

Hae tietoja alueittain
Täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa täytäntöönpanoasiakirjassa mainitun täytäntöönpanoa hakevan osapuolen saatavien suorittamista velallisen varoista tai sitä, että velallinen tai hänen nimissään toimiva toinen henkilö velvoitetaan toteuttamaan tietty toimi tai pidättäytymään tietyn toimen toteuttamisesta.
Ulosottomiehet (kohtutäiturid) – ks. heitä koskevat yhteystiedot.
Tuomio pannaan täytäntöön seuraavasti:
1) Sen jälkeen kun tuomiosta on tullut lainvoimainen:
Tuomiosta tulee lainvoimainen, kun sitä ei voi enää vastustaa muulla tavoin kuin uudelleenkäsittelymenettelyssä (teistmismenetlus). Jos tuomioon haetaan lainmukaista muutosta, sen voimaantulo keskeytyy. Jos muutosta haetaan vain osaan tuomiota, tuomiosta tulee lainvoimainen siltä osin kuin sitä ei ole vastustettu. Jos tuomiota vastustetaan muulta osin kuin oikeudenkäyntikulujen määrittämisen osalta, siitä ei tule lainvoimainen oikeudenkäyntikulujen määrittämisen osalta. Lainvoimainen tuomio on osapuolia velvoittava siltä osin kuin siinä ratkaistaan kanne tai vastakanteella esitetty vaatimus kanteen perusteena olevien tosiseikkojen perusteella, jollei laista muuta johdu.
Tuomio pannaan täytäntöön täytäntöönpanoa hakevan osapuolen hakemuksesta.
2) Ennen kuin tuomiosta on tullut lainvoimainen, jos tuomioistuin on todennut tuomion olevan välittömästi täytäntöönpanokelpoinen:
Välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi todettu tuomio pannaan täytäntöön ennen sen voimaantuloa. Tuomioistuin toteaa tuomion välittömästi täytäntöönpanokelpoiseksi itse tuomiossa tai erillisessä päätöksessä.
Tuomio pannaan täytäntöön täytäntöönpanoasiakirjan perusteella.
Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa täytäntöönpanoasiakirja voi olla esimerkiksi
Täydellinen luettelo täytäntöönpanoasiakirjoista on täytäntöönpanomenettelystä annetun lain (täitemenetluse seadustik) 2 §:ssä.
Jos täytäntöönpanoasiakirjaa ei panna vapaaehtoisesti täytäntöön, on mahdollista aloittaa täytäntöönpanomenettely täytäntöönpanoa hakevan osapuolen pyynnöstä.
Vaatimukset, jotka johtuvat täytäntöönpanomenettelystä annetussa laissa säädetyistä täytäntöönpanoasiakirjoista, pannaan täytäntöön kyseisen lain mukaisesti. Tuomioiden täytäntöönpanosta huolehtivat ulosottomiehet, jollei laissa toisin säädetä.
Ulosottomiehen on toteutettava välittömästi kaikki laissa sallitut turvaamistoimet täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanemiseksi, hankittava täytäntöönpanomenettelyä varten tarvittavat tiedot ja selitettävä menettelyn osapuolille näiden oikeudet ja velvollisuudet.
Täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanon edellytykset:
Täytäntöönpano voi kohdistua velallisen irtaimeen omaisuuteen, kiinteään omaisuuteen ja muuhun varallisuuteen. Jos velka on syntynyt lapsen elatusavun maksamatta jättämisen vuoksi, tuomioistuin voi täytäntöönpanomenettelyn aikana keskeyttää tietyt velallisen oikeudet ja tälle myönnetyt luvat tai niiden myöntämisen.
Perinnän kohdistaminen irtaimeen omaisuuteen:
Kun perintä kohdistetaan irtaimeen omaisuuteen, irtain omaisuus takavarikoidaan ja myydään. Kun kiinteistö on takavarikoitu, velallisen vallintaoikeus lakkaa. Velkojan vaatimus yhdessä niiden korkojen ja muiden sivuvaatimusten kanssa, joiden suuruus mainitaan täytäntöönpanoasiakirjassa, täytetään myynnistä saaduilla tuloilla. Kiinteää omaisuutta ei takavarikoida, jos voidaan olettaa, että takavarikoidun omaisuuden myynnistä saatavilla tuloilla voidaan kattaa ainoastaan täytäntöönpanokulut. Haastemies siirtää virkatililleen velallisen varojen pakkotäytäntöönpanon johdosta kertyneet tulot täytäntöönpanoa hakevalle osapuolelle kymmenen päivän kuluessa niiden vastaanottamisesta.
Kun kyseessä on perintä valtiolta tai paikallishallinnolta, vaaditaan rahasaatavaa. Jos rahasaatavaa ei ole saatu perittyä kohtuullisessa ajassa, perintä kohdistetaan omaisuuteen.
Velalliselle syntyy ulosmittauspanttioikeus takavarikoituihin esineisiin takavarikointihetkestä. Ulosmittauspanttioikeus antaa velkojalle samat oikeudet kuin sopimuksella määrätyt tai laista johtuvat oikeudet, jollei laissa toisin säädetä.
Ulosottomies myy takavarikoidun irtaimen omaisuuden julkisella sähköisellä tai suullisella huutokaupalla, jossa ei voi käyttää etuosto-oikeutta. Ulosottomies voi täytäntöönpanoa hakevan osapuolen ja velallisen hakemuksen perusteella myydä takavarikoidut esineet muulla tavoin kuin suullisella tai sähköisellä huutokaupalla, jos huutokauppa ei ole onnistunut tai voidaan olettaa, ettei esineitä saada myytyä huutokaupalla tai että huutokaupasta saatava tuotto on huomattavasti pienempi kuin muulla myyntitavalla saatava tuotto.
Ulosottomies jakaa esineiden myynnistä saadun tuoton velkojille ja muille henkilöille, joilla on oikeus osaan tuotosta, panttioikeuden syntymisjärjestyksessä tai velkojien sopimuksen perusteella. Täytäntöönpanokulujen kattamisen tai vaatimuksen täyttämisen jälkeen jäljelle jäänyt määrä palautetaan velkojalle. Jos tuotto ei riitä kattamaan kaikkia vaatimuksia eivätkä velkojat pääse sopuun tuoton jakamistavasta, ulosottomies jakaa tuoton täytäntöönpanomenettelyyn osallistuville velkojille jakosuunnitelman perusteella. Jakosuunnitelman perusteella määräytyvästä tuotosta vähennetään täytäntöönpanokulut.
Perinnän kohdistaminen kiinteään omaisuuteen:
Kun perintä kohdistetaan kiinteään omaisuuteen, kiinteä omaisuus joko takavarikoidaan ja myydään tai määrätään pakkohallintoon, jolloin velallisen vaatimus täytetään siitä saatavasta tuotosta. Täytäntöönpanoa hakevan osapuolen vaatimuksen täyttämiseksi perinnän voi kohdistaa kiinteistöön, jos velallinen on merkitty kiinteistörekisteriin kiinteistön omistajaksi tai hän on kiinteistörekisteriin merkityn omistajan velallisen yleisseuraannon saaja. Kun perintä kohdistetaan kiinteistöön, se kattaa myös kiinnitetyn esineistön.
Kiinteistön takavarikointia varten ulosottomies kirjaa kiinteistön sekä sen kiinnitetyt tarpeistot ja muut esineet, epää niiden vallintaoikeuden ja merkityttää kiinteistön vallintaoikeuden epäämisen kiinteistörekisteriin. Takavarikoitu kiinteistö jää velallisen haltuun, ja tämä saa hallinnoida ja käyttää sitä tavanomaisen hoidon puitteissa, paitsi jos kiinteistö on määrätty pakkohallintoon. Kun kiinteistö on takavarikoitu, velallisen vallintaoikeus lakkaa. Jos kiinteistön takavarikointi kattaa myös irtaimen omaisuuden, sitä voi käyttää tavanomaisen hoidon puitteissa. Kiinteistö joko myydään pakkohuutokaupalla tai sen myy velallinen ulosottomiehen valvonnassa ja velkojan suostumuksella.
Kiinteistö määrätään pakkohallintoon ulosottomiehen, velkojan tai velallisen hakemuksen perusteella. Pakkohallinnon täytäntöönpanijalla on oikeus ottaa kiinteistö haltuunsa virkanimityspäätöksen perusteella. Täytäntöönpanijalla on oikeus ja velvollisuus toteuttaa kaikki oikeustoimet ja muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen kiinteistön kunnon säilyttämistä ja säännöllistä hoitoa varten. Pakkohallinto päättyy, kun velkojan vaatimus täytetään ulosottomiehen päätöksellä.
Ulosottomies jakaa kiintiön myynnistä ja pakkohallinnosta saadun tuoton velkojille ja muille henkilöille, joilla on oikeus osaan tuotosta, kiinteistörekisteristä ilmenevien oikeuksien järjestyksen ja takavarikointijärjestyksen tai velkojien sopimuksen perusteella. Jakosuunnitelman perusteella määräytyvästä tuotosta vähennetään täytäntöönpanokulut.
Perinnän kohdistaminen muuhun varallisuuteen:
Perinnän voi kohdistaa velallisen tiliin. Luottolaitos antaa ulosottomiehelle tiedon siitä, onko tiliä olemassa vai ei. Tili jäädytetään takavarikointiasiakirjan perusteella siinä määrätyssä laajuudessa. Tilillä olevat rahavarat siirretään takavarikointiasiakirjassa määrätyssä laajuudessa ulosottomiehen virkatilille. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa täytäntöönpanoasiakirja on jokin muu kuin oikeudenkäynnin aikana lapsen elatusavun maksuvaatimuksen osalta annettu kanteen turvaamista koskeva päätös. Jos velallisen tilillä ei ole takavarikointihetkellä riittävästi rahaa, takavarikoituina pidetään myös jäädytetylle tilille myöhemmin kertyviä rahavaroja, kunnes vaadittu summa tulee täyteen. Jäädytetylle tilille takavarikoinnin jälkeen kertyviä varoja siirretään ulosottomiehen virkatilille, kunnes takavarikointiasiakirja tulee täytäntöönpannuksi. Jos ulosottomies on toimittanut luottolaitokselle velallisen tilin takavarikointia koskevan asiakirjan, kyseisen asiakirjan katsotaan pätevän myös velallisen vastaisuudessa avaamiin tileihin. Luotto- tai maksulaitos voi kieltäytyä avaamasta tiliä velalliselle, jolla on olemassa oleva tili, jonka osalta sama laitos vastaa ulosottomiehen toimittaman takavarikointiasiakirjan täytäntöönpanosta.
Perinnän voi kohdistaa arvopapereihin. Viron arvopaperirekisteriä koskevan lain (väärtpaberite keskregistri seadus) 2 §:ssä lueteltujen arvopapereiden takavarikoimiseksi ulosottomies pyytää rekisterinpitäjää tekemään merkinnän oikeuksien ja velvollisuuksien käyttökiellosta. Arvopapereiden takavarikko alkaa, kun ne on asetettu rekisterissä käyttökieltoon. Ulosottomies myy arvopaperit niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat perinnän kohdistamista irtaimeen omaisuuteen. Ulosottomiehellä on oikeus kirjoittaa nimellinen arvopaperi ostajan nimelle ja tehdä sen osalta tarvittavia hakemuksia velallisen sijasta. Ulosottomies esittää vekselin, sekin tai velkakirjan lunastettavaksi, jos se on arvopaperin mukaisesti mahdollista.
Perinnän voi kohdistaa rajavastuuyhtiön osaan. Jos rajavastuuyhtiön osaa ei ole kirjattu arvopaperirekisteriin (väärtpaberite keskregister), kyseinen osa katsotaan takavarikoiduksi niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat perinnän kohdistamista irtaimeen omaisuuteen. Ulosottomies antaa takavarikoinnin tiedoksi rajavastuuyhtiön hallitukselle. Ulosottomies myy rajavastuuyhtiön osan niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat perinnän kohdistamista irtaimeen omaisuuteen. Rajavastuuyhtiön osan myynyt ulosottomies toimittaa kahden päivän kuluessa huutokaupasta yritysrekisterin (äriregister) pitäjälle ilmoituksen asiasta vastaavan ministerin vahvistamassa muodossa.
Edellä sanotun lisäksi perintä voidaan kohdistaa kolmannelle osapuolelle suoritettuun taloudelliseen velvoitteeseen, kiinteistöosuuskunnan jäsenyyteen, yhtiömiehen osuuteen yhtiön varoista, peruuttamattomiin oikeuksiin ja muuhun varallisuuteen.
Oikeuksien rajoittaminen lapsen elatusavun maksamatta jättämisen vuoksi:
Jos velallinen ei lapsen elatusavun perimiseksi aloitetun täytäntöönpanomenettelyn aikana ole kolmena perättäisenä kuukautena maksanut elatusapua eikä ulosottomies ole onnistunut perimään velkaa velallisen omaisuudesta, tuomioistuin voi velkojan suostumuksella ja ulosottomiehen hakemuksesta – edellyttäen, että velallista on varoitettu etukäteen – antaa määräyksen keskeyttää toistaiseksi seuraavat oikeudet ja seuraavien lupien voimassaolon:
Tuomioistuin voi samoin edellytyksin julistaa seuraavat velallisen hallussa olevat asiakirjat mitättömiksi ja kieltää niiden myöntämisen enintään kahden vuoden ajaksi:
Jos tuomioistuin tämän kohdan mukaisesti rajoittaa velallisen oikeutta, keskeyttää velallisen luvan tai tekee molemmat taikka kumoaa velallisen hallussa olevan asiakirjan, sen on samalla päätöksellä myös kiellettävä vastaavan oikeuden, luvan tai asiakirjan tai kaikkien niiden myöntäminen. Tuomioistuin voi samalla kertaa rajoittaa useita tässä kohdassa lueteltuja oikeuksia, keskeyttää useiden lupien voimassaolon sekä julistaa useita asiakirjoja mitättömiksi ja kieltää niiden myöntämisen.
Tuomioistuin lopettaa päätöksellään velallisen oikeuden, luvan tai asiakirjan voimassaolon keskeytyksen tai myöntämiskiellon velallisen hakemuksen perusteella, jos
Lainvoimaisella tuomiolla hyväksytyn vaatimuksen (mukaan lukien tuomioistuimessa tehdystä sopimuksesta tai muusta täytäntöönpanoasiakirjasta johtuva vaatimus) vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Vanhentumisaika alkaa tuomioistuimen päätöksen voimaantulosta tai muun täytäntöönpanoasiakirjan julkaisemisesta muttei kuitenkaan ennen vaatimuksen erääntymispäivää.
Kun kyseessä on toistuva velvollisuus, vanhentumisaika on jokaisen yksittäisen velvollisuuden osalta kolme vuotta riippumatta siitä, mikä on vaatimuksen oikeusperusta. Poikkeuksena on lapsen elatusvelvollisuuden täyttämistä koskevan vaatimuksen vanhentumisaika. Vanhentumisaika alkaa sen kalenterikuun lopussa, jolloin velvollisuutta vastaava vaatimus erääntyy. Jos lapsen elatusvelvollisuus vaaditaan täytettäväksi elatusavun maksamisena, sen vanhentumisaika on jokaisen yksittäisen velvollisuuden osalta kymmenen vuotta.
Jos velallinen kuolee täytäntöönpanomenettelyn aloittamisen jälkeen, menettelyn soveltamista jatketaan tämän jäämistöön, jollei laissa toisin säädetä.
Siihen asti, kun perinnöstä luopumista tai perinnön hyväksymistä koskeva määräaika on umpeutunut, jäämistöön kohdistuvan vaatimuksen perusteella voi toteuttaa täytäntöönpanomenettelyn vain jäämistön osalta. Jäämistöön ei voi tällaisissa tapauksissa kohdistaa perintää perijän henkilökohtaisten velvoitteiden perusteella.
Silloin, kun täytäntöönpanoasiakirjaa sovelletaan myös siihen merkityn hakijan tai velallisen seuraannon saajaan, ulosottomies ottaa täytäntöönpanon hoitaakseen, jos oikeusseuraanto todistetaan tuomiolla, otteella julkisesta rekisteristä tai notaarin vahvistamalla asiakirjalla. Sama pätee tuomion täytäntöönpanon osalta riita-asiaan liittyvän esineen omistajaan silloin, kun omistaja on tuomion antamisen jälkeen vaihtunut.
Täytäntöönpanomenettelyn osapuoli voi esittää ulosottomiehelle valituksen täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanoon tai täytäntöönpanotehtävästä kieltäytymiseen liittyvästä ulosottomiehen päätöksestä tai toimesta kymmenen päivän kuluessa päivästä, jona valituksentekijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää päätöksestä tai toimesta, jollei laissa toisin säädetä.
Täytäntöönpanomenettelyn osapuoli voi valittaa edellä mainittua valitusta koskevasta ulosottomiehen päätöksestä kymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä ulosottovirasto on. Käräjäoikeuteen ei voi valittaa ulosottomiehen päätöksestä tai toimesta, jollei ensin ole esitetty valitusta ulosottomiehelle.
Tuomarin tekemästä päätöksestä voi valittaa täytäntöönpanomenettelyssä, jollei laissa toisin säädetä.
Menettelyn osapuolet voivat hakea muutosta käräjäoikeuden päätökseen, joka koskee velallisen oikeuden tai luvan voimassaolon keskeytystä tai myöntämiskieltoa, siviiliprosessilaissa (tsiviilkohtumenetluse seadustik) vahvistettujen määräaikojen ja menettelyjen mukaisesti. Piirituomioistuimen päätökseen, joka koskee käräjäoikeuden päätöksestä tehtyä valitusta, voi hakea muutosta.
Velallinen voi nostaa velkojaa vastaan kanteen täytäntöönpanoasiakirjan pakkotäytäntöönpanon peruuttamiseksi ennen kaikkea sillä perusteella, että vaatimus on täytetty tai kuitattu tai sitä on lykätty. Kanteen menestyminen ei vaikuta täytäntöönpanoasiakirjan pätevyyteen eikä oikeusvaikutuksiin. Tuomioon voi esittää vastaväitteitä vain, jos niiden perusteet ovat syntyneet tuomion voimaantulon jälkeen. Kanteen voi nostaa niin kauan kuin täytäntöönpanomenettely on käynnissä (täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 221 §).
Kolmas osapuoli, jolla on pakkotäytäntöönpanon kohteen osalta sen pakkotäytäntöönpanon estävä oikeus – erityisesti omistusoikeus tai rajoitettu esineoikeus –, voi jättää kanteen takavarikoidun omaisuuden vapauttamiseksi tai pakkotäytäntöönpanon peruuttamiseksi jollakin muulla perusteella tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä pakkotäytäntöönpano tapahtuu.
Täytäntöönpanomenettelyn osapuoli voi esittää 30 päivän kuluessa huutokauppa-asiakirjan tiedoksiantamisesta tuomioistuimelle kanteen huutokaupan tuloksen mitätöimiseksi, jos omaisuus on myyty henkilölle, jolla ei ollut oikeutta ostaa sitä, jos huutokauppa on pidetty kumotun takavarikon perusteella tai jos muita huutokauppaan olennaisesti liittyviä edellytyksiä on rikottu. Jos huutokauppa mitätöidään, velallinen voi vaatia myytyjä esineitä takaisin ostajalta varallisuuslain (asjaõigusseadus) 80 §:n nojalla, ja jos tämä ei ole mahdollista, hän voi esittää vaatimuksen perusteetonta etua koskevien säännösten nojalla. Osapuoli voi vaatia ulosottomieheltä vahingon korvaamista haaste- ja ulosottomiehistä annetun lain (kohtutäituri seadus) mukaisesti.
Täytäntöönpanomenettelyn toteuttamiseen sovelletaan täytäntöönpanomenettelystä annettua lakia. Omaisuuden takavarikointiin liittyvistä rajoituksista täytäntöönpanomenettelyssä säädetään 53 §:n 1 momentissa. Sen mukaan velallisen omaisuutta ei voida ulosmitata enemmän kuin on tarpeen velkojan vaatimuksen täyttämiseksi ja täytäntöönpanokulujen kattamiseksi. Poikkeuksena on tapaus, jossa velkojan vaatimusta ei voida täyttää muulla tavoin. Takavarikointi katsotaan mitätöidyksi eikä siitä johdu oikeudellisia vaikutuksia, jos takavarikointiin sovellettavia menettelysääntöjä on rikottu vakavasti, etenkin jos
Luettelo ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävästä omaisuudesta on vahvistettu täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 66 §:ssä. Seuraavia esineitä ei voida takavarikoida eikä myydä täytäntöönpanomenettelyssä:
Edellä kohdissa 1, 2, 4 ja 5 mainitut esineet voidaan takavarikoida, jos pakkotäytäntöönpanoa vaatii myyjä sellaisen rahasaatavaa koskevan vaatimuksen perusteella, jonka osalta vedotaan omistuksenpidätykseen kyseisten esineiden myynnin takia. Edellä kohdassa 6 mainittua uskonnollista toimintaa varten tarvittavat esineet voidaan takavarikoida, jos niiden käyttötapa on hyvän tavan vastaista tai rangaistava teko.
Täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 67 §:n mukaan takavarikointia ei voida kohdistaa kotieläimiin, joita pidetään voittoa tavoittelemattomassa tarkoituksessa. Tuomioistuin voi velkojan hakemuksesta antaa luvan takavarikoida arvokkaan eläimen, jos takavarikoimatta jättäminen vahingoittaisi merkittävästi velkojan etuja, joiden yhteydessä ei voida ottaa huomioon eläintensuojelua eikä velallisen oikeutettuja etuja.
Tulojen ulosmittaukseen liittyvistä rajoituksista säädetään täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 131 ja 132 §:ssä. Ulosmittausta ei saa kohdistaa seuraaviin tuloihin:
Jos velkojan vaatimusta ei ole pystytty kokonaan tai oletettavasti ei pystytä kokonaan kattamaan kohdistamalla ulosmittaus velallisen muuhun omaisuuteen ja ulosotto on – vaatimuksen laji ja tulojen suuruus huomioon ottaen – oikeudenmukainen, edellä kohdissa 5–7 mainittuihin tuloihin voidaan velkojan hakemuksesta kohdistaa ulosmittaus. Ulosottomies kuulee velallista mahdollisuuksien mukaan ennen päätöksen tekemistä.
Tuloja ei ulosmitata, jos ne ovat pienemmät kuin säädetty vähimmäiskuukausipalkka tai vastaava osa viikko- tai päivätulosta[1].
Jos kohdistamalla ulosmittaus velallisen muuhun omaisuuteen ei ole pystytty tai oletettavasti ei pystytä kattamaan lapsen elatusvaadetta kokonaan, enintään puolet ilmoitetuista tuloista voidaan ulosmitata. Jos velallisen tuloista lapsen elatusvaadetta varten ulosmitattava määrä on alle puolet edellisessä virkkeessä tarkoitetusta määrästä, velallisen tuloista voidaan ulosmitata enintään kolmannes.
Jos kohdistamalla ulosmittaus velallisen muuhun omaisuuteen ei ole pystytty tai oletettavasti ei pystytä kattamaan vaatimusta kokonaan, kuukausittain voidaan ulosmitata enintään 20 prosenttia velallisen tuloista – mikäli tulot ovat ilmoitettua määrää pienemmät – vähennettynä Viron tilastokeskuksen julkaisemalla laskennallisella vähimmäistoimeentulolla. Tätä rajaa sovelletaan velallista vastaan vireillä olevien täytäntöönpanomenettelyjen lukumäärästä riippumatta. Tuloja ei ulosmitata, jos ne ovat pienemmät kuin Viron tilastokeskuksen julkaisema laskennallinen vähimmäistoimeentulo. Tätä säännöstä ei sovelleta lasten elatusvaateiden täytäntöönpanoon. Jos velallisella on huollettavia, 20 prosentin osuus lasketaan niiden tulojen perusteella, jotka jäävät jäljelle sen jälkeen, kun niistä on vähennetty kunkin huollettavan osalta ei-ulosmitattavissa oleva määrä sekä Viron tilastokeskuksen julkaisema laskennallinen vähimmäistoimeentulo. Viron tilastokeskus julkaisee kunkin vuoden helmikuun 1. päivään mennessä edellisen vuoden tietoihin perustuvan laskennallisen vähimmäistoimeentulon (euroina) Viron virallisessa lehdessä (Ametlikud Teadaanded).
Jos velallinen elättää lain nojalla toista henkilöä tai maksaa tälle elatusapua, ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävä määrä eli ns. suojaosuus kasvaa jokaisen elätettävän osalta kolmanneksella vähimmäiskuukausipalkasta, paitsi silloin, kun lapsen elatusvaateeseen sovelletaan pakkotäytäntöönpanoa. Suojaosuuden ylittävistä tuloista voidaan ulosmitata enintään kaksi kolmannesta määrästä, joka on vähimmäispalkka kerrottuna viidellä, ja sen ylittävät tulot kokonaisuudessaan, sillä edellytyksellä, että ulosmitattava määrä on enintään kaksi kolmannesta kokonaistuloista. Tätä sääntöä ei sovelleta silloin, kun on kyse lapsen elatusvaateeseen sovellettavasta pakkotäytäntöönpanosta.
Täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 133 §:n mukaan ulosottomies kumoaa velallisen pyynnöstä kolmen työpäivän kuluessa tilin turvaamisen siinä laajuudessa, joka takaa velalliselle ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävät tulot (täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 131 ja 132 §:ssä säädetyt rajoitukset). Jos velallisen tilille siirretään kerralla enemmän kuin yhden kuun tulot, ulosottomies kumoaa velallisen pyynnöstä kolmen työpäivän kuluessa tilin turvaamisen siinä laajuudessa, joka takaa velalliselle ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävät tulot jokaisen etukäteen maksetun kuukauden osalta, ottaen huomioon täytäntöönpanomenettelystä annetun lain 131 ja 132 §:ssä säädetyt rajoitukset. Jos velallisen tilille siirrettyjen tulojen käyttöajanjaksoa ei voida määritellä, ulosottomies takaa velalliselle ulosmittauksen ulkopuolelle jätettävät tulot yhden kuukauden osalta. Siihen asti, kunnes hakemus on käsitelty, ulosottomies voi keskeyttää varojen siirron takavarikoidulta tililtä velkojalle ja vapauttaa tilin takavarikoinnista siltä osin kuin on tarpeen velallisen ja hänen perheensä elatusta varten.
[1] Viron hallituksen 9. joulukuuta 2021 antaman asetuksen nro 116 1 §:n 1 momentin mukaan 1. tammikuuta 2022 alkaen kokoaikaisesta työstä maksettavan kuukausipalkan vähimmäismäärä on 654 euroa ja vähimmäistuntipalkka on 3,86 euroa.
Ta strona jest częścią portalu Twoja Europa.
Państwa opinia na temat przydatności przedstawionych informacji jest dla nas ważna.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.