Vuoden 2017 sovittelulaki otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2018. Sovittelulaki muodostaa kattavan oikeudellisen kehyksen, jolla edistetään riitojen ratkaisua sovittelulla vaihtoehtona tuomioistuinkäsittelylle. Lain perimmäisenä tavoitteena on edistää sovittelua toteuttamiskelpoisena, tuloksellisena ja tehokkaana vaihtoehtona tuomioistuinkäsittelylle ja myös vaihtoehtona, jolla vähennetään oikeudenkäyntikuluja, vauhditetaan riitojen ratkaisua ja vähennetään tuomioistuinmenettelyihin usein liittyvää stressiä ja katkeruutta.
Laissa säädetään seuraavista asioista:
- yleiset periaatteet, jotka koskevat sovittelun toteuttamista pätevien sovittelijoiden johdolla (6–8 §);
- käytännesääntöjen käyttöönotto sovittelun toteuttamiseksi pätevien sovittelijoiden johdolla (9 §);
- osapuolten välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden noudattaminen sovittelun aikana (10 §);
- mahdollisen sovitteluneuvoston perustaminen tulevaisuudessa valvomaan alan kehitystä (12 §);
- Sellaisen lakimiehiä ja oikeusasianajajia koskevan velvoitteen käyttöönotto, jonka mukaisesti heillä on velvollisuus neuvoa riita-asioiden osapuolia harkitsemaan sovittelua riita-asian ratkaisemiseksi (14 ja 15 §);
- tuomioistuin voi omasta tai osapuolten aloitteesta pyytää osapuolia harkitsemaan sovittelua riita-asian ratkaisemiseksi (16 §);
- sovittelun vaikutus määrä- ja vanhentumisaikoihin (18 §);
- tuomioistuin voi – määrätessään oikeudenkäyntikuluja lain 16 §:ssä tarkoitetuista menettelyistä ja katsoessaan sen oikeudenmukaiseksi – ottaa huomioon oikeudenkäynnin osapuolen mahdollisen perusteettoman kieltäytymisen sovittelusta, johon tuomioistuin on kehottanut osapuolta osallistumaan 16 §, 20 § ja 21 §:n nojalla, tai siihen osallistumatta jättämisen.
Sovittelulakia sovelletaan kaikkiin siviilioikeudellisiin menettelyihin, jotka voidaan panna vireille tuomioistuimessa, lukuun ottamatta tiettyjä sovittelulain 3 §:ssä säädettyjä poikkeuksia.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät asianomaiset jäsenvaltiot. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä.Euroopan komissio ei ole vastuussa tässä asiakirjassa esitetyistä tai mainituista tiedoista. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.