

Hae tietoja alueittain
Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan perhe- ja huoltajuuslain 128 §:n mukaan vanhempien ja lasten sekä sisarusten keskinäistä velvollisuutta huolehtia toistensa elatuksesta (johon sisältyvät mm. vaatteet, ruoka, asunto, lämmitys ja lääkkeet) ja tarvittaessa myös kasvatuksesta (joka käsittää mm. lapsen fyysisestä ja psyykkisestä kehityksestä sekä koulutuksesta ja kulttuuritarpeista huolehtimisen).
Elatusavulla tarkoitetaan raha- tai luontoissuorituksia tai suhteessa lapsiin myös henkilökohtaista kasvatustyötä sekä yhteisen talouden ylläpitoon liittyvien töiden tekemistä elatusvelvollisuuden perusteella.
Elatuskanteella tarkoitetaan kannetta, jolla elatusapuun oikeutettu voi vaatia elatusvelvollista suorittamaan hänelle määrätyt elatusmaksut.
Periaatteessa elatusvelvollisuus perustuu jonkinlaiseen perhesuhteeseen.
Puolan lainsäädännössä erotetaan seuraavat elatusvelvollisuuden muodot sen mukaan, millaisesta perhesuhteesta on kyse:
Vanhempien elatusvelvollisuus lasta kohtaan perustuu siihen, että lapsi ei pysty itse huolehtimaan elatuksestaan. Koska oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana, lapset ovat yleensä oikeutettuja elatusapuun täysi-ikäisyyteen saakka tai siihen asti, että he ovat saaneet opintonsa päätökseen. Jos elatusapuun oikeutettu ei pysty huolehtimaan toimeentulostaan itse (esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi), elatusapu voidaan myöntää määräämättömäksi ajaksi.
Valtion elatusapurahastosta maksettavaa elatusapua maksetaan siihen oikeutetuille 18 vuoden ikään asti, tai 25 vuoden ikään asti, jos he jatkavat koulunkäyntiä tai opiskelua. Merkittävästi vammaisten henkilöiden oikeus elatusapuun on voimassa ilman määräaikaa. Elatusapurahastosta voidaan myöntää elatustukea, jos perheen kuukausitulot ovat henkeä kohti enintään 800 złotya; 1. heinäkuuta 2020 alkaen tuloraja on 900 złotya henkeä kohti.
Oikeus elatusapuun voi toteutua eri tavoin:
1. Elatusvelvollinen voi täyttää velvollisuutensa vapaaehtoisesti.
2. Osapuolet voivat sopia elatusavun toteuttamisesta keskenään, tuomioistuimen ulkopuolella.
3. Jos elatusvelvollinen ei täytä velvollisuuttaan, elatusapuun oikeutettu voi nostaa elatusvelvollisuuden täyttämistä koskevan kanteen elatusapuun oikeutetun (siviiliprosessilain 32 §) tai elatusvelvollisen (siviiliprosessilain (kodeks postępowania cywilnego) 27 §:n 1 momentti) asuinpaikan alioikeudessa (sąd rejonowy). Elatusapuvaateen voi esittää myös avio- tai asumuseromenettelyn yhteydessä aluetuomioistuimessa (sąd okręgowy).
Elatuskanteesta ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Kanteen on kuitenkin täytettävä oikeudenkäyntiasiakirjalle asetetut vaatimukset eli siinä on mainittava asianomaisen tuomioistuimen nimi, osapuolten nimi ja sukunimi, heidän lailliset ja valtuutetut edustajansa, hakemustyyppi, vaatimuksen tarkka määritelmä ja arvo sekä kuvaus sen perustana olevista tosiseikoista ja tarvittaessa myös tuomioistuimen toimivaltaisuuden perusteista, osapuolen tai hänen laillisen tai valtuutetun edustajansa allekirjoitus sekä valtakirja, luettelo liiteasiakirjoista ja tiedot osapuolten ja heidän laillisten tai valtuutettujen edustajiensa asuin- tai toimipaikoista sekä riita-asian aihe. Myöhemmin toimitettavissa asiakirjoissa on mainittava asian numero. Kanteeseen on liitettävä lapsen syntymätodistus, johon se, jolta elatusapua vaaditaan, on merkitty lapsen vanhemmaksi. Tarvittaessa elatusapukanteen yhteydessä voidaan esittää myös kanne isyyden toteamiseksi.
4. Asiasta voidaan myös tehdä sovintoratkaisu notaarin luona – silloin alioikeus vain lisää sopimukseen täytäntöönpanolausekkeen. Notaarin luona tehtävästä sopimuksesta peritään kuitenkin maksu, ja myös täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta peritään maksu.
5. Sovintoratkaisu voidaan tehdä myös tuomioistuimessa – tällöin se, jolta elatusapua vaaditaan, voidaan vapauttaa oikeudenkäyntimaksusta tai häneltä voidaan periä vain puolet siitä.
Elatuskanteen voi nostaa elatusapuun oikeutetun puolesta:
- valtuutettu edustaja, joka voi asianajajan ja oikeudellisen neuvonantajan lisäksi olla elatusapuun oikeutetun vanhempi, puoliso, sisarus, sukulainen ylenevässä polvessa tai adoptiovanhempi tai henkilö, joka huolehtii elatusapuun oikeutetun omaisuudesta,
- sosiaaliavustuksista vastaavan paikallisviranomaisen edustaja [sosiaaliavustuksista 12. maaliskuuta 2004 annetun lain (Puolan säädöskokoelma Dziennik Ustaw 64/2004, kohta 593) nojalla tällaisia edustajia ovat kunnan (gmina) sosiaalitoimiston johtaja ja läänin (powiat) perhetukikeskuksen johtaja],
- siviiliprosessilain 61 §:n 1 momentin mukaan valtiosta riippumattomat järjestöt voivat lakisääteisten tehtäviensä puitteissa nostaa elatusapukanteen luonnollisen henkilön puolesta, jos tämä antaa siihen kirjallisen suostumuksensa,
- yleinen syyttäjä, jos se on tarpeen oikeusvaltioperiaatteen ja yleisen edun turvaamiseksi.
Elatusapuun oikeutettujen alaikäisten edustajana toimii heidän laillinen edustajansa. Täysi-ikäisyyden saavutettuaan lasten on kuitenkin toimittava itse.
Avopuoliso tai tuttava ei voi toimia elatusapuun oikeutetun edustajana, paitsi jos hän täyttää edellä mainitut edellytykset.
Siviiliprosessilain mukaan elatusapua koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on alioikeus. Tuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy joko elatusapuun oikeutetun tai vastaajan asuinpaikan perusteella. Toimivaltainen tuomioistuin määräytyy asuinkunnan mukaan, ja ne on lueteltu muutoksenhakutuomioistuinten, aluetuomioistuinten ja alioikeuksien toimipaikoista ja toimivallasta 28 päivänä joulukuuta 2018 annetussa oikeusministeriön asetuksessa (Puolan säädöskokoelma 2018, kohta 2548).
Muissa EU:n jäsenvaltioissa annettujen oikeuden päätösten tunnustaminen Puolassa kuuluu aluetuomioistuimille (siviiliprosessilain 11511 §), jos päätös on annettu ennen kuin tuomiojäsenvaltio liittyi elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23 päivänä marraskuuta 2007 tehtyyn Haagin pöytäkirjaan (EUVL L 331, 16.12.2009, s. 17), eli ennen 18. kesäkuuta 2011.
Uudistetun siviiliprosessilain 115314 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirjoja ovat Puolassa seuraavat:
1) EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomiot sekä näistä jäsenvaltioista peräisin olevat sopimukset ja viralliset asiakirjat, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1215/2012 soveltamisalaan, jos ne ovat täytäntöönpanokelpoisia;
2) EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomiot sekä näistä jäsenvaltioista peräisin olevat sopimukset ja viralliset asiakirjat, jotka on näissä jäsenvaltioissa vahvistettu eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi;
3) EU:n jäsenvaltioissa annetut eurooppalaiset maksamismääräykset, jotka on näissä jäsenvaltioissa vahvistettu täytäntöönpanokelpoisiksi asetuksen (EY) N:o 1896/2006 nojalla;
4) EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä antamat tuomiot, joille on näissä jäsenvaltioissa myönnetty asetuksessa (EY) N:o 861/2007 tarkoitettu todistus;
5) sellaisissa EU:n jäsenvaltioissa annetut elatusaputuomiot, jotka ovat elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn Haagin pöytäkirjan osapuolia (EUVL L 331, 16.12.2009, s.17), ja tällaisista jäsenvaltioista peräisin olevat elatusapua koskevat sopimukset ja viralliset asiakirjat, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 4/2009 soveltamisalaan;
6) EU:n jäsenvaltioissa annetut tuomiot, joihin sisältyy asetuksen (EU) N:o 606/2013 soveltamisalaan kuuluvia suojelutoimenpiteitä, jos ne ovat täytäntöönpanokelpoisia.
Elatusapua koskevissa asioissa ei ole pakko käyttää oikeudellista edustajaa. Osapuoli voi itse päättää, ajaako asiaansa itse vai oikeudellisen edustajan avustuksella.
Lisätietoja elatusapuun oikeutetun mahdollisuudesta saada käyttöönsä oikeudellinen avustaja maksutta on kohdissa 7 ja 20.
Henkilö, joka hakee elatusvaateen täytäntöönpanoa tai elatusmaksun alentamista, vapautetaan oikeudenkäyntimaksusta (siviiliasioiden oikeudenkäyntimaksuista 28 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain 96 §:n 1 momentin 2 alamomentti (Puolan säädöskokoelma 167/2005, 1398 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna)). Vapautus koskee kaikkia oikeudenkäyntimaksuja, eli elatusapuun oikeutetun ei tarvitse maksaa myöskään muutoksenhausta tai täytäntöönpanosta perittäviä maksuja.
Myös elatusvelvollinen, joka pyytää elatusmaksun alentamista, voi hakea vapautusta oikeudenkäyntimaksuista. Tätä varten on esitettävä todisteet varallisuudesta ja tuloista, ja tuomioistuin tekee päätöksen asiaa tutkittuaan.
Lisäksi osapuoli voi pyytää, että tuomioistuin nimeää hänelle maksuttoman oikeusavustajan. Jos elatusvaade hyväksytään, oikeudellisen edustajan palkkion maksaa vastapuoli (= elatusvelvollinen). Jos taas elatusapua vaatinut osapuoli häviää oikeudenkäynnin, oikeudellisen edustajan palkkio maksetaan valtion varoista.
Oikeusapuun liittyviä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksia säännellään 17 päivänä joulukuuta 2004 annetulla lailla EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa yksityisoikeudellisissa asioissa myönnettävästä oikeusavusta sekä oikeusavusta riita-asioiden ratkaisemiseksi sovintomenettelyssä ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloittamista (Puolan säädöskokoelma 10/2005, 67 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna).
Elatusavun suuruus riippuu sekä elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksista ja varallisuudesta että elatusapuun oikeutetun perustelluista tarpeista. Elatusapuun oikeutetun tarpeilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä hän välttämättä tarvitsee elatustaan varten. Tätä varten otetaan huomioon paitsi aineelliset myös aineettomat (kulttuuriset tai henkiset) tarpeet. Alaikäisten tarpeisiin luetaan myös koulutusmenot. Elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksien ja varallisuuden arviointi taas ei perustu hänen todellisiin tuloihinsa, vaan siihen, mitä ne voisivat olla, jos hän käyttäisi ansiomahdollisuuksiaan täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa, että elatusapua voidaan vaatia ja periä myös työttömältä, jolla ei ole säännöllisiä tuloja.
Olosuhteiden muuttuessa kumpi tahansa osapuoli voi hakea muutosta elatusapua koskevaan tuomioistuimen päätökseen tai sitä koskevaan sopimukseen. Tilanteen mukaan on mahdollista pyytää joko elatusvelvollisuuden peruuttamista tai elatusavun korottamista tai alentamista. Elatusavun tarkistamisen edellytyksenä on joko elatusapuun oikeutetun tarpeiden lisääntyminen tai väheneminen tai elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksien lisääntyminen tai väheneminen.
Puolassa elatusavun määrää ei ole määritetty kiinteästi eikä myöskään tiettynä osuutena elatusvelvollisen tuloista. Vuonna 2014 vähimmäisbruttopalkka oli 1 680 złotya (noin 400 euroa) kuussa, ja vuonna 2013 keskimääräiset bruttotulot olivat 3 650 złotya (noin 900 euroa) kuussa. Vuonna 2015 vähimmäisbruttopalkka oli 1 750 złotya, vuonna 2016 1 850 złotya, vuonna 2019 2 250 złotya ja vuonna 2020 2 600 złotya kuussa. Käytännössä valtaosa tuomioistuimen määräämistä elatusapumaksuista on 300–1 000 złotya kuussa lasta kohti. Elatusavun määrää ei tarkisteta eikä indeksoida automaattisesti lapsen iän tai inflaation perusteella.
Maksuvelvollisuus kuuluu täytäntöönpanoasiakirjassa mainitulle velalliselle. Puolan tuomioistuimissa elatusapu määritellään yleensä złotyina. Maksu on suoritettava suoraan alaikäisen lapsen lailliselle edustajalle (käteisenä tai pankkisiirtona) kuukausittain, yleensä kuukauden 10. päivään mennessä. Maksuviivästyksistä peritään puuttuvalta osuudelta korkoa (vuosikorko 3,6 % 29.5.2020 alkaen; ks. Puolan toimittamat tiedot lakisääteisistä viivästyskoroista).
Periaatteessa elatusmaksusta vastaa siis elatusvelvollinen yksin. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, elatusapuun oikeutettu voi esittää hakemuksen, jonka nojalla toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen eli ulosottomies (komornik) aloittaa täytäntöönpanomenettelyn. Elatusapupäätöksen täytäntöönpano voidaan panna vireille myös viran puolesta sen alioikeuden hakemuksesta, joka teki päätöksen elatusavun suuruudesta. Elatusapuun oikeutettu voi myös esittää elatusvelvollisen työnantajalle tai tämän eläkkeen maksavalle laitokselle täytäntöönpanokelpoisen päätöksen ja vaatia niitä vähentämään elatusapumaksut elatusvelvolliselle maksettavista määristä. Maksajan on noudatettava vaatimusta.
Hakemus täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseksi elatusapuvelvollista vastaan voidaan toimittaa mihin tahansa ulosottomiehen toimistoon. Sen sijaan täytäntöönpanoa elatusvelvollisen kiinteästä omaisuudesta on haettava siltä ulosottomieheltä, jonka tuomiopiirissä velallisella on kotipaikka.
Jos elatusvelvollinen ei maksa hänelle määrättyjä elatusmaksuja vapaaehtoisesti, ne voidaan periä häneltä pakkotäytäntöönpanon avulla (ks. vastaus kohtaan 9).
Lisäksi rikoslain 209 §:ssä säädetään (Puolan säädöskokoelma 88/1997, 553 kohta), että sille, joka laiminlyö velvollisuutensa maksaa elatusapua, jonka määrä on vahvistettu tuomioistuimen päätöksessä, tuomioistuimessa tai muun viranomaisen edessä tehdyssä tai muussa sopimuksessa, voidaan määrätä sakkoa, yhdyskuntaseuraamus tai enintään vuosi vankeutta, jos laiminlyönnin vuoksi maksamattoman elatusavun määrä vastaa yhteensä vähintään kolmea säännöllisesti suoritettavaa maksua tai jos muutoin kuin säännöllisesti suoritettavan maksun myöhässä oleva määrä vastaa vähintään kolmen kuukauden elatusapua. Jos rikoksentekijä aiheuttaa sen, että elatusapuun oikeutettu ei pysty huolehtimaan perustoimeentulostaan, rikoksentekijälle voidaan määrätä sakkoa, yhdyskuntaseuraamus tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Syyte voidaan nostaa elatusapuun oikeutetun vaatimuksesta tai sosiaaliavustuslaitoksen tai sellaisen laitoksen toimesta, joka vastaa toimista elatusapuvelallista vastaan. Jos elatusapuun oikeutetulle on myönnetty perhe-etuus tai rahallinen korvaus siitä, että elatusavun täytäntöönpano ei ole tuottanut tulosta, syyte nostetaan viran puolesta.
Toimivaltainen viranomainen voi myös hakea elatusvelvollisen ajokortin takavarikointia elatusapuun oikeutetuille annettavasta avusta 7 päivänä syyskuuta 2007 annetun lain 5 §:n 3 momentin 2 alamomentin nojalla (Puolan säädöskokoelma 192/2007, kohta 1378).
Jos täytäntöönpano ei tuota tulosta, ulosottomies voi tehdä hakemuksen elatusvelvollisen kirjaamisesta maksukyvyttömyysrekisteriin.
Siviiliprosessilain 1083 §:n 2 momentin nojalla elatusrästit voidaan ulosmitata elatusvelvollisen pankkitilillä olevista varoista kokonaisuudessaan.
Siviiliprosessilain 833 §:n 1 momentin nojalla työtuloista voidaan täytäntöönpanomääräyksen perusteella ulosmitata määrätty osa työlainsäädännön mukaisesti. Yleensä tämä osuus on 60 prosenttia palkasta. Myös valtiokonttorin tiettyihin tarkoituksiin myöntämistä varoista, kuten apurahoista ja avustuksista, voidaan ulosmitata kolme viidesosaa (siviiliprosessilain 831 §:n 1 momentin 2 kohta).
Siviiliprosessilain 829 §:n nojalla täytäntöönpanon ulkopuolelle suljetaan seuraavat:
1) henkilökohtaiset ja kotitaloustavarat, liinavaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joiden voidaan kohtuudella katsoa täyttävän velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten perustarpeet, sekä vaatteet, joita velallinen tarvitsee virka- ja työtehtäviensä hoitamiseen
2) elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen perheensä tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi
3) yksi lehmä, kaksi vuohta tai kolme lammasta, jotka ovat välttämättömiä velallisen ja hänen huollettaviensa toimeentuloa varten, sekä riittävästi rehua ja kuivikkeita seuraavaan satoon asti
4) velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta
5) mikäli velallinen saa säännöllisesti kiinteää palkkaa, se rahasumma, joka vastaa täytäntöönpanosta vapautettua palkan osaa seuraavaan maksupäivään asti, ja mikäli velallinen ei saa kiinteää palkkaa, rahasumma, joka tarvitaan velallisen ja hänen perheensä ylläpitoon kahden viikon ajan
6) opiskelutarvikkeet, henkilökohtaiset paperit, ansiomerkit ja uskonnonharjoittamisessa käytettävät esineet sekä jokapäiväiset käyttöesineet, jotka voidaan myydä vain niiden arvoa selvästi alempaan hintaan, mutta joilla on velallisen kannalta merkittävä käyttöarvo
8) lääkkeistä 6 päivänä syyskuuta 2001 annetussa laissa (Prawo farmaceutyczne) (Puolan säädöskokoelma 2019, kohta 499, sellaisena kuin se on muutettuna) tarkoitetut lääkkeet, jotka lääketieteellisestä toiminnasta annetuissa säännöksissä tarkoitettu terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee toimiakseen asianmukaisesti kolmen kuukauden ajan, sekä lääkinnällisistä laitteista 20 päivänä toukokuuta 2010 annetussa laissa (Ustawa o wyrobach medycznych) (Puolan säädöskokoelma Nro 107, kohta 679, sekä 102/2011, kohta 586; ja 113/2011, kohta 637) tarkoitetut tällaisen yksikön toiminnan kannalta välttämättömät lääkinnälliset laitteet
9) velallisen tai hänen perheenjäsentensä vamman edellyttämät apuvälineet.
Siviiliprosessilain 833 §:n 6 momentin nojalla täytäntöönpanon ulkopuolelle on suljettu myös elatusavusta saatavat tulot, rahallinen korvaus siitä, että elatusavun täytäntöönpano ei ole tuottanut tulosta, perheavustukset ja hoito- ja synnytyslisät, täysorvoille maksettavat lisät, omaishoitajien tuki, sosiaaliavustukset, integroitumistuki, lapsilisä sekä raskaana olevien naisten ja perheiden tukemisesta 4 päivänä marraskuuta 2016 annetun lain (ns. Elämän puolesta -laki) 10 §:ssä tarkoitettu kertaluonteinen etuus (Puolan säädöskokoelma 2019, kohta 473).
Lisäksi se, mitkä maataloutta harjoittavan viljelijän omaisuuteen kuuluvat esineet on jätettävä ulosmittauksen ulkopuolelle, on määritelty oikeusministerin yhteisymmärryksessä maatalous- ja valtiovarainministerin kanssa antamalla asetuksella (830 §).
Lisäksi siviiliprosessilain 831 §:ssä säädetään, että täytäntöönpanon ulkopuolelle on suljettu sosiaaliavusta 12 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa laissa tarkoitetut sosiaaliavustukset (Puolan säädöskokoelma 2013, 182 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna) sekä velalliselle valtion talousarviosta tai kansallisesta terveysrahastosta (Narodowy Fundusz Zdrowia) maksettavat saatavat, jotka perustuvat julkisista varoista rahoitettavista terveydenhoitopalveluista 27 päivänä elokuuta 2004 annettuun lakiin (Puolan säädöskokoelma 164/2008, 1027 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna), siihen asti kun nämä etuudet on myönnetty. Suoja kattaa enintään 75 prosenttia kustakin maksusta, paitsi jos kyseessä ovat viimeksi mainitun lain 5 §:n 41 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut velallisen työntekijöiden tai palveluntarjoajien saatavat.
Perhe- ja huoltajuuslain 137 §:n mukaan elatusapurästit vanhenevat kolmessa vuodessa.
Siviililain 121 §:n 1 momentin mukaan vanhentumisajan kuluminen ei ala, tai jos se on jo alkanut, se keskeytyy, kun kyseessä on lasten elatusapuvaade vanhempiaan vastaan, niin kauan kuin lasten huoltajuus kuuluu vanhemmille.
Jos elatusvelvollinen kyseenalaistaa elatusvelvollisuuden täysi-ikäistä lasta kohtaan, ulosottomies voi pyytää velkojaa esittämään todisteet opiskelun jatkamisesta, tulojen puuttumisesta tai lääketieteellisestä hoidosta, jonka vuoksi hän edelleen tarvitsee elatusvelvollisen taloudellista tukea.
Kuten 4 kohdassa todetaan, elatuskanteen voivat nostaa elatusapuun oikeutetun puolesta mm. sosiaalitoimiston johtaja, tietyt sosiaaliset organisaatiot, sosiaaliavustuksista vastaavan paikallisviranomaisen edustajat ja joissain tapauksissa yleinen syyttäjä. Nämä tahot voivat myös avustaa elatusapuun oikeutettua menettelyssä, joka on jo pantu vireille elatusavun saamiseksi. Tällöin niiden tehtävänä on tukea elatusapuun oikeutettua osapuolta oikeudenkäyntimenettelyssä.
Aluetuomioistuimet avustavat elatusapuun oikeutettuja henkilöitä hakemusten tekemisessä, kun elatusapua on perittävä ulkomailta.
Jos ulkomailla oleskeleva henkilö hakee elatusapua Puolassa asuvalta velalliselta, apua antavat toimivaltaiset keskusviranomaiset: https://www.gov.pl/web/stopuprowadzeniomdzieci/lista-organow-centralnych
Tietoa maksuttoman oikeusavun hakemisesta on osoitteessa https://darmowapomocprawna.ms.gov.pl/pl/
Periaatteet, joiden mukaisesti valtio avustaa elatusapuun oikeutettuja henkilöitä siinä tapauksessa, että elatusapua ei saada perittyä elatusvelvolliselta, määritellään elatusapuun oikeutetuille annettavasta avusta 7 päivänä syyskuuta 2007 annetussa laissa (Puolan säädöskokoelma 1/2009, 7 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna).
Elatusapurahastosta myönnetään tukea vain jos perheen kuukausitulot ovat enintään 800 złotya henkeä kohti; 1. heinäkuuta 2020 alkaen tuloraja on 900 złotya henkeä kohti.
Heinäkuun alussa 2020 otettiin käyttöön periaate ”złoty złotysta” (złotówka za złotówkę), jonka mukaan tukea leikataan, jos perheen tulot henkeä kohti ovat yli 900 złotya kuussa. Tällöin elatusapurahastosta maksettavasta tuesta vähennetään määrä, jonka verran henkeä kohti lasketut tulot ylittivät tulorajan (lain 9 §:n 2 a momentti). Tukea ei myönnetä, jos sen määrä olisi alle 100 złotya (9 §:n 2 b momentti).
Hakemus jätetään sen kunnan tai kaupungin virastoon, jossa elatusapuun oikeutettu asuu. Rahastosta voidaan myös myöntää tukea kunnallisille yksiköille, esimerkiksi sosiaalitoimistolle.
Elatustukea ei kuitenkaan myönnetä, jos tukeen oikeutettu asuu täysihoidon tarjoavassa laitoksessa (esim. perhetukikeskuksessa, lastenkodissa, kasvatuslaitoksessa tai vankilassa) tai sijaisperheessä tai jos hän elää avioliitossa tai hänellä on lapsi ja hänellä on oikeus kotitaloustukeen.
Lakia sovelletaan vain jos elatusapuun oikeutetun asuinpaikka on Puolassa sinä aikana, jolta avustusta myönnetään.
Lisätietoja on saatavana osoitteessa https://www.gov.pl/web/rodzina/wiadczenia-z-funduszu-alimentacyjnego
Jos elatusvelvollinen asuu ulkomailla ja elatusapuun oikeutettu Puolassa, viimeksi mainitun asuinpaikan mukaan toimivaltainen aluetuomioistuin (sąd okręgowy) voi auttaa häntä elatusvaateen laatimisessa antamalla hänelle tarvittavat tiedot ja auttamalla häntä tarvittavien hakemusten laatimisessa ja tarkistamalla, että hakemus on asianmukaisesti täytetty.
Kyllä.
Aluetuomioistuin täyttää toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 4/2009 olevan lomakkeen A osan.
Luettelo keskusviranomaisena toimivista aluetuomioistuimista (sąd okręgowy)
Tuomioistuin |
Osoite |
Puhelin: (+48) |
Faksi: (+48) |
Sähköpostiosoite |
Sąd Okręgowy w Białymstoku |
ul. Marii Skłodowskiej-Curie 1 15-950 Białystok |
85 7421517 |
85 7421517 |
|
Sąd Okręgowy w Bielsku-Białej |
ul. Cieszyńska 10 43-300 Bielsko-Biała |
33 4990424 33 4990488 |
33 4990488 |
|
Sąd Okręgowy w Bydgoszczy |
ul. Wały Jagiellońskie 2 85-128 Bydgoszcz |
52 3253155 |
52 3253255 |
|
Sąd Okręgowy w Częstochowie |
ul. Dąbrowskiego 23/35 42-200 Częstochowa |
34 3684425 |
34 3684420 |
|
Sąd Okręgowy w Elblągu |
pl. Konstytucji 1 82-300 Elbląg |
55 6112409 55 6112408 |
55 6112215 |
|
Sąd Okręgowy w Gdańsku |
ul. Nowe Ogrody 30/34 80-803 Gdańsk |
58 3213119 [alimenty] 58 3213141 [kierownik Oddziału Administracyjnego] |
58 3213234 |
|
Sąd Okręgowy w Gliwicach |
ul. Kościuszki 15 44-100 Gliwice |
32 3380052 |
32 3380102 |
|
Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim |
ul. Mieszka I 33 66-400 Gorzów Wielkopolski |
95 7256718 95 7256702 |
95 7202807 95 7256790 |
|
Sąd Okręgowy w Jeleniej Górze |
al. Wojska Polskiego 56 58-500 Jelenia Góra |
75 6415113 |
75 6415113 |
|
Sąd Okręgowy w Kaliszu |
al. Wolności 13 62-800 Kalisz |
62 7657764 |
62 7574936 |
|
Sąd Okręgowy w Katowicach |
ul. Francuska 38 40-028 Katowice |
32 6070183 32 7836806 |
32 6070184 |
|
Sąd Okręgowy w Kielcach |
ul. Seminaryjska 12 a 25-372 Kielce |
41 3402320 |
41 3402320 |
|
Sąd Okręgowy w Koninie |
ul. Energetyka 5 62-510 Konin |
63 2451443 63 2423022 +172 |
63 2426569 |
|
Sąd Okręgowy w Koszalinie |
ul. Waryńskiego 7 75-541 Koszalin |
94 3428750 |
94 3428897 |
|
Sąd Okręgowy w Krakowie |
ul. Przy Rondzie 7 31-547 Kraków |
12 6195241 12 6195262 12 6195204 |
12 6195665 |
|
Sąd Okręgowy w Krośnie |
ul. Sienkiewicza 12 38-400 Krosno |
13 4373671 13 4373673 |
13 4320570 |
|
Sąd Okręgowy w Legnicy |
ul. Złotoryjska 40 59-220 Legnica |
76 7545036 |
76 7545107 76 7545012 |
|
Sąd Okręgowy w Lublinie |
ul. Krakowskie Przedmieście 43 20-076 Lublin |
81 4601004 |
81 4601013 |
|
Sąd Okręgowy w Łomży |
ul. Dworna 16 18-400 Łomża |
86 2166281 862154254 |
86 2166753 |
|
Sąd Okręgowy w Łodzi |
XI Wydział Wizytacyjny Plac Dąbrowskiego 5 90-921 Łódź (pokój 118) |
42 6778799 |
42 2126082 |
|
Sąd Okręgowy w Nowym Sączu |
ul. Pijarska 3 33-300 Nowy Sącz |
18 4482145 |
18 4482185 |
|
Sąd Okręgowy w Olsztynie |
ul. Dąbrowszczaków 44A 10-543 Olsztyn |
89 5216049 |
89 6123838 |
|
Sąd Okręgowy w Opolu |
pl. Daszyńskiego 1 45-064 Opole |
77 5418134 |
77 5418109 |
|
Sąd Okręgowy w Ostrołęce |
ul. Gomulickiego 5 07-410 Ostrołęka |
29 7650130 |
29 7650181 |
|
Sąd Okręgowy w Piotrkowie Trybunalskim |
ul. Słowackiego 5 97-300 Piotrków Trybunalski |
44 6494121 44 6494159 |
44 6478919 |
administracja@piotrkow-tryb.so.gov.pl [tärkein] |
Sąd Okręgowy w Płocku |
pl. Narutowicza 4 09-404 Płock |
24 2697320 24 2697364 |
24 2625253 |
|
Sąd Okręgowy w Poznaniu |
ul. Stanisława Hejmowskiego 2 61-736 Poznań |
61 6283730 61 6283731 61 6283734 |
61 6283739 |
|
Sąd Okręgowy w Przemyślu |
ul. Konarskiego 6 37 - 700 Przemyśl |
16 6761336 |
16 6761353 |
|
Sąd Okręgowy w Radomiu |
ul. Marszałka J. Piłsudskiego 10 26-600 Radom |
48 6776780 48 6776788 |
48 3680287 |
|
Sąd Okręgowy w Rybniku |
ul. Józefa Piłsudskiego 33 44-200 Rybnik |
32 7840578 |
32 7840402 |
|
Sąd Okręgowy w Rzeszowie |
Plac Śreniawitów 3 35-959 Rzeszów |
17 8756394 |
17 8627265 |
|
Sąd Okręgowy w Siedlcach |
ul. Sądowa 2 08-110 Siedlce |
25 6407846 |
25 6407812 |
|
Sąd Okręgowy w Sieradzu |
al. Zwycięstwa 1 98-200 Sieradz |
43 8266650 43 8266607 |
43 8271014 |
|
Sąd Okręgowy w Słupsku |
ul. Zamenhofa 7 76-200 Słupsk |
59 8469543 59 8469513 |
59 8469424 59 8469429 |
|
Sąd Okręgowy w Suwałkach |
ul. Waryńskiego 45 16-400 Suwałki |
87 5631213 87 5631300 |
87 5631303 |
|
Sąd Okręgowy w Szczecinie |
ul. Małopolska 17 70-227 Szczecin |
91 4830170 |
91 4830170 |
amazur@szczecin.so.gov.pl [sprawy alimentacyjne] |
Sąd Okręgowy w Świdnicy |
pl. Grunwaldzki 14 58-100 Świdnica |
74 8518 287 |
74 8518270 |
|
Sąd Okręgowy w Tarnobrzegu |
ul. Sienkiewicza 27 39-400 Tarnobrzeg |
15 688 2500 |
15 6882678 15 8229756 |
|
Sąd Okręgowy w Tarnowie |
ul. J. Dąbrowskiego 27 33-100 Tarnów |
14 6887409 |
14 6887417 |
|
Sąd Okręgowy w Toruniu |
ul. Piekary 51 87-100 Toruń |
56 6105609 |
56 6555706 |
|
Sąd Okręgowy w Warszawie |
al. „Solidarności” 127 00-898 Warszawa |
22 440 11 54 [alimenty] 22 6544443 |
22 6544411 |
m.karcz@warszawa.gov.pl [do września 2020 r.] |
Sąd Okręgowy Warszawa-Praga w Warszawie |
ul. Poligonowa 3 04-051 Warszawa |
22 4177393 |
||
Sąd Okręgowy we Włocławku |
ul. Wojska Polskiego 22 87-800 Włocławek |
54 4120365 |
54 4118575 |
|
Sąd Okręgowy we Wrocławiu |
ul. Sądowa 1 50-950 Wrocław |
71 3704391 |
71 7482964 |
|
Sąd Okręgowy w Zamościu |
ul. Wyszyńskiego 11 22-400 Zamość |
84 6316927 84 6316928 |
84 6316993 |
|
Sąd Okręgowy w Zielonej Górze |
pl. Słowiański 1 65-069 Zielona Góra |
68 3220221 |
68 4567769 |
e.branicka@zielona-gora.so.gov.pl |
Toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 55 artiklan mukaisesti hakemusta ei tarvitse toimittaa hakijan jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä, vaan hakemus voidaan toimittaa suoraan toimivaltaiselle Puolan tuomioistuimelle (jos asetuksen IV ja VI luvussa ja Puolan siviiliprosessilaissa asetetut muodolliset vaatimukset täyttyvät).
Välittävinä eliminä toimivien tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavissa seuraavalla verkkosivulla:
https://www.gov.pl/web/stopuprowadzeniomdzieci/lista-organow-centralnych
Asetukseen liitetyissä ilmoituksissa mainitut muiden valtioiden välittävät elimet antavat elatusapuun oikeutetulle kaikki tämän tarvitsemat tiedot ja auttavat häntä vaadittujen asiakirjojen täyttämisessä sekä tarkistavat, että hakemus on muodollisesti oikein täytetty, ennen kuin toimittavat hakemuksen ulkomaille.
Jos elatusvelvollisuuden täytäntöönpanoa on haettava tuomioistuimelta ja asia kuuluu asetuksen (EY) N:o 4/2009 soveltamisalaan, ulkomailla asuva hakija voi käyttää asetuksessa säädettyä menettelyä ja kääntyä asuinvaltionsa välittävän elimen puoleen tai hakea toimivaltaiselta tuomioistuimelta ulkomailla annetun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julkistamista (ks. 5 kohta). Täytäntöönpanohakemukset voi toimittaa minkä tahansa ulosottomiehen toimistoon.
Jos elatusapuun oikeutettu asuu maassa, jonka kanssa Puola on tehnyt yleissopimuksen tai kahdenvälisen sopimuksen elatusapupäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, tarvittava apu myönnetään kyseisen sopimuksen mukaisesti. Yleensä kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään, että on käännyttävä suoraan puolalaisen tuomioistuimen puoleen tai että hakemus on tehtävä puolalaiselle tuomioistuimelle sen maan tuomioistuimen välityksellä, joka on tehnyt elatusapupäätöksen. Viimeksi mainitussa tapauksessa hakemus toimitetaan toimivaltaiselle tuomioistuimelle keskusviranomaisten välityksellä. Yleensä näitä ovat oikeusministeriöt tai muut New Yorkin yleissopimuksessa nimetyt elimet:
http://treaties.un.org/doc/Publication/MTDSG/Volume%20II/Chapter%20XX/XX-1.en.pdf
Tuomioistuinten yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa
https://www.gov.pl/web/sprawiedliwosc/znajdz-wybrany-sad-powszechny
Ulosottomiesten yhteystiedot ovat saatavilla osoitteessa http://komornik.pl/
Kyllä, 18. kesäkuuta 2011 lähtien.
Ei aiheellinen.
Puolassa sovelletaan 17 päivänä joulukuuta 2004 annettua lakia EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa yksityisoikeudellisissa asioissa myönnettävästä oikeusavusta (Puolan säädöskokoelma 10/2005, 67 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna) ja oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset 27 päivänä tammikuuta 2003 annettua neuvoston direktiiviä 2003/8/EY (EYVL L 26, 31.1.2003, s. 41). Ne täyttävät siviiliprosessilaissa ja siviiliasioiden oikeudenkäyntimaksuista annetussa laissa säädetyt vaatimukset. Jos osapuoli hakee tiettyä konkreettista apua (esim. asianajajan nimeämistä, asiakirjakäännöksiä, matkakulujen korvaamista), hänen on ilmoitettava tästä asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle käyttäen EU:n yhteistä lomaketta https://e-justice.europa.eu/contentPresentation.do?clang=pl&idTaxonomy=157.
Puolan keskusviranomainen voi määrätä toimivaltaisen viranomaisen tekemään sosiaaliselvityksen elatusvelvollisen taloudellisesta tilanteesta. Oikeusperustana on 28 päivänä huhtikuuta 2011 annettu laki siviiliprosessilain ja eräiden muiden lakien uudistamisesta (28 päivänä huhtikuuta 2011 annettu laki, jolla muutetaan siviiliprosessilakia ja lakia EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa yksityisoikeudellisissa asioissa myönnettävästä oikeusavusta sekä oikeusavusta riita-asioiden ratkaisemiseksi sovintomenettelyssä ennen oikeudenkäyntimenettelyn aloittamista (Puolan säädöskokoelma 129/2011, 735 kohta).
Jos elatusvelvollisen tai asianosaisen olinpaikka ei ole tiedossa, oikeusministeriö tekee tiedusteluja keskus- ja paikallisrekistereissä (mm. PESEL.SAD-tietokannan avulla) sen selvittämiseksi, mille tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle toimivalta asiassa kuuluu tai antaakseen vastauksen erityistoimenpiteitä koskevaan pyyntöön. Jotta voitaisiin varmistaa 51 artiklassa kuvattujen tehtävien täytäntöönpano, oikeusperustaan, rahoitukseen tai keskusviranomaisen henkilöstöön ei tällä hetkellä suunnitella muutoksia.
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.