Elatusapu

1 Mitä käsitteillä ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan käytännössä? Kuka on velvollinen maksamaan elatusapua kenelle?

Ranskan lainsäädännössä elatusvelvollisuudella tarkoitetaan laissa säädettyä velvollisuutta, jonka mukaan henkilön on kykynsä mukaan pidettävä huolta sellaisen toisen henkilön tarpeista, johon häntä yhdistää sukulaisuussuhde tai avioliitto. Näin ollen elatusapua voivat saada erityisesti seuraavat:

• henkilö voi saada elatusapua puolisoltaan (siviililain 212 ja 214 §),
• lapset voivat saada elatusapua vanhemmiltaan (siviililain 203, 371-2 ja 373-2-2 §),
• vanhemmat ja muut ylenevää polvea olevat sukulaiset voivat saada elatusapua lapsiltaan (siviililain 205 §),
• apet ja anopit voivat saada elatusapua vävyiltään ja miniöiltään (siviililain 206 §),
• leski voi saada elatusapua ollessaan sen tarpeessa (siviililain 767 §).

2 Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? Sovelletaanko alaikäisten ja aikuisten elatusapuun eri sääntöjä?

Lapsille annettavaan elatusapuun ei sovelleta mitään oikeudellista ikärajaa: vanhempien elatus- ja kasvatusvelvollisuus ei lain nojalla pääty silloin, kun lapsesta tulee täysi-ikäinen (siviililain 371-2 §). On erotettava toisistaan kaksi eri ajanjaksoa:

• niin kauan kuin lapsi on alaikäinen taikka niin kauan kuin täysi-ikäinen lapsi ei vielä ole taloudellisesti riippumaton, vanhemmilla on häneen nähden elatus- ja kasvatusvelvollisuus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että lapsella on tarvittavat edellytykset kehittyä ja kouluttautua;
• kun elatus- ja kasvatusvelvollisuus on päättynyt, sovelletaan elatusvelvollisuutta sääntelevää yleistä järjestelmää, jossa elatusapua hakevan henkilön on todistettava, että hän tarvitsee elatusapua (siviililain 205 ja 207 §).

Elatusapu voidaan maksaa täysi-ikäiselle lapselle täysimääräisenä tai osittain.

3 Pitääkö minun kääntyä toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseni elatusapua? Mitkä ovat hakemusmenettelyn tärkeimmät vaiheet?

Jos elatusapua ei makseta vapaaehtoisesti, elatusapuun oikeutetun, hänen edustajansa taikka hänen pääasiallisen huoltajansa on saatettava asia vireille tuomioistuimessa elatusavun määräämiseksi ja elatusvelvollisen tuomitsemiseksi.

Elatusavun hakeminen voi olla tuomioistuinkäsittelyn pääasiallinen aihe, tai elatusapua voidaan hakea esimerkiksi avioeromenettelyssä tai menettelyssä, jossa vahvistetaan huoltajuutta koskevat yksityiskohdat.

Kun elatusapuhakemuksen osapuolet ovat aikuisia, elatusapua hakevan henkilön on todistettava, että hän tarvitsee apua ja että hän ei pysty huolehtimaan toimeentulostaan. Tuomari voi kuitenkin vapauttaa elatusvelvollisen elatusapuvelan maksamisesta kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että elatusapuun oikeutettu on itse selkeästi laiminlyönyt velvollisuutensa elatusvelvollista kohtaan (siviililain 207 §).

4 Voiko elatusapua hakea sukulaisen (jos voi, miten kaukaisen?) tai alaikäisen lapsen puolesta?

Ranskan lainsäädännössä alaikäistä ei katsota henkilöksi, joka voi vaatia elatusapua: ainoastaan lapsen vanhempi tai sukulainen tai lapsesta huolta pitävä kolmas osapuoli voi vaatia elatusapua ja toimia toista vanhempaa tai vanhempia vastaan lapsen kasvatukseen ja elatukseen suoritettavan rahamäärän määrittämiseksi.

Mikäli tällaista henkilöä ei ole, sosiaaliviranomaiset voivat toimia elatusapua vaativan henkilön sijasta siviililain 205 §:n (sosiaalitoimi- ja perhelain L132-7 §:n) nojalla.

Sairaalat ja julkisen terveydenhuollon yksiköt / vastaanottolaitokset voivat suoraan nostaa kanteen niitä henkilöitä vastaan, jotka ovat velvollisia suorittamaan elatusapua sairaalahoidossa oleville henkilöille (kansanterveyslain L6145-11 §).

Holhoojan on edustettava holhouksenalaista henkilöä (siviililain 475 §).

5 Jos haluan panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä saan tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Asia on tuotava alioikeuden perheoikeuden tuomarin käsittelyyn (oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain L. 213-3 §).

Jollei toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18. joulukuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 4/2009 toisin säädetä, toimivaltainen tuomioistuin on siviiliprosessilain 1070 §:n mukaan

• perheen asuinpaikan tuomioistuin;
• tai, mikäli vanhemmat asuvat erillään, sen vanhemman asuinpaikan tuomioistuin, jonka kanssa vanhempien yhteishuollossa olevat alaikäiset lapset tavallisesti asuvat, taikka sen vanhemman asuinpaikan tuomioistuin, jolla on lasten yksinhuoltajuus; muissa tapauksissa toimivaltainen tuomioistuin on sen vanhemman asuinpaikan tuomioistuin, joka ei ole pannut menettelyä alulle.

Jos vanhemmat hakevat elatusapuasian käsittelyä yhdessä, toimivaltainen tuomioistuin on heidän valintansa mukaan kumman tahansa vanhemman asuinpaikan tuomioistuin.

Silloin, kun riita-asia koskee ainoastaan elatusapua, osallistumista lapsen elatukseen ja kasvatukseen, osallistumista perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen tai avioerotilanteessa maksettavaa hyvitysluonteista korvausta, toimivaltainen tuomioistuin voi kuitenkin olla elatusapuun oikeutetun puolison asuinpaikan tuomioistuin tai sen vanhemman asuinpaikan tuomioistuin, joka on lasten – myös täysi-ikäisten lasten – pääasiallinen huoltaja.

6 Pitääkö minun mennä jonkun välikäden (asianajajan, keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseni panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä on noudatettava?

Menettely on suullinen, eikä edustajan käyttö ole pakollista: hakija voi itse esittää tuomarille tarvittavat todisteet.

Menettely voidaan käynnistää (haastemiehen toimittamalla) haasteella tai tavanomaisella tuomioistuimelle osoitetulla hakemuksella.

Kun elatusapua haetaan tuomioistuimessa avioeromenettelyn yhteydessä, elatusavun hakijalla on oltava edustajanaan asianajaja.

7 Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos varani eivät riitä, voinko saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Käsittelystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ei aiheudu oikeudenkäyntikuluja. Muutoksenhakutuomioistuimessa käsittelystä peritään 225 euron maksu.

Hakija voi saada kustannusten kattamiseen oikeusapua edellyttäen, että tietyt varallisuuteen liittyvät ehdot täyttyvät.

8 Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten sen määrä lasketaan? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perhetilanteen muuttuessa? Jos voidaan, miten (esim. automaattinen indeksointi)?

Osallistuminen lapsen elatukseen ja kasvatukseen voi toteutua seuraavilla tavoilla:

• elatusapua voidaan maksaa elatusapuun oikeutetulle vanhemmalle kuukausittain (yleisin tapa);
• lapseen liittyvistä kuluista voidaan vastata suoraan;
• voidaan myöntää käyttö- ja asumisoikeus elatusvelvolliselle kuuluvaan kiinteistöön tai luovuttaa nautintaoikeus omaisuuteen tai käyttää omaisuudesta saatavat tulot elatusapuun oikeutetun hyväksi.

Osallistumisosuus lasketaan molempien vanhempien varallisuuden ja lapsen tarpeiden perusteella. Oikeusministeriö on julkaissut vuodesta 2010 alkaen viitteellistä taulukkoa, jonka laadinnassa on otettu huomioon elatusvelvollisen ja elatusapuun oikeutetun henkilön tulot, elatusapuun oikeutetun henkilön huollettavana olevien lasten lukumäärä ja tapaamis- ja luonapito-oikeuden laajuus. Tuomari määrää päätöksissään johdonmukaisesti osallistumisosuuden indeksoinnista (kotitalouksien yleistä hintakehitystä kuvaavan kuluttajahintaindeksin mukaan).

Elatusavun muut muodot:

Kun tuomari määrittää tietyn summan, jolla puolison on osallistuttava perheen yhteiseen talouteen, hänen on otettava huomioon asianosaisen tarpeellisista tai välttämättömistä menoista aiheutuvat kokonaiskustannukset. Osallistuminen voidaan toteuttaa rahasuorituksena, otetun lainan hoitona tai mahdollisuutena asua puolisoiden yhteisessä kodissa.

Kun kyseessä on avioerotilanteessa elatusvelvollisuuden perusteella puolisolle maksettava elatusapu, voidaan määrätä, että elatusvelvollinen ottaa vastatakseen lainan kuukausierät kokonaisuudessaan tai osittain; yleensä tuomioistuimissa kuitenkin määrätään elatusavun suorittamisesta kuukausittaisena rahamääränä. Tämän elatusavun suuruus määräytyy sen mukaan, millaista elintasoa elatusapua hakeva puoliso voi vaatia puolison varallisuuden perusteella.

Elatusapumaksut, joita suoritetaan ylenevässä polvessa oleville sukulaisille ja appivanhemmille, määritetään yksinomaan suhteessa elatusapua vaativan henkilön tarpeisiin ja elatusvelvollisen varallisuuteen. Tuomari voi omasta aloitteestaan ja tapaukseen liittyvien olosuhteiden perusteella varustaa elatusapupäätöksen voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamalla elatusavun määrän tarkistusklausuulilla (siviililain 208 §).

Elatusavun tarkistaminen on aina mahdollista edellyttäen, että hakija esittää tarkistushakemuksensa perusteeksi jonkin uuden seikan, joka vaikuttaa elatusapuun oikeutetun ja/tai elatusvelvollisen varoihin ja/tai lapsen / elatusapuun oikeutetun tarpeisiin.

9 Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Siviililaissa ei suositeta mitään tiettyä maksutapaa. Maksuehdoista voidaan päättää osapuolten välisellä sopimuksella. Jos tällaista sopimusta ei ole, tuomari määrittelee maksuehdot päätöksessään.

Elatusapu maksetaan suoraan elatusapuun oikeutetulle tai sosiaaliviranomaisille, sairaalalle tai julkisille vastaanottolaitoksille tai terveydenhuollon yksiköille, jotka ovat toimineet asiassa elatusapuun oikeutetun henkilön sijasta.

On huomattava, että kun on kyse osallistumisesta lapsen elatukseen, elatusapu voidaan korvata joko kokonaan tai osittain maksamalla rahasumma sellaiselle hyväksytylle elimelle, joka on sitä vastaan velvollinen myöntämään lapselle indeksisidonnaista etuutta (siviililain 373-2-3 §). Tuomari voi myös päättää, että elatusapu maksetaan suoraan täysi-ikäiselle lapselle.

10 Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä pakkotoimia voidaan käyttää?

Elatusapuun oikeutettu, jolle on annettu täytäntöönpanopäätös, voi vedota suoraan ulosottomieheen elatusvelvollisen omaisuuteen kohdistuvaan täytäntöönpanotoimeen ryhtymiseksi (paitsi jos on kyse kiinteistön tai sellaisten ansiotulojen ulosmittauksesta, jotka edellyttävät tuomioistuimen ennakkoon antamaa päätöstä). Elatusvelvollisen tai hänen omaisuutensa paikantamiseen tarvittavien tietojen hankkimiseksi ulosottomiehellä on laajat hallinnolliset tutkintavaltuudet.

Elatusapuun oikeutettu voi käyttää pääasiassa seuraavia täytäntöönpanomenettelyitä:

• suoramaksumenettely (siviilioikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L 213-1 ja R213-1 § ja sitä seuraavat pykälät): menettelyllä voidaan periä kuudelta viimeksi kuluneelta kuukaudelta erääntyneet elatusapusaatavat ja kuluvan kuukauden elatusapusaatava. Ulosottomies ilmoittaa ulosmittauksen kohteena olevalle kolmannelle osapuolelle (elatusvelvollisen työnantajalle, pankille tai muulle kolmannelle osapuolelle, jota maksuvelvoite koskee), että se on velvollinen maksamaan elatusavun määrän suoraan ulosottomiehelle;
• ansiotulojen ulosmittaus (työlain L 3252-1 ja R 3252-1 § ja sitä seuraavat pykälät): vähäisiä riita-asioita käsittelevän tuomioistuimen on annettava lupa ulosmittaukseen;
• ulosmittaustoimenpide (siviilioikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L 211-1, L 162-1, R 211-1 ja R 162-1 § ja sitä seuraavat pykälät): menettely mahdollistaa saatavien ulosmittauksen elatusvelvolliselta (tavallisesti tämä tarkoittaa pankkitilin varojen ulosmittausta);
• ulosmittaus ja myynti (siviilioikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L 221-1 ja R 221-1 § ja sitä seuraavat pykälät): irtaimen omaisuuden (esimerkiksi television tai auton) ulosmittaus;
• kiinteän omaisuuden ulosmittaus (siviilioikeudellisista täytäntöönpanomenettelyistä annetun lain L 311-1 ja R 311-1 § ja sitä seuraavat pykälät): menettely kohdistuu elatusvelvollisen omistamaan kiinteistöön. Myynnille täytyy olla täytäntöönpanotuomarin lupa.

Elatusvelvollinen on velvollinen maksamaan kaikki ulosottomiehen toimintaan liittyvät kustannukset.

Elatusvelvollinen voidaan rikostuomioistuimessa tuomita puolisoonsa tai lapsiinsa kohdistuvan elatusvelvollisuutensa laiminlyönnistä. Tästä määrättävä seuraamus voi olla kaksi vuotta vankeutta ja 15 000 euron sakko (rikoslain 227-3 §).

11 Lyhyt kuvaus täytäntöönpanoa koskevista rajoituksista, erityisesti velallisen suojaa koskevista säännöistä sekä määräajoista tai vanhentumisajoista.

Elatusapuasioissa vanhentumisaika on 5 vuotta, ja tämä aika lasketaan erikseen kunkin saatavan erääntymishetkestä (siviililain 2224 §).

Suoramaksumenettelyä ei voida soveltaa saataviin, jotka ovat erääntyneet yli 6 kuukautta aiemmin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta käyttää muita täytäntöönpanokeinoja kuutta kuukautta vanhempien saatavien takaisin perimiseen.

Täytäntöönpanomenettelyt on rajattava vain sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä saatavan perimiseksi, eikä valittavissa olevia toimenpiteitä saa käyttää väärin.

Tiettyjä omaisuuslajeja ei lain mukaan voida ulosmitata: tällaisia ovat elatusapu, velallisen arkielämän ja työn kannalta välttämätön irtain omaisuus, vammaisille välttämättömät esineet, tietyt sosiaaliset vähimmäisetuudet ja perhe-etuudet. Pankkitililtä voidaan ulosmitata ainoastaan ne rahamäärät, jotka ylittävät yhdelle henkilölle määritellyn vähimmäistoimeentulon (revenu de solidarité active) määrän. Ansiotulojen ulosmittauksessa ulosmitattava määrä lasketaan elatusvelvollisen ansiotulojen ja hänen huollettavanaan olevien henkilöiden lukumäärän perusteella.

12 Onko olemassa viranomainen tai järjestö, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Elatusapuun oikeutetun henkilön oikeudet voidaan tietyin ehdoin siirtää perhe-etuuksien maksamisesta vastaaville viranomaisille. Tällöin nämä viranomaiset voivat nostaa kanteita elatusapuun oikeutetun henkilön nimissä ja hänen lukuunsa. Mikäli yksityiset täytäntöönpanomenettelyt eivät toimi, voidaan myös vedota yleiseen syyttäjään, joka käynnistää julkisen kirjanpitäjän välityksellä julkiset perintämenettelyt.

13 Voiko viranomainen tai järjestö maksaa elatusavun ennakkoon kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Perhe-etuuksien maksamisesta vastaavat viranomaiset voivat tietyin ehdoin maksaa elatusapuun oikeutetulle henkilölle perheavustusta ennakkona, joka vähennetään erääntyneen elatusavun määrästä.

14 Mitä tapahtuu, jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla:

14.1 Voiko elatusapuun oikeutettu saada apua viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla ja elatusapuun oikeutettu on Ranskassa, elatusapuun oikeutettu voi ottaa yhteyttä ulkoasiain- ja kehitysyhteistyöministeriön (ministère des affaires étrangères et du développement international) alaiseen elatusapusaatavien perintätoimistoon (bureau de recouvrement des créances alimentaires, RCA). Toimisto ottaa yhteyttä elatusvelvollisen asuinvaltion keskusviranomaiseen saatavan perimiseksi.

Elatusapuun oikeutettu voi myös ottaa yhteyttä perheavustuskassaan (caisse d’allocations familiales, CAF), joka voi antaa hänelle taloudellista tukea siinä tapauksessa, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa, vaikka elatusvelvollinen olisikin ulkomailla.

14.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä?

Ranskan keskusviranomaiseen voidaan ottaa yhteyttä postitse, puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot ovat seuraavat:

Ministère de l'Europe et des affaires étrangères

Bureau de recouvrement des créances alimentaires

27, rue de la Convention

CS 91533

75732 Paris Cedex 15

Puhelin: + 33 (0) 1 43 17 90 01

Faksi: +33 (0) 1 43 17 81 97

Sähköposti: obligation.alimentaire@diplomatie.gouv.fr

15 Mitä tapahtuu, jos elatusapuun oikeutettu asuu ulkomailla:

15.1 Voiko elatusapuun oikeutettu hakea apua suoraan viranomaiselta tai järjestöltä tässä jäsenvaltiossa?

Jos elatusvelvollinen asuu Ranskassa ja elatusapuun oikeutettu on ulkomailla, elatusapuun oikeutetun on otettava yhteyttä sen valtion keskusviranomaiseen, jossa hän asuu. Kyseinen pyynnön esittämisestä vastaava keskusviranomainen ottaa tämän jälkeen yhteyttä Ranskan keskusviranomaiseen (ulkoasiainministeriön alaiseen saatavien perintätoimistoon), joka toteuttaa tarvittavat toimenpiteet saatavan perimiseksi.

Elatusapuun oikeutettu henkilö, jolla on täytäntöönpanopäätös, voi myös kääntyä suoraan ulosottomiehen puoleen saatavansa perimiseksi (ilman, että keskusviranomaiset toimivat asiassa välikäsinä). Tässä tapauksessa hän ei voi saada apua keskusviranomaiselta.

On huomattava, että mikäli elatusavun tarvetta ei ole määritetty tuomioistuimen päätöksellä, pyynnön esittävän jäsenvaltion keskusviranomainen voi välittää elatusapusaatavien perintätoimistolle pyynnön tällaisen päätöksen saamiseksi, jotta elatusavun tarve määritettäisiin ranskalaisen tuomioistuimen päätöksellä (asetuksen (EU) N:o 4/2009 liite VII).

15.2 Jos voin, miten tähän viranomaiseen tai järjestöön otetaan yhteyttä ja minkälaista apua voin saada?

Ranskan keskusviranomaiseen voidaan ottaa yhteyttä postitse, puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot ovat seuraavat:

Ministère de l'Europe et des affaires étrangères

Bureau de recouvrement des créances alimentaires

27, rue de la Convention

CS 91533

75732 Paris Cedex 15

Puhelin: + 33 (0) 1 43 17 90 01

Faksi: +33 (0) 1 43 17 81 97

Sähköposti: obligation.alimentaire@diplomatie.gouv.fr

Jos elatusapuun oikeutettu päättää kääntyä suoraan ulosottomiehen puoleen, hän voi selvittää toimivaltaisen ammattilaisen yhteystiedot kohdasta ”Ulosottomiesten yhteystiedot” (”Trouver un huissier”) tai Ranskan ulosottomiesten yhdistyksestä (Chambre nationale des huissiers de justice).

16 Sitooko vuoden 2007 Haagin pöytäkirja tätä jäsenvaltiota?

Kyllä.

17 Jos vuoden 2007 Haagin pöytäkirja ei sido tätä jäsenvaltiota, mitä lakia elatusvaateisiin sovelletaan yksityisoikeutta koskevien sääntöjen mukaan? Mitkä ovat tähän lakiin sisältyvät kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännöt?

Tämä kohta ei ole aiheellinen.

18 Mitkä ovat elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen V luvussa tarkoitettua oikeuden saatavuutta rajat ylittävissä asioissa koskevat säännöt?

Oikeusapu voi olla täysimääräistä tai osittaista. Se myönnetään seuraavasti:

• alle 21-vuotiaille lapsille oikeusapu myönnetään asetuksen (EY) N:o 4/2009 46 artiklan nojalla automaattisesti;
• oikeusapua myönnetään muissa tapauksissa sen mukaan, täyttääkö hakija laissa määrätyt varallisuutta koskevat ehdot (oikeusavusta 10. heinäkuuta 1991 annettu laki nro 91-647 ja 19. joulukuuta 1991 annettu asetus nro 91-1266).

Ranskassa oikeusavulla katetaan oikeusapupäätöksessä oikeudenkäyntimenettelyä varten nimetyn asianajajan kulut sekä samassa päätöksessä saatavan perintämenettelyä varten nimetyn ulosottomiehen kulut.

Elatusvelvoitteisiin liittyvät oikeusapuhakemukset käsitellään samalla tavoin kuin muut rajat ylittäviä asioita koskevat oikeusapuhakemukset 27. tammikuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/8/EY mukaisesti.

Elatusapuun oikeutettu henkilö lähettää ranskankielisen oikeusapuhakemuksen oikeusministeriön alaiseen oikeussuojan saatavuudesta ja uhrien auttamisesta vastaavaan toimistoon (Service de l’accès au droit et à la Justice et de l'aide aux victimes, SADJAV), jonka osoite on:

Ministère de la Justice

Service de l’accès au droit et à la Justice et de l’aide aux victimes

Bureau de l’aide juridictionnelle

13, Place Vendôme

75042 PARIS cedex 01

Puhelin: + 33 (0) 1 44 77 71 86

Faksi: + 33 (0) 1 44 77 70 50

19 Minkälaisia toimenpiteitä jäsenvaltio on toteuttanut huolehtiakseen elatusvelvollisuutta koskevan asetuksen 51 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisesta?

Elatusapusaatavien perintätoimisto (bureau de recouvrement des créances alimentaires, RCA) kuittaa vastaanottaneensa ulkomaisen keskusviranomaisen esittämän pyynnön ja siihen liittyvät asiakirjat. Se tarkistaa, että toimitettu aineisto sisältää kaikki tarvittavat asiakirjat, ja varmistaa erityisesti oikeudellisten asiakirjojen oikeellisuuden ja käyttökelpoisuuden. Varautuakseen jo ennalta mahdollisiin täytäntöönpanossa ilmeneviin ongelmiin elatusapusaatavien perintätoimisto pyytää tarvittaessa pyynnön lähettäneeltä viranomaiselta täsmennyksiä ja/tai muita otteita tai niiden käännöksiä. Elatusapusaatavien perintätoimisto edistää 56 artiklassa tarkoitettuihin hakemuksiin liittyvien menettelyiden aloittamista toimittamalla nämä hakemukset alueellisesti toimivaltaisille oikeusviranomaisille.

Elatusapusaatavien perintätoimisto auttaa selvittämään elatusvelvollisen olinpaikan ja avustaa elatusvelvollisen varoihin liittyvää tiedonhakua saattamalla asian yleisen syyttäjän ja julkisen varainhoidon pääosaston yksiköiden käsiteltäväksi asetuksen (EY) N:o 4/2009 61–63 artiklan mukaisesti.

Lisäksi keskusviranomainen pyrkii edistämään asioiden sovinnollista ratkaisemista ottamalla suoraan yhteyttä elatusvelvolliseen ja välittämällä hänen tekemänsä ehdotukset saatavien vapaaehtoisesta maksamisesta elatusapuun oikeutetulle henkilölle tämän asuinvaltion keskusviranomaisen välityksellä.

Jos saatavia ei saada perittyä sovinnollisesti, voidaan aina ryhtyä oikeudelliseen perintämenettelyyn sikäli kuin ulkomailla tehty päätös on Ranskassa täytäntöönpanokelpoinen. Elatusapusaatavien perintätoimisto on yhteydessä perinnästä vastaaviin ulosottomiehiin varmistaakseen täytäntöönpanomenettelyiden asianmukaisen etenemisen.

Se vaatii säännönmukaisesti, että maksu suoritetaan tilisiirtona.

Tapauksissa, joissa edellytetään lapsen ja vanhemman välisen oikeudellisen siteen vahvistamista, elatusapusaatavien perintätoimisto ilmoittaa elatusapuun oikeutetulle henkilölle, mikä viranomainen on toimivaltainen toteuttamaan tämän menettelyn.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.