Sovittelu EU-maissa

Keneen pitäisi ottaa yhteyttä?

Liittovaltion sovittelulautakuntaan (commission fédérale de médiation).

Lautakunta ei hoida sovitteluja itse, mutta se sääntelee ammattia ja pitää yllä akkreditoitujen sovittelijoiden luetteloa.

Lautakunnan sihteeristö antaa tietoja hollanniksi ja ranskaksi. Sen tavoittaa sähköpostilla tai seuraavasta osoitteesta:

Liittovaltion sovittelulautakunta käyttää akkreditoituja sovittelijoita. Lautakunta takaa sovittelun laadun ja vastaa sovittelutoiminnan kehittämisestä.

Sovittelijoista on saatavana luettelo hollanniksi ja ranskaksi.

Millä aloilla sovittelu on käytettävissä ja/tai sen käyttö on yleisintä?

Sovittelua voidaan käyttää

• siviilioikeuden alalla (perheoikeudelliset asiat mukaan luettuina)
• kauppaoikeuden alalla
• työoikeuden alalla
• rikosasioissa ja vahingonkorvausasioissa, mutta nämä alat eivät kuulu liittovaltion sovittelulautakunnan toimialaan.

Yleisintä sovittelun käyttö on siviilioikeuden alalla, erityisesti perheoikeudellisissa asioissa.

Onko sovittelussa noudatettava erityisiä sääntöjä?

Sovittelun käyttö perustuu osapuolten vapaaseen tahtoon, eikä sen epäonnistumisesta koidu seuraamuksia.

Perheoikeuden uusien säännösten mukaan tuomarin on kerrottava osapuolille sovittelumahdollisuudesta ja sen hyödyistä.

Sovittelijat noudattavat menettelysääntöjä, jotka ovat saatavilla hollanniksi ja ranskaksi.

Tiedotus ja koulutus

Internetissä annetaan hollanniksi ja ranskaksi runsaasti tietoa sovittelusta ja siihen liittyvistä eri näkökohdista (sovitteluprosessin eteneminen, kustannukset, osoitteet jne.).

Ammattilaisten nurkkaus

Verkkosivuston tässä osassa annetaan tietoja sovittelijoiden akkreditointiperusteista ja koulutusvaatimuksista.

Liittovaltion sovittelulautakunta sääntelee sovittelijoiden koulutusta, mutta itse koulutus on yksityisen sektorin järjestämää.

Koulutusohjelma käsittää 60 tuntia peruskoulutusta. Tästä tuntimäärästä vähintään 25 tuntia on teoriakoulutusta ja vähintään 25 tuntia käytännön koulutusta.

• Teoriakoulutuksessa käsitellään sovittelun eettisiä ja filosofisia yleisperiaatteita, erilaisia vaihtoehtoisia riidanratkaisutapoja, sovellettavaa lainsäädäntöä, sosiologisia ja psykologisia näkökohtia sekä sovitteluprosessia.
• Käytännön harjoitukset liittyvät koulutuksessa käsiteltyihin aiheisiin, ja niissä kehitetään neuvottelu- ja viestintätaitoa rooliharjoitusten avulla.

Peruskoulutuksen lisäksi järjestetään erikoiskursseja, jossa käsitellään sovittelun eri lajeja. (Kurssien pituus on vähintään 30 tuntia, ja tuntimäärä on jaettavissa vapaasti teoriaopintoihin ja käytännön harjoituksiin.)

Perheasioiden, siviili- ja kauppa-asioiden ja sosiaaliasioiden sovittelulle on omat erikoiskurssinsa.

Akkreditointiperusteet

• Sovittelijoiden akkreditointiperusteet
• Ohjeet akkreditointihakemuksen tekemisestä (perustuvat 21. helmikuuta 2005 annettuun lakiin)
• Luettelo akkreditointihakemukseen liitettävistä asiakirjoista (Word)

Koulutusvaatimukset – jatkokoulutus

Peruskoulutus

• Helmikuun 1. päivänä 2007 tehty päätös, jossa vahvistetaan akkreditoitujen sovittelijoiden koulutuskeskusten ja koulutusohjelmien akkreditointivaatimukset ja -menettelyt (PDF)
• Liittovaltion sovittelulautakunnan hyväksymät sovittelijoiden koulutuslaitokset

Jatkokoulutus

• Joulukuun 18. päivänä 2008 tehty päätös akkreditoitujen sovittelijoiden jatkokouluttautumisvelvollisuuksista ja jatkokoulutusohjelmien hyväksyntäperusteista

Menettelysäännöt

• Akkreditoidun sovittelijan menettelysäännöt (Word)

Valitusten käsittely

• Päätös akkreditoinnin perumista koskevasta menettelystä, menettelysääntöjen rikkomisen seuraamuksista ja näiden seuraamusten soveltamisesta

Paljonko sovittelu maksaa?

Sovittelu on maksullista. Sovittelija ja osapuolet tekevät sopimuksen sovittelijan palkkiosta. Palkkiosta ei säädetä laissa. Yleensä kumpikin osapuoli maksaa puolet palkkiosta.

Pienituloinen osapuoli voi saada tukea sovittelijan palkkion maksamiseen. Tämä edellyttää akkreditoidun sovittelijan käyttämistä.

Voidaanko sovittelussa aikaansaatu sopimus panna täytäntöön?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/52/EY säädetään, että osapuolten täytyy voida hakea sovittelulla aikaansaadun kirjallisen sopimuksen pakkotäytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot ilmoittavat tuomioistuimet tai muut viranomaiset, joilla on toimivalta vastaanottaa tällaisia hakemuksia. Belgia ei ole vielä toimittanut näitä tietoja.

Oikeudenkäyntilain (code judiciaire) 1733 ja 1736 §:n mukaan sovittelulla aikaansaatu sopimus voidaan vahvistuttaa tuomarilla, jolloin sopimuksesta tulee virallinen ja täytäntöönpanokelpoinen. Vahvistettu sopimus rinnastetaan tuomioon.

Vahvistamiselle on myös vaihtoehto: sovittelulla aikaansaadun sopimuksen sisällyttäminen notaarin laatimaan asiakirjaan. Näin sopimuksesta saadaan yhtä lailla virallinen ja täytäntöönpanokelpoinen, ilman että osapuolten tarvitsee kääntyä tuomarin puoleen. Tätä vaihtoehtoa voidaan käyttää vain, jos kaikki osapuolet hyväksyvät sen.

Linkkejä

Belgian oikeusministeriö

Liittovaltion sovittelulautakunta