Jos korvaushakemustani käsitellään tässä maassa

Ruotsi

Sisällön tuottaja:
Ruotsi

Rikoksesta aiheutuneista vahingoista voi saada pääasiassa kolmenlaista korvausta:

  • rikoksentekijän maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus
  • yksityisvakuutukseen, ryhmävakuutukseen tai yleiseen vakuutukseen perustuva vakuutuskorvaus
  • valtion maksama rikosvahinkokorvaus.

Erityyppisiin korvauksiin sovelletaan erilaisia sääntöjä. Seuraavat tiedot koskevat ainoastaan valtion maksamaa rikosvahinkokorvausta.

Millaisista rikoksista korvausta voi saada?

Rikosvahinkokorvausta voidaan periaatteessa maksaa kaikenlaisista rikoksista, mutta korvausmahdollisuudet vaihtelevat vahinkojen tyypin mukaan.

Henkilövahinko voidaan korvata kaikenlaisissa rikoksissa, jos henkilövahinko on rikoksen luonnollinen seuraus.

Korvausta voidaan maksaa myös vahingosta rikoksissa, joissa on vakavasti loukattu toisen henkilön koskemattomuutta (esimerkiksi pahoinpitely tai raiskaus), vapautta (esimerkiksi laiton vapaudenriisto) tai rauhaa (esimerkiksi laiton uhkaus) tai syyllistytty vakavaan kunnianloukkaukseen.

Esinevahingosta (esimerkiksi varkauden tai vahingonteon yhteydessä) tai puhtaasta varallisuusvahingosta (esimerkiksi petoksen yhteydessä) maksetaan korvausta vain tietyissä tapauksissa.

Millaisista vahingoista korvausta voi saada?

Korvausta voidaan maksaa henkilövahingosta ja loukkauksesta. Myös lapsi, joka on joutunut läheisten henkilöiden välillä tapahtuneen rikoksen todistajaksi, voi saada korvausta. Esinevahingosta tai puhtaasta varallisuusvahingosta voidaan maksaa korvausta tietyissä poikkeustapauksissa.

Henkilövahingon kärsineelle voidaan maksaa korvausta

  • sairaanhoitokuluista ja muista vahingon kärsineelle aiheutuneista kuluista (myös vahingon kärsineelle erityisen läheinen henkilö voi saada kohtuullisen korvauksen)
  • vahingoittuneista vaatteista, silmälaseista ja muusta, mitä vahingon kärsineellä oli yllään vahinkotilanteessa
  • ansionmenetyksestä
  • ohimenevästä fyysisestä ja henkisestä kärsimyksestä (kipu ja särky)
  • pysyvästä fyysisestä ja henkisestä kärsimyksestä (ulkonäköhaitta tai muu pysyvä haitta).

Jos henkilövahinko on johtanut kuolemaan, korvausta voidaan maksaa

  • hautauskuluista sekä kuolemantapauksesta aiheutuneista muista kuluista (kohtuullinen korvaus)
  • elatuksen menetyksestä (tietyin edellytyksin)
  • henkilövahingosta, jonka surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö on kärsinyt kuolemantapauksen seurauksena.

Ansionmenetyksestä ja elatuksen menetyksestä maksettavasta korvauksesta vähennetään muut etuudet, joihin vahingon kärsineellä on oikeus (esimerkiksi sosiaalietuudet, eläke tai työnantajan maksamat korvaukset).

Loukkauksesta voidaan maksaa korvausta, jos rikos on kohdistunut vahingon kärsineeseen henkilöön, vapauteen tai rauhaan tai kyseessä on vakava kunnianloukkaus ja jos rikoksella on loukattu vakavasti henkilökohtaista koskemattomuutta.

Esinevahingosta, esimerkiksi varastetusta tai vahingoittuneesta omaisuudesta, maksetaan korvausta vain poikkeustapauksissa. Korvausta voidaan maksaa, jos rikoksen tekijä on ollut rikoksen tapahtuessa yhteiskunnan huostassa, esimerkiksi vankilassa, tutkintavankeudessa tai pakkohoitolaitoksessa (niin sanotut karkaamistapaukset). Korvaus on mahdollinen myös erityisen vaikeissa tilanteissa, joissa vahingon kärsineen toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi vahingon vuoksi tai joissa korvaus on muutoin erityisen tarpeellinen.

Esimerkiksi petoksen tai kavalluksen yhteydessä syntyneestä puhtaasta varallisuusvahingosta maksetaan korvausta hyvin harvoin. Korvausta voidaan maksaa vain karkaamistapauksissa erityisistä syistä tai erityisen vaikeissa tilanteissa, joissa vahingon kärsineen toimeentulomahdollisuudet ovat heikentyneet merkittävästi vahingon vuoksi tai joissa korvaus on muutoin erityisen tarpeellinen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksen uhrina kuolleen henkilön omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta?

Korvausta voidaan maksaa edellä kuvatun mukaisesti. Jos surmansa saaneen lähiomainen on kärsinyt henkilövahingon, hän saa tavallisesti vakiokorvauksen kivusta ja särystä.

Korvauksen henkilövahingosta voivat yleensä saada surmansa saaneen kumppani, vanhemmat ja lapset sekä hänen kanssaan yhdessä asuneet sisarukset. Aikuisilla sisaruksilla, jotka eivät asuneet yhdessä surmansa saaneen kanssa, ei yleensä ole oikeutta korvaukseen.

Voinko saada korvausta, jos olen rikoksesta hengissä selvinneen uhrin omainen tai huollettava? Ketkä omaiset tai huollettavat voivat saada korvausta tässä tapauksessa?

Jos rikos ei ole johtanut kuolemaan, vahingon kärsineelle erityisen läheinen henkilö voi tietyissä erityistapauksissa saada korvauksen välillisestä henkilövahingosta. Korvaus on mahdollinen, jos vahingon kärsinyt on saanut vaikeita vammoja ja ollut hengenvaarallisessa tilassa huomattavan pitkään tai jos omaiselle on aiheutunut psyykkinen henkilövahinko hänen jouduttuaan vahinkotapahtuman todistajaksi.

Korvauksen saajina voivat tässä tapauksessa olla samat henkilöt kuin silloin, jos rikoksen uhri on kuollut.

Voinko saada korvausta, vaikka en ole EU:n jäsenvaltion kansalainen?

Jos rikos on tehty Ruotsissa, korvausta voidaan maksaa riippumatta siitä, mikä on vahingon kärsineen kansalaisuus tai missä maassa hän asuu. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos rikoksella ja vahingon kärsineellä on niin vähäinen yhteys Ruotsiin, että olisi kohtuutonta vaatia valtiolta korvausta vahingosta. Tätä poikkeusta sovelletaan rajoitetusti. Poikkeus ei koske myöskään EU:n toisen jäsenvaltion kansalaista, joka on joutunut tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi Ruotsissa.

Voinko hakea korvausta tässä maassa, jossa asun tai josta olen kotoisin (asun tässä maassa tai olen sen kansalainen), vaikka rikos tehtiin toisessa EU-maassa? Voinko hakea korvausta tässä maassa sen maan sijasta, jossa rikos tehtiin? Jos voin, millä edellytyksillä?

Ruotsissa asuva voi hakea korvausta Ruotsissa, vaikka rikos on tehty toisessa EU:n jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolella.

Periaatteena on, että rikosvahinko korvataan ensisijaisesti siinä maassa, jossa rikos on tehty. Jos vahinkoa ei voida korvata lainkaan tai kokonaan kyseisessä maassa ja jos vahingon kärsinyt asuu Ruotsissa, hänellä voi olla oikeus Ruotsin valtion maksamaan rikosvahinkokorvaukseen.

Jos rikos on tehty toisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa rikoksesta voidaan maksaa korvausta, Ruotsin rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten) voi auttaa Ruotsissa korvausta hakevaa ottamaan yhteyttä kyseiseen maahan. Tietyin edellytyksin korvausta voidaan maksaa Ruotsissa jo ennen kuin oikeus korvaukseen on tutkittu toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Jos vahingosta ei voida maksaa korvausta toisessa EU:n jäsenvaltiossa, oikeus korvaukseen tutkitaan Ruotsin säännösten mukaisesti.

Onko tehtävä ensin rikosilmoitus poliisille, ennen kuin voin hakea korvausta?

Korvauksen hakemisen edellytyksenä on, että rikoksesta on tehty rikosilmoitus ja vahingon kärsinyt on avustanut poliisitutkinnassa.

Onko odotettava mahdollisen poliisitutkinnan tai rikosprosessin tuloksia, ennen kuin voi hakea korvausta?

Korvauksen saaminen on lähes aina mahdollista vasta, kun poliisitutkinta ja mahdollinen tuomioistuinkäsittely on suoritettu.

Onko ensin haettava korvausta rikoksentekijältä (jos hänet on tunnistettu)?

Jos rikoksentekijä on tiedossa, valtio voi yleensä maksaa korvausta sillä edellytyksellä, että tekijä on tuomittu rikoksesta. Vahingon korvaaminen on ensisijaisesti vahingon aiheuttajan velvollisuus, joten korvausta on ensikädessä vaadittava rikoksentekijältä. Jos tehdyn selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei rikoksentekijä pysty maksamaan vahingonkorvausta, vahingon kärsinyt voi saada valtiolta korvausta vaatimatta sitä ensin rikoksentekijältä.

Voinko saada korvausta, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu? Jos voin, mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Korvaukseen voi olla oikeus, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu ja poliisitutkinta on sen vuoksi lopetettu. Rikosta ja oikeutta korvaukseen arvioidaan silloin pääasiassa poliisitutkinnan sisällön perusteella. Vahingon kärsineen on lisäksi esitettävä selvitys, josta ilmenee rikoksesta aiheutunut vahinko.

Onko korvausta haettava johonkin määräaikaan mennessä?

Korvauksen hakemisen määräaika on kolme vuotta, ja se lasketaan seuraavasti:

Jos rikoksesta on annettu tuomio, korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona tuomiosta tuli lainvoimainen (eli jonka jälkeen tuomiosta ei voinut enää valittaa).

Jos poliisitutkinta on lopetettu, korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona tutkinta päätettiin lopettaa.

Jos poliisitutkintaa ei ole aloitettu, korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa rikoksen tekopäivästä.

Rikoksen uhriksi alle 18-vuotiaana joutuneella lapsella on oikeus hakea korvausta milloin tahansa siihen saakka, kun hän täyttää 21 vuotta.

Myös määräajan jälkeen tehty hakemus voidaan käsitellä, jos myöhästymiseen on erityinen syy. Syynä voi olla esimerkiksi se, että hakija ei vakavan sairauden vuoksi ole voinut hakea vahingonkorvausta ajoissa.

Mitä vahinkoja ja kuluja korvaus kattaa?

Kattaako se esimerkiksi seuraavat:

a) Rikoksen uhrin osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

  • vahingosta aiheutuneet sairaanhoitokulut (sairaanhoito – avo- ja sairaalahoito, toipuminen)

Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

  • henkilövahingosta aiheutuneet lisätarpeet tai ‑kulut (esim. huolenpito ja apu, tilapäinen tai jatkuva hoito, pitkäaikainen kuntoutus ja fysioterapia, asuntoon tehtävät muutokset, erityisapuvälineet)

Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

  • pysyvät vammat (invaliditeetti ja muut pysyvät toimintarajoitteet)
    • ansionmenetykset hoidon ajalta ja sen jälkeen (myös tulonmenetykset ja alentunut ansiokyky tai kyky maksaa elatusapua yms.)

    Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

    • ansiomahdollisuuksien menetykset

    Ei – lukuun ottamatta korvausta ansionmenetyksestä tai tulevasta ansionmenetyksestä (elinkorko).

    • vahinkotapahtumaan liittyvistä oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kustannukset (esim. asianajokulut ja tuomioistuinmaksut)

    Ei

    • korvaus varastetuista tai vahingoittuneista henkilökohtaisista tavaroista

Vahingon kärsinyt voi saada korvausta vahingoittuneista tai tuhoutuneista vaatteista, silmälaseista ja muusta, mitä hänellä oli yllään vahinkotilanteessa.

Mahdollisuudet saada korvausta esinevahingoista ovat muutoin hyvin rajalliset (ks. kohta 1.2 edellä).

  • muut

– psyykkiset (aineettomat) vahingot:

  • uhrin kipu tai särky

Kyllä. Kivun ja säryn lisäksi korvausta voidaan maksaa myös loukkauksesta, jos vahingon kärsineeseen henkilöön, vapauteen tai rauhaan kohdistuneella rikoksella on loukattu vakavasti hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan.

b) Rikoksen uhrin huollettavien tai omaisten osalta:

– aineelliset (muut kuin psyykkiset) vahingot:

  • hautauskulut

Kyllä – siltä osin kuin korvausta ei makseta muualta.

  • sairaanhoitokulut (esim. perheenjäsenen saama terapia, avo- ja sairaalahoito, kuntoutus)

Kyllä. Kun rikos on johtanut kuolemaan ja surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö on kärsinyt sen seurauksena henkilövahingon, hänelle voidaan maksaa korvausta, jos korvausta ei makseta muualta (ks. kohdat 1.3 ja 1.4).

  • elatuksen tai ansiomahdollisuuksien menetys

Elatuksen menetyksestä voidaan maksaa korvausta tietyin edellytyksin.

– psyykkiset vahingot:

  • omaisten tai huollettavien kipu tai särky / jälkeenjääneille maksettava korvaus uhrin kuoltua
Kyllä (ks. edellä kohta 1.3).

Maksetaanko korvaus kertasummana vai kuukausierinä?

Korvaus maksetaan yleensä kertasummana. Mahdollisia pysyviä vahinkoja on usein selviteltävä myöhemmin, kun on selvää, että vahinko jää pysyväksi. Pitkäaikaisia ansionmenetyksiä selvitellään yleensä kerran vuodessa jälkikäteen. Jos vahingon kärsineen työkyky on heikentynyt pysyvästi vahingon vuoksi, hänellä voi olla tietyin edellytyksin oikeus elinkorkoon korvauksena tulevasta ansionmenetyksestä. Tässä tapauksessa elinkorkoa maksetaan kuukausittain.

Millä tavalla oma käyttäytymiseni rikoksen jälkeen, rikosrekisteritietoni tai yhteistyöstä kieltäytyminen korvausmenettelyjen yhteydessä saattaa vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta, ja miten se vaikuttaa korvauksen määrään?

Jos vahingon kärsinyt on käyttäytymisellään rikostilanteessa tai muulla vastaavalla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta kasvattanut vahingoittumisriskiä, korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan. Yleensä korvausta sovitellaan tällä tavalla, jos rikos on seurausta vahingon kärsineen omasta rikollisesta toiminnasta, jos rikos liittyy huumausaineisiin tai jos vahingon kärsinyt on käyttäytynyt provosoivasti rikoksen yhteydessä.

Lisäksi edellytyksenä on, että vahingon kärsinyt on kohtuullisesti avustanut poliisia rikoksen tutkinnassa. Lisäksi hänen on osallistuttava Rikosuhriviranomaisen korvausmenettelyyn antamalla tietoja ja toimittamalla arviointia varten tarvittavat asiakirjat. Korvausta ei voida maksaa, jos vahingon kärsinyt ei ole avustanut poliisitutkinnassa tai korvausasian käsittelyssä.

Millä tavalla taloudellinen tilanteeni vaikuttaa mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Vahingon kärsineen taloudellinen tilanne ei vaikuta oikeuteen saada korvausta henkilövahingosta tai loukkauksesta eikä tällaisen korvauksen määrään. Esinevahingoissa ja puhtaissa varallisuusvahingoissa taloudellinen tilanne voi tietyissä tapauksissa vaikuttaa vahingon kärsineen oikeuteen saada rikosvahinkokorvausta ja korvauksen määrään.

Onko muita kriteerejä, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiini saada korvausta ja/tai korvauksen määrään?

Valtion rikosvahinkokorvaus on toissijainen kaikkiin muihin vahingosta maksettaviin korvauksiin nähden. Tämä tarkoittaa, että rikosvahinkokorvauksesta vähennetään muut korvaukset. Vähennettäviä korvauksia ovat esimerkiksi maksettu tai mahdollisesti maksettava vahingonkorvaus sekä vakuutuskorvaus, johon vahingon kärsineellä on oikeus.

Miten korvauksen määrä lasketaan?

Korvaus määräytyy rikosvahinkolain (Brottsskadelag) ja vahingonkorvauslain (Skadeståndslag) mukaan. Oikeus rikosvahinkokorvaukseen on jossain määrin suppeampi kuin oikeus vahingonkorvaukseen. Periaatteena on, että korvauksella on oltava korjaava vaikutus ja sen on mahdollisuuksien mukaan palautettava vahingon kärsineen taloudellinen tilanne samanlaiseksi kuin ennen vahinkoa.

Välttämättömät ja kohtuulliset kulut sekä vahingosta aiheutunut ansionmenetys korvataan kokonaan. Korvaukselle on yläraja (ks. kohta 1.18).

Korvaus kivusta ja särystä maksetaan taulukoiden mukaan. Tavanomainen määrä hoidon/sairausloman aikana on noin 2 700 kruunua kuukaudessa (2022), mutta korvaus voi olla suurempi esimerkiksi tehohoidon tapauksessa. Kuolemaan johtaneissa rikoksissa (korvaus omaisille) ja raiskauksessa oletuksena on myös henkilövahinko, eikä sitä siksi tarvitse näyttää toteen. Näissä tapauksissa kivusta ja särystä maksetaan vakiokorvaus, joka on tahallisen surmaamisen osalta 60 000 kruunua, kuolemantuottamuksen osalta 30 000 kruunua ja raiskauksen osalta 15 000 kruunua.

Korvaus pysyvistä toiminnallisista vammoista määräytyy taulukoiden mukaan lääkärin tekemän haitta-astearvion ja hakijan iän perusteella.

Korvaus pysyvistä ulkonäköhaitoista määräytyy taulukoiden mukaan sen perusteella, kuinka näkyvä haitta on, missä se sijaitsee ja minkä ikäinen vahingon kärsinyt on.

Korvaus loukkauksesta määräytyy rikokseen liittyvien objektiivisten olosuhteiden mukaan, riippumatta vahingon kärsineen subjektiivisesta kokemuksesta. Esimerkiksi laittomasta uhkauksesta voidaan oikeuskäytännön mukaan maksaa korvausta 5 000–20 000 kruunua, pahoinpitelystä 5 000–100 000 kruunua, raiskauksesta 100 000 kruunua ja murhan yrityksestä 100 000–150 000 kruunua.

Onko korvauksen määrällä ala- tai ylärajaa?

Pienin mahdollinen korvaus on 100 kruunua (perusvähennyksen jälkeen).

Henkilövahingosta, kipu ja särky mukaan lukien, maksettava korvaus voi olla enintään 966 000 kruunua (2022). Lisäksi tietyissä olosuhteissa voidaan maksaa korvauksena elinkorkoa.

Esinevahingosta ja puhtaasta varallisuusvahingosta maksettava korvaus voi olla enintään 482 000 kruunua (2022).

Loukkauksesta maksettavalle korvaukselle ei ole ylärajaa.

Onko minun mainittava korvausvaatimuksen määrä hakemuslomakkeessa? Jos on, onko olemassa ohjeita siitä, miten vaadittu määrä lasketaan, tai muista korvausvaatimukseen liittyvistä näkökohdista?

Kyllä – kun korvausta haetaan taloudellisista menetyksistä, esimerkiksi sairaanhoitokuluista tai ansionmenetyksestä, vaadittu määrä on ilmoitettava tai hakemukseen on liitettävä asiakirjoja, joista käy selvästi ilmi vahingon suuruus.

Kun korvausta haetaan aineettomista vahingoista (korvaus kivusta ja särystä, loukkauksesta tai pysyvästä haitasta sekä korvaus rikoksen todistajaksi joutuneelle lapselle), määrää ei tarvitse ilmoittaa.

Vähennetäänkö muualta (esim. työnantajan vakuutuksesta tai yksityisestä vakuutuksesta) mahdollisesti saamieni korvausten määrä viranomaisen tai muun elimen maksamasta korvauksesta?

Kyllä – valtio maksaa rikosvahinkokorvausta vain siltä osin kuin vahingon kärsinyt ei saa vahingonkorvausta muualta.

Voiko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, millä edellytyksillä?

Ei – korvausta ei ole mahdollista maksaa ennakkoon.

Voinko saada täydentävää tai lisäkorvausta (esim. olosuhteiden muuttumisen tai terveydentilani huononemisen perusteella) sen jälkeen, kun korvaushakemus on ratkaistu?

Kyllä – lisäkorvaus on mahdollinen, jos vaatimus ei ole vanhentunut. Vaatimus vanhentuu yleensä kymmenen vuoden kuluttua edellisestä päätöksestä.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Jos hakijaa edustaa asiamies, hakemukseen on liitettävä alkuperäinen valtakirja. Kulut on yleensä todistettava alkuperäisillä kuiteilla. Hakijan on hyvä toimittaa myös muu edellä lueteltu aineisto, jolla on merkitystä vahingon kannalta.

Jos vaadittuja asiakirjoja ei toimiteta, Rikosuhriviranomainen hankkii itse asiakirjat, jotka se tarvitsee voidakseen arvioida oikeuden korvaukseen ja korvausmäärän. Tähän tarvitaan valtakirja, jonka hakija antaa hakemuksensa yhteydessä. Jos viranomainen ei voi hankkia tarvittavia tietoja ja asiakirjoja, hakijalle annetaan mahdollisuus täydentää hakemusta itse.

Veloitetaanko hakemuksen vastaanottamisesta ja käsittelystä hallinnollisia tai muita maksuja?

Ei.

Mikä viranomainen ratkaisee korvaushakemukset (kotimaisissa tapauksissa)?

Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Mihin hakemus lähetetään (kotimaisissa tapauksissa)?

Osoitteeseen Brottsoffermyndigheten, Box 470, 901 09 UMEÅ.

Huomaa, että hakemus on tehtävä erillisellä lomakkeella, joka on saatavilla Rikosuhriviranomaisen verkkosivustolla: https://www.brottsoffermyndigheten.se/

Hakemuksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteessa https://www.brottsoffermyndigheten.se/, jos hakijalla on ruotsalainen sähköinen pankkitunniste (BankID).

Onko minun oltava läsnä korvaushakemusta ratkaistaessa tai muulloin menettelyn aikana?

Ei.

Kuinka kauan viranomaisen korvauspäätöksen tekeminen kestää (likimäärin)?

Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee viranomaisen työkuorman mukaan. Aika voi vaihdella myös sen mukaan, kuinka monimutkaisesta asiasta on kysymys. Keskimääräinen käsittelyaika on noin kolme kuukautta (2022).

Jos olen tyytymätön viranomaisen päätökseen, miten voin riitauttaa sen?

Rikosuhriviranomaisen päätöksestä ei voi valittaa, mutta viranomainen voi pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa päätöstä, jos esiin on tullut uusia seikkoja tai jos siihen on muuten aihetta. Päätöstä ei voi muuttaa hakijan vahingoksi.

Päätökseen tyytymättömän on lähetettävä viranomaiselle kirjallinen oikaisupyyntö. Pyynnössä on ilmoitettava haluttu muutos ja sen perustelut. Mahdollinen täydentävä aineisto on toimitettava pyynnön mukana.

Hakijalla on aina oikeus siihen, että vahingonkorvauslautakunta (Nämnden för brottsskadeersättning) käsittelee hänelle annetun päätöksen.

Mistä saan tarvittavat lomakkeet ja korvaushakemuksen tekemistä koskevat tiedot?

Tietoa ja hakemuslomakkeita on Rikosuhriviranomaisen verkkosivustolla: https://www.brottsoffermyndigheten.se/ Tietoa korvauksesta ja sen hakemisesta on useilla eri kielillä, ja saatavilla on myös englanninkielinen hakemuslomake.

Tietoa saa myös Rikosuhriviranomaisen palvelunumerosta +46 90 70 82 00, joka palvelee arkisin klo 9–15. Palvelua annetaan ruotsiksi ja englanniksi.

Voinko soittaa johonkin palvelunumeroon? Onko jollakin verkkosivustolla ohjeet korvaushakemuksen tekemisestä?

Katso edellä annettu vastaus.

Alle 18-vuotiaille lapsille suunnattua tietoa on saatavilla seuraavalla sivustolla: https://www.jagvillveta.se/ Tietoa on saatavilla useilla eri kielillä.

Onko korvaushakemuksen tekemiseen mahdollista saada oikeudellista neuvontaa (lakimieheltä)?

Hakemus on helppo täyttää, ja Rikosuhriviranomaiselta saa tarvittaessa apua sen täyttämisessä. Asiamieskuluista maksetaan korvausta vain erityisistä syistä.

Onko olemassa uhrien tukijärjestöä, joka voisi auttaa hakemuksen tekemisessä?

Paikalliset rikosuhripäivystykset voivat yleensä auttaa hakemuksen tekemisessä. Rikosuhripäivystysten tiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.brottsofferjouren.se/, ja apua saa myös numerosta 0200 21 20 19.

Päivitetty viimeksi: 17/04/2023

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.