Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Uhrilla on oikeus saada korvausta valtiolta, jos tahallinen rikos on johtanut henkilön kuolemaan tai vakavaan tai kohtalaisen vakavaan loukkaantumiseen, henkilö on joutunut sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan teon tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi tai ihmiskaupan uhriksi tai henkilö on rikoksen seurauksena saanut immuunikatoviruksen (HIV) tai hepatiitti B:n tai C:n.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Valtiolta voi saada korvausta tahallisesta rikoksesta aiheutuneista henkisistä ja fyysisistä kärsimyksistä ja omaisuusvahingoista.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Jos henkilö on kuollut rikoksen seurauksena, hänen omaisensa (kihlattu, puoliso, vanhemmat, isovanhemmat, lapset, lastenlapset, sisarukset ja henkilö, jonka kanssa henkilö on ennen kuolemaansa asunut yhdessä samassa, yhteisessä taloudessa) voidaan rikosoikeudenkäynnissä katsoa rikoksen uhriksi.

Jos rikos johtaa henkilön kuolemaan tai jos rikoksen uhri kuolee eikä hän ole vaatinut valtiolta korvausta tai jos hän on vaatinut muttei ole saanut korvausta, omaisella on oikeus saada korvausta valtiolta. Omaisen on kuitenkin pyydettävä kyseistä rikosoikeudellista menettelyä johtavaa tahoa (poliisia, syyttäjänvirastoa tai tuomioistuinta) toteamaan hänet rikoksen uhriksi.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Uhrin omaiset tai huollettavat eivät ole oikeutettuja korvaukseen valtiolta, jos uhri on selvinnyt rikoksesta hengissä. Tällöin uhri on itse oikeutettu saamaan valtiolta korvauksen.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU-maan kansalainen?

Valtiolta voi saada korvausta, vaikka ei ole EU-maan kansalainen.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Jos rikos on tehty jossakin toisessa EU-maassa, korvauksia voi hakea kyseiseltä EU-maalta joko suoraan tai Latvian oikeusapuviraston (Juridiskās palīdzības administrācija) kautta.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voi hakea korvausta?

Rikoksesta on ensin tehtävä rikosilmoitus poliisille.

Valtiolta voi hakea korvausta vasta, kun vireillä on rikosoikeudellinen menettely, jossa menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin) on todennut hakijan olevan rikoksen uhri.

Onko odotettava mahdollisen rikostutkinnan tai rikosoikeudenkäynnin tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Valtiolta voi hakea korvausta, ennen kuin menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin) on tehnyt lopullisen ratkaisunsa.

Jotta Latvian oikeusapuvirasto voi päättää valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä, menettelyä johtavan tahon (poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen) on annettava oikeusapuvirastolle seuraavat tiedot:

1. rikoksen tekoaika ja -paikka
2. rikostyyppi, rikoksentekijän todettu syyllisyyden muoto tietojen toimittamisen aikaan, rikosoikeudellisen menettelyn aloittamispäivä ja rikosasian viitenumero
3. rikosoikeudellisessa menettelyssä uhriksi todetun henkilön tiedot
4. uhrin edustajaksi rikosoikeudellisessa menettelyssä nimetyn henkilön tiedot, jos uhri käyttää oikeuksiaan edustajan välityksellä
5. rikoksesta aiheutuneen vahingon luonne (henkilön kuolema, vamman vakavuus, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko tai seksuaalinen väkivalta, havaitut ihmiskaupan merkit tai todettu immuunikatovirus- (HIV), hepatiitti B- tai hepatiitti C -tartunta)
6. asiantuntijahavaintojen päivämäärä, asiakirjanumero ja asiantuntijatutkinnan tehneen henkilön nimi
7. niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on todettu uhreiksi samaa henkirikosta koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, ja kyseisten henkilöiden tiedot.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Korvausta ei tarvitse ensin hakea rikoksentekijältä. Valtion myöntämä korvaus ei rajoita uhrin oikeutta vaatia korvausta rikosoikeudellisessa menettelyssä, jos uhri katsoo, ettei vahinkoja ole korvattu kokonaan. Korvausta voi vaatia missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ennen asian käsittelyn aloittamista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai esittämällä vahingonkorvausvaatimuksen tuomioistuimelle riita-asian oikeudenkäynnissä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Uhri on oikeutettu korvaukseen valtiolta, vaikka rikoksentekijää tai hänen avunantajaansa ei ole tunnistettu tai asetettu rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Valtiolle on esitettävä korvaushakemus, ja siihen on liitettävä menettelyä johtavan tahon (poliisin) antama todistus, jossa on tarvittavat tiedot.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Latvian oikeusapuvirastolta on haettava valtion korvausta kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija on todettu rikoksen uhriksi tai jona hän on saanut tietoonsa korvauksen saamiseen oikeuttavat tosiseikat.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Korvaus valtiolta kattaa rikoksesta aiheutuneet henkiset ja ruumiilliset kärsimykset ja omaisuusvahingot. Eri korvausperusteita ei erotella. Valtion maksaman korvauksen määrä määritetään rikoksesta aiheutuneiden seurausten perusteella rikoksen uhreille maksettavasta valtion korvauksesta annetun Latvian lain (Likums par valsts kompensāciju cietušajiem) mukaisesti.

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Valtio maksaa korvauksen kertasummana korvaushakemuksessa ilmoitetulle pankkitilille.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Rikostyyppi voi vaikuttaa valtion maksaman korvauksen määrään, esimerkiksi jos rikos on tehty erittäin kiihtyneessä mielentilassa tai jos sen yhteydessä on ylitetty välttämättömän itsepuolustuksen rajat tai rikottu henkilön säilöön ottamisen ehtoja. Tällaisissa tapauksissa rikoksen seurausten mukaista valtion maksaman korvauksen määrää pienennetään 50 prosentilla.

Jos Latvian oikeusapuvirasto ei saa pyytämiään tietoja 15 vuorokauden kuluessa, se voi päättää evätä valtion maksaman korvauksen. Päätös evätä valtion maksama korvaus tällaisessa tapauksessa ei estä hakijaa hakemasta korvausta oikeusapuvirastolta uudelleen asiaankuuluvien menettelyjen mukaisesti.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Taloudellinen tilanne ei vaikuta mahdollisuuksiin saada korvausta valtiolta eikä korvauksen määrään.

Jos uhri on saanut korvausta rikoksesta aiheutuneista vahingoista rikoksentekijältä tai tämän sijasta joltakin toiselta henkilöltä, jo saatu korvaus vähennetään valtion maksaman korvauksen määrästä.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Latvian laissa rikoksen uhreille maksettavasta valtion korvauksesta säädetään muita kriteerejä, jotka voivat vaikuttaa mahdollisuuksiin saada korvausta ja/tai korvauksen määrään. Esimerkkejä:

• Jos rikoksesta on aiheutunut samanaikaisesti useita seurauksia, valtion maksama korvaus määräytyy rikoksen vakavimman seurauksen perusteella.
• Jos henkilö on kuollut rikoksen seurauksena ja rikosoikeudellisessa menettelyssä on todettu uhreiksi useita henkilöitä, valtion maksama korvaus maksetaan uhreille suhteutettuna uhrien lukumäärään.
• Jos korvaus on jo maksettu, kun rikosoikeudellista menettelyä johtava taho (poliisi, syyttäjänvirasto tai tuomioistuin) toteaa jonkin muun henkilön uhriksi samaa henkirikosta koskevassa menettelyssä, hänelle maksetaan valtion korvaus samansuuruisena kuin se on maksettu aiemmin todetulle uhrille (tai uhreille).

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Yksittäiselle rikoksen uhrille maksettavan valtion korvauksen enimmäismäärä vastaa Latviassa voimassa olevaa vähimmäiskuukausipalkkaa viisinkertaisena. Valtion maksaman korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon vähimmäiskuukausipalkka, joka oli voimassa silloin, kun henkilö todettiin rikoksen uhriksi.

Korvausmäärät:

• henkirikoksen yhteydessä: 100 prosenttia
• vakavien ruumiinvammojen yhteydessä tai kun rikos on luokiteltu raiskaukseksi tai seksuaaliseksi väkivallaksi, alaikäiseen kohdistuneeksi sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaksi teoksi tai seksuaaliseksi väkivallaksi tai kun kyse on ihmiskaupasta: 90 prosenttia
• alaikäiseen kohdistuneiden kohtalaisen vakavien ruumiinvammojen yhteydessä tai alaikäiseen tartutetun immuunikatoviruksen (HIV), hepatiitti B:n tai hepatiitti C:n yhteydessä: 70 prosenttia.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Valtion maksaman korvauksen enimmäismäärä on viisi kertaa Latviassa voimassa oleva vähimmäiskuukausipalkka. Valtion maksaman korvauksen vähimmäismäärä on 50 prosenttia korvauksen enimmäismäärästä. Kun vähimmäiskuukausipalkka muuttuu, myös valtion maksaman korvauksen määrä muuttuu.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittava määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Valtion korvauksen hakemuslomakkeessa ei tarvitse täsmentää korvausvaatimuksen määrää, sillä valtion maksaman korvauksen määrä on vahvistettu Latvian laissa rikoksen uhreille maksettavasta valtion korvauksesta.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) saadun korvauksen määrää ei vähennetä valtion maksamasta korvauksesta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Valtion maksamasta korvauksesta ei voi saada ennakkoa.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Jos uhri on saanut korvausta valtiolta ja lopullisen päätöksen mukaan uhrille on aiheutunut rikoksesta aiemmin todettua vakavampia seurauksia, uhrille voidaan maksaa valtion jo maksaman korvauksen ja uhrille kuuluvan korvauksen erotus.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Jos rikosoikeudenkäynnissä ei ole vielä annettu lainvoimaista tuomiota, kun valtion korvausta haetaan, hakemukseen on liitettävä menettelyä johtavan tahon (poliisin, syyttäjänviraston tai tuomioistuimen) antama todistus, jossa on seuraavat tiedot:

1. rikoksen tekoaika ja -paikka
2. rikostyyppi, rikoksentekijän todettu syyllisyyden muoto tietojen toimittamisen aikaan, rikosoikeudellisen menettelyn aloittamispäivä ja rikosasian viitenumero
3. rikosoikeudellisessa menettelyssä uhriksi todetun henkilön tiedot
4. rikosoikeudellisessa menettelyssä uhrin edustajaksi nimetyn henkilön tiedot
5. rikoksesta aiheutuneen vahingon luonne (henkilön kuolema, vamman vakavuus, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko tai seksuaalinen väkivalta, havaitut ihmiskaupan merkit tai todettu immuunikatovirus- (HIV), hepatiitti B- tai hepatiitti C -tartunta)
6. asiantuntijahavaintojen päivämäärä, asiakirjanumero ja asiantuntijatutkinnan tehneen henkilön nimi
7. niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on todettu uhreiksi samaa henkirikosta koskevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, ja näiden henkilöiden tiedot.

Jos rikosoikeudellinen menettely on päättynyt, kun valtion korvausta haetaan, valtion korvaushakemukseen on liitettävä menettelyä johtaneen tahon lopullinen ratkaisu ja täytäntöönpanomääräys, jos lopullisessa ratkaisussa vahvistettua vahingonkorvausta ei ole maksettu tai jos se on maksettu vain osittain.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Valtion myöntämää korvausta koskevan hakemuksen käsittelystä ei veloiteta maksua.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Latvian oikeusapuvirasto päättää valtion korvauksen maksamisesta tai epäämisestä.

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Valtion korvausta haetaan lähettämällä hakemus Latvian oikeusapuvirastolle osoitteeseen Juridiskās palīdzības administrācija, Pils laukums 4, Rīga, LV-1050.

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Rikoksen uhrin läsnäolo korvaushakemuksen käsittelyn ja sitä koskevan päätöksenteon aikana ei ole tarpeen.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Latvian oikeusapuvirasto päättää korvaushakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kuukauden kuluessa korvaushakemuksen vastaanottamisesta. Päätös lähetetään hakemuksessa annettuun osoitteeseen.

Jos hakijalta tai menettelyä johtavalta taholta (poliisilta, syyttäjänvirastolta tai tuomioistuimelta) tarvitaan lisätietoja, päätöksenteon määräaika keskeytetään siihen saakka, kunnes kaikki tarvittavat tiedot on saatu.

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Latvian oikeusapuviraston päätöksen voi riitauttaa kuukauden kuluessa sen voimaantulosta toimittamalla asiasta hakemuksen oikeusapuvirastolle, joka lähettää sen edelleen oikeusministeriölle.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Valtion korvauksen hakulomakkeen ja sen täyttöohjeet saa

• Latvian valtionhallinnon verkkosivustolta http://www.latvija.lv/
• Latvian oikeusapuviraston https://www.jpa.gov.lv/ englanninkieliseltä verkkosivustolta kohdasta ”Services”
• oikeusapuvirastosta (osoite: Pils laukums 4, Riika) ajanvarauksella
• menettelyä johtavalta taholta (poliisilta, syyttäjänvirastolta tai tuomioistuimelta)
• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 8 0000 1801 (aukioloaikoina).

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemiseen?

Maksuton palvelunumero 116 006 (Palīdzības dienests nozieguma upuriem) palvelee päivittäin klo 12.00–22.00. Numerossa tarjotaan

• henkistä ja psykologista tukea rikoksen uhreille
• tietoa uhrien menettelyllisistä oikeuksista (esim. oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä, vahingonkorvausoikeuksista ja oikeudesta korvaukseen valtiolta), saatavilla olevista palveluista ja olemassa olevista tukipalveluista uhreille.

Tietoa on myös tukipalvelun verkkosivustolla https://www.cietusajiem.lv/en/.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (juristilta)?

Sinun ei tarvitse hakea oikeusapua pyytääksesi korvausta valtiolta. Latvian oikeusapuvirasto auttaa tarvittaessa valtion maksaman korvauksen hakuprosessin aikana.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Skalbes-järjestöllä on maksuton palvelunumero 116006 (Palīdzības dienests nozieguma upuriem; palvelee päivittäin klo 12.00–22.00), jossa tarjotaan rikoksen uhreille henkistä ja psykologista tukea sekä tietoa uhrien menettelyllisistä oikeuksista (esim. oikeuksista rikosoikeudellisissa menettelyissä, vahingonkorvausoikeuksista ja oikeudesta korvaukseen valtiolta), saatavilla olevista palveluista ja olemassa olevista tukipalveluista uhreille.