Vahingonkorvauksen vaatiminen rikoksentekijältä

Miten vaadin vahingonkorvausta tai muuta hyvitystä rikoksentekijältä oikeudenkäynnissä (rikosoikeudellisessa menettelyssä), ja kenelle tällainen vaatimus pitäisi osoittaa?

Sinun on asianomistajana nostettava siviilikanne, joka kirjataan toimivaltaiselle syyttäjälle tai poliisille tehtävään rikosilmoitukseen (syytteen nostamisen yhteydessä), mikä edeltää rikosoikeudenkäyntiä. Siviilikanteen voi nostaa myös rikostutkinnan aikana erillisellä asiakirjalla, ns. kannekirjelmällä, joka toimitetaan poliisille, syyttäjälaitokselle tai kuulusteluun. Kanteen voi esittää myös suoraan tuomioistuimessa ennen kuin se aloittaa todisteiden tutkimisen (rikoslain 63, 82 ja 83 §).

Missä menettelyvaiheessa tällainen vaatimus olisi esitettävä?

a) oikeudenkäyntiä edeltävien toimien yhteydessä edellä mainitulla tavalla (rikoslain 83 §);

b) kuulustelun yhteydessä suullisella ilmoituksella ennen todisteiden tutkimista, mikä ei edellytä kirjallista ennakkomenettelyä, jos haet rahallista korvausta rikoksesta aiheutuneesta kivusta ja särystä sekä henkisistä kärsimyksistä, tai toimittamalla asiakirjan vastaajalle viisi päivää ennen oikeusistuntoa, jos vaadit vahingonkorvausta (rikosprosessilain 66, 67 ja 83 §).

Millaisia vaatimuksia voin esittää, ja missä muodossa vaatimus olisi esitettävä (vaatimuksen kokonaismäärä vai erittely yksittäisistä vahingoista, ansionmenetyksistä ja koroista, vai molemmat)?

Siviilikanteeseen on sisällytettävä yhteenveto tapauksesta, jossa olet asianomistajana, perusteet, joiden nojalla sinulla on tähän oikeus, sekä nimettävä tuomioistuimen toimipaikassa toimiva oikeudenkäyntiasiamies, jos et oleskele maassa pysyvästi.

Jos siviilikanteessa vaaditaan rahallista korvausta rikoksesta aiheutuneesta kivusta ja särystä sekä henkisistä kärsimyksistä, kirjallista menettelyä ei edellytetä. Tällaisissa tapauksissa asianomistaja vaatii yleensä symbolista summaa eikä korvausvaatimuksen koko määrää. Jos tuomioistuin toteaa vastaajan syylliseksi, se määrää vastaajan maksamaan vahingonkorvauksena kyseisen vertauskuvallisen määrän. Täyden vahingonkorvauksen saamiseksi sinun on toimitettava erillinen vaatimus siviilituomioistuimelle (politiko dikastirio). Jos korvausvaatimus koskee rikoksesta aiheutuneita aineellisia vahinkoja, vastaajalle on pitänyt toimittaa viisi päivää ennen oikeusistuntoa asiakirja, jossa eritellään korvausvaatimukset.

Onko tällaisen vaatimuksen esittämistä varten olemassa erityinen lomake?

Ei ole. Kanteeseen on sisällytettävä kaikki edellä mainitut seikat. Kuten edellä todetaan, ennakkomenettelyä edellytetään ainoastaan silloin, kun rikostuomioistuimelta vaaditaan aineellisten vahinkojen korvausta. Tällöin vastaajalle on toimitettava kannekirjelmä viisi päivää ennen oikeusistuntoa edellä mainitun mukaisesti.

Mitä näyttöä korvausvaatimuksen tueksi on esitettävä?

Ennen kuulemismenettelyä sinun on hankittava kannetta koskevat todistusasiakirjat eli lääkärintodistukset ja muut todistukset sekä todistajat ja kaikki muu kannetta koskeva näyttö.

Liittyykö vaatimuksen esittämiseen tuomioistuinmaksuja tai muita kuluja?

Siviilikanteen nostamisesta peritään 40 euron maksu (rikoslain 63 §, sellaisena kuin se on voimassa).

Voinko saada oikeusapua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? Voinko saada oikeusapua, vaikka en asu maassa, jossa oikeudenkäynti tapahtuu?

Laissa (lain 4689/2020 41 § ja sitä seuraavat pykälät) määrätään oikeusavun antamisesta pientuloisille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille, kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille, jos he asuvat laillisesti ja pysyvästi Euroopan unionissa. Vähätuloisilla kansalaisilla, jotka saavat oikeusapua siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, tarkoitetaan henkilöitä, joiden kotitalouksien vuositulot ovat enintään kaksi kolmasosaa sovellettavassa lainsäädännössä säädetystä yksilön vähimmäisvuosipalkasta. Jos perhe on riitainen tai hajonnut, ei toisen osapuolen tuloja oteta huomioon. Myös lain 4689/2020 41 §:n 3 momentissa tarkoitetut rikosten uhrit ovat oikeutettuja oikeusapuun mahdollisten rikos- ja siviilioikeudellisten vaatimusten osalta.

Missä tapauksissa rikostuomioistuin hylkää vaatimukseni rikoksentekijää vastaan tai kieltäytyy ratkaisemasta vaatimusta?

Rikostuomioistuin ei voi käsitellä siviilikannetta, jos se toteaa, että vastaajaa ei pidä asettaa syytteeseen, tai vapauttaa hänet syytteestä mistä tahansa syystä. Tuomioistuin hylkää siviilikanteen niin ikään, jos sen nostamisessa ei ole noudatettu lakia, eli ei ole menetelty edellä esitetyllä tavalla, tai jos kanne ei perustu lakiin taikka kanteessa esitetty vaatimus ei ole perusteltu, esim. uhri ei ole rikoksen välitön vahingon kärsijä eikä oikeudellisesti suojatun edun haltija.

Voinko valittaa tällaisesta ratkaisusta tai hakea muuta korvausta?

Voit hakea vähäisiä rikkomuksia käsittelevän tuomioistuimen (ptaismatodikeio), rikostuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpanon (monomeles plimmeleiodikeio), rikostuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpanon (trimeles plimmeleiodikeio) ja muutoksenhakutuomioistuimen (efeteio) vapautuspäätökseen muutosta (efesi), jos sinut on tuomittu korvauksiin ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mutta vain tältä osin (rikoslain 486 § 1 b momentti). Voit hakea muutosta myös tuomioon, jos kanteesi on hylätty sillä perusteella, että se ei perustu lakiin tai tuomiossa on myönnetty sinulle rahallinen tai muu korvaus, jos korvaukseksi vaadittu määrä on yli 100 euroa, kun muutoksenhaku koskee vähäisiä rikkomuksia käsittelevän tuomioistuimen päätöstä, yli 250 euroa, kun muutoksenhaku koskee rikostuomioistuimen yhden tuomarin kokoonpanon tai nuorisotuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpanon päätöstä, yli 500 euroa, kun muutoksenhaku koskee rikostuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpanon tai nuorisotuomioistuimen kolmen tuomarin kokoonpanon päätöstä. Voit myös hakea muutosta tuomioon, jossa syyte hyväksytään, jos kanteesi hylätään sillä perusteella, että se ei perustu lakiin (rikosprosessilain 505 §), sekä muutosta vapauttavaan tuomioon, jos sinut on siinä tuomittu korvauksiin ja oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen (rikoslain 506 §).

Jos tuomioistuin myöntää minulle vahingonkorvausta, kuinka voin varmistaa, että rikoksentekijää vastaan annettu tuomio pannaan täytäntöön, ja mitä apua voin saada tämän varmistamiseksi?

Tuomioistuimen sinulle myöntämä korvaus on käytännössä siviilioikeudellisia vaatimuksia koskeva päätös. Siksi se pannaan täytäntöön samalla tavoin kuin siviiliasioissa annetut tuomiot ulosottomenettelyineen.