakuluista, jos heidän on tultava henkilökohtaisesti paikalle. Jos lainsäädännössä edellytetään asianajajan käyttämistä (esimerkiksi muutoksenhakumenettelyissä) tai jos se katsotaan tarpeelliseksi asiaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi, osapuolelle nimitetään väliaikaisesti maksuton itävaltalainen asianajaja. Asianajajan tehtäviin kuuluu myös neuvoa osapuolta tuomioistuimen ulkopuolisista riidanratkaisukeinoista ennen tuomioistuinmenettelyn käynnistämistä.

ZPO:n 71 §:ssä säädetään, että oikeusapua saaneen osapuolen on maksettava osittain tai kokonaan takaisin määrät, joista hänet vapautettiin väliaikaisesti ja joita ei ole vielä maksettu. Lisäksi hänen on maksettava nimitetyn asianajajan palkkiotaulukon mukaiset määrät, jos osapuolen perustoimeentulo ei enää tämän vuoksi vaarannu. Kun menettelyn päättymisestä on kulunut kolme vuotta, oikeusavun takaisinmaksuvelvoitetta ei enää sovelleta. Jotta tuomioistuin voi arvioida, täyttyvätkö takaisinmaksuedellytykset, se voi vaatia osapuolta toimittamaan asianmukaisen määräajan kuluessa uuden selvityksen varallisuudesta ja myös kohtuullisessa määrin näyttöä siitä.

8 Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten sen määrä lasketaan? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perhetilanteen muuttuessa? Jos voidaan, miten (esim. automaattinen indeksointi)?

Tuomioistuin vahvistaa elatusavun rahamääräisen arvon. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, osallistuu elatukseen hoitamalla lasta. Toinen vanhemmista on velvollinen maksamaan elatusapua.

Lapsen elatusavun määrä riippuu vanhemman maksukyvystä ja lapsen tarpeista, ja se on vahvistettava tapauskohtaisesti. Oikeuskäytännössä ohjeistukseksi kehitetyn prosenttiosuusmenetelmän mukaisesti elatusvelvollisen on maksettava kuukausittain tietty prosenttiosuus nettotuloistaan elatusapuna seuraavasti:

• alle 6-vuotiaille                       16 %
• 6–10-vuotiaille                        18 %
• 10–15-vuotiaille                      20 %
• yli 15-vuotiaille                        22 %.

Jos elatusvelvollisuus koskee useampia lapsia, tämä otetaan huomioon ja prosenttiosuuksia alennetaan vastaavasti. Jokaista seuraavaa elatusapuun oikeutettua lasta kohti elatusapua vähennetään alle 10-vuotiaiden tapauksessa 1 prosenttiyksikkö ja yli 10-vuotiaiden tapauksessa 2 prosenttiyksikköä. Elatusapuun oikeutettua puolisoa kohden vähennetään 0–3 prosenttiyksikköä tämän omista tuloista riippuen.

Elatusapuvaateille on oikeuskäytännössä asetettu yläraja (Luxusgrenze), joka on esimerkiksi kaksi tai kolme kertaa oikeuskäytännössä määritetyn keskimääräisten perustarpeiden (Regelbedarf) määrä. Vuosittain ajantasaistettavat maksumäärät ovat 1.7.2020 alkaen olleet kuukautta kohden eri ikäryhmissä seuraavat:

• alle 3-vuotiaat:       213,00 euroa
• 3–6-vuotiaat:          274,00 euroa
• 6–10-vuotiaat:        352,00 euroa
• 10–15-vuotiaat:      402,00 euroa
• 15–19-vuotiaat:      474,00 euroa
• 19–25-vuotiaat:      594,00 euroa.

Puolisoiden tai rekisteröityjen kumppaneiden elatusapu määräytyy myös elatusvelvollisen maksukyvyn mukaan ja riippuu elatusapuun oikeutetun tarpeista. Määrä vahvistetaan myös tällöin tapauskohtaisesti. Oikeuskäytännössä ohjeistukseksi kehitetyn prosenttiosuusmenetelmän mukaan vähemmän ansiotuloja saavan osapuolen elatusvaade on 40 prosenttia perheen tuloista (molempien puolisoiden nettotuloista), joista vähennetään hakijan omat tulot. Jos toisella osapuolella, joka vastaa taloudenpidosta, ei ole lainkaan omia tuloja, hänellä on oikeus saada kolmannes (33 %) ansiotuloja saavan osapuolen nettotuloista. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon muut huoltovelvoitteet (prosenttiosuutta vähennetään vastaavasti).

9 Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu maksetaan ennakkoon kunkin kuukauden alussa (siviililakikokoelman, Allgemeines bürgerliches Gesetzbuch, ABGB, 1418 §:n, avioliittolain, Ehegesetz, 70 §:n ja rekisteröityjä kumppaneita koskevan lain, Eingetragene Partnerschaft-Gesetz, EPG, 22 §:n 1 momentin nojalla). Elatusapu maksetaan siihen oikeutetulle henkilölle tai tämän edustajalle (toiselle vanhemmalle tai erityiselle oikeudelliselle edustajalle (Erwachsenenvertreter)).

10 Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä pakkotoimia voidaan käyttää?

Kun elatusapu on vahvistettu varsinaisessa elatusapumenettelyssä, elatusvelvollista kohtaan voidaan käynnistää pakkotäytäntöönpanomenettely (Zwangsvollstreckung) yleisten sääntöjen mukaisesti.

11 Lyhyt kuvaus täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevista säännöistä sekä määräajoista tai vanhentumisajoista.

Elatusvelvolliselle (täytäntöönpanomenettelyissä velalliselle) on jäätävä vähimmäistoimeentuloa vastaava määrä (ulosmittaussuojan piiriin kuuluva määrä). Vähimmäistoimeentulon edellyttämä määrä määritetään useiden tekijöiden perusteella, ja sitä tarkistetaan vuosittain. Täytäntöönpanomenettelyä koskevan lain (Exekutionsordnung, EO) 291b §:n mukaan velalliselle on jätettävä vain 75 prosenttia vähimmäistoimeentulosta, jos kyseessä on lakisääteisen elatusvaateen täytäntöönpano. Tavanomaisen vähimmäistoimeentulon ja alennetun vähimmäistoimeentulon välistä erotusta vastaavasta summasta on maksettava ennakkoon lakisääteiset elatusvaateet (riippumatta etuoikeusjärjestyksestä) vahvistetun kuukausittaisen elatusapumaksun mukaisesti. Tältä osin elatusapuun oikeutetut velkojat ovat etuoikeusasemassa muihin velkojiin nähden.

Täytäntöönpanokelpoisen tuomion perusteella vahvistettuihin (maksamattomiin) vaateisiin (Judikatschulden) sovelletaan 30 vuoden vanhentumisaikaa. Ne voidaan tämän ajan kuluessa periä tuomioistuinteitse täytäntöönpanomenettelyn kautta.

Elatusvaateiden täytäntöönpanoon ei sovelleta vanhentumisaikoja.

12 Onko olemassa viranomainen tai järjestö, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Jos lapsen toiselta lailliselta edustajalta on saatu kirjallinen lupa, lastensuojelu- ja nuorisoviranomaiset (Kinder- und Jugendhilfeträger) voivat edustaa alaikäistä lasta elatusvaateiden määrän vahvistamisessa ja täytäntöön panemisessa.

13 Voiko viranomainen tai järjestö maksaa elatusavun ennakkoon kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Elatusapuennakon (Unterhaltsvorschuss) tarkoituksena on varmistaa, että alaikäinen lapsi saa elatusapumaksuja, jos vanhempi laiminlyö maksuvelvollisuutensa kokonaan tai toistuvasti. Valtio maksaa elatusapuennakkoa hakemuksen perusteella. Hakemus on esitettävä tuomioistuimelle lapsen nimissä ja sen tekijänä tulee olla vanhempi, jolla on valtuudet edustaa lasta.

Elatusapuennakkoa voivat saada alaikäiset lapset,

• joiden vakituinen asuinpaikka on Itävallassa,
• jotka ovat Itävallan tai jonkin EU:n/ETA:n jäsenvaltion kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, ja
• jotka eivät asu samassa taloudessa elatusvelvollisen kanssa.

Elatusapuennakkoa myönnetään hakemuksen esittämiskuukauden alusta alkaen enintään viideksi vuodeksi. Ylempi alueellinen tuomioistuin (Oberlandsgericht) suorittaa maksun ennakkoon kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä.

14 Mitä tapahtuu, jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla:

Jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla eikä hänellä ole Itävallassa ulosmittauskelpoista omaisuutta, täytäntöönpano on suoritettava ulkomailla. Täytäntöönpanohakemuksen voi esittää Itävallan keskusviranomaiselle (vuonna 2014 annetun elatusavun perintää ulkomailla koskevan lain, Auslandsunterhaltsgesetz 2014, 8 §)

14.1 Voiko elatusapuun oikeutettu saada apua viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Lastensuojelu- ja nuorisoviranomaiset (alue- tai kuntatasolla) ja alueelliset tuomioistuimet (Bezirksgericht) auttavat elatusapuun oikeutettua elatusvaateen vahvistamisessa tai täytäntöönpanossa. Keskusviranomainen toimittaa hakemukset edelleen ulkomaille.

14.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä?

Viranomaisiin ja tuomioistuimiin voi ottaa yhteyttä neuvontapalveluihin varattuina aikoina. Keskusviranomaiseen voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

15 Mitä tapahtuu, jos elatusapuun oikeutettu asuu ulkomailla:

Kun toimivaltainen tuomioistuin on vastaanottanut elatusapuhakemuksen, asiaa käsitellään periaatteessa samalla tavoin kuin hakijan asuessa Itävallassa.

Keskusviranomainen toimittaa hakemukset tuomioistuimelle. Tuomioistuin myöntää tarvittaessa oikeusapua ja pyytää toimivaltaista asianajajaliittoa (Rechtsanwaltskammer) nimittämään Itävallan oikeusjärjestelmään perehtyneen asianajajan elatusapuun oikeutetun ulkomaisen henkilön edustajaksi. Kyseinen asianajaja laatii tarvittavat muut hakemukset, siirtää perityt elatusapumaksut ja raportoi toiminnastaan (Auslandsunterhaltsgesetz 2014, 9 §).

15.1 Voiko elatusapuun oikeutettu hakea apua suoraan viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Vaikka eri maiden keskusviranomaiset tekevät yhteistyötä, tämän avun antamisesta vastaa ensisijaisesti kotivaltion keskusviranomainen.

15.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä ja minkälaista apua voin saada?

Ei sovelleta.

16 Sitooko vuoden 2007 Haagin pöytäkirja tätä jäsenvaltiota?

Kyllä.

17 Jos vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido tätä jäsenvaltiota, mitä lakia elatusvaateisiin sovelletaan yksityisoikeutta koskevien sääntöjen mukaan? Mitkä ovat tähän lakiin sisältyvät kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännöt?

Ei sovelleta.

18 Mitkä ovat elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen V luvussa tarkoitettua oikeuden saatavuutta rajat ylittävissä asioissa koskevat säännöt?

Kyseisen luvun säännöksiä sovellettiin suoraan 1. elokuuta 2014 saakka. Sen jälkeen oikeuden saatavuudesta rajat ylittävissä asioissa on säädetty myös vuonna 2014 annetussa elatusavun perintää ulkomailla koskevassa laissa (Auslandsunterhaltsgesetz 2014, BGBl I Nr. 34/2014) 10 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä).

19 Minkälaisia toimenpiteitä jäsenvaltio on toteuttanut huolehtiakseen elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen 51 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisesta?

Itävalta on ottanut vuonna 2014 annetun elatusavun perintää ulkomailla koskevan lain (Auslandsunterhaltsgesetz 2014) nojalla käyttöön yksinkertaistetun menettelyn, jotta Itävallan oikeusministeriön osasto I 10 voi käsitellä kasvavan määrän tapauksia nykyisillä henkilöresursseillaan.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.