Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano

1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat säännöt on vahvistettu 17. marraskuuta 1964 annetussa Puolan siviiliprosessilaissa (Kodeks postępowania cywilnego, Puolan säädöskokoelma 2021, 1805 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna).

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan niitä laissa säädettyjä pakkokeinoja, joiden avulla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat periä velallisen velan velkojalle täytäntöönpanoasiakirjan nojalla. Täytäntöönpanomenettely alkaa, kun täytäntöönpanohakemus jätetään.

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanoperusteena. Yleensä täytäntöönpanoasiakirja on täytäntöönpanomääräys, jossa on täytäntöönpanokelpoisuuslauseke (siviiliprosessilain 776 §). Tätä lauseketta ei edellytetä eräissä jäsenvaltion tasolla annetuissa tuomioistuimen määräyksissä tai siviiliprosessilain 1153 §:n 14 momentissa tarkoitetuissa sovintoratkaisuissa ja virallisissa asiakirjoissa. Jos nämä tuomiot, sovintoratkaisut ja viralliset asiakirjat täyttävät edellä esitetyt ehdot, ne muodostavat täytäntöönpanoasiakirjan, jonka perusteella velkoja voi tehdä hakemuksen suoraan täytäntöönpanosta vastaavalle viranomaiselle.

Täytäntöönpanomenettelyihin osallistuu kahdentyyppisiä viranomaisia:

• lainkäyttöelimet – menettelyissä, joilla täytäntöönpanoasiakirjaan sisällytetään täytäntöönpanokelpoisuuslauseke (oikeuden puheenjohtaja, alioikeus (sąd rejonowy), aluetuomioistuin (sąd okręgowy), muutoksenhakutuomioistuin (sąd apelacyjny) ja oikeusvirkamiehet (referendarz sądowy).
• täytäntöönpanoviranomaiset – kyseeseen tulevissa täytäntöönpanomenettelyissä nämä ovat alioikeudet ja ulosottomiehet (komornik) (siviiliprosessilain 758 §).

Sekä täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista koskevan menettelyn että täytäntöönpanomenettelyn osapuolina ovat velkoja ja velallinen.

Puolan lainsäädännössä erotetaan toisistaan seuraavat täytäntöönpanomenettelyn tyypit:

Rahasaatavien täytäntöönpano seuraavien omaisuuserien avulla:

• irtain omaisuus
• ansiotulot
• pankkitilit
• muut saatavat
• muut omistusoikeuteen sisältyvät oikeudet
• kiinteä omaisuus
• alukset.

Muiden kuin rahasaatavien täytäntöönpano:

• irtaimen omaisuuden luovuttaminen
• kiinteän omaisuuden luovuttaminen
• sellaisten päätösten täytäntöönpano, jotka edellyttävät tahdonilmaisua, mukaan lukien sopimuksen tekeminen (siviiliprosessilain 1047 §)
• korvattavien ja muiden kuin korvattavien tekojen ja laiminlyöntien täytäntöönpano (siviiliprosessilain 1049–1056 §).

Elatusapumaksut – tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanoasiakirjaan viran puolesta täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen. Tällaisissa tapauksissa täytäntöönpanoasiakirja toimitetaan velkojalle viran puolesta. Asioissa, joissa määrätään elatusapumaksuja, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa asian käsitelleen ensimmäisen asteen tuomioistuimen pyynnöstä. Pyyntö jätetään toimivaltaiselle täytäntöönpanoviranomaiselle. Ulosottomies on lain mukaisesti velvollinen toteuttamaan selvityksen velallisen tulojen, varallisuuden ja asuinpaikan selvittämiseksi. Jos tämä ei onnistu, poliisi toteuttaa ulosottomiehen pyynnöstä tarvittavat toimet velallisen asuinpaikan ja työsuhteen selvittämiseksi. Tämä selvitys on toteutettava määräajoin enintään kuuden kuukauden välein. Jos velallisen tuloja tai varallisuutta ei onnistuta selvittämään tällä tavoin, ulosottomies pyytää tuomioistuinta määräämään velallisen ilmoittamaan varallisuutensa. Jos velallisen maksut ovat myöhässä yli kuusi kuukautta, ulosottomies tekee viran puolesta hakemuksen kansalliselle oikeusrekisterille (Krajowy Rejestr Sądowy) velallisen kirjaamisesta maksukyvyttömien velallisten luetteloon. Täytäntöönpanotoimen toteuttamatta jättäminen ei ole peruste menettelyn keskeyttämiselle.

2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?

Siviiliprosessilain 758 §:n nojalla täytäntöönpanoon liittyvät asiat kuuluvat alioikeuksien ja niiden puolesta toimivien ulosottomiesten toimivaltaan.

3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Siviiliprosessilain 803 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaiken tyyppisestä omaisuudesta, ellei toisin määrätä. Täytäntöönpanoviranomaisella ei ole valtuuksia tutkia velvoitetta koskevan täytäntöönpanoasiakirjan pätevyyttä ja sovellettavuutta. Sen on kuitenkin tutkittava täytäntöönpanoasiakirjan soveltamisalaan kuuluvan saatavan riitautettavuus.

Täytäntöönpanokelpoisuuslauseke sisältyy yleensä täytäntöönpanoasiakirjaan.

Siviiliprosessilain 777 §:n nojalla täytäntöönpanoasiakirjoja ovat seuraavat:

• lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös ja tuomioistuimessa tehty sovinto
• oikeusvirkamiehen (referendarz sądowy) antama lainvoimainen tai välittömästi täytäntöönpanokelpoinen päätös
• muut tuomioistuimen tuomiot, sovintosopimukset ja oikeudelliset asiakirjat, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen (eli tuomioistuimessa toteutettavan) täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti
• notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen vapaaehtoisesti hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa tietty rahasumma tai luovuttaa asiakirjassa ilmoitettu määrä tietyn tyyppisiä esineitä tai tietyt erikseen nimetyt esineet, jos asiakirjassa asetetaan päivämäärä, johon mennessä velvoite on täytettävä tai yksilöidään täytäntöönpanon toimittamisen edellytys
• notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen vapaaehtoisesti hyväksyy täytäntöönpanotoimen, johon sisältyy velvoite maksaa asiakirjassa tai indeksointilausekkeella määritelty rahasumma, jos asiakirjassa yksilöidään tämän velvoitteen noudattamisen edellytys ja päivämäärä, johon mennessä velkoja voi hakea täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen sisällyttämistä asiakirjaan
• edellä 4 tai 5 kohdassa määritelty notaarin vahvistama asiakirja, jonka mukaan velallinen, joka ei itse ole velallinen ja jonka omaisuuden, saatavan tai oikeuden vakuutena on kiinnitys tai pantti, on vapaaehtoisesti suostunut kiinnitettyyn tai pantattuun omaisuuteen kohdistuvaan täytäntöönpanotoimeen vakuusvelkojan rahasaatavan maksamiseksi.

Velallisen ilmoitus vapaaehtoisesta suostumuksesta täytäntöönpanoon voidaan tehdä myös erillisellä notaarin vahvistamalla asiakirjalla.

Täytäntöönpanoasiakirjaksi kelpaavat vain lainvoimaiset tuomioistuimen päätökset, joihin sisältyy täytäntöönpanokelpoisuuslauseke tai jotka ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia (viran puolesta tai jommankumman menettelyn osapuolen tekemästä pyynnöstä annetun välitöntä täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräyksen nojalla). Notaarin vahvistama asiakirja katsotaan täytäntöönpanoasiakirjaksi, jos se täyttää siviiliprosessilaissa ja notariaatteja koskevissa säännöissä esitetyt vaatimukset.

Muita täytäntöönpanoasiakirjoja ovat muun muassa: ote konkurssimenettelyyn liittyvästä saatavien luettelosta; oikeudellisesti pätevä pankkisopimus; suunnitelma ulosmittauksella saatujen rahasummien jaosta; pankkilain mukainen pankin antama täytäntöönpanoasiakirja, mutta vasta, kun tuomioistuin on sisällyttänyt siihen täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen; ulkomaisten tuomioistuinten tuomiot tai niiden vahvistamat sovintoratkaisut, kun puolalainen tuomioistuin on vahvistanut niiden täytäntöönpanokelpoisuuden. Ulkomaisten tuomioistuinten siviilioikeudellisissa asioissa antamat tuomiot, jotka on pantava täytäntöön oikeudellisen täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti, katsotaan täytäntöönpanoasiakirjoiksi, kun puolalainen tuomioistuin on julistanut ne täytäntöönpanokelpoisiksi. Tuomio todetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, jos se on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, jossa se on annettu, eikä siviiliprosessilain 1146 §:n 1 ja 2 momentissa määriteltyjä esteitä ole.

3.1 Menettely

Täytäntöönpanoasiakirja toimii täytäntöönpanon aloittamisen perusteena. Lähtökohtaisesti asian käsittelevä ensimmäisen asteen tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen tuomioistuimen antamiin täytäntöönpanoasiakirjoihin (siviiliprosessilain 781 §:n 1 momentti).

Tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen sisällyttämistä koskevat hakemukset viipymättä ja enintään kolmen päivän kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty toimivaltaiselle elimelle (siviiliprosessilain 781 §:n 1 momentti). Täytäntöönpanokelpoisuuslauseke sisällytetään asiakirjoihin viran puolesta menettelyissä, jotka on aloitettu tai olisi voitu aloittaa viran puolesta. Tuomioistuin sisällyttää täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen viran puolesta sähköisesti toteutetuissa ulosottomenettelyissä annettuihin maksumääräyksiin sen jälkeen, kun niistä on tullut lainvoimaisia (siviiliprosessilain 782 §).

Täytäntöönpanotoimi voidaan yleensä aloittaa pyynnöstä. Menettelyissä, jotka voidaan aloittaa viran puolesta, täytäntöönpanomenettely voidaan aloittaa viran puolesta asiaa käsittelevän ensimmäisen asteen tuomioistuimen toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle tekemän pyynnön perusteella (siviiliprosessilain 796 §:n 2 momentti).

Velkoja voi jättää hakemuksen täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta toimivaltaiselle alioikeudelle tai sen yhteydessä toimivalle ulosottomiehelle. Sen voivat jättää myös muut toimivaltaiset viranomaiset (tuomioistuin tai yleinen syyttäjä, kun asia koskee sakkojen ja rahamääräisten seuraamusten, tuomioistuinmaksujen tai valtion kassaan suoritettavien käsittelymaksujen täytäntöönpanoa).

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamista koskevat hakemukset on yleensä tehtävä kirjallisesti. Niihin on liitettävä täytäntöönpanoasiakirja.

Maksujen perimistä ja niiden määrää koskevat säännöt vahvistetaan 28. helmikuuta 2018 annetussa ulosottomiesten kustannuksista annetussa laissa (Puolan säädöskokoelma 2023, 1357 kohta).

Täytäntöönpanosta peritään seuraavat maksut:

1) Täytäntöönpanomaksut täytäntöönpanomenettelyn toteuttamisesta, rahasaatavan maksun turvaamismääräyksen tai eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen täytäntöönpanosta tai todisteen säilyttämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tai todisteen luovuttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta teollis- ja tekijänoikeudellisissa asioissa. Kun on kyse rahasaatavan täytäntöönpanosta, ulosottomies perii velalliselta suhteellisen maksun, joka vastaa 10:tä prosenttia täytäntöön pantavasta saatavasta. Jos velallinen maksaa ulosottomiehelle tai tämän pankkitilille koko täytäntöönpantavan saatavan tai sen osan kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ilmoitus täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta annettiin tiedoksi, ulosottomies perii velalliselta suhteellisen maksun, jonka suuruus on 3 prosenttia näin täytäntöönpantavasta saatavasta. Näin täytäntöönpantavasta saatavasta perittävä vähimmäismaksu on 150 Puolan zlotya. Jos saatava on pantu täytäntöön ainoastaan toisen saatavan, pankkitilin, työstä maksettavan korvauksen tai sosiaalietuuksien täytäntöönpanon seurauksena tai sen seurauksena, että velallinen on maksanut saatavan ulosottomiehelle tai ulosottomiehen pankkitilille sen jälkeen, kun on kulunut yksi kuukausi siitä päivästä, jona ilmoitus täytäntöönpanomenettelyn aloittamisesta annettiin velalliselle tiedoksi, vähimmäismaksu on 200 Puolan zlotya.

Jos saatava on pantu täytäntöön muulla kuin edellä kuvatulla tavalla, vähimmäismaksu on 300 Puolan zlotya.

Kiinteä maksu irtaimen omaisuuden luovutushakemuksesta on 400 Puolan zlotya. Kiinteä maksu kiinteän omaisuuden luovuttamista koskevasta hakemuksesta, joka koskee velallisen asumistarpeiden täyttämistä tai irtaimen omaisuuden poistamista tiloista, joita velallinen käyttää asumistarpeidensa täyttämiseen, on 1 500 Puolan zlotya. Kiinteä maksu hakemuksesta, joka koskee toisen kiinteistön haltuunottoa tai irtaimen omaisuuden siirtämistä muista tiloista, on 2 000 Puolan zlotya. Jos velallinen käyttää kiinteistöä, tiloja tai huonetta yksinomaan yritystoimintaan, 2 000 Puolan zlotyn maksua korotetaan 1 000 Puolan zlotylla huonetta kohti toisesta huoneesta ja kaikista muista huoneista, jotka ovat osa täytäntöönpanon kohteena olevaa kiinteistöä tai tiloja. Kokonaismaksu voi olla enintään 30 000 Puolan zlotya.

Kiinteä maksu

• omaisuuden luovuttamisesta konkurssipesän hoitajalle tai omaisuudenhoitajalle
• kiinteistön hallinnoinnin luovuttamisesta kiinteistönhoitajalle
• todisteen säilyttämisestä teollis- ja tekijänoikeusasioissa tai
• todisteen luovuttaminen teollis- ja tekijänoikeusasioissa on 400 Puolan zlotya.

Kiinteä maksu velallisen fyysisen vastarinnan voittamiseen osallistumisesta ja velallisen säilöönottoa koskevien tuomioistuimen ohjeiden täytäntöönpanosta on 1 000 Puolan zlotya.

Jos velallinen maksaa täytäntöönpanoasiakirjassa mainitun saatavan viimeistään kolme päivää ennen täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanon eräpäivää, ulosottomies palauttaa 50 prosenttia velkojalle maksetusta maksusta. Jos velallinen maksaa saatavan ennen kuin hänelle on annettu tiedoksi ilmoitus täytäntöönpanon aloittamisesta tai kehotus vapaaehtoiseen maksuun, ulosottomies korvaa velkojalle sen osan maksetusta määrästä, joka ylittää 200 Puolan zlotya.

2) Maksut muiden menettelyjen toteuttamisesta tai muiden toimien toteuttamisesta – Kiinteä maksu hakemuksesta, joka koskee

• perinnön turvaamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa tai
• omaisuusluettelon laatimista on 400 zlotya.

Asiakirjojen suorasta ja henkilökohtaisesta tiedoksiannosta perittävä kiinteä maksu on 60 Puolan zlotya, jos tuomioistuin on sen määrännyt tai hakija on sitä pyytänyt. Maksu peritään asiakirjan tiedoksiannosta yhteen osoitteeseen riippumatta siitä, kuinka monta vastaanottajaa kyseisessä osoitteessa asuu ja kuinka monta kertaa tiedoksiantoa on yritetty. Vastaanottajan nykyisen osoitteen selvittämistoimenpiteitä koskevan hakemuksen kiinteä maksu on 40 Puolan zlotya. Virallisten toteamusten laatimisesta perittävä kiinteä maksu on 400 Puolan zlotya.

3.2 Tärkeimmät edellytykset

Täytäntöönpanon käynnistyminen edellyttää velkojan jättämää hakemusta, johon on liitetty täytäntöönpanoasiakirja. Hakemuksessa on tärkeää nimetä velallinen. Velkoja voi määrittää, miten täytäntöönpano toteutetaan, yksilöimällä omistusoikeudet. Kiinteistöihin liittyvien saatavien täytäntöönpanoa varten on ilmoitettava myös kiinteistörekisteritiedot. Jos täytäntöönpano kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, jokaista irtainta omaisuusesinettä ei tarvitse yksilöidä tarkasti, sillä täytäntöönpano kohdistuu periaatteessa velallisen koko irtaimeen omaisuuteen.

4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voi kohdistua kaikkiin velallisen omaisuuteen kuuluviin esineisiin tai tarvikkeisiin, kuten irtaimeen omaisuuteen, kiinteään omaisuuteen, palkkatuloihin, pankkitileihin, johonkin osaan kiinteästä omaisuudesta, aluksiin ja velallisen muihin saataviin ja omistusoikeuteen sisältyviin oikeuksiin.

Siviiliprosessilain 829–831 §:ssä säädetään tiettyjä rajoituksia sen suhteen, minkä tyyppisiin esineisiin täytäntöönpano voi kohdistua. Näiden säännösten nojalla täytäntöönpano ei voi kohdistua seuraaviin: kotitaloustavarat, liinavaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joiden voidaan kohtuudella katsoa täyttävän velallisen ja hänen huollettavien perheenjäsentensä perustarpeet, sekä vaatteet, joita velallinen tarvitsee julkisten tehtäviensä tai työtehtäviensä hoitamiseen; elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi; velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta.

Siviiliprosessilain lisäksi on myös muita kansallisia sääntöjä, joissa määritellään täytäntöönpanosta vapautetut saatavat ja tällaisen vapautuksen soveltamisen laajuus (esimerkiksi työlaissa (Kodeks pracy) määritellään, missä määrin ansiotuloja voidaan ulosmitata).

4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanoasiakirja muodostaa perusteen koko saatavan ulosmittaukselle velallisen kaikesta omaisuudesta, ellei toisin määrätä.

Velallisella on oikeus vallita omaisuuttaan, ellei tuomioistuin ole evännyt tätä oikeutta.

Irtainta omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen aloittamisen yhteydessä ulosottomies ulosmittaa kyseisen omaisuuden ja laatii ulosmittauspöytäkirjan. Kiinteän omaisuuden vallinta ulosmittauksen jälkeen ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun, kun taas ulosmitattua kiinteää omaisuutta koskeva täytäntöönpanomenettely voi kohdistua myös tällaisen omaisuuden ostajaan. Ulosottomies voi kuitenkin painavista syistä missä tahansa menettelyn vaiheessa asettaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden kolmannen henkilön, esimerkiksi velkojan, valvontaan.

Kiinteää omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen yhteydessä ulosottomies kehottaa ensin velallista maksamaan velkansa kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, ulosottomies toteuttaa omaisuuden luetteloinnin ja arvioinnin. Ulosmittauksen jälkeen tapahtuva kiinteän omaisuuden vallinta ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun. Ostaja voi osallistua menettelyyn velallisena.

Jos velalliselle on määrätty velvollisuus olla toteuttamatta tiettyjä toimia tai estämättä velkojan toteuttamia toimia eikä hän noudata tätä velvollisuutta, tuomioistuin voi määrätä hänelle velkojan hakemuksesta sakon. Jos velallinen ei maksa sakkoa, hänelle voidaan määrätä vankeutta.

4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Siviiliprosessilaissa ei aseteta täytäntöönpanohakemuksille aikarajoja. Puolan lainsäädännön mukaisesti tuomioistuimen tai muun tällaisia asioita käsittelemään nimetyn elimen lainvoimaisella tuomiolla tai välitystuomioistuimen tuomiolla vahvistetut saatavat tai tuomioistuimessa tai välitystuomioistuimessa tehdyn tai sovittelijan avulla tehdyn ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella vahvistetut saatavat vanhentuvat kuuden vuoden kuluttua, vaikka tällaisten saatavien vanhentumisaika olisi lyhyempi (siviililain (Kodeks cywilny) 125 §:n 1 momentti). Jos näin vahvistettu saatava koskee ajallisesti rajoitettuja velvoitteita, kaikkiin myöhempiin saataviin sovelletaan kolmen vuoden vanhentumisaikaa.

Toimivaltainen viranomainen tutkii, täyttävätkö täytäntöönpanohakemukset muodolliset vaatimukset ja hyväksyttävyyskriteerit. Erityisten vaatimusten noudattamatta jättäminen saattaa johtaa hakemuksen hylkäämiseen tai täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämiseen.

5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?

Menettelyn osapuolet voivat valittaa täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen sisällyttämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä.

Täytäntöönpanomenettelyssä on käytettävissä seuraavat oikeussuojakeinot:

• valitus ulosottomiehen toteuttamista toimista (on tehtävä alioikeuteen ja voi koskea myös ulosottomiehen laiminlyöntejä. Valituksen voi tehdä osapuoli tai henkilö, jonka oikeuksia ulosottomiehen toimi tai laiminlyönti on loukannut tai vaarantanut. Valitus on tehtävä viikon kuluessa päivästä, jona toimi toteutettiin tai osapuoli tai henkilö sai tietää toimen laiminlyönnistä)
• valitus täytäntöönpanokelpoisuuslausekkeen sisällyttämistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (valitus oikeusvirkamiehen päätöksestä; siviiliprosessilain 795 § – määräaika valituksen tekemiselle lasketaan velkojan osalta siitä päivästä, jona täytäntöönpanoasiakirja tai täytäntöönpanon epäävä päätös annettiin, ja velallisen osalta siitä päivästä, jona täytäntöönpanomenettelyn aloittaminen annettiin tiedoksi)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla eurooppalainen maksamismääräys julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi (siviiliprosessilain 795 §:n 5 momentti)
• valitus menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 828 §)
• valitus täytäntöönpanon rajoittamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
• täytäntöönpanon rajoittamista koskeva tuomioistuimen päätös ja valitus tästä päätöksestä (siviiliprosessilain 839 §)
• velallisen kanne täytäntöönpanotoimien riitauttamiseksi (siviiliprosessilain 840–843 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee täytäntöönpanotoimien kohteena olevan omaisuuden valvontaan liittyvää korvausta (siviiliprosessilain 859 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee kiinteän omaisuuden luettelointia ja arviointia ulosmittauksen yhteydessä (siviiliprosessilain 950 §)
• suullinen valitus valvovalle elimelle omaisuuden huutokauppaan liittyvistä ulosottomiehen toimista (siviiliprosessilain 986 §)
• valitus tarjouksen hyväksymistä koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 997 §)
• valitukset ulosmittauksen avulla saatujen varojen jakamista koskevasta suunnitelmasta (tehtävä kahden viikon kuluessa suunnitelman tiedoksi antamisesta ulosmittauspäätöksen tehneelle täytäntöönpanoviranomaiselle) (siviiliprosessilain 998 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee varojen jakamista koskevan suunnitelman riitauttamista (siviiliprosessilain 1028 §)
• valitus menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevasta tuomioistuimen päätöksestä (siviiliprosessilain 1055 §)
• valitus tuomioistuimen päätöksestä, jolla tietty omaisuus suljetaan täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle, kun menettelyn yhtenä osapuolena on valtiovarainhallinto (siviiliprosessilain 1061 §:n 2 momentti).

6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?

Siviiliprosessilain 829 §:n nojalla täytäntöönpanosta on vapautettu seuraava omaisuus:

1. sellaiset kotitaloustavarat, vuodevaatteet, alusvaatteet ja pitovaatteet, joita voidaan kohtuudella tarvita velallisen ja hänen huollettavana olevien perheenjäsentensä kodin perustarpeiden tyydyttämiseksi, erityisesti jääkaappi, pesukone, pölynimuri, uuni tai mikroaaltouuni, lämpölevy aterioiden lämmittämiseen ja valmistamiseen, sängyt, pöydät ja tuolit, jotka ovat tarpeellisia velalliselle ja hänen perheenjäsenten tarpeiden kannalta, sekä yksi valonlähde jokaista huonetta kohti, elleivät ne ole esineitä, joiden arvo ylittää huomattavasti vastaavantyyppisten uusien esineiden keskimääräisen hinnan
2. vaatteet, joita velallinen saattaa tarvita julkisten tehtäviensä tai työtehtäviensä hoitamiseksi
3. elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen huollettavanaan olevien perheenjäsenten tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi
4. yksi lehmä, kaksi vuohta tai kolme lammasta, jotka ovat välttämättömiä velallisen ja hänen huollettaviensa toimeentuloa varten, sekä riittävästi rehua ja kuivikkeita seuraavaan satoon asti
5. velallisen ansiotyössä tarvitsemat työkalut ja muut välineet sekä raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta
6. mikäli velallinen saa säännöllisesti kiinteää palkkaa, se rahasumma, joka vastaa täytäntöönpanosta vapautettua palkan osaa seuraavaan maksupäivään asti, ja mikäli velallinen ei saa kiinteää palkkaa, rahasumma, joka tarvitaan velallisen ja hänen perheensä ylläpitoon kahden viikon ajan
7. opiskelutarvikkeet, henkilökohtaiset paperit, ansiomerkit ja uskonnonharjoittamisessa käytettävät esineet sekä jokapäiväiset käyttöesineet, jotka voidaan myydä vain niiden arvoa selvästi alempaan hintaan, mutta joilla on velallisen kannalta merkittävä käyttöarvo
8. lääkkeet, joista säädetään 6. syyskuuta 2001 annetussa laissa (Prawo farmaceutyczne) (Puolan säädöskokoelma 2008, nro 45, 271 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna) ja jotka lääketieteellisestä toiminnasta annetuissa säännöksissä tarkoitettu terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee toimiakseen asianmukaisesti kolmen kuukauden ajan, sekä tällaisen yksikön toiminnan kannalta välttämättömät lääkinnälliset laitteet, joista säädetään lääkinnällisistä laitteista 20. toukokuuta 2010 annetussa laissa (Ustawa o wyrobach medycznych) (Puolan säädöskokoelma Nro 107, 679 kohta; 2011/102, 586 kohta; ja 2011/113, 657 kohta)
9. velallisen tai hänen perheenjäsentensä vamman edellyttämät apuvälineet.

Siviiliprosessilain 831 §:n 1 momentin nojalla täytäntöönpanosta on vapautettu seuraava omaisuus:

1. viranhoitoon liittyvien kustannusten ja matkojen kattamiseen tarkoitetut maksut ja luontoisetuudet
2. tiettyihin tarkoituksiin osoitetut valtion varat (erityisesti apurahat ja tukitoimet), paitsi jos vaade on syntynyt näiden tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tai jos se liittyy elatusvelvollisuuteen
3. sellaisista ohjelmista saatavat varat, jotka rahoitetaan 27. elokuuta 2009 annetun julkista taloutta koskevan lain (Ustawa o finansach publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohdat 885, 938 ja 1646) 5 §:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista varoista, paitsi jos täytäntöönpanon kohteena oleva saatava on syntynyt sellaisen hankkeen toteuttamisen yhteydessä, johon nämä varat oli osoitettu
4. luovuttamattomat oikeudet, paitsi jos niistä on tehty siirrettäviä sopimuksella ja toimitettavat palvelut voidaan panna täytäntöön tai kyseisen oikeuden käyttö voidaan uskoa toiselle henkilölle
5. henkilövakuutusetuudet ja omaisuusvahinkovakuutusten korvaukset valtiovarainministerin ja oikeusministerin asetuksella määrittämissä rajoissa; tämä ei koske elatusvelvollisuudesta johtuvien saatavien perimiseksi toteutettavia täytäntöönpanotoimia
6. sosiaaliavustus, josta säädetään sosiaalihuollosta 12. maaliskuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o pomocy społecznej) (Puolan säädöskokoelma 2013, kohta 182, sellaisena kuin se on muutettuna);
7. velalliselle valtion talousarviosta tai kansallisesta terveysrahastosta terveydenhuoltoetuuksina maksettavat määrät, joista säädetään julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta 27. elokuuta 2004 annetussa laissa (Ustawa o świadczeniach opieki zdrowotnej finansowanych ze środków publicznych) (Puolan säädöskokoelma 2008/164, kohta 1027, sellaisena kuin se on muutettuna), niin kauan kuin etuuksia maksetaan, 75 prosentin osalta kustakin maksusta, paitsi jos on kyse velallisen työntekijöiden tai julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta annetun lain 5 §:n 41 momentin a ja b kohdassa tarkoitettujen terveydenhuoltopalvelujen toimittajien saatavista
8. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksellä myönnetyt määrät, jos saatava on suoritettava valtiovarainhallinnolle
9. kuntoutusetuudet, joista säädetään sosiaalisesta työllisyydestä 13. kesäkuuta 2003 annetussa laissa (Ustawa o zatrudnieniu socjalnym) (Puolan säädöskokoelma 2020, 176 kohta)
10. asunto-osuuskuntien sen jäseniltä ja muilta kuin jäseniltä, joilla on osuuskuntaoikeus tiloihin tai jotka ovat tilojen omistajia, asunto-osuuskunnista 15. joulukuuta 2000 annetun lain (Puolan säädöskokoelma 2021, 1208 kohta) 4 §:ssä tarkoitettujen maksujen osalta maksettavaksi tulevat määrät sekä asunto-osuuskunnan käytettävissä olevat varat näiden maksujen suorittamiseksi, jollei täytäntöönpanon kohteena oleva saatava ole syntynyt velkojan suorittaman saatavan maksun yhteydessä, joka pannaan täytäntöön kyseisen lain 4 §:ssä tarkoitetuista maksuista.

Siviiliprosessilain 833 §:n 1 momentin nojalla ansiotuloista voidaan ulosmitata määrä, joka määritetään työlaissa (Kodeks pracy, 26. kesäkuuta 1974 annettu laki, Puolan säädöskokoelma 2020, kohta 1320). Näitä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin työllisyyden edistämistä ja työmarkkinalaitoksia sääntelevien säännösten nojalla suoritettaviin työttömyysetuuksiin, tulospalkkaan, apurahoihin ja koulutusavustuksiin.

Työlain 87(1) §:n 1 momentin nojalla ansiotuloista ei saa pidättää seuraavia määriä:

1) erillisten säännösten nojalla vahvistettu kokoaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille maksettava vähimmäispalkka, josta on vähennetty sosiaaliturvamaksut ja verot sekä muiden kuin elatusapusaatavien perimiseksi täytäntöönpanoasiakirjojen perusteella ulosmitatut määrät

2) 75 prosenttia edellä 1 alakohdassa määritetystä palkasta, josta on vähennetty työntekijälle maksetut käteisennakot

3) 90 prosenttia edellä 1 alakohdassa määritetystä palkasta, josta on vähennetty työlain 108 §:ssä säädetyt sakot.

Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä, näitä määriä vähennetään suhteessa tehtyihin työtunteihin.

 

Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.

Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.