Oikeuslähteet

• parlamentin lait (primaarioikeus)
• asetukset, säännöt, määräykset, alempien viranomaisten oikeussäännöt (toissijainen lainsäädäntö)
• EU:n lainsäädäntö, myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

Perustuslaki on kansallisen oikeuden peruslähde. Perustuslain mukaan parlamentti antaa lait parlamentin lakeina, mutta parlamentti voi siirtää lainsäädäntövaltaa muille elimille (kuten ministereille, viranomaisille ja julkishallinnon elimille), joilla on valta antaa toissijaista lainsäädäntöä parlamentin laissa niille annetun toimivallan rajoissa.

Myös EU:n lainsäädäntö ja erityisesti Maltan liittymissopimus vaikuttavat kansalliseen oikeusjärjestykseen.

Maltassa ei ole tuomioistuinkäytäntöön perustuvaa lainsäädäntöä. Tuomioistuin tulkitsee lakia sellaisena kuin se sisältyy erilaisiin säädöksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei aikaisemmilla oikeustapauksilla olisi oikeusvaikutusta. Itse asiassa tuomarit eivät yleensä poikkea oikeuskäytännössä vakiintuneesta periaatteesta ilman painavaa perustetta. Alemmat oikeusasteet seuraavat myös yleensä korkeimman oikeuden eri lainkohdista luomia periaatteita.

Oikeudellisten välineiden lajit

Kansainväliset sopimukset voivat muodostaa osan Maltan lainsäädäntöä.

Euroopan ihmisoikeussopimus

Euroopan ihmisoikeus sisällytettiin osaksi Maltan lainsäädäntöä parlamentin lailla XIV vuonna 1987. Mikään Maltan laki ei voi olla ristiriidassa kyseisessä sopimuksessa määrättyjen oikeuksien ja vapauksien kanssa. Tuomioistuimet voivat tutkia, onko laki ristiriidassa sopimuksen kanssa.

Normihierarkia

Kansallisella tasolla perustuslaki on maan ylin laki, jonka jälkeen tulevat parlamentin lait ja seuraavana toissijainen lainsäädäntö. Kuten edellä kuitenkin todettiin, liittymissopimus ja EU:n säädökset ovat oikeudellisesti sitovia ja päteviä Maltassa – kuten kaikissa jäsenvaltioissa – ja ne on otettava huomioon yleisesti EU:n oikeuden ohella.

Toimielinjärjestelmä

Oikeussääntöjen antamisesta vastaavat toimielimet

Maltassa lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjät valvovat toisiaan. Kukin vallankäyttäjä käyttää lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaansa omalla alallaan, ja keskinäisellä valvonnalla, jonka Malta on omaksunut englantilaisesta oikeusvaltioajattelusta, saadaan Maltan oikeusjärjestelmä toimimaan sujuvasti.

Säätämismenettely

Maltan parlamentaarinen järjestelmä on samanlainen kuin Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmä, mikä ei ole yllättävää 180 vuotta kestäneen brittihallinnon jälkeen. Ministeri tekee lakiehdotuksen, joka julkaistaan virallisessa lehdessä parlamentin ensimmäistä käsittelyä varten. Jos laki on tärkeä, voidaan ehdotuksesta antaa ennakkoon valkoinen kirja. Toisessa käsittelyssä parlamentin jäsenillä on tilaisuus esittää yleisiä huomautuksia käsiteltävänä olevasta lakiehdotuksesta, minkä jälkeen edustajainhuoneen muodostama valiokunta tutkii tarkoin lakiehdotuksen jokaisen säännöksen ja esittää mahdollisia muutoksia. Valiokuntakäsittelyn päätyttyä lakiehdotus palautetaan parlamenttiin kolmatta ja viimeistä käsittelyä varten, minkä jälkeen – kun tasavallan presidentti on antanut hyväksyntänsä – laki vahvistetaan.

Yleensä laki tulee voimaan lain julkaisemispäivänä, ellei laissa itsessään ole nimenomaisesti mainittu, että asiasta vastaava ministeri voi saattaa lain (tai lain osan) voimaan jonain muuna päivänä.

Oikeudelliset tietokannat

Kansallinen oikeudellinen tietokanta: Maltan lainsäädäntö – Oikeudelliset palvelut

Palvelussa on saatavissa ilmaiseksi

• kaikki kansallinen ensisijainen ja toissijainen lainsäädäntö
• oikeudelliset julkaisut – kuten lait, lakiehdotukset, oikeudelliset tiedonannot ja viranomaisten oikeussäännöt.

Linkkejä

Maltan lainsäädäntö