Todistelu

1 Todistustaakka

1.1 Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Todistustaakkaa koskevat yleiset säännöt vahvistetaan Portugalin siviililain (Código Civil) 342–348 §:ssä.

1.2 Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko tiettyjen olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Kyllä, lainsäädännössä on sääntöjä tosiseikoista, joita ei tarvitse näyttää toteen.

Ja kyseeseen tulee jokin seuraavista tapauksista:

• siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 412 § – Tosiseikat, joissa ei edellytetä selvitystä tai näyttöä
• siviililain 350 § – Oikeudellinen olettama

Laillisia olettamia voidaan vastustaa esittämällä vastatodisteita, paitsi jos vastatodisteiden esittäminen on kielletty lailla (siviililain 350 §:n 2 momentti).

1.3 Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Tuomioistuin ottaa todisteen vapaasti harkittavakseen ja tuomari tekee päätöksensä perustaen sen varovaisuuteen kunkin seikan osalta. Tuomioistuimen vapaa todistusharkinta ei koske tosiseikkoja, joiden osalta laissa edellytetään erityisten muotovaatimusten noudattamista, tai tosiseikkoja, jotka voidaan näyttää toteen vain asiakirjatodistein tai joiden osalta on esitetty absoluuttista näyttöä joko asiakirjojen tai asianosaisten sopimusten tai tunnustusten perusteella ( siviiliprosessilain 607 §:n 5 momentti). Tuomioistuimen on tarkasteltava kaikkia esitettyjä todisteita riippumatta siitä, ovatko ne peräisin osapuolelta, jolla on todistustaakka.

Poikkeuksena tästä ovat säännökset, joiden mukaan esitettyä tosiseikkaa ei oteta huomioon, jos se ei ole tietyn asianosaisen esittämä (siviiliprosessilain 413 §).

Kunkin todisteen arvo vaihtelee sen luonteen mukaan (siviililain 369–396 §).

2 Todisteiden vastaanottaminen

2.1 Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Todisteiden vastaanottaminen ei välttämättä edellytä asianosaisen pyyntöä.

Portugalin oikeudessa tuomarin tehtävänä on oma-aloitteisesti suorittaa tai määrätä kaikki tarpeelliset toimet totuuden selvittämiseksi ja riidan ratkaisemiseksi oikeudenmukaisesti niiden seikkojen osalta, joita hänellä on lain mukaan oikeus tutkia (siviiliprosessilain 411 §).

2.2 Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Tuomioistuin määrittää tapauksen mukaan valmistavassa käsittelyssä tai määräyksellä, mitkä todistuskeinot ovat hyväksyttäviä ja käytettävissä (siviiliprosessilain 591 ja 593 §).

Todisteet vastaanotetaan yleensä asian loppukäsittelyssä ( siviiliprosessilain 604 § 3 kohta). Tuomioistuin voi kuitenkin poikkeuksellisesti sallia todisteiden esittämisen varhaisemmassa vaiheessa (siviiliprosessilain 419 §).

Jos tuomari katsoo oikeuskäsittelyn päätyttyä, ettei hänellä ole riittävästi tietoa, hän voi aloittaa käsittelyn uudelleen kuullakseen haluamiaan henkilöitä ja määrätäkseen määrätäkseen toimenpiteet, jotka hän katsoo tarpeellisiksi epäselvän asian selvittämiseksi (siviiliprosessilain 607 §:n 1 momentti).

2.3 Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Yleisesti ottaen tuomioistuimen tehtävänä on siviiliprosessilain 6 §:ssä säädetyn menettelyllisen velvollisuuden mukaisesti hylätä merkityksettömät tai vain viivästyttävät todisteet.

Todisteiden vastaanottamista koskeva pyyntö voidaan hylätä kokonaan tai osittain esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

• Todistajien lukumäärän rajoittaminen (siviiliprosessilain 511 §)
• Esteet (siviiliprosessilain 496 artikla)
• Vala ja alustava kuulustelu (siviiliprosessilain 513 §)
• Tosiseikat, jotka voivat olla asianosaisen todistajanlausunnon kohteena (siviiliprosessilain 454 §)

2.4 Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Seuraavat todistuskeinot tunnetaan:

• olettamat (siviililain 349 §);
• asianosaisen todistajanlausunnossa saadut tunnustukset (siviililain 352 §);
• saaduista tunnustuksista poikkeavat asianomistajan lausunnot (siviiliprosessilain 466 §);
• asiakirjatodisteet (siviililain asetuksen 362 §);

• asiantuntijatodisteet (siviililain 388 §);
• tuomioistuimen suorittamat tutkinnat (siviililain 390 §);
• todistajanlausunnot (siviililain 392 §);
• esineiden esittäminen (siviiliprosessilain 416 §:n 1 kohta).

2.5 Millä tavoin todisteita voidaan ottaa vastaan todistajilta? Tapahtuuko se eri tavoin kuin todisteiden vastaanottaminen asiantuntijoilta? Mitä sääntöjä sovelletaan kirjallisiin todistajanlausuntoihin ja asiantuntijalausuntoihin?

oikeuden puheenjohtaja kuulee todistajia ja asianosaisia henkilökohtaisesti ( siviiliprosessilain 452, 456, 457, 466, 500, 501, 502, 503, 506, 518 ja 520 §):

• todistajien ja asianosaisten henkilökohtainen tai teknisin keinoin kuuleminen siviiliprosessilain 502 §:n mukaisesti
• kuulustelu virka-apupyynnöllä (siviiliprosessilain 500 §:n b kohta)
• kuulustelu palvelujen asuinpaikassa tai toimipaikassa (siviiliprosessilain 503§ )
• kirjallinen kuuleminen (siviiliprosessilain 517 §)
• kirjallinen todistajanlausunto (siviiliprosessilain 518 §)
• tuomioistuimen ja todistajanlausunnon antavan henkilön välinen suora viestintä (siviiliprosessilain 520 §)
• kuulustelu paikan päällä (siviiliprosessilain 501 §)

Asiantuntija- ja todistajanlausuntojen vastaanottamistavat (siviiliprosessilain 486, 490 ja 492 §) eroavat seuraavasti:

• Asiantuntijat osallistuvat lopulliseen istuntoon, jos jompikumpi osapuoli tai tuomari sitä pyytää. Virallisten laitosten, laboratorioiden tai yksiköiden asiantuntijoita kuullaan heidän toimipaikastaan videoneuvottelun muodossa (siviiliprosessilain 486 §);
• Tuomioistuin voi tarkastaa asiat tai henkilöt, mennä asian käsittelypaikkaan tai palauttaa tosiseikat uudelleen, ja tuomarin mukana on oltava tekninen asiantuntija, jos hän katsoo sen asianmukaiseksi (siviiliprosessilain 490 ja 492 §).

Kirjallisten todisteiden, kertomusten tai asiantuntijalausuntojen toimittamista koskevat säännöt vahvistetaan siviiliprosessilain 416 §:ssä.

2.6 Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Kyllä, todistusarvo vaihtelee sen mukaan, millaisesta todistuskeinosta on kyse (ks. vastaus kysymykseen 1.3).

2.7 Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Kyllä, erityisesti seuraavissa tapauksissa:

• Lakisääteinen kirjallisen asiakirjan muotovaatimus (siviililain 364 §).
• Oikeudellisen muodon noudattamatta jättäminen (siviililain 220 §).

2.8 Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Kaikilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä totuuden selvittämiseksi riippumatta siitä, onko kyse asianosaisista (siviiliprosessilain.417 §).

2.9 Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Tilanteista, joissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta, säädetään siviiliprosessilain 497 §:ssä.

2.10 Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Kaikilla henkilöillä, riippumatta siitä, ovatko he asianosaisia vai eivät, on velvollisuus avustaa totuuden selvittämisessä siviiliprosessilain 417 §:n mukaisesti.

Niille, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä, määrätään sakko, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia pakottavia keinoja (siviiliprosessilain 417 §:n 2 kohta).

Jos todistaja jättää saapumatta oikeuteen ilman hyväksyttävää syytä, tuomioistuin voi määrätä hänelle sakon tai määrätä, että hänet on otettava säilöön ja tuotava oikeuteen (siviiliprosessilain 508 §:n 4 momentti).

2.11 Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Kyllä on. On olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina. Ne ovat seuraavat:

• Henkilöitä, jotka eivät psyykkisen sairauden vuoksi kykene todistamaan, ei voida kuulla todistajina (siviiliprosessilain 495 §). Tuomarin on arvioitava todistamaan kutsuttujen henkilöiden kelpoisuus toimia todistajana.
• Henkilöt, jotka voivat todistaa asianosaisina, eivät saa todistaa todistajina ( siviiliprosessilain 496 §).

2.12 Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi erilaisia teknisiä apuneuvoja, kuten videoneuvottelua?

Tuomarin ja asianosaisten roolista todistajien kuulemisessa säädetään siviiliprosessilain 516 §:n todistajanlausuntoa koskevissa säännöissä.

Todistajat todistavat asian loppukäsittelyssä henkilökohtaisesti tai videoneuvottelussa ( siviiliprosessilain 500 §). Poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet: Todistajien kuulemisesta teknisin keinoin, kuten videoneuvottelussa, säädetään siviiliprosessilain 502 §:ssä.

3 Näytön arviointi

3.1 Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Kyllä. Esimerkiksi todisteet, jotka on hankittu loukkaamalla yksityis- ja perhe-elämää koskevaa oikeutta ja ihmisarvoa ( siviiliprosessilain 490 §).

3.2 Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Kyllä, tunnustus, jolla asianosainen myöntää hänelle vahingollisen ja vastapuolta hyödyttävän tosiseikan, saadaan asianosaisen todistajanlausunnon avulla (siviililain 352 § ja siviiliprosessilain 452 §).

Tuomioistuin voi harkita vapaasti asianosaisten lausuntoja, paitsi jos niihin sisältyy tunnustus ( siviiliprosessilain 466 §:n 3 momentti).

4 Onko kyseinen jäsenvaltio todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritellyt muita viranomaisia, joilla on toimivalta vastaanottaa todisteita siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevia oikeudenkäyntejä varten asetuksen nojalla? Jos näin on, millaisissa oikeuskäsittelyissä niillä on toimivalta ottaa vastaan todisteita? Voivatko ne pyytää ainoastaan todisteiden vastaanottamista vai voivatko ne myös avustaa todisteiden vastaanottamisessa toisen jäsenvaltion esittämän pyynnön perusteella? Ks. myös todisteiden vastaanottamista koskevan asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukainen ilmoitus.

Portugali ei ole täsmentänyt muita viranomaisia, ja todisteiden vastaanottaminen oikeudenkäyntimenettelyä varten on Portugalin tuomioistuinten vastuulla.

Sovellettava lainsäädäntö

Portugalin siviililaki (Código Civil)

Portugalin siviiliprosessilaki (Código de Processo Civil)

 

Huom.

Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteitä, tuomioistuimia tai muita viranomaisyksiköitä. Oikeuskäytäntö kehittyy ajan myötä. Vaikka tietosivuja ajantasaistetaan usein, voimassa olevaan lainsäädäntöön on syytä perehtyä erikseen.