Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa

Mistä rikoksista korvausta voi saada?

Voit hakea korvausta, jos olet joutunut Kroatian alueella tehdyn tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi ja siitä on aiheutunut vakava ruumiinvamma tai vakava terveyshaitta tai jos olet tällaisen teon seurauksena kuolleen henkilön huollettava.

Väkivaltarikoksia ovat

1. tahalliset rikokset, joissa on käytetty väkivaltaa tai loukattu toisen henkilön seksuaalista koskemattomuutta;
2. rikokset, joilla vaarannetaan ihmishenkiä ja omaisuutta yleisesti vaarallisena pidetyllä toiminnalla tai aiheutetaan yhden tai useamman henkilön kuolema, vakava ruumiinvamma tai vakava terveyshaitta jotain välinettä käyttäen ja jotka ovat rikoslain mukaan tahallisen rikoksen vakavia muotoja.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

• Yleisesti ottaen vahingoista ei makseta korvausta. Jotta korvausta voi saada, väkivaltarikoksen on pitänyt aiheuttaa vakava ruumiinvamma, vakava terveyshaitta tai kuolema.
• Välittömillä uhreilla on oikeus enintään 35 000 kunan korvaukseen ansionmenetyksestä, jos on tapahtunut vakavan ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttanut väkivaltarikos ja jos voidaan osoittaa, että tämä on johtanut ansionmenetykseen – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
• Välittömillä uhreilla on oikeus sairauskulujen korvaukseen, jos on tapahtunut vakavan ruumiinvamman tai terveyshaitan aiheuttanut väkivaltarikos ja jos voidaan osoittaa, että tästä on aiheutunut sairauskuluja, jotka uhrin on täytynyt maksaa itse – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Näitä sairauskuluja voidaan vaatia korvattavaksi enintään Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäismäärään asti, mikäli kyseiset kulut hyväksytään, ja vain, jos välittömällä uhrilla ei ole oikeutta kulukorvaukseen sairausvakuutuksen perusteella.
• Välillisillä uhreilla on oikeus korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä, jos välitön uhri on kuollut väkivaltarikoksen seurauksena ja jos voidaan osoittaa, että välillinen uhri on siksi menettänyt lakisääteisen elatusapunsa – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos välillinen uhri on oikeutettu pakollisesta eläkevakuutusjärjestelmästä maksettaviin etuuksiin, hänellä ei ole oikeutta korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä. Välillisille uhreille voidaan myöntää yhteensä enintään 70 000 kunaa korvauksena lakisääteisen elatusavun menetyksestä.
• Tahallisen väkivaltarikoksen välittömänä uhrina kuolleen henkilön hautauskulut maksaneet henkilöt ovat oikeutettuja kyseisten kulujen korvaukseen, jos he voivat osoittaa maksaneensa ne – edellyttäen, että kaikki muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Hautauskulut voidaan korvata 5 000 kunaan asti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

• Kyllä, rikoksen uhrina kuolleen henkilön omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta lakisääteisen elatusavun menetyksestä sekä korvauksen tavanomaisista hautauskuluista.
• Lainsäädännössä nämä omaiset tai perheenjäsenet katsotaan välillisiksi uhreiksi. Omaisia tai perheenjäseniä (eli laissa tarkoitettuja välillisiä uhreja ovat av(i)opuolisot, lapset, vanhemmat, adoptiolapset ja -vanhemmat, äiti-, isä- ja lapsipuolet ja samaa sukupuolta olevat kumppanit, joiden kanssa välitön uhri asui; isovanhemmat ja lapsenlapset vain, jos he ovat itse välittömiä uhreja, jos he asuivat pysyvästi yhdessä ja jos isovanhemmat ovat korvanneet välittömän uhrin vanhemmat.
• Muiden parisuhteiden kuin avioliiton sekä samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen olemassaolo arvioidaan Kroatian lainsäädännön mukaisesti.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

• Ei, omaiset tai huollettavat perheenjäsenet eivät voi saada korvausta, jos uhri on selvinnyt rikoksesta hengissä.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

• Korvaukseen ovat oikeutettuja ainoastaan uhrit, jotka ovat Kroatian kansalaisia tai joiden asuinpaikka on Kroatiassa tai jotka ovat jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisia tai joiden asuinpaikka on EU:n alueella.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Ei, uhri ei voi hakea korvausta Kroatiassa, jos rikos on tehty jonkin muun valtion alueella. Kroatia maksaa korvauksia vain, jos laissa säädetyt edellytykset ja vaatimukset täyttyvät ja jos väkivaltarikos on tehty sen alueella.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

• Kyllä, jotta korvausta voidaan hakea, poliisin tai syyttäjänviraston on kirjattava rikos tai siitä on ilmoitettava niille.
• Korvaushakemukseen on liitettävä poliisin todistus siitä, että rikos on kirjattu tai siitä on tehty ilmoitus.
• Poliisin on uhrin pyynnöstä annettava todistus, jossa vahvistetaan, että rikos on ilmoitettu tai kirjattu.

Onko odotettava mahdollisen poliisi- tai rikostutkinnan tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

• Ei.
• Korvausta voidaan hakea riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tiedossa ja onko rikosoikeudellinen menettely aloitettu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

• Ei.
• Hakemuksen tekeminen rikosuhrien korvauksista annetun lain (Zakon o novčanoj naknadi žrtvama kaznenih djela, jäljempänä ’laki’) nojalla ei sulje pois uhrin oikeutta hakea korvausta rikoksentekijältä.
• Jos uhri on hakenut korvausta lain nojalla ja käyttänyt oikeuttaan saada korvausta suoraan rikoksentekijältä, tämä korvaus sisällytetään uhrin lain nojalla vaatimaan korvaukseen.
• Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa korvausvaatimuksen kokonaan, lain nojalla tehty korvaushakemus hylätään. Jos korvaushakemusta koskeva menettely on jo päätetty, mutta maksua ei ole vielä suoritettu, tehdään päätös korvauksen maksamatta jättämisestä.
• Jos valtio on jo suorittanut uhrille maksun lain nojalla ja uhri saa täyden tai osittaisen korvauksen rikoksentekijältä, valtiolla on takaisinsaantioikeus uhrin rikoksentekijältä saamaan korvaukseen, mutta enintään uhrille maksamaansa määrään asti.
• Saatuaan valtiolta lain nojalla korvauksen uhrilla ei enää ole oikeutta vaatia korvausta rikoksentekijältä, koska valtiolla on takaisinsaantioikeus uhrin rikoksentekijältä saamaan korvaukseen.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

• Kyllä. Hakijan on liitettävä korvausvaatimukseensa kaikki yleisesti vaaditut asiakirjat, jotka luetellaan virallisessa hakemuslomakkeessa, joka toimitetaan riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu tai tuomittu tai rikosoikeudellinen menettely aloitettu.
• Yleensä vaatimuksen tueksi on esitettävä poliisin todistus siitä, että rikos on kirjattu tai ilmoitettu, todistus kansalaisuudesta, asuinpaikkatodistus, uhrin kuolintodistus, hakijan varmennettu vakuutus siitä, ettei hän ole käyttänyt rikosuhrien korvauksista annettuun lakiin perustuvaa oikeuttaan saada korvausta minkään muun oikeusperustan nojalla, uhrin terveyttä koskevat asiakirjat, joiden perusteella korvausta haetaan (todistus sairaalassaolosta, lääketieteelliset tulokset ja raportit, kotiuttamisraportti, sairauslomaraportti, terveydenhoitoon liittyvät kuitit), kuitit tavanomaisista hautauskuluista sekä muut asiaan liittyvät todistukset tai asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä korvauksesta päätettäessä

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

• Kyllä, hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemuksessa mainittu rikos tehtiin.
• Jos uhri ei ole perustelluista syistä voinut tehdä hakemusta määräajassa, hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa näiden syiden olemassaolon päättymisestä ja viimeistään kolmen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. (Uhrin on ilmoitettava perustellut syyt ja todistettava ne.)
• Jos uhri on alaikäinen tai oikeustoimikelvoton eikä hänen laillinen edustajansa ole tehnyt hakemusta kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona rikos tehtiin, kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua päivästä, jona alaikäinen täyttää 18 vuotta tai jona rikosoikeudellinen menettely on pantu vireille sen jälkeen, kun henkilöstä on tullut täysi-ikäinen, tai päivästä, jona henkilöstä on tullut uudelleen oikeustoimikelpoinen.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset vahingot:

• vahingosta aiheutuneet terveydenhoitokulut (avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
  • Välittömällä uhrilla on oikeus saada korvausta terveydenhoitokuluista Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäismäärään asti. Nämä kulut hyväksytään vain, jos välittömällä uhrilla ei ole oikeutta kulukorvaukseen sairausvakuutuksesta.
• vahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (esim. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen ja fysioterapia, asuntoon tehtävät mukautukset ja erityisapuvälineet)
  • Ks. vastaus ensimmäiseen kohtaan (oikeus saada korvausta terveydenhoitokuluista Kroatian pakollista sairausvakuutusta koskevissa säännöksissä säädettyyn enimmäismäärään asti).
• pysyvä vammautuminen (invaliditeetti ja muut pysyvät vammat)
  • ansionmenetykset hoidon aikana ja sen jälkeen (myös alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)
• Välittömillä uhreilla on oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä. Korvaus myönnetään enintään 35 000 kunan suuruisena kertasuorituksena.
  • ansaintamahdollisuuksien menetys
  • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)
  • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista
  • muut.

– aineettomat (psyykkiset) vahingot:

• Ei.
  • uhrin kipu tai kärsimys
• Ei.

b) Oikeudenhaltijoiden tai omaisten osalta:

– aineelliset vahingot:

• hautauskulut

Tavanomaiset hautauskulut, enintään 5 000 kunaa.

• terveydenhoitokulut (esim. perheenjäsenen saama terapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)
• elatusavun tai ansaintamahdollisuuksien menetys

Välillisellä uhrilla, jolle väkivaltarikoksen seurauksena kuollut välitön uhri on maksanut elatusapua, on oikeus korvaukseen lakisääteisen elatusavun menetyksestä. Tämä korvaus myönnetään kertasuorituksena vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella, joissa lähtökohtana on pienin eläkevakuutuslain (Zakon o mirovinskom osiguranju) mukainen perhe-eläke ja jotka lasketaan viiden vuoden eläkekertymän ja välillisen uhrin elatusavun odotetun keston mukaan. Korvaus myönnetään vain, jos välillisellä uhrilla ei ole oikeutta lakisääteisen eläkevakuutuksen etuuksiin. Välillisille uhreille voidaan myöntää yhteensä enintään 70 000 kunaa.

– Aineettomat vahingot:

• Ei.
  • omaisten tai oikeudenhaltijoiden kipu tai kärsimys / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua
• Ei.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

• Korvaus maksetaan kertasummana.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

• Päätettäessä oikeudesta saada korvausta otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömän uhrin toiminta ennen rikosta, rikoshetkellä ja rikoksen jälkeen; välittömän uhrin rooli vahinkojen syntymisen ja laajuuden osalta; ilmoittiko välitön uhri rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja kuinka nopeasti, paitsi jos hän oli perustelluista syistä estynyt; välittömän uhrin yhteistyö poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän saattamiseksi oikeuden eteen; välitön uhri, joka edesauttoi vahingon tapahtumista tai lisäsi sen laajuutta, on oikeutettu vain vastaavassa suhteessa vähennettyyn korvaukseen.
• Korvausvaatimus hylätään, jos todetaan, että uhri osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai on rikollisjärjestön kumppani.
• Korvausvaatimus voidaan hylätä tai korvausta pienentää, jos täyden korvauksen myöntäminen olisi vastoin oikeudenmukaisuusperiaatetta, moraalia tai yleistä järjestystä.
• Välittömän uhrin käyttäytyminen otetaan huomioon päätettäessä välillisen uhrin oikeudesta korvaukseen.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

• Ei mitenkään.
• Hakijan taloudelliset eli toimeentuloon liittyvät olosuhteet eivät periaatteessa vaikuta hakemuksesta tehtävään päätökseen, mutta päätettäessä lakisääteisen elatusavun menetyksestä myönnettävästä korvauksesta taloudelliset seikat saattavat vaikuttaa korvausmahdollisuuksiin.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

• Kyllä.
• Päätettäessä oikeudesta saada korvausta otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömän uhrin toiminta ennen rikosta, rikoshetkellä ja rikoksen jälkeen; välittömän uhrin rooli vahinkojen syntymisen ja laajuuden osalta; ilmoittiko välitön uhri rikoksesta toimivaltaisille viranomaisille ja kuinka nopeasti, paitsi jos hän oli perustelluista syistä estynyt; välittömän uhrin yhteistyö poliisin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa rikoksentekijän saattamiseksi oikeuden eteen; välitön uhri, joka edesauttoi vahingon tapahtumista tai lisäsi sen laajuutta, on oikeutettu vain vastaavassa suhteessa vähennettyyn korvaukseen.
• Korvausvaatimus hylätään, jos todetaan, että uhri osallistuu järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai on rikollisjärjestön kumppani.
• Korvausvaatimus voidaan hylätä tai korvausta pienentää, jos täyden korvauksen myöntäminen olisi vastoin oikeudenmukaisuusperiaatetta, moraalia tai yleistä järjestystä.
• Välittömän uhrin käyttäytyminen otetaan huomioon päätettäessä välillisen uhrin oikeudesta korvaukseen.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

• Rahallinen korvaus lasketaan ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Hakijan on todistettava, että lakisääteiset vaatimukset täyttyvät ja että erityisiä kuluja tai menetyksiä eli vahinkoja on aiheutunut.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

• Laissa ei säädetä myönnettävästä vähimmäismäärästä (mutta rajoitetaan myönnettävän korvauksen enimmäismäärää).

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

• Kyllä, hakijoiden edellytetään ilmoittavan hakemansa korvauksen määrä.
• Ohjeita määrän laskemisesta ei anneta (hakijan on todistettava aiheutuneet kulut tai menetykset).

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

• Joissain tapauksissa kyllä, toisissa taas ei, sen mukaan, mistä lähteestä korvaus on saatu.
• Sairaus-, eläke- tai muun vakuutuksen perusteella ja muista lähteistä saatu korvaus lasketaan mukaan korvausperustaan, joten uhrille myönnettävä korvaus muodostuu sen kokonaiskorvauksen, johon uhrilla on lain nojalla oikeus, sekä uhrin yhdestä tai useammasta muusta lähteestä saaman korvauksen välisestä erotuksesta.
• Välittömän tai välillisen uhrin maksama vapaaehtoinen vakuutus ei vaikuta korvauksen määrään.
• Jos uhri saa korvausta suoraan rikoksentekijältä, se sisällytetään Kroatian valtiolta vaadittavaan korvaukseen. Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa vaatimuksen täysin, vaatimus hylätään. Jos rikoksentekijältä saatu korvaus kattaa vaatimuksen täysin ja jos menettely on jo päätetty, mutta maksua ei ole vielä suoritettu, tehdään päätös uhrille maksettavan korvauksen suorittamatta jättämisestä.
• Jos valtio on jo suorittanut uhrille maksun lain nojalla ja uhri saa täyden tai osittaisen korvauksen rikoksentekijältä, valtiolla on takaisinsaantioikeus uhrin rikoksentekijältä saamaan korvaukseen, mutta enintään uhrille maksamaansa määrään asti.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

• Ei.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

• Laissa ei säädetä täydentävästä tai lisäkorvauksesta.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

• Hakemukseen liitettävät asiakirjat luetellaan virallisessa lomakkeessa. Vaatimuksen tueksi on esitettävä todistus kansalaisuudesta, asuinpaikkatodistus, uhrin kuolintodistus, poliisin todistus siitä, että tapaus on kirjattu tai ilmoitettu rikoksena, hakijan varmennettu vakuutus siitä, ettei hän ole käyttänyt lakiin perustuvaa oikeuttaan saada korvausta minkään muun oikeusperustan nojalla, uhrin terveyttä koskevat asiakirjat, joiden perusteella korvausta haetaan (todistus sairaalassaolosta, lääketieteelliset tulokset ja raportit, kotiuttamisraportti, sairauslomaraportti, terveydenhoitoon liittyvät kuitit), kuitit tavanomaisista hautauskuluista sekä muut asiaan liittyvät todistukset tai asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä korvauksesta päätettäessä.
• Edellä mainitut asiakirjat toimitetaan alkuperäiskappaleina tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

• Lain mukaan hakemusprosessissa ei veloiteta hallinnollisia tai muita maksuja.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

• Lain mukaan toimivaltainen viranomainen, joka päättää rikosuhrien korvaushakemuksista, jos korvaus maksetaan valtion talousarviosta, on rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta (Odbor za novčanu naknadu žrtvama kaznenih djela).
• Jos uhri hakee korvausta rikoksentekijältä, hän voi nostaa vahingonkorvauskanteen rikoksentekijää vastaan toimivaltaisessa rikostuomioistuimessa käytävässä rikosoikeudellisessa menettelyssä.
• Uhri voi voi hakea rikoksentekijältä korvausta myös siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

• Lain mukainen korvausvaatimus toimitetaan rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevälle lautakunnalle tai suoraan oikeusministeriöön seuraavaan osoitteeseen:

Republika Hrvatska
Ministarstvo pravosuđa
Ulica Grada Vukovara 49
10000 ZAGREB

• Jos korvausta rikoksentekijältä haetaan rikosoikeudellisessa menettelyssä, vahingonkorvauskanne toimitetaan siihen tuomioistuimeen, jossa rikosoikeudellista menettelyä rikoksentekijää vastaan käydään.
• Uhri voi hakea rikoksentekijältä korvausta myös siviilioikeudellisessa menettelyssä.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

• Rikosuhrien korvausvaatimusmenettelyssä vastaus on pääsääntöisesti ei, mutta toimivaltainen viranomainen eli lautakunta voi tapauskohtaisesti ja poikkeuksellisesti pyytää osapuolia, todistajia tai tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita todistamaan oikeudessa, jos tämä on tarpeen päätöksen tekemiseksi.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

• Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen 60 päivän kuluessa, jos hakemus on täydellinen ja asianmukainen (kaikki vaadittavat asiakirjat on toimitettu ja kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ja näyttö on esitetty). Jos hakemus on puutteellinen, päätöksen tekeminen voi kestää kauemmin.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

• Päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta hakija voi riitauttaa sen nostamalla hallinto-oikeudellisen kanteen toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

• Lomake ja tiedot ovat saatavilla kaikilla poliisiasemilla, syyttäjänvirastoissa, kunnallisissa ja maakunnallisissa tuomioistuimissa ja sähköisessä muodossa oikeusministeriön (Ministarstvo pravosuđa), sisäministeriön (Ministarstvo unutarnjih poslova), syyttäjälaitoksen (Državno odvjetništvo) sekä kunnallisten ja maakunnallisten tuomioistuinten virallisilla verkkosivuilla.
• Tietoja voi saada soittamalla rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun (Nacionalni pozivni centar za žrtve kaznenih djela i prekršaja) numeroon 116-006.
• Poliisin, syyttäjänvirastojen ja tuomioistuinten on annettava tietoja oikeudesta saada korvausta sekä elimestä, jonka puoleen osapuolen on käännyttävä voidakseen käyttää kyseistä oikeutta, kaikille, joilla on lain nojalla oikeus hakea korvausta Kroatian valtiolta.
• Poliisin, syyttäjänvirastojen ja oikeusministeriön on annettava korvaushakemuksen tekemiseksi tarvittavat lomakkeet kaikille, joilla on lain nojalla oikeus saada korvausta, ja annettava pyynnöstä yleisiä ohjeita ja tietoja hakemuslomakkeen täyttämisestä ja siihen liitettävistä asiakirjoista.
• Oikeusministeriö on julkaissut kroaatin- ja englanninkielisen esitteen, johon on koottu kaikki tiedot oikeudesta korvaukseen, korvauksen saamisen edellytyksistä ja kyseisen oikeuden käyttämisestä. Esitteet ja hakemuslomakkeet ovat saatavilla kroaatiksi ja englanniksi oikeusministeriön ja sisäministeriön verkkosivuilla.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

• Kyllä, ohjeet löytyvät Kroatian oikeusministeriön verkkosivuilta osoitteessa https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156
• Tietoja voi saada soittamalla rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun palvelunumeroon 116-006.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

• Jos hakemus on puutteellinen, vaikeaselkoinen tai sitä ei voida lukea, sitä ei hylätä tämän perusteella, vaan hakijalle ilmoitetaan, mitä tämän on tehtävä tilanteen korjaamiseksi. Tässä mielessä tätä voidaan pitää hakijalle annettavana neuvontana.
• Hakija voi (omalla kustannuksella) palkata valtuutetun henkilön tai lakimiehen laatimaan korvaushakemuksen tai edustamaan häntä menettelyssä.
• Tietoja ja apua uhrien korvaushakemuslomakkeen täyttämiseksi on saatavilla kaikilta poliisiasemilta, syyttäjänvirastoista, kunnallisista ja maakunnallisista tuomioistuimista sekä rikosten ja rikkomusten uhrien kansallisen puhelinpalvelun numerosta 116-006.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

• Kyllä:

https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156

Mitä avustava viranomainen tekee?

• Kroatian oikeusministeriö on avustava viranomainen, jolle hakija voi toimittaa hakemuksen tapauksissa,
• jotka Kroatian lainsäädännössä määritellään rajatylittäviksi (prekogranični slučajevi).
• Avustava viranomainen toimittaa hakemuksen ja sen liitteet mahdollisimman nopeasti sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hakija hakee korvausta. Hakemus liitteineen on laadittava kyseisen maan virallisella kielellä tai muulla sen hyväksymällä kielellä.
• Hakemus on toimitettava Euroopan komission tarkoitusta varten laatimalla lomakkeella.
• Jos kyseisessä maassa hakemuksesta päättävä viranomainen pyytää, että hakijaa, todistajia, tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita tai muita henkilöitä kuullaan Kroatiassa, kuulemisen suorittaa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta, joka laatii kuulemisesta raportin ja toimittaa sen hakemuksesta päättävälle toisen maan viranomaiselle.
• Jos hakemuksesta päättävä toisen maan viranomainen pyytää, että kuuleminen suoritetaan teknisiä apuvälineitä käyttäen, kuuleminen suoritetaan yhteistyössä Kroatian oikeusministeriön kanssa edellyttäen, että kuultava henkilö suostuu siihen.

Käännättääkö avustava viranomainen hakemuksen liiteasiakirjat, jos tämä on edellytyksenä hakemuksen käsittelylle? Jos näin on, kuka maksaa käännöskulut?

Kroatian oikeusministeriö avustavana viranomaisena käännättää hakemuksen sen maan kielelle, jossa korvausta haetaan tai jollekin muulle kyseisen maan hyväksymälle kielelle.

Veloitetaanko hakemuksen lähettämisestä ulkomaille hallinnollisia tai muita maksuja?

• Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset rajatylittävissä tapauksissa?

https://pravosudje.gov.hr/o-ministarstvu/djelokrug-6366/iz-pravosudnog-sustava-6372/podrska-zrtvama-i-svjedocima/6156

Voinko lähettää hakemukseni suoraan tämän maan päättävälle viranomaiselle myös rajatylittävässä tapauksessa (vai pitääkö hakemus toimittaa ensin kotimaani avustavalle viranomaiselle)?

Kyllä, hakemuksen voi toimittaa suoraan tai kirjattuna kirjeenä Kroatian oikeusministeriöön.

Millä kielellä tai kielillä laadittuina päättävä viranomainen hyväksyy:

• korvaushakemuksen?
• liiteasiakirjat?
• Hakemuksen ja liiteasiakirjojen on oltava kroaatinkielisiä. Jos ne on laadittu jollain muulla kielellä, ne on toimitettava yhdessä auktorisoidun kääntäjän tekemän, oikeaksi todistetun käännöksen kanssa.

Jos päättävä viranomainen käännättää toisesta EU-maasta lähetetyn hakemuksen ja/tai liiteasiakirjat, kuka maksaa käännöskulut?

• Päättävä viranomainen ei käännätä hakemusta eikä liiteasiakirjoja eikä maksa käännöskuluja.

Onko (toisesta EU-maasta vastaanotetun) hakemuksen käsittelemisestä tässä maassa maksettava hallinnollisia tai muita kuluja? Jos on, miten ne maksetaan?

Tällaisen hakemuksen käsittelystä ei aiheudu hallinnollisia eikä muita maksuja.

Jos minun on oltava läsnä korvaushakemuksen käsittelyn aikana ja/tai hakemusta koskevaa päätöstä tehtäessä, korvataanko matkakuluni? Miten voin hakea korvausta matkakuluista? Keneen on otettava yhteyttä?

• Jos rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta päättää kutsua hakijan kuultavaksi tai osallistumaan henkilökohtaisesti menettelyyn, hakijan matkakulut korvataan.
• Pääsääntöisesti hakijan ei tarvitse olla läsnä käsittelyn aikana eikä päätöstä tehtäessä, mutta jos häntä, todistajia, tuomioistuimen nimeämiä asiantuntijoita tai muita henkilöitä on kuultava, rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta voi päättävänä viranomaisena pyytää sen toisen EU-maan, jossa korvaushakemus on tehty, toimivaltaista viranomaista suorittamaan kuulemisen.
• Kuuleminen voidaan suorittaa teknisiä apuvälineitä, kuten tietotekniikkaa, sähköisiä viestintäverkkoja ja muita kuvan- ja äänentoistolaitteita käyttäen. Tällöin kuulemisen suorittaa päättävä viranomainen eli rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta.

Jos joudun olemaan läsnä henkilökohtaisesti, järjestetäänkö minulle tulkki?

• Kyllä.

Hyväksytäänkö tai tunnustetaanko asuinmaani lääkärin antama lääkärintodistus vai onko tämän maan lääketieteellisten asiantuntijoiden tehtävä minulle lääkärintarkastus / tarkastettava minulle aiheutunut vahinko?

• Terveydentilaa koskevat ulkomaiset asiakirjat hyväksytään, mutta rikoksen uhreille maksettavia korvauksia käsittelevä lautakunta päättävänä viranomaisena tarkastaa ja arvioi ne ja voi tarvittaessa tilata lausunnon lääketieteen asiantuntijalta.

Jos minulle on tehtävä lääkärintarkastus tässä maassa, korvataanko matkakuluni?

• Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

• Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen korvaushakemuksesta noin 60 päivän kuluessa, jos hakemus on täydellinen ja asianmukainen (kaikki vaadittavat asiakirjat on toimitettu ja kaikki päätöksen tekemiseksi tarvittavat tiedot ja näyttö on esitetty). Jos hakemus on puutteellinen, päätöksen tekeminen voi kestää kauemmin.

Millä kielellä saan korvaushakemustani koskevan päätöksen?

• Hakemusta koskeva päätös annetaan kroaatin kielellä.

Jos olen tyytymätön päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

• Päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta hakija voi riitauttaa sen nostamalla hallinto-oikeudellisen kanteen toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

Onko tämän maan sääntöjen mukaan mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

• Ei.

Onko tässä maassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

• Kyllä.