Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

Saksa
Sisällön tuottaja:
European Judicial Network
Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Pakkotäytäntöönpano (Zwangsvollstreckung) on menettely, jossa yksityisoikeudellinen vaade pannaan täytäntöön julkisoikeudellisen velvoitteen avulla. Täytäntöönpanovaltuudet kuuluvat valtiolle, joka käyttää suvereenia valtaansa edustajiensa välityksellä.

Vaateen täytäntöön panemiseksi velkojan käytettävissä on erilaisia toimenpiteitä, kuten

  • irtaimen omaisuuden takavarikointi (Sachpfändung)
  • velallisen saamisten tai muiden varallisuusoikeuksien ulosmittaus (erityisesti pankkitalletusten takavarikointi tai ansiotulojen ulosmittaus)
  • velallisen antama selvitys omaisuudesta (Vermögensauskunft)
  • pakkotoimenpiteet, joilla varmistetaan omaisuuden perintä tai toimien toteuttaminen tai niistä pidättäytyminen
  • kiinnityksen rekisteröinti (Eintragung einer Sicherungshypothek)
  • pakkohuutokauppa (Zwangsversteigerung)
  • konkurssipesän hallinto (Zwangsverwaltung).

Pakkotäytäntöönpanoa säännellään Saksassa lähinnä siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung) 704 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä sekä pakkohuutokauppaa ja konkurssipesän hallintoa koskevassa laissa (Gesetz über die Zwangsversteigerung und Zwangsverwaltung).

Asetuksessa (EU) N:o 655/2014 säännellään jäsenvaltioiden rajat ylittävää vaateiden täytäntöönpanoa EU:ssa. Siihen liittyviä säännöksiä on siviiliprosessilain 946 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Saamisten ja muiden varallisuusoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva toimivalta on velallisen kotipaikan käräjäoikeudella (Amtsgericht, josta käytetään nimitystä Vollstreckungsgericht täytäntöönpanoasiaa käsiteltäessä). Jos velallisen kotipaikka ei ole Saksassa, toimivaltainen on omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuin (siviiliprosessilain 13 ja 828 §).

Pakkohuutokaupan ja konkurssipesän hallinnon osalta toimivaltainen on kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeus (siviiliprosessilain 869 § luettuna yhdessä pakkohuutokauppaa ja konkurssipesän hallintoa koskevan lain 1 §:n kanssa).

Kiinnityksen rekisteröinnin suorittaa se käräjäoikeus, jossa kiinteistörekisteriä pidetään (siviiliprosessilain 867 §, kiinteistörekisteriä koskevan lain (Grundbuchordnung) 1 §).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on toimivalta niiden pakkokeinojen osalta, joilla varmistetaan toimien toteuttaminen tai salliminen tai niistä pidättäytyminen (siviiliprosessilain 887, 888 ja 890 §).

Kaikissa muissa tapauksissa täytäntöönpanosta vastaa ulosottomies (siviiliprosessilain 753 §).

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

3.1 Menettely

Menettely määräytyy kussakin tapauksessa haettavan täytäntöönpanotoimen mukaan. Pakkotäytäntöönpano voidaan suorittaa lainvoimaisille tuomioille, joihin ei voi enää hakea muutosta tai jotka on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi (siviiliprosessilain 704 §), väliaikaisille ulosottomääräyksille (Arrest) ja välipäätöksille (einstweilige Verfügungen, siviiliprosessilain 929 ja 936 §) sekä muille täytäntöönpanoperusteille jotka on lueteltu siviiliprosessilain 794 §:ssä. Tällaisiin asiakirjoihin kuuluvat tuomioistuinten päätösten lisäksi myös välimiestuomioistuimessa saavutetut sovintoratkaisut (Vergleiche vor Gütestellen), lakimiesten avulla tehdyt sovinnot (Anwaltsvergleiche) ja notaarin vahvistamat asiakirjat (notarielle Urkunden). Täytäntöönpanokelpoiselle päätökselle voidaan hakea täytäntöönpanotoimea toimivaltaiselta viranomaiselta.

Täytäntöönpanon onnistumisen turvaamiseksi tuomioistuimet päättävät velkojan esittämästä hakemuksesta yleensä kuulematta etukäteen velallista. Oikeus tulla kuulluksi myönnetään kuitenkin toimenpiteen perusteella. Päätös hakemuksesta tehdään antamalla määräys. Tuomioistuimen määräyksiin voidaan hakea muutosta huomautuksella (Erinnerung) (siviiliprosessilain 766 §) tai välittömällä valituksella (sofortige Beschwerde) (siviiliprosessilain 793 §).

Täytäntöönpanomenettelyssä ei lähtökohtaisesti ole pakollista käyttää asianajajaa (siviiliprosessilain 78 §).

Ulosottomiehen (Gerichtsvollzieher) toiminnan painopiste on irtaimeen omaisuuteen kohdistuvassa täytäntöönpanossa. Ulosottomies voi periaatteessa sopia velallisen kanssa erissä tehtävistä suorituksista, ja hänen on huolehdittava siitä, että täytäntöönpanomenettely saatetaan päätökseen nopeasti ja tehokkaasti. Yksi ulosottomiehen ensisijaisista tehtävistä on saada velalliselta valaehtoinen selvitys omaisuudesta. Hänen toimivaltaansa kuuluu lisäksi

  • irtaimen omaisuuden ja kiinteän omaisuuden perintä (häätö)
  • velallisen suostumuksen saaminen vaadituille toimille tämän vastustuksesta huolimatta
  • pakkotäytäntöönpanossa tarvittavien asiakirjojen tiedoksianto jonkin osapuolen pyynnöstä
  • väliaikaisten ulosottomääräysten ja välipäätösten täytäntöönpano (jos se ei ole tuomioistuimen tehtävä)
  • pidätysmääräysten täytäntöönpano, jos vastaaja kieltäytyy toimittamasta selvityksen omaisuudesta.

Ulosottomies on osavaltion (Land) oikeusvirkamies, joka työskentelee käräjäoikeuden johtavan tuomarin tai puheenjohtajan hallinnollisessa valvonnassa. Hän hoitaa täytäntöönpanotehtäviään kuitenkin riippumattomasti, eikä hallinnollinen valvonta saa vaikuttaa hänen työhönsä. Ulosottomiehen suorittamista toimenpiteistä ja hänen laatimistaan kustannuserittelyistä voidaan valittaa. Valituksen (Erinnerung) voi tehdä myös, jos ulosottomies kieltäytyy panemasta määräystä täytäntöön. Täytäntöönpanotavasta tehdystä valituksesta päättää täytäntöönpanotuomioistuimen tuomari.

Täytäntöönpanotoimien kustannukset

Laissa on säädetty erilaisista täytäntöönpanotavoista, joiden käyttö riippuu turvaamistoimen kohteena olevasta vaateesta. Eri täytäntöönpanotoimien aiheuttamat kustannukset vaihtelevat seuraavasti:

  • a. Irtaimen omaisuuden ulosmittaus

Jos oikeus tietyn rahasaatavan maksamiseen on hyväksytty, velkoja voi pyytää ulosottomieheltä maksun täytäntöönpanoa. Ulosottomiehen suorittamasta velallisen irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta peritään 28,60 euroa ulosottomiehen kuluista annetun lain (Gerichtsvollzieherkostengesetz) liitteenä olevan maksutaulukon (Kostenverzeichnis) kohdan 205 mukaisesti. Lisäksi peritään 57,20 euron suuruinen maksu maksutaulukon kohdan 300 mukaisesti, jos ulosmitattu omaisuus myydään julkisessa huutokaupassa (joko paikallisessa huutokaupassa tai verkkohuutokaupassa, jota yleisö voi käyttää tietyn huutokauppapaikan kautta) tai realisoidaan jollakin muulla tavalla. Jos ulosottomiehen laatimasta raportista käy ilmi, että virkatoimi kesti yli kolme tuntia, käytetystä ajasta peritään näiden maksujen lisäksi yleensä maksutaulukon kohdan 500 mukainen lisämaksu. Jokaiselta alkavalta tunnilta peritään 22 euron lisämaksu. Lisäksi on maksettava ulosottomiehen kulut, erityisesti matkakulut (maksutaulukon kohta 711).

  • b. Velallisen saamisten ulosmittaus

Tällöin saamiset vähennetään velasta (zur Einziehung, ’perintää varten’) tai ne siirretään velkojalle velalliselle esitetyn vaateen täyttämiseksi (an Zahlungs statt, ’maksun sijasta’) (siviiliprosessilain 829 ja 835 §). Yleensä saamisen ulosmittaus ja siirron täytäntöönpano yhdistetään ulosmittauksesta ja siirrosta tehdyn päätöksen mukaisesti. Täytäntöönpanosta peritään tällöin 22 euron maksu tuomioistuinkuluista annetun lain (Gerichtskostengesetz) liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 2111 mukaisesti. Lisäksi peritään ulosottomiehen kulut, jotka aiheutuvat ulosmittauksesta ja siirrosta tehdyn päätöksen tiedoksi antamisesta kolmannelle velalliselle ja velalliselle.

  • c. Omaisuusselvityksen hankkiminen

Ulosottomies perii 36,30 euron maksun omaisuusselvityksen hankkimisesta ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 260 mukaisesti.

  • d. Kiinteään omaisuuteen kohdistuva täytäntöönpano

Velallisen kiinteään omaisuuteen kohdistuvalla täytäntöönpanolla tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kirjattua kiinnitystä tai pakkohuutokauppaa tai konkurssipesän hallintoa.

Jos kiinnitys kirjataan kiinteistörekisteriin, siitä peritään turvattavan saamisen perusteella määräytyvä maksu tuomioistuin- ja notaarikuluista annetun lain (Gerichts- und Notarkostengesetz) liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 14121 mukaisesti. Maksun suuruus on 1 prosentti turvattavan saamisen arvosta (lain 53 § 1 momentti). Enintään 3 miljoonan euron saamisia koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 1.

Pakkohuutokaupasta ja konkurssipesän hallinnosta annettuun lakiin perustuvien menettelyjen maksut määritetään tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon osan 2 jakson 2 luvuissa 1 ja 2. Kiinteistön pakkohuutokauppaa tai menettelyjen yhdistämistä koskeva hakemusmaksu on 110 euroa. Tähän on lisättävä muut kulut, jotka aiheutuvat menettelystä, vähintään yhden huutokaupan ja siihen liittyvän tarjouspyynnön järjestämisestä, myyntisopimuksen tekemisestä ja kauppasumman jakamisesta. Kaikissa näissä tapauksissa maksun suuruus on 0,5 prosenttia maksun perustana olevasta arvosta. Menettelystä ja huutokaupan järjestämisestä aiheutuvien maksujen suuruus määräytyy täytäntöönpanotuomioistuimen vahvistaman kiinteistön arvon mukaan (markkina-arvo, tuomioistuinkuluista annetun lain 54 §:n 1 momentti). Huutokaupan ehtojen mukaisesti kauppasumman jakamisesta perittävä maksu määräytyy hyväksytyn tarjoushinnan mukaan. Siitä vähennetään korot ja voimassa olevien oikeuksien arvo (tuomioistuinkuluista annetun lain 54 §:n 2 ja 3 momentti). Myyntisopimuksen tekemisestä perittävän maksun osalta on lisäksi otettava huomioon määrä, jonka voidaan katsoa kattavan kiinteistön hankkijan vaateet (tuomioistuinkuluista annetun lain 54 §:n 2 momentti). Enintään 500 000 euron suuruisia arvoja koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 2. Maksujen lisäksi peritään erikseen menettelystä aiheutuneet kulut tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon osan 9 mukaisesti. Niihin kuuluvat esimerkiksi kiinteistön arvosta annetun asiantuntijalausunnon kustannukset (oikeusviranomaisten palkkioista ja korvauksista annetun lain, Justizvergütungs- und –entschädigungsgesetz, mukaisesti (tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohta 9005).

Konkurssipesän hallinnon käynnistämistä tai menettelyjen yhdistämistä koskeva hakemusmaksu on 110 euroa. Konkurssipesän hallinnosta peritään 0,5 prosentin suuruinen vuosimaksu, joka on kokonaisuudessaan vähintään 132 euroa ja vähintään 66 euroa ensimmäiseltä ja viimeiseltä kalenterivuodelta. Maksu määräytyy hallinnon aikana saatujen kokonaistulojen perusteella (tuomioistuinkuluista annetun lain 55 §).

  • e. Perintä- ja pakkotoimenpiteet, joilla varmistetaan toimien toteuttaminen tai salliminen tai niistä pidättäytyminen

Jos velallinen on velvoitettu luovuttamaan irtaimen omaisuuden hallinta, ulosottomiehen on perittävä omaisuus velalliselta ja luovutettava se velkojalle. Ulosottomies perii tästä virkatoimesta 28,60 euron maksun (ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 221 mukaisesti). Jos ulosottomiehen laatimasta raportista käy ilmi, että tämä virkatoimi toimi kesti yli kolme tuntia, käytetystä ajasta peritään lisämaksua maksutaulukon kohdan 500 mukaisesti. Jokaiselta alkavalta tunnilta peritään 22 euron lisämaksu.

Jos velallista vaaditaan luovuttamaan kiinteän omaisuuden hallinta, ulosottomiehen on otettava omaisuus hallintaansa ja luovutettava se velkojalle (häätö). Tästä virkatoimesta peritään 150 euron maksu (ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 240 mukaisesti). Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, myös tällöin jokaiselta alkavalta tunnilta peritään 22 euron lisämaksu maksutaulukon kohdan 500 mukaisesti. Lisäksi peritään ulosottomiehen kulut, jotka aiheutuvat erityisesti sivullisten suorittamista tarpeellisista toimista (esim. kuljetusliikkeen ja lukkosepän palvelujen kulut), ulosottomiehen kuluista annetun lain liitteenä olevan maksutaulukon luvun 7 mukaisesti.

Tuomioistuimessa käsiteltävissä menettelyissä, joilla varmistetaan tietyn toimen suorittaminen (joko velallisen itsensä tai jonkun toisen henkilön suorittamana) tai sen salliminen tai siitä pidättäytyminen, peritään kussakin tapauksessa 22 euron suuruinen tuomioistuinmaksu (tuomioistuinkuluista annetun lain liitteenä oleva maksutaulukon kohdan 2111 mukaisesti).

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Pakkotäytäntöönpanotoimia voidaan soveltaa velkojan pyynnöstä vain, jos velkojalla on täytäntöönpanoperuste, jossa vahvistetaan velkojan saamiset. Kyseessä voi olla lainvoimainen tuomio, johon ei voi enää hakea muutosta tai joka on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi (siviiliprosessilain 704 §), tai jokin siviiliprosessilain 794 §:ssä luetelluista perusteista (esim. sovinto (gerichtlicher Vergleich), täytäntöönpanomääräys (Vollstreckungsbescheid) tai notaarin vahvistama asiakirja). Täytäntöönpanoperusteen on yleensä sisällettävä tuomioistuimen vahvistus täytäntöönpanokelpoisuudelle (Vollstreckungsklausel) (siviiliprosessilain 724 §). Täytäntöönpanomääräyksen, väliaikaisen ulosottomääräyksen tai välipäätöksen tapauksessa tällainen vahvistus vaaditaan vain poikkeustapauksissa (siviiliprosessilain 796 §, 929 §:n 1 momentti ja 936 §). Täytäntöönpano voidaan lisäksi aloittaa vain, jos täytäntöönpanoperuste on annettu tai annetaan samanaikaisesti tiedoksi velalliselle (siviiliprosessilain 750 §:n 1 momentti).

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voidaan kohdistaa velallisen irtaimeen omaisuuteen, saamisiin ja muihin varallisuusoikeuksiin sekä kiinteään omaisuuteen.

Siviiliprosessilain 811 §:ssä määritetään omaisuus, jota ei voida ulosmitata. Tarkoituksena on, että velallinen ja hänen perheensä voivat säilyttää esimerkiksi henkilökohtaiset tai ammattikäyttöön tarkoitetut esineet.

Ulosmittausrajoituksia sovelletaan myös velallisen ansiotuloihin. Siviiliprosessilain 850 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään tietyistä tulojen osuuksista, joita ei velallisen toimeentulon varmistamiseksi voida ulosmitata. Talletukset voidaan suojata jättämällä tietty tili ulosmittauksen ulkopuolelle (Pfändungsschutzkonto, siviiliprosessilain 850 k §). Ulosmittauksen ulkopuolelle jäävät varat säilytetään tällaisella tilillä talletettujen varojen alkuperästä riippumatta (siviiliprosessilain 899 § ja sitä seuraavat pykälät).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

  • Vaikutukset velalliseen

Velallisen irtaimeen omaisuuteen rahasaatavan vuoksi kohdistuvassa täytäntöönpanossa kohteena oleva omaisuus ulosmitataan ja realisoidaan. Ulosmittaus on virkatoimi, joka johtaa ulosmitatun omaisuuden takavarikointiin. Velallinen menettää takavarikoinnissa muun muassa oikeuden ulosmitatun omaisuuden hallintaan.

  • Vaikutukset velkojaan

Velkoja saa ulosmittauksen avulla panttioikeuden ulosmitattuun omaisuuteen (siviiliprosessilain 804 §:n 1 momentti). Ulosmittauspanttioikeus luo oikeuden muuttaa ulosmitattu omaisuus rahaksi ja täyttää vaateet saatavalla tuotolla.

  • Vaikutukset sivullisiin

Jos velallisen saamiset kolmannelta osapuolelta ulosmitataan ja niiden omistusoikeus siirretään, kyseinen osapuoli ei saa enää tehdä maksusuoritusta velalliselle. Hän voi vapautua omasta velastaan vain maksamalla velkojalle saamisen, joka on siirretty tälle velallisen saamisten vähentämiseksi. Jos kolmas osapuoli rikkoo tätä velvollisuutta, häntä vastaan voidaan nostaa vahingonkorvausvaatimus.

Jos ulosottomies on ulosmitannut irtainta omaisuutta, joka ei kuulu velalliselle vaan kolmannelle osapuolelle, tämä voi vastustaa omaisuutensa ulosmittausta (Drittwiderspruchsklage) (siviiliprosessilain 771 §).

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Lainvoimaisesti vahvistetut saamiset sekä täytäntöönpanokelpoisiin sovintoihin tai asiakirjoihin perustuvat saamiset vanhenevat siviililain 197 §:n mukaan 30 vuodessa. Velkoja voi aloittaa pakkotäytäntöönpanotoimenpiteet milloin tahansa kyseisen jakson aikana.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Saksan lainsäädännössä ei ole säädetty täytäntöönpanopäätöstä koskevassa muutoksenhaussa käytettävästä yleisestä menettelystä. Tältä osin ei myöskään ole säädetty erityisistä oikeussuojakeinoista.

Velallinen voi riitauttaa toimenpiteet, joita on käytetty häntä vastaan täytäntöönpanomenettelyssä. Hän voi huomauttaa (Erinnerung) täytäntöönpanotavasta tai jos kuulemista ei ole järjestetty, hän voi valittaa (Beschwerde) päätöksestä. Velallinen voi hakea välittömällä valituksella muutosta päätöksiin, jotka tehdään ilman suullista käsittelyä (siviiliprosessilain 793 ja 567 §). Valitus on tehtävä kahden viikon kuluessa sille tuomioistuimelle, jonka päätökseen haetaan muutosta, tai muutoksenhakutuomioistuimelle (Beschwerdegericht).

Näiden oikeussuojakeinojen käyttö ei vaikuta käynnissä olevan täytäntöönpanomenettelyn jatkumiseen, eikä se näin ollen lykkää menettelyä.

Myös menettelyn muut osapuolet (esim. velkoja tai kolmas velallinen) voivat käyttää oikeussuojakeinoja (huomautusta tai valitusta).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Velallisen koko omaisuuden ulosmittaaminen (Kahlpfändung) ei ole sallittua. Velalliselle turvataan ihmisarvoinen elämä erilaisten suojasäännösten avulla, ks. edellä kohta 4.1.

Velallisen omaisuutta voidaan ulosmitata enintään sen verran kuin on tarpeen velkojan saatavan maksamiseen sekä pakkotäytäntöönpanon kustannusten kattamiseen (liiallista ulosmittausta koskeva kielto, siviiliprosessilain 803 §).

Liite 1

Myyntiarvo
enintään ... euroa

Maksu
Taulukko B
… euroa

Myyntiarvo
enintään ... euroa

Maksu
Taulukko B
… euroa

Myyntiarvo
enintään ... euroa

Maksu
Taulukko B
… euroa

500

15,00

200 000

435,00

1 550 000

2 615,00

1 000

19,00

230 000

485,00

1 600 000

2 695,00

1 500

23,00

260 000

535,00

1 650 000

2 775,00

2 000

27,00

290 000

585,00

1 700 000

2 855,00

3 000

33,00

320 000

635,00

1 750 000

2 935,00

4 000

39,00

350 000

685,00

1 800 000

3 015,00

5 000

45,00

380 000

735,00

1 850 000

3 095,00

6 000

51,00

410 000

785,00

1 900 000

3 175,00

7 000

57,00

440 000

835,00

1 950 000

3 255,00

8 000

63,00

470 000

885,00

2 000 000

3 335,00

9 000

69,00

500 000

935,00

2 050 000

3 415,00

10 000

75,00

550 000

1 015,00

2 100 000

3 495,00

13 000

83,00

600 000

1 095,00

2 150 000

3 575,00

16 000

91,00

650 000

1 175,00

2 200 000

3 655,00

19 000

99,00

700 000

1 255,00

2 250 000

3 735,00

22 000

107,00

750 000

1 335,00

2 300 000

3 815,00

25 000

115,00

800 000

1 415,00

2 350 000

3 895,00

30 000

125,00

850 000

1 495,00

2 400 000

3 975,00

35 000

135,00

900 000

1 575,00

2 450 000

4 055,00

40 000

145,00

950 000

1 655,00

2 500 000

4 135,00

45 000

155,00

1 000 000

1 735,00

2 550 000

4 215,00

50 000

165,00

1 050 000

1 815,00

2 600 000

4 295,00

65 000

192,00

1 100 000

1 895,00

2 650 000

4 375,00

80 000

219,00

1 150 000

1 975,00

2 700 000

4 455,00

95 000

246,00

1 200 000

2 055,00

2 750 000

4 535,00

110 000

273,00

1 250 000

2 135,00

2 800 000

4 615,00

125 000

300,00

1 300 000

2 215,00

2 850 000

4 695,00

140 000

327,00

1 350 000

2 295,00

2 900 000

4 775,00

155 000

354,00

1 400 000

2 375,00

2 950 000

4 855,00

170 000

381,00

1 450 000

2 455,00

3 000 000

4 935,00

185 000

408,00

1 500 000

2 535,00



Liite 2

Riidan kohteen arvo
enintään ... euroa

Maksu
... euroa

Riidan kohteen arvo
enintään ... euroa

Maksu
... euroa

500

38,00

50 000

601,00

1 000

58,00

65 000

733,00

1 500

78,00

80 000

865,00

2 000

98,00

95 000

997,00

3 000

119,00

110 000

1 129,00

4 000

140,00

125 000

1 261,00

5 000

161,00

140 000

1 393,00

6 000

182,00

155 000

1 525,00

7 000

203,00

170 000

1 657,00

8 000

224,00

185 000

1 789,00

9 000

245,00

200 000

1 921,00

10 000

266,00

230 000

2 119,00

13 000

295,00

260 000

2 317,00

16 000

324,00

290 000

2 515,00

19 000

353,00

320 000

2 713,00

22 000

382,00

350 000

2 911,00

25 000

411,00

380 000

3 109,00

30 000

449,00

410 000

3 307,00

35 000

487,00

440 000

3 505,00

40 000

525,00

470 000

3 703,00

45 000

563,00

500 000

3 901,00

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.

Your-Europe

Päivitetty viimeksi: 17/06/2024

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.