- 1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?
- 2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?
- 3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?
- 4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne
- 5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?
- 6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?
Hae tietoja alueittain
1 Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?
Täytäntöönpanoa koskevat säännökset ovat Romanian siviiliprosessilain 622–914 §:ssä. Täytäntöönpanomenettely on siviilioikeudellisten menettelyjen toinen vaihe. Sen päätavoitteena on varmistaa, että tuomioistuimen tuomiossa tai muussa täytäntöönpanokelpoisessa asiakirjassa vahvistetut oikeudet pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Käyttämällä täytäntöönpanomenettelyä velkoja, joka on tuomioistuimen tuomiossa tai muussa täytäntöönpanokelpoisessa asiakirjassa vahvistetun oikeuden haltija, pakottaa velallisen täyttämään ne velvoitteensa, joita tämä ei ole täyttänyt vapaaehtoisesti.
Romanian siviiliprosessilaissa on luettelo välittömistä ja välillisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä.
Välittömät täytäntöönpanomuodot koskevat täytäntöönpanomääräyksessä vahvistetun velvoitteen kohdetta. Ne ovat irtaimen omaisuuden takavarikointi – siviiliprosessilain 893–895 §, kiinteän omaisuuden takavarikointi – siviiliprosessilain 896–902 § sekä toimimisvelvollisuuden tai tiettyä toimintaa koskevan kiellon täytäntöönpano – siviiliprosessilain 903–914 § (mukaan lukien erityissäännökset alaikäisiä koskevien tuomioiden täytäntöönpanosta – 910–914 §) ja siviililain 1527 § ja sitä seuraavat pykälät. Kun täytäntöönpanon kohteena on velvoite suorittaa jokin tietty toimi, laissa erotetaan toisistaan velvoite, jonka voi suorittaa myös muu kuin velallinen, ja tiettyä henkilöä henkilökohtaisesti (intuitu personae) koskeva velvoite.
Välillisellä täytäntöönpanolla tarkoitetaan keinoja, joilla saadaan perittyä täytäntöönpanomääräyksen kohteena oleva rahamäärä velallisen omaisuuden pakkomyynnillä. Esimerkkejä välillisistä täytäntöönpanotoimista ovat rahavarojen ulosmittaus ja omaisuuden takavarikointi (jota seuraa sen myynti). Toinen esimerkki on kiinteän omaisuuden tuottaman yleisen tuoton takavarikointi.
Todennäköisesti täytäntöön pantavia velvoitteita ovat rahalliset velvoitteet, velvollisuus luovuttaa omaisuutta tai sen käyttöoikeutta, velvollisuus purkaa rakennuksia, hylätä viljelmiä tai keskeyttää töitä sekä velvollisuus vahvistaa alaikäisten huoltajuus, asuinpaikka ja tapaamisjärjestelyt.
2 Mille viranomaisille täytäntöönpanoa koskeva toimivalta kuuluu?
Tuomioistuinten tuomiot ja muut täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat panee täytäntöön ulosottomies (executor judecătoresc), jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla kiinteä omaisuus sijaitsee, kun kyseessä on kiinteään omaisuuteen tai korjaamattomaan hedelmäsatoon kohdistuva täytäntöönpano tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva välitön täytäntöönpano. Irtaimen omaisuuden takavarikoinnista ja irtainta omaisuutta koskevasta välittömästä täytäntöönpanosta vastaa sen muutoksenhakutuomioistuimen ulosottomies, jonka lainkäyttöalueella velallisen asuinpaikka, rekisteröity toimipaikka tai kyseinen omaisuus sijaitsee. Jos velallisen asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee ulkomailla, mikä tahansa ulosottomies on toimivaltainen.
Ulosmittauksen toteuttaa velkojan pyynnöstä ulosottomies, jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla ulosmittauksen kohteena olevan velallisen tai kolmannen osapuolen asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee. Jos luonnollisen tai oikeushenkilön pankkitili(t) on ulosmitattu, toimivalta on ulosottomiehellä, jonka toimipaikka sijaitsee sen muutoksenhakutuomioistuimen lainkäyttöalueella, jolla velallisen asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee tai jolla sen pankin, jossa velallinen on avannut tilinsä, päätoimipaikka tai sivuliike sijaitsee. Jos velallisella on useita tilejä, toimivalta kaikkien tilien ulosmittaukseen on minkä tahansa sellaisen paikan ulosottomiehellä, jossa jokin tileistä on avattu. Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin on se alioikeus (judecătorie), jonka lainkäyttöalueella velallisen asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee sinä päivänä, jona asia siirretään täytäntöönpanosta vastaavan elimen käsiteltäväksi. Jos velallisen asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Romaniassa, toimivaltainen tuomioistuin on se alioikeus, jonka lainkäyttöalueella velkojan asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee. Jos velkojankaan asuinpaikka tai rekisteröity toimipaikka ei ole Romaniassa, toimivaltainen tuomioistuin on se alioikeus, jonka lainkäyttöalueella velkojan valtuuttaman ulosottomiehen rekisteröity toimipaikka sijaitsee.
Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin käsittelee täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevia hakemuksia, valituksia täytäntöönpanotoimista sekä muita täytäntöönpanon kuluessa esiin tulevia kysymyksiä lukuun ottamatta niitä, jotka lain mukaan kuuluvat muiden tuomioistuinten tai elinten toimivaltaan.
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevien hakemusten leimavero on 20 Romanian leuta kultakin täytäntöönpanokelpoiselta asiakirjalta (hallituksen poikkeusasetus nro 80/2013 leimaveromaksuista sellaisena kuin se on muutettuna).
3 Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?
3.1 Menettely
Täytäntöönpano voidaan toteuttaa vain tuomioistuimen päätöksen (lainvoimaiset tuomiot, täytäntöönpanokelpoiset väliaikaiset päätökset) tai lain nojalla täytäntöönpanokelpoiseksi asiakirjaksi katsottavan muun kirjallisen asiakirjan (muun muassa julkisen notaarin laatimat viralliset asiakirjat, velkapaperit ja välitystuomiot) perusteella.
Saatuaan velkojan jättämän täytäntöönpanohakemuksen ulosottomies huolehtii hakemuksen kirjaamisesta. Ulosottomies antaa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan päätöksen kutsumatta osapuolia koolle. Velkoja voi täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen perusteella pyytää toimivaltaista ulosottomiestä käyttämään joko samanaikaisesti tai peräkkäin kaikkia käytettävissä olevia täytäntöönpanokeinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi, oikeus täytäntöönpanokulujen korvaamiseen mukaan lukien. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on voimassa koko maassa, ja se kattaa myös ulosottomiehen hyväksytyn täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä antamat täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat.
Oikeudenkäyntiasiakirjat voi antaa tiedoksi joko ulosottomies itse tai tämän käyttämä haastemies. Jos tämä ei ole mahdollista, asiakirjat annetaan tiedoksi oikeuteen kutsumista ja oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoa koskevien säännösten mukaisesti.
Saatuaan täytäntöönpanohakemuksen ulosottomies huolehtii päätöksellä hakemuksen kirjaamisesta ja täytäntöönpanoa koskevan asiakirja-aineiston perustamisesta tai tarvittaessa kieltäytyy aloittamasta täytäntöönpanomenettelyä ja perustelee kieltäytymisen. Velkojalle ilmoitetaan välittömästi tästä päätöksestä. Jos ulosottomies kieltäytyy aloittamasta täytäntöönpanomenettelyä, velkoja voi 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantopäivästä valittaa tästä täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle.
Ulosottomies pyytää kolmen päivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista täytäntöönpanosta vastaavalta tuomioistuimelta ja toimittaa sille oikeaksi todistetut jäljennökset velkojan hakemuksesta, täytäntöönpanokelpoisesta asiakirjasta, päätöksestä ja leimaveron maksamisen tositteesta.
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta päätetään seitsemän päivän kuluessa siitä, kun se kirjataan saapuneeksi tuomioistuimeen, suljetuin ovin annettavalla päätöksellä kutsumatta osapuolia kuultavaksi. Päätöstä voidaan lykätä enintään 48 tuntia, ja sen perustelut on annettava seitsemän päivän kuluessa sen antamisesta.
Velkoja voi täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen perusteella pyytää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista hakenutta ulosottomiestä käyttämään joko samanaikaisesti tai peräkkäin kaikkia käytettävissä olevia laissa säädettyjä täytäntöönpanokeinoja oikeuksiensa toteuttamiseksi, oikeus täytäntöönpanokulujen korvaamiseen mukaan lukien. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on voimassa koko maassa. Se kattaa myös ulosottomiehen hyväksytyn täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä antamat täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat.
Tuomioistuin voi hylätä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen vain, jos hakemus kuuluu jonkin muun täytäntöönpanoelimen toimivaltaan, jos päätös tai muu asiakirja ei ole täytäntöönpanokelpoinen, jos muu asiakirja kuin tuomioistuimen tuomio ei täytä kaikkia muodollisia vaatimuksia, jos vaade ei ole varma, määrältään vahvistettu ja erääntynyt, jos velallisella on immuniteetti täytäntöönpanoa vastaan, jos asiakirja sisältää määräyksiä, joita ei voida noudattaa täytäntöönpanon avulla tai jos on olemassa muita esteitä.
Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen hyväksynnästä annettuun tuomioistuimen päätökseen ei voi hakea muutosta, mutta sitä voidaan tarkastella uudelleen, jos itse täytäntöönpano riitautetaan. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen hylkäämispäätöksestä voi valittaa vain velkoja 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.
Kansallinen ulosottomiesten liitto (Uniunea Naţională a Executorilor Judecătoreşti) vahvistaa ja päivittää oikeusministerin suostumuksella ulosottomiesten tarjoamien palvelujen vähimmäismaksut. Oikeusministerin 14. marraskuuta 2006 antamassa määräyksessä N:o 2550/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, vahvistetaan seuraavat annettujen palvelujen vähimmäis- ja enimmäismaksut:
Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksianto: 20–400 leuta
Välitön täytäntöönpano
- häädöt: 150–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
- huoltajuuden tai alaikäisen kotipaikan vahvistaminen: 50–1 000 leuta
- alaikäisen tapaamisoikeuden vahvistaminen: 50–500 leuta
- omistajuuden palauttaminen, rajankäynti, rasitteet ja omaisuuden siirto: 60–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
- rakennustöiden keskeyttäminen tai rakennuksen purkaminen: 150–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
Välillinen täytäntöönpano
Vähimmäismaksu |
Enimmäismaksu |
alle 50 000 leun vaateiden osalta 10 prosenttia rahamäärästä sekä 75 leuta ja 2 prosenttia 1 000 leuta ylittävästä osasta |
enintään 50 000 leun vaateiden osalta 10 prosenttia |
50 000–80 000 leun vaateiden osalta 1 175 leuta ja 2 prosenttia 50 000 leuta ylittävästä osasta |
50 000–80 000 leun vaateiden osalta 5 000 leuta ja enintään 3 prosenttia 50 000 leuta ylittävästä osasta |
80 000–100 000 leun vaateiden osalta 1 775 leuta ja 1 prosentti 80 000 leuta ylittävästä osasta |
80 000–100 000 leun vaateiden osalta 5 900 leuta ja enintään 2 prosenttia 80 000 leuta ylittävästä osasta |
yli 100 000 leun vaateiden osalta 2 500 leuta ja 1 prosentti 100 000 leuta ylittävästä osasta sekä 5 500 leuta ja enintään 0,5 prosenttia 400 000 leuta ylittävästä osasta |
yli 100 000 leun vaateiden osalta 6 300 leuta ja enintään 1 prosentti 100 000 leuta ylittävästä osasta |
Ulosmittaus
Vähimmäismaksu |
Enimmäismaksu |
alle 50 000 leun vaateiden osalta 10 prosenttia rahamäärästä sekä 75 leuta ja 2 prosenttia 1 000 leuta ylittävästä osasta |
enintään 50 000 leun vaateiden osalta 10 prosenttia |
50 000–80 000 leun vaateiden osalta 1 175 leuta ja 2 prosenttia 50 000 leuta ylittävästä osasta |
50 000–80 000 leun vaateiden osalta 5 000 leuta ja enintään 3 prosenttia 50 000 leuta ylittävästä osasta |
80 000–100 000 leun vaateiden osalta 1 775 leuta ja 1 prosentti 80 000 leuta ylittävästä osasta |
80 000–100 000 leun vaateiden osalta 5 900 leuta ja enintään 2 prosenttia 80 000 leuta ylittävästä osasta |
yli 100 000 leun vaateiden osalta 2 500 leuta ja 1 prosentti 100 000 leuta ylittävästä osasta sekä 5 500 leuta ja enintään 0,5 prosenttia 400 000 leuta ylittävästä osasta |
yli 100 000 leun vaateiden osalta 6 300 leuta ja enintään 1 prosentti 100 000 leuta ylittävästä osasta |
Maksamattomien vekseleiden, velkakirjojen ja sekkien seurantatoimet: 150–400 leuta
Tosiseikkojen selvittäminen ja omaisuuden luettelointi: 100–2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
Oikeudellisen jaon piiriin kuuluvan omaisuuserän myyminen julkisessa huutokaupassa: 150–2 200 leuta
Vakuustakavarikko: 100–1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
Takavarikko: 100–1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
Hukkaamiskielto: 100–1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
Tarjouksen kirjaaminen: 50–350 leuta
Menetetyksi tuomitseminen: 10 prosenttia saadusta rahamäärästä (vähimmäismäärä) – 10 prosenttia saadusta rahamäärästä (enimmäismäärä)
Avustaminen täytäntöönpanoasiakirjojen laadinnassa: 20–200 leuta
3.2 Tärkeimmät edellytykset
Ks. vastaus kysymykseen 2.1.
Velkoja ja velallinen voivat sopia, että täytäntöönpanotoimet kohdistuvat kokonaan tai osittain velallisen rahatuloihin, että takavarikoidun omaisuuden myynti suoritetaan vain keskinäisellä sopimuksella tai että velan maksu suoritetaan vaihtoehtoisella laissa sallitulla tavalla.
Kun on kyse ulkomaisen tuomioistuimen antamasta tuomiosta, on käytettävä ylimääräistä menettelyä, eli tarvitaan päätös, jolla tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi (exequatur).
Velallisen tulot ja omaisuus voivat olla täytäntöönpanon kohteena, jos ne voidaan takavarikoida, mutta vain velkojan oikeudet turvaavaan määrään saakka. Omaisuuseriä, joiden siirrettävyyteen sovelletaan erityissääntöjä, voidaan takavarikoida vain laissa säädetyillä ehdoilla.
Velallisen osalta on olemassa erityisehto, jonka mukaan täytäntöönpanomenettelyä ei saa aloittaa, jollei velalliselle ole annettu asianmukaisesti tiedoksiantoa kustakin täytäntöönpanomuodosta. On myös olemassa muita velallista koskevia erityisehtoja, kuten rajoitus, jonka mukaan alaikäisiin tai täysi-ikäisiin mutta holhottavaksi julistettuihin velallisiin ei voida kohdistaa täytäntöönpanotoimia, jollei tällaisilla velallisilla ole holhoojaa tai huoltajaa.
4 Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne
4.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?
Täytäntöönpano voidaan kohdistaa velallisen tuloihin, mukaan lukien muun muassa kiinteästä omaisuudesta saatavat yleiset tulot, pankkitileillä oleviin varoihin sekä irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen. Ks. vastaus kysymykseen 1.
4.2 Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?
Kun velallisen omistama tai kolmansien osapuolten hallussa oleva irtain omaisuus on yksilöity, se takavarikoidaan. Ulosottomiehen pyynnöstä takavarikko voidaan kirjata kaupparekisteriin (registrul comerţului), irtaimen omaisuuden sähköiseen vakuusarkistoon (Arhiva Electronică de Garanţii Reale Mobiliare), julkisten notaarien yhdistyksen (camera notarilor publici) pitämään perintörekisteriin (registrul succesoral) tai muihin julkisiin rekistereihin. Omaisuuserien takavarikoinnista lähtien ne eivät enää ole velallisen käytettävissä täytäntöönpanoajan kuluessa. Noudattamatta jättämisestä määrätään sakko, paitsi jos teko täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jos velkarästiä ei makseta, ulosottomies myy takavarikoidut omaisuusesineet julkisella huutokaupalla, suoralla myynnillä tai muulla laissa sallitulla keinolla (siviiliprosessilain 731 § ja sitä seuraavat pykälät).
Ulosmittaus voi kohdistua rahasummiin, arvopapereihin ja muihin aineettomiin irtaimiin omaisuuseriin, jotka kuuluvat velalliselle, joita kolmas osapuoli säilyttää velallisen puolesta tai jotka kolmas osapuoli on vallitsevien oikeussuhteiden nojalla velkaa velalliselle tulevaisuudessa. Kaikki ulosmitatut rahat ja omaisuuserät jäädytetään siitä päivästä alkaen, jona ulosmittausta koskeva määräys on lähetetty ulosmittauksen kohteena olevalle kolmannelle osapuolelle. Jäädyttämisajankohdan ja sen hetken välillä, jona täytäntöönpanomääräyksessä ilmoitetut saatavat on maksettu kokonaan, ulosmittauksen kohteena oleva kolmas osapuoli ei saa suorittaa mitään sellaisia maksuja tai toimia, jotka todennäköisesti vähentävät jäädytettyjä varoja. Jos ulosmittauksen kohteena oleva kolmas osapuoli ei täytä ulosmittaukseen liittyviä velvoitteitaan, maksua hakeva velkoja, velallinen tai ulosottomies voi ilmoittaa asiasta täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle ulosmittauksen vahvistamiseksi. Lopullisella vahvistamispäätöksellä on sama vaikutus kuin kanteen nostamisella, ja se muodostaa täytäntöönpanomääräyksen ulosmittauksen kohteena olevaa kolmatta osapuolta vastaan. Ulosmittauksen vahvistamisen jälkeen ulosmittauksen kohteena olevan kolmannen osapuolen on talletettava tai maksettava summa, joka on nimenomaisesti ilmoitettu vahvistamispäätöksessä. Jos ulosmittauksen kohteena oleva kolmas osapuoli ei noudata näitä velvoitteita, sitä vastaan aloitetaan täytäntöönpanotoimi vahvistamispäätöksen perusteella (siviiliprosessilain 781 § ja sitä seuraavat pykälät).
Kun kyse on kiinteään omaisuuteen kohdistuvasta täytäntöönpanosta, ulosottomies aloittaa myyntimenettelyn, mikäli velallinen ei maksa velkaansa, kun täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen on annettu tiedoksi ja kirjattu kiinteistörekisteriin (siviiliprosessilain 813 § ja sitä seuraavat pykälät).
4.3 Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?
Sovellettava määräaika on kuusi kuukautta (siviiliprosessilain 697 § ja sitä seuraavat pykälät), jos velkoja on antanut tämän ajan kulua täytäntöönpanomenettelyjen noudattamiselle asetetun määräajan päättymisestä lukien toteuttamatta muita perintätoimia.
Vanhentumisaika on kolme vuotta (siviiliprosessilain 706 § ja sitä seuraavat pykälät).
5 Voiko täytäntöönpanopäätökseen hakea muutosta?
Täytäntöönpanotoimista voi valittaa. Täytäntöönpanomääräykseen kohdistuva valitus voi koskea määräyksen merkityksen selventämistä, määräyksen laajuutta tai soveltamista. Jos täytäntöönpanotoimi toteutetaan tuomioistuimen tuomion nojalla, velallinen ei voi riitauttaa sitä vetoamalla sellaisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin perusteisiin, joihin hän olisi voinut vedota oikeudenkäynnissä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai muutoksenhakutuomioistuimessa.
Jos täytäntöönpano tapahtuu muun täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan kuin tuomioistuimen tuomion nojalla, täytäntöönpanoa koskevassa valituksessa voidaan vedota myös täytäntöönpanokelpoiseen asiakirjaan sisältyvän oikeuden sisältöä koskeviin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin perusteisiin, jollei laissa säädetä oikeussuojakeinosta kyseisen täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan purkamiseksi, esimerkiksi kanteen nostamisesta yleislainsäädännön perusteella.
Sama osapuoli ei voi jättää uutta valitusta sellaisten syiden perusteella, jotka olivat olemassa ensimmäisen valituksen jättöajankohtana.
Valituksen käsittelyn osalta toimivaltainen tuomioistuin on täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin ja täytäntöönpanomääräyksen merkityksen selventämisen, laajuuden tai soveltamisen osalta se tuomioistuin, joka antoi täytäntöön pantavan tuomion.
Valitus on tehtävä 15 päivän kuluessa
- päivästä, jona hakija on saanut tiedon täytäntöönpanomääräyksestä
- päivästä, jona asianomainen osapuoli on saanut ilmoituksen ulosmittauksen määräämisestä
- päivästä, jona velallinen on saanut haasteen tiedoksi, tai päivästä, jona hän saa tiedon ensimmäisestä täytäntöönpanovaiheesta.
Täytäntöönpanomääräyksen merkityksen selventämistä, laajuutta tai soveltamista koskeva valitus voidaan jättää milloin tahansa sinä aikana, jolloin täytäntöönpanoa voidaan hakea. Valitukset, jotka koskevat kolmannen osapuolen vaateita takavarikoituun omaisuuteen kohdistuvasta omistusoikeudesta tai esineoikeudesta, on jätettävä 15 päivän kuluessa omaisuuserän myynnistä tai pakkoluovutuksesta. Se, että valitusta ei tehdä edellä mainitussa määräajassa, ei estä kolmatta osapuolta toteuttamasta oikeuttaan jättää erillinen hakemus.
Jos tuomioistuin hyväksyy täytäntöönpanoa koskevan valituksen, se joko kumoaa valituksen kohteena olevan täytäntöönpanomääräyksen, antaa määräyksen sen oikaisemisesta tai mitätöimisestä tai täytäntöönpanotoimen lopettamisesta tai mitätöi täytäntöönpanoasiakirjan selityksen tai sen täytäntöönpanotoimen, jonka noudattamisesta on kieltäydytty. Jos valitus hylätään, hakija voidaan pyynnöstä velvoittaa korvaamaan täytäntöönpanon viivästyksestä aiheutunut vahinko. Jos valitus on jätetty vilpillisessä mielessä, hakijalle määrätään sakkoja.
6 Sovelletaanko täytäntöönpanoon mitään rajoituksia, esimerkiksi velallisen suojaa koskevien sääntöjen tai määräaikojen perusteella?
Tietyt varat ja omaisuus on vapautettu täytäntöönpanosta. Tällaista irtainta omaisuutta ovat muun muassa velallisen ja hänen perheensä toimeentulon kannalta välttämättömät henkilökohtaiset ja kotitalousesineet, uskonnolliset esineet, vammaisille henkilöille välttämättömät ja sairaiden hoitoon tarkoitetut esineet, velallisen ja hänen perheensä kolmen kuukauden tarpeita vastaavat elintarvikkeet, ja jos velallinen saa toimeentulonsa ainoastaan maanviljelystä, seuraavaan satoon asti tarvittavat elintarvikkeet, toimeentulon hankkimiseen tarkoitetut eläimet ja niiden tarvitsema rehu seuraavaan satoon asti, velallisen ja hänen perheensä kolmen talvikuukauden ajaksi tarvitsema polttoaine sekä henkilökohtaiset tai perheen kirjeet, valokuvat ja maalaukset.
Lisäksi velallisen palkasta tai eläkkeestä voidaan takavarikoida enintään puolet nettokuukausitulosta elatusvelvoitteiden osalta ja enintään kolmasosa muun tyyppisten velvoitteiden osalta.
Jos velallisen työtulot tai hänelle säännöllisesti maksettavat ja hänen toimeentulonsa takaavat rahasummat ovat pienemmät kuin kansallinen vähimmäisnettopalkka, takavarikointi voi kohdistua vain siihen osaan, joka ylittää puolet vähimmäispalkasta.
Täytäntöönpanon ulkopuolelle jätettäviä tulolajeja ovat muun muassa seuraavat: valtiolliset etuudet ja lapsilisät, sairasta lasta hoitavalle henkilölle maksettavat avustukset, äitiysetuudet, kuolemantapauksen johdosta myönnettävät etuudet, valtion myöntämät opintotuet ja päivärahat.
Ks. myös vastaus kysymykseen 4.3.
Asiaan liittyviä verkkosivustoja:
https://www.executori.ro https://www.just.ro
Tämä verkkosivu on osa Sinun Eurooppasi -sivustoa.
Anna palautetta sisällön hyödyllisyydestä.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.