Securing assets during a claim in EU countries

It may be that you want measures to be taken quickly in a Member State other than where your main case is pending without waiting for a final judgment to be given.

It could be that you have started an action in the courts, but proceedings are slow and you are feeling rather put off.  You fear that your debtor will take advantage of the long-drawn-out procedures and the various redress facilities to escape his/her creditors before judgment is actually given. For example, s/he might be tempted to organise her/his own insolvency or to transfer assets. If so, it is in your interests to apply to the court for interim measures.

With the European Account Preservation Order (EAPO), a court in one EU country can freeze funds in the bank account of a debtor in another EU country. The procedure may be used in cross-border cases only, whereby the court carrying out the procedure or the domicile of the creditor must be in a different Member State than the one in which the debtor's account is maintained.

The court may order interim or precautionary measures against the debtor's assets. The purpose of all these measures is to anticipate the final judgment on the merits for a certain period so as to ensure that it will be possible to enforce it.

However there are quite substantial differences in the conditions for ordering these measures in the Member States.

Please select the relevant country's flag to obtain detailed national information.

Last update: 27/07/2022

This page is maintained by the European Commission. The information on this page does not necessarily reflect the official position of the European Commission. The Commission accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to any information or data contained or referred to in this document. Please refer to the legal notice with regard to copyright rules for European pages.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Belgia

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Turvaamistoimien tarkoituksena on turvata oikeuksien toteutuminen. Käytännössä velkoja voi niiden ansiosta suojautua velallisen maksukyvyttömyysriskiltä.

Jos turvaamistoimet eivät riitä, tuomioistuin voi antaa määräyksen välitoimista, jotka vastaavat vaikutuksiltaan päätöstä, joka on odotettavissa pääasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Lopullisessa päätöksessä välitoimet joko vahvistetaan tai kumotaan.

Tuomioistuin voi määrätä velallisen omaisuuteen kohdistuvia väli- ja turvaamistoimia. Velan perintään sovelletaan periaatetta, jonka mukaan velallinen vastaa veloistaan koko irtaimella omaisuudella (rahavarat, huonekalut, korut, osuudet, osakkeet) ja kiinteällä omaisuudella (maaomaisuus, rakennukset, asunto). Velkoja voi kohdistaa perinnän myös velallisen saataviin (talletukset, palkka).

1.1. Turvaamistoimet

A. Hukkaamiskielto

Kiireellisissä tapauksissa velkoja voi hakea tuomioistuimelta velallisen omaisuuden asettamista hukkaamiskieltoon tähän soveltuvan omaisuuden osalta (oikeudenkäyntilain (Code judiciaire / Gerechtelijk Wetboek) 1413 §). Hukkaamiskiellon kohteena oleva omaisuus ei ole enää velallisen vapaasti hallittavissa. Hän ei siis voi myydä, lahjoittaa eikä kiinnittää kyseistä omaisuutta. Hallintaoikeuden menetyksellä on ainoastaan suhteellinen vaikutus, jonka tarkoituksena on suojata hukkaamiskieltoa hakenutta velkojaa. Omaisuuden omistus- ja nautintaoikeus säilyy velallisella.

B. Takavarikko

Takavarikolla tarkoitetaan riidanalaisen omaisuuden luovuttamista säilytystä varten, kunnes asiassa on annettu lopullinen päätös (siviililain (Code civil / Burgerlijk Wetboek) 1955 § ja sitä seuraavat). Takavarikko perustuu joko asianosaisten väliseen sopimukseen (tavanomainen menettely) tai tuomioistuimen määräykseen (oikeudellinen menettely). Toisin kuin tavanomainen säilöönotto, takavarikko voi kohdistua myös kiinteään omaisuuteen (siviililain 1959 §).

C. Omaisuuden luettelointi

Omaisuuden luetteloinnin tarkoituksena on määrittää perinnön, avio-omaisuuden tai jakamattoman omaisuuden suuruus (oikeudenkäyntilain 1175 §) velkojien, puolison tai perillisten pyynnöstä. Luettelointia pyytävät saavat valita notaarin, joka laatii omaisuudesta todistusvoimaisen luettelon. Jos valinnassa ei päästä yksimielisyyteen, rauhantuomari nimeää notaarin (oikeudenkäyntilain 1178 §). Rauhantuomarilla on tuomiovalta kaikissa riita-asioissa.

D. Sinetöinti

Sinetöinnistä seuraa, ettei omaisuus ole enää käytettävissä. Silloin kun on kyseessä merkittävän edun suojelu, velkojat, puoliso tai perilliset voivat pyytää sellaisen varallisuuden sinetöintiä, joka on osa puolisoiden yhteistä omaisuutta, perintöä tai jakamatonta omaisuutta (oikeudenkäyntilain 1148 §). Sinetöintimääräyksen antaa rauhantuomari. Hän voi myös määrätä sinetit poistettaviksi ne asettaneen henkilön taikka velkojien, puolison tai perillisten pyynnöstä. Jos sinettien poistoa vastustetaan, rauhantuomari tekee asiassa ratkaisun.

1.2. Välitoimet

Välitoimet ovat kumottavissa olevia toimia. Ne määrätään välitoimimenettelyssä tai pääasian käsittelyssä.

1.3. Väliaikainen täytäntöönpano

Väliaikainen täytäntöönpano on mahdollinen tilanteessa, jossa tuomioistuimen päätös ei ole vielä lainvoimainen, mutta täytäntöönpanoon sovelletaan tiukkoja ehtoja.

Jos lopulliseen tuomioon haetaan takaisinsaantia (opposition, verzet), sen täytäntöönpano keskeytyy, ellei laissa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu tai ellei tuomari päätä toisin erikseen perustellulla päätöksellä ja 1414 §:n soveltamista rajoittamatta.

Lopullinen tuomio on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta ja ilman vakuutta, ellei tuomari ole määrännyt vakuuden asettamisesta (oikeudenkäyntilain 1397 §), ellei laissa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu tai ellei tuomari päätä toisin erikseen perustellulla päätöksellä ja 1414 §:n soveltamista rajoittamatta.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

A. Hukkaamiskielto

Henkilö, jolle on annettu (vaikka ulkomaisenkin) tuomioistuimen päätös, voi pyytää haastemiestä asettamaan päätöksen kohteena olevan henkilön omaisuuden hukkaamiskieltoon. Jos päätöstä ei ole, hukkaamiskieltoon asettaminen edellyttää tuomioistuimen väliintuloa.

Hukkaamiskieltoa koskeva hakemus toimitetaan pakkokeinotuomioistuimelle (juge des saisies, beslagrechter), joka ratkaisee asian samalla tavalla kuin välitoimimenettelyssä (oikeudenkäyntilain 1395 §). Haasteaika on vähintään kaksi päivää, mutta kiireellisissä tapauksissa sitä on mahdollista lyhentää.

Asianajaja toimittaa yksipuolisen hukkaamiskieltohakemuksen pakkokeinotuomioistuimelle, joka voi antaa luvan omaisuuden asettamiseen hukkaamiskieltoon. Pakkokeinotuomioistuimen on ratkaistava asia kahdeksan päivän kuluessa. Tämän jälkeen haastemiehen on toimitettava päätös ja haastehakemus velalliselle, jotta varmistetaan tämän tiedonsaanti.

Päätös on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen, ja sillä on vain suhteellinen oikeusvoima. Pakkokeinotuomioistuin voi milloin tahansa muuttaa päätöstä tai perua sen, jos olosuhteet muuttuvat. Haastemiehen palkkiosta säädetään 30. marraskuuta 1976 annetulla kuninkaan asetuksella (virallinen lehti (Moniteur belge / Belgisch Staatsblad), 8.2.1977)

B. Takavarikko

Tavanomaiseen takavarikkoon riittää asiaosaisten välinen sopimus eikä tuomioistuimen väliintuloa tarvita. Oikeudellisessa menettelyssä tapahtuvaan takavarikkoon tarvitaan sen sijaan tuomioistuimen määräys.

Henkilö, jonka hallintaan omaisuus siirretään (gardien judiciaire, gerechtelijke bewaarder), nimetään joko sopimuksessa tai tuomioistuimen määräyksessä. Kyseisen henkilön on pidettävä hyvä huoli hänelle uskotusta omaisuudesta ja palautettava se takavarikon päätyttyä. Kyseisen henkilön oikeudesta palkkioon on säädetty laissa (siviililain 1962 §:n kolmas momentti).

C. Välitoimet

Välitoimia on aina pyydettävä tuomioistuimelta joko välitoimimenettelyssä tai pääasian käsittelyssä. Myös välimies voi antaa välitoimia koskevan määräyksen (oikeudenkäyntilain 1696 §).

Kiireellisissä tapauksissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtaja määrää välitoimista kaikissa asioissa, joita ei ole lailla suljettu sen tuomiovallan ulkopuolelle (oikeudenkäyntilain 584 §:n ensimmäinen momentti). Väliaikaisuus merkitsee sitä, ettei ratkaisulla ole lopullisia ja peruuttamattomia vaikutuksia. Myös kauppa- ja työtuomioistuimen puheenjohtajat voivat kiireellisissä tapauksissa antaa välitoimia koskevan määräyksen edellyttäen, että asia kuuluu niiden toimivaltaan.

Välitoimilla ei saa aiheuttaa haittaa pääasian käsittelylle, minkä vuoksi niiden oikeusvoima on suhteellinen. Välitoimimenettelystä vastaava tuomioistuin voi määrätä vain välitoimia, eivätkä määräykset siksi sido pääasiaa käsittelevää tuomioistuinta millään tavoin.

Esimerkiksi avioero-oikeudenkäynnissä perhetuomioistuimen puheenjohtaja voi määrätä välitoimia, jotka koskevat puolisoiden ja lasten henkilöä, omaisuutta ja elatusta (oikeudenkäyntilain 1280 §:n ensimmäinen momentti).

Haastemies ilmoittaa virallisesti vastapuolelle määrätyistä toimista, joita tämän on noudatettava tarvittaessa poliisin väliintulon ja/tai uhkasakon uhalla. Haastemiehen palkkiosta säädetään 30. marraskuuta 1976 annetulla kuninkaan asetuksella (virallinen lehti (Moniteur belge / Belgisch Staatsblad), 8.2.1977)

Jos puolisot eivät tule toimeen keskenään, rauhantuomari voi ensimmäisessä oikeusasteessa määrätä esimerkiksi yhteistä kotia sekä lasten henkilöä ja omaisuutta koskevia kiireellisiä välitoimia ajanjaksoksi, jonka aviopuolisot tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolet asuvat vielä yhdessä. Toimet ovat väliaikaisia ja raukeavat, kun asianomaiset muuttavat erilleen. Avioerotapauksessa ne eivät ole pysyvä ratkaisu. Avioeron lopullisista järjestelyistä määrätään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Tuomion yhteydessä annetaan myös täytäntöönpanomääräys. Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen vasta, kun se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpano keskeytyy, jos takaisinsaannin hakeminen on mahdollista, mutta ei muutoksenhaun tai kassaatiovalituksen johdosta (oikeudenkäyntilain 1397 §), ellei laissa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu tai ellei tuomari päätä toisin erikseen perustellulla päätöksellä.

Lopullisen ratkaisun antanut tuomioistuin voi sallia tuomion väliaikaisen täytäntöönpanon muissa kuin laissa kielletyissä tapauksissa (oikeudenkäyntilain 1399 §). Kiellettyjä tapauksia ovat erityisesti henkilöiden oikeudellista asemaa koskevat lopulliset tuomiot.

Mikäli väliaikainen täytäntöönpano on mahdollinen, se tapahtuu sitä hakeneen vastuulla. Tuomioistuin voi määrätä hakijan antamaan vakuuden ehtona väliaikaiselle täytäntöönpanolle (oikeudenkäyntilain 1400 §:n 1 momentti). Hakija voi tällöin ryhtyä täytäntöönpanoon, mutta hänen on suoritettava maksu valtion talletuskassaan (Deposito- en Consignatiekas / Caisse des dépôts et consignations) tai annettava pankkitakaus, koska vastaaja voi olla oikeutettu vahingonkorvaukseen, mikäli tuomio muuttuu korkeammassa oikeusasteessa.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskielto voidaan määrätä vain kiireellisissä tapauksissa, jos saatava on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt.

Kiireellisyydellä tarkoitetaan sitä, että velallisen maksukyvyn epävarmuus vaarantaa tämän omaisuuteen kohdistuvan velkojan saatavan. Hukkaamiskieltoa ei määrätä pelkästään painostuskeinona, vaan se on oikeutettu aina kun velallisen taloudellinen tilanne on objektiivisesti arvioituna epävarma. Kiireellisyysvaatimuksen on täytyttävä sekä hukkaamiskiellon asettamishetkellä että ajankohtana, jona tuomioistuimen on päätettävä kiellon jatkamisesta.

Hukkaamiskiellon hakijan saatavan on oltava selvä. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaatimuksen on oltava riittävän perusteltu eikä sen riitauttamiselle saa olla kohtuullisia perusteita. Lisäksi saatavan määrän on oltava rahassa määritelty tai ainakin alustavasti määriteltävissä. Jos velan täsmällistä määrää ei ole vahvistettu, hukkaamiskiellon määräävä tuomioistuin arvioi sen. Velan on oltava myös erääntynyt, jotta velkojalla on oikeus ryhtyä sitä koskeviin perimistoimiin. Tätä vaatimusta on höllennetty oikeudenkäyntilain 1415 §:ssä siten, että hukkaamiskielto voi kohdistua myös tuleviin säännöllisiin tuloihin (elatusapu, vuokratulot, korot) ja jopa ehdollisiin ja satunnaisiin tuloihin.

B. Takavarikko

Tuomioistuin voi määrätä takavarikkoon hukkaamiskiellossa olevaa velallisen irtaimistoa, kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka omistus- tai hallintaoikeus on riitautettu kahden tai useamman henkilön kesken, sekä velallisen velan kuittaamiseen tarjoamaa omaisuutta (siviililain 1961 §). Yleisesti ottaen tämä pätee aina, kun olosuhteet oikeuttavat takavarikon käytön turvaamistoimenpiteenä omaisuuden säilyttämiseksi senhetkisessä tilassaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asian lopullista ratkaisua millään tavoin. Asian kiireellisyydellä ei ole tällöin merkitystä. Tuomioistuin noudattaa kuitenkin varovaisuutta takavarikkomääräyksen antamisessa, koska kyseessä on vakava ja poikkeuksellinen toimenpide, johon voidaan ryhtyä vain hyvillä perusteilla.

C. Välitoimet

Asia voidaan käsitellä välitoimimenettelyssä vain, jos se on niin kiireellinen, että ilman välittömiä toimenpiteitä hakijana olevalle asianosaiselle aiheutuisi huomattavaa vahinkoa tai vakavaa haittaa. Asian kiireellisyys onkin välitoimimenettelyn käynnistämisen tärkeimpiä edellytyksiä.

Myös pääasian käsittelyssä määrättävät välitoimet edellyttävät kiireellisyyttä. Rauhantuomarille voidaan osoittaa hakemus kiireellisiin välitoimiin ryhtymisestä.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Väliaikaisesta täytäntöönpanosta päättäessään tuomioistuin punnitsee hakijalle aiheutuvaa riskiä, että vastapuoli viivästyttää tarpeettomasti tuomion täytäntöönpanoa tai estää sen. Tuomion antanut tuomioistuin voi antaa määräyksen väliaikaisesta täytäntöönpanosta, jos vastapuoli hakee tuomioon muutosta vain estääkseen sen täytäntöönpanon. Tietyntyyppisissä asioissa väliaikainen täytäntöönpano on kuitenkin kielletty (ks. edellä).

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

A. Hukkaamiskielto

Kaikentyyppinen omaisuus (irtain, kiinteä, immateriaalinen) voidaan asettaa hukkaamiskieltoon. Tiettyä omaisuutta ei voida kuitenkaan määrätä hukkaamiskieltoon tai kielto voidaan kohdistaa siihen vain osittain. Hukkaamiskieltoa koskevat rajoitukset perustuvat joko lakiin, omaisuuden luonteeseen tai omaisuuden ja velallisen väliseen kytkökseen.

Omaisuus, jota ei voida asettaa hukkaamiskieltoon, luetellaan oikeudenkäyntilain 1408 §:ssä. Siihen kuuluvat velallisen välttämättömyystarvikkeet, velallisen tai tämän lasten opintojen jatkamiseen tai ammatilliseen koulutukseen tarvittavat esineet, velallisen ammattinsa harjoittamiseen tarvitsemat tavarat, uskonnonharjoittamiseen liittyvät esineet, elintarvikkeet ja polttoaineet. Oikeudenkäyntilain 1410 §:n 2 momentissa säädetään rahamääristä, joita ei voida asettaa hukkaamiskieltoon. Sellaisia ovat muun muassa perhe-etuudet ja toimeentulotuki.

Velallisen palkka ja siihen rinnastettavissa olevat tulot voidaan määrätä hukkaamiskieltoon vain osittain. Asianomaisista määristä on säädetty oikeudenkäyntilain 1409 §:n 1 momentissa, ja niitä mukautetaan vuosittain kuninkaan asetuksella kuluttajahintaindeksin perusteella. Oikeudenkäyntilain 1410 §:n 1 momentissa osittainen hukkaamiskielto laajennetaan koskemaan muita elatusmaksuja, eläkkeitä sekä työttömyys-, työkyvyttömyys- ja invaliditeettikorvauksia.

Ulosottomies laatii hukkaamiskieltoon asetettavasta omaisuudesta virallisen luettelon sen myöhemmin tapahtuvaa myyntiä varten, jos asiasta ei päästä velkojan kanssa ulosottomiehen välityksellä yksimielisyyteen. Ulosottomiehen luetteloiman omaisuuden hukkaaminen on rikosoikeudellisten seuraamusten uhalla ankarasti kielletty.

B. Takavarikko

Tuomioistuin voi määrätä takavarikkoon hukkaamiskiellossa olevaa velallisen irtaimistoa, kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka omistus- tai hallintaoikeus on riitautettu kahden tai useamman henkilön kesken, sekä velallisen velan kuittaamiseen tarjoamaa omaisuutta (siviililain 1961 §).

C. Välitoimet

Välitoimimenettelyssä voidaan sopia tilapäisestä ratkaisusta kaikentyyppisissä asioissa. Kaikissa tavallisissa siviilioikeudellisissa riita-asioissa toimivalta on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtajalla. Työ- ja kauppaoikeudelliset riidat on saatettava joko työ- tai kauppatuomioistuimen ratkaistavaksi.

Perhetuomioistuin voi määrätä esimerkiksi yhteistä kotia sekä lasten huoltoa ja omaisuutta koskevia kiireellisiä välitoimia ajanjaksoksi, jonka puolisot asuvat vielä yhdessä. Tämä koskee ainoastaan aviopuolisoita (siviililain 223 §:n ensimmäinen momentti) ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolia (siviililain 1479 §:n ensimmäinen momentti), mutta ei avopuolisoita (cohabitants de fait, samenwonende partners).

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Periaatteessa tuomari voi sallia minkä tahansa tuomion väliaikaisen täytäntöönpanon lukuun ottamatta laissa kiellettyjä tapauksia (oikeudenkäyntilain 1399 §).

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskieltoon asetetun varallisuuden omistaja ei menetä omistus- tai nautintaoikeuttaan (käyttö, vuokraus, tuotto). Hän ei voi kuitenkaan luovuttaa eikä kiinnittää kyseistä omaisuutta. Jos omistaja määrää hukkaamiskiellon alaisesta omaisuudestaan kiellon vastaisesti, kyseinen oikeustoimi on pätevä, mutta siihen ei voida vedota hukkaamiskiellon hakijaa vastaan. Hakija voi näin ollen sivuuttaa nämä oikeustoimet ikään kuin niitä ei olisi tapahtunutkaan.

B. Takavarikko

Takavarikossa, kuten muussakin omaisuuden säilöönotossa, varallisuuden hallinta siirretään omaisuuden säilyttäjälle, joka voi ryhtyä ainoastaan omaisuutta säilyttäviin toimiin.

C. Välitoimet

Ei sovelleta.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Väliaikainen täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että tuomio pannaan täytäntöön siitä huolimatta, että siihen voidaan vielä hakea muutosta. Hakija kantaa täytäntöönpanoon liittyvän riskin (ks. edellä).

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskiellon voimassaoloaika on periaatteessa kolme vuotta. Kiellon asettava tuomioistuin voi kuitenkin määrätä lyhyemmän voimassaoloajan. Voimassa oleva hukkaamiskielto on uusittavissa. Uusiminen eli käytännössä voimassaoloajan pidentäminen sallitaan perustelluissa ja kiireellisissä tapauksissa.

B. Takavarikko

Takavarikon voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu laissa. Takavarikko kumotaan, jos varallisuuden säilyminen senhetkisessä tilassaan ja lopullisen ratkaisun syntyminen eivät ole enää uhattuina.

C. Välitoimet

Välitoimien voimassaoloajasta ei säädetä laissa. Riita-asian lopullisessa päätöksessä välitoimet joko vahvistetaan tai kumotaan.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Ei sovelleta.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

A. Hukkaamiskielto

Jos tuomioistuin hylkää hukkaamiskieltohakemuksen, hakija voi valittaa päätöksestä kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta (oikeudenkäyntilain 1419 §:n ensimmäinen momentti ja 1031 §). Valitus käsitellään kuten päätöksen antaneessa tuomioistuimessa, mutta ratkaisu tehdään esitutkintajaostossa (chambre du conseil / raadkamer). Jos omaisuutta määrätään hukkaamiskieltoon ylemmässä oikeusasteessa, hukkaamiskieltoa vastustavan velallisen on kolmantena osapuolena riitautettava tuomio muutoksenhakutuomioistuimessa.

Jos tuomioistuin määrää omaisuutta hukkaamiskieltoon, velallinen tai kuka tahansa asianosainen voi kolmantena osapuolena riitauttaa päätöksen (oikeudenkäyntilain 1419 §). Päätös on riitautettava kuukauden kuluessa sen tiedoksiannosta, ja asian käsittelee riitautetun päätöksen antanut tuomari (oikeudenkäyntilain 1125 §). Riitauttamisella ei ole lykkäävää vaikutusta, jos hukkaamiskieltomääräyksen antanut tuomioistuin suostuu täytäntöönpanon lykkäämiseen.

B. Takavarikko

Jos takavarikosta on sovittu osapuolten kesken, siihen ei voi hakea muutosta.

Tuomioistuimen päätökseen perustuvaan takavarikkoon voi hakea muutosta oikeudenkäyntilain säännösten mukaisesti.

C. Välitoimet

Osapuoli, jolle on aiheutunut vahinkoa välitoimimenettelyssä annetusta päätöksestä, voi hakea kyseiseen päätökseen muutosta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tai kauppatuomioistuimen puheenjohtajan antamia päätöksiä koskevat muutoshakemukset käsitellään muutoksenhakutuomioistuimessa. Työtuomioistuimen puheenjohtajan antamia päätöksiä koskevat muutoshakemukset käsittelee ylempi työtuomioistuin.

Muutoksenhaulle on asetettu yhden kuukauden määräaika päätöksen tiedoksiannosta silloin, kun menettelyn aloitus perustuu haastehakemukseen tai vapaaehtoiseen saapumiseen oikeuteen. Kuukauden pituista määräaikaa, joka lasketaan päätöksen tiedoksiannosta tuomioistuimen kirjelmällä, sovelletaan myös silloin, kun päätös on annettu yksipuolisesta hakemuksesta.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Väliaikaiseen täytäntöönpanoon ei voi hakea muutosta. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin ei voi missään tapauksessa myöskään kieltää tai lykätä tuomion väliaikaista täytäntöönpanoa (oikeudenkäyntilain 1402 §).

Päivitetty viimeksi: 24/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Bulgaria

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Oikeudenkäynneille on ominaista, että niiden kesto vaihtelee. Viiveet, jotka johtuvat oikeudenkäynnin etenemisestä useassa eri vaiheessa ja eri oikeusasteissa, saattavat heikentää tavoitellun oikeussuojan tehokkuutta, kun tuomio ja näin ollen myös sen voimaantulo viivästyvät. Tämän vuoksi laissa säädetään useista toimenpiteistä, joilla tavoitellun oikeussuojan tehokkuus voidaan varmistaa ja jotka rajoittavat kantajan mahdollisuuksia siirtää eräitä omistusoikeuksia.

Kanteen turvaamisesta säädetään siviiliprosessilain (Grazhdanski protsesualen kodeks) 389–404 §:n säännöksissä.

Siviiliprosessilain 391 §:n mukaan kanteelle voidaan myöntää turvaamistoimi, jos kantajan olisi ilman tällaista toimea mahdotonta tai hyvin vaikeaa varmistaa tuomion mukaisten oikeuksiensa toteutuminen ja jos a) kanteen tukena on riittävät asiakirjatodisteet tai b) annetaan vakuus, jonka suuruuden tuomioistuin vahvistaa velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain (Zakon za zadalzheniata i dogovorite) 180 ja 181 §:n mukaisesti. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan edellyttää vakuutta, vaikka asiakirjatodisteet olisivat riittävät.

Turvaamistoimen myöntämisen perusedellytyksenä ja ehtona on, ettei kantaja ilman sitä voisi toteuttaa oikeuksiaan, jotka perustuvat todennäköisesti riittävästi perustellun kanteen nojalla annettavaan tuomioon.

Voidakseen myöntää kanteelle turvaamistoimen tuomari arvioi, täyttyvätkö seuraavat perusedellytykset: kanteen turvaamiselle on tarvetta, kanteelle on todennäköiset perusteet ja turvaamistoimi on kantajan esityksen mukaan soveltuva ja riittävä väline kyseessä olevan asian ja nimenomaisesti tavoitellun oikeussuojan kannalta.

Siviiliprosessilain 397 §:n 1 momentissa säädetään seuraavista turvaamistoimista:

  1. kiinteän omaisuuden takavarikko,
  2. irtaimen omaisuuden ja saatavien takavarikko, mukaan lukien yritysosakkeiden takavarikko,
  3. muut tuomioistuimen määräämät asianmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien moottoriajoneuvon takavarikointi ja täytäntöönpanon keskeyttäminen.

Tuomioistuin voi määrätä myös useita turvaamistoimia aina kanteen arvoon asti (sen ylittävälle määrälle ei tarvita turvaamistoimia).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Siviiliprosessilain 34 luvun mukaan kanteelle voidaan myöntää turvaamistoimi seuraavissa tapauksissa:

  1. Siviiliprosessilain 389 §:n mukaan kaikentyyppisille kanteille voidaan myöntää turvaamistoimi asian käsittelyn kaikissa vaiheissa ennen oikeudellisen tutkinnan saattamista päätökseen muutoksenhakumenettelyssä.
  2. Siviiliprosessilain 390 §:n mukaan kaikille kanteille voidaan myöntää turvaamistoimi jo ennen kanteen nostamista (turvaamistoimi tulevalle kanteelle).

Vireillä olevaa asiaa koskevien turvaamistoimien hakeminen:

Kantajan on jätettävä hakemus tuomioistuimeen, jolla on toimivalta kyseisen riita-asian käsittelyyn. Jotta kanteelle voidaan myöntää turvaamistoimi, seuraavat siviiliprosessilain 391 §:ssä säädetyt perusedellytykset on täytettävä: kanteelle on oltava todennäköiset perusteet, kanteen turvaamiselle on oltava tarvetta (eli kantajan kanne ei välttämättä toteudu, vaikka se hyväksyttäisiin, koska vastaaja saattaa myydä omaisuuttaan), ja turvaamistoimen on oltava asianmukainen. Jos ei ole riittävästi näyttöä siitä, että kanne on ilmeisen perusteltu, tuomioistuin voi siviiliprosessilain 391 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti vaatia harkintansa mukaan kantajaa myös maksamaan rahallisen vakuuden, jonka suuruuden se määrää.

Kanteelle voidaan myöntää turvaamistoimi myös silloin, kun asian käsittely keskeytetään.

Turvaamistoimen hakeminen tulevalle kanteelle:

Hakemus jätetään paikassa, jossa kantajalla on vakituinen osoite tai jossa kanteen turvaamiseen käytettävä omaisuus sijaitsee. Jos vireillä on pyyntö täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan turvaamistoimen myöntämiseksi, hakemus on jätettävä täytäntöönpanopaikan toimivaltaiselle tuomioistuimelle.

Kun tuomioistuin myöntää turvaamistoimia tulevalle kanteelle, se asettaa enintään kuukauden mittaisen määräajan kanteen vireille panemiselle. Tällaiset turvaamistoimet myönnetään samoilla aineellisilla edellytyksillä kuin vireillä olevaa asiaa koskevat turvaamistoimet.

Hakemuksessa on ilmoitettava haettava turvaamistoimi ja kanteen arvo. Hakemus on toimitettava asiaankuuluvaan piirituomioistuimeen (rayonen sad) tai maakuntatuomioistuimeen (okrazhen sad) siviiliprosessilain 104 §:ssä olevien, tuomioistuinten lainkäyttöaluetta ja toimivaltaa koskevien säännösten mukaisesti.

Hakemuksen voi jättää asianomainen henkilö tai tämän oikeudenkäyntiedustaja tai asianajaja. Jäljennöstä ei tarvita, sillä sitä ei toimiteta vastapuolelle. Tämä johtuu siitä, että turvaamistoimien myöntämismenettely on yksipuolinen eli vastapuoli (jonka oikeuksiin myönnetty turvaamistoimi vaikuttaa) ei osallistu menettelyyn.

Tuomioistuimen myöntämät turvaamistoimet pannaan täytäntöön seuraavasti:

  • kiinteän omaisuuden takavarikon panee täytäntöön rekisteritoimisto,
  • irtaimen omaisuuden ja velallisen saatavien takavarikon panee täytäntöön valtion ulosottomies tai yksityinen ulosottomies esimerkiksi tekemällä takavarikosta ilmoituksen kolmansille osapuolille, kuten pankeille tai muille luottolaitoksille,
  • ajoneuvoja koskevat turvaamistoimet panee täytäntöön liikennepoliisin asiasta vastaava yksikkö,
  • tuomioistuimen päätöksestä, jolla määrätään täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta turvaamistoimesta, on toimitettava jäljennös sille ulosottomiehelle, joka pani täytäntöönpanomenettelyn vireille,
  • muut laissa säädetyt toimet panee täytäntöön asianomaisen henkilön valinnan mukaan joko asiasta vastaava valtion ulosottomies tai yksityinen ulosottomies.

Pankkien maksukyvyttömyyttä koskevassa laissa (Zakon za bankovata nesastoyatelnost) säädetään erikseen sellaisten vaatimusten turvaamisesta, joissa on kyse takaisinsaannista pankkien konkurssipesään. Kyseisen lain 53 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin määrää turvaamistoimia, jos hakemuksen tueksi on esitetty riittävästi näyttöä, jonka pohjalta voidaan kohtuudella olettaa, että kanne on perusteltu. Jos kanne on todennäköisesti perusteeton, yleisen lainsäädännön mukaan voidaan myöntää turvaamistoimia, kunhan kantaja maksaa vakuuden. Sen sijaan turvaamistoimen myöntäminen erityislain nojalla edellyttää, että kanne on todennäköisesti perusteltu. Näin ollen turvaamistoimet on myönnettävä, jos esitettyjen väitteiden ja todisteiden perusteella voidaan päätellä, että kanne ei todennäköisesti ole perusteeton. Tämä perustuu siihen, että siviiliprosessilain 403 §:n mukaan turvaamistoimia pyytävä osapuoli vastaa vahingoista, joita turvaamistoimet aiheuttavat vastapuolelle. Lainsäädännössä todetaan, että velvoite suorittaa vahingonkorvauksia ei saisi koskea maksukyvytöntä pankkia (koska tämä pienentäisi konkurssipesää ja aiheuttaisi siten haittaa velkojille), ja sen takia turvaamistoimia olisi myönnettävä vain silloin, kun on esitetty riittävät todisteet siitä, että vaatimus on todennäköisesti perusteltu.

Kauppalain (Targovski zakon) 629a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan maksukyvyttömyysmenettelyssä voidaan määrätä kauppalain 630 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja väliaikaisia turvaamistoimia, jos tämä on tarpeen velallisen omaisuuden säilyttämiseksi. Tällaisia toimia ovat takavarikko tai ulosotto, väliaikaisen selvittäjän nimeäminen, määräys käynnistettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden keskeyttämisestä, tilojen ja laitteiden sinetöinti jne. Tämä sääntö perustuu olettamukseen, että kauppalain 625 §:ssä tarkoitettu hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, että sen tueksi esitetään kirjalliset todisteet, joiden mukaan vaatimuksen perusteena olevat seikat ovat todennäköisesti perusteltuja, ja tällaisten todisteiden puuttuessa hakija antaa vakuuden, jonka määrän tuomioistuin vahvistaa ja jolla korvataan velalliselle aiheutunut vahinko siinä tapauksessa, että velallisen maksukyvyttömyyttä tai ylivelkaantuneisuutta ei voida vahvistaa (kauppalain 629a §:n 2 momentti), ja että turvaamiselle on tarve silloin kun velallinen rikkoo, tuhoaa ja/tai piilottaa omaisuuttaan ja vaarantaa siten velkojien edut, jolloin velallisille saattaisi ilman turvaamistoimia aiheutua vahinkoa, sillä velkojien vaatimuksia ei voitaisi velallisen omaisuuden realisoinnin yhteydessä täyttää. Laissa edellytetään myös, että pyydetty turvaamistoimi on asianmukainen ja tarkoituksenmukainen suojelun tarpeeseen nähden.

Kauppalain 629a §:n 1 momentin tulkinnasta seuraa, että turvaamistoimi voidaan määrätä ennalta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevassa menettelyssä vain, jos on olemassa todellinen riski siitä, että velallinen aikoo luovuttaa omaisuuttaan aiheuttaakseen vahinkoa velkojille. Vain tämän edellytyksen täyttyessä tuomioistuimen on tutkittava muut kauppalain 629a §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Edellä mainituista aineellisista edellytyksistä turvaamistoimien myöntämiselle säädetään siviiliprosessilain 391 §:ssä.

Turvaamistoimi voidaan myöntää elatusapusaataville myös ilman siviiliprosessilain 391 §:n vaatimusten täyttämistä. Tällöin tuomioistuin voi myöntää turvaamistoimen omasta aloitteestaan.

Kanteelle voidaan myöntää myös osittainen turvaamistoimi, joka koskee vain niitä kanteen osia, joista on riittävä näyttö.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimien kohteena voi yleisesti olla mikä tahansa velallisen omaisuus. Rahasaatavia koskevia kanteita ei voida turvata takavarikoimalla saatavia, jotka eivät ole täytäntöönpanokelpoisia.

Siviiliprosessilain 393 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimea ei voida myöntää rahasaatavia koskeville kanteille, jotka on nostettu valtiota, valtion laitoksia tai terveydenhuoltolaitoksista annetun lain (Zakon za lechebnite zavedenia) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuja terveydenhuoltolaitoksia vastaan.

Turvaamistoimen kohteena voivat olla seuraavat omaisuustyypit:

  • vastaajan luottolaitoksilta olevat saatavat luottolaitoksiin avatuilla pankkitileillä
  • irtain omaisuus
  • kiinteä omaisuus
  • ajoneuvot niiden takavarikoinnin osalta
  • täytäntöönpanotoimet
  • tietyt tulevan velallisen varat eräissä muissa laissa nimenomaisesti säädetyissä tapauksissa.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Velallisen toimet, jotka koskevat turvaamistoimen kohteen myyntiä, ovat pätemättömiä sen henkilön osalta, jonka hakemuksesta turvaamistoimet on määrätty. Kiinteän omaisuuden osalta pätemättömiä ovat ainoastaan sellaiset toimet, jotka on suoritettu ulosoton rekisteröimisen jälkeen, kuten siviiliprosessilain 452 §:ssä säädetään. Lukuun ottamatta tätä suhteellista pätemättömyyttä toteutetut toimet ovat täysin päteviä ja niiden oikeusvaikutukset tulevat voimaan.

Siviiliprosessilain 453 §:ssä säädetään olettamuksesta, jonka mukaan sellaisia velkojan tai velkojien oikeuksia, jotka on saatu ulosoton rekisteröimisen ja takavarikkoa koskevan ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen, ei voida panna täytäntöön.

Siviiliprosessilain 401 §:n mukaan turvaamistoimen saanut velkoja voi nostaa kanteen kolmatta velallista vastaan ja vaatia summia tai omaisuutta, jotka tämä kieltäytyy antamasta vapaaehtoisesti.

Kanteen turvaamismenettelyyn liittyvistä kustannuksista vastaa henkilö, jonka hakemuksen perusteella turvaamistoimi myönnettiin, kuten siviiliprosessilain turvaamistoimia koskevan 401 §:n mukaisesti sovellettavassa siviiliprosessilain 514 §:ssä säädetään.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Turvaamistoimien myöntäminen perustuu vireillä olevia asioita koskevaan periaatteeseen, jonka mukaan asiaankuuluva turvaamistoimi on voimassa siihen asti kun asia on käsitelty ja sitä koskeva ratkaisu on saanut lainvoiman.

Silloin kun tuomioistuin myöntää turvaamistoimia tulevalle kanteelle, se asettaa enintään kuukauden mittaisen määräajan kanteen vireille panemiselle. Jos kanteen vireillepanosta ei esitetä todisteita annetussa määräajassa, tuomioistuin peruuttaa turvaamistoimen omasta aloitteestaan siviiliprosessilain 390 §:n 3 momentin mukaisesti.

Jos kanne, jolle on myönnetty turvaamistoimia, pannaan vireille, kuten yleensä tapahtuu, turvaamistoimet pysyvät voimassa ja niiden oikeusvaikutukset säilyvät asian ratkaisuun asti.

Siviiliprosessilain 402 §:ssä säädetään myönnettyjen turvaamistoimien peruutusmenettelystä. Sen mukaan asianomaisen osapuolen on toimitettava asiasta hakemus ja annettava siitä jäljennös tiedoksi turvaamistoimien myöntämistä hakeneelle henkilölle. Tämä henkilö voi jättää vastauksensa kolmen päivän kuluessa. Tuomioistuin peruuttaa turvaamistoimet suljetuin ovin pidettävässä istunnossa, kun se on varmistanut, ettei toimien myöntämisperuste ole enää voimassa tai että vastaaja on toimittanut kantajan vaatiman vakuussumman kokonaisuudessaan annetussa määräajassa (siviiliprosessilain 398 §:n 2 momentti). Turvaamistoimien peruuttamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta viikon kuluessa valituksella.

Siviiliprosessilain 398 §:n mukaan myönnetyt turvaamistoimet voidaan korvata kahdessa seuraavassa tilanteessa:

  • 1 momentin mukaan tuomioistuin voi korvata tietyn turvaamistoimen toisella turvaamistoimella yhden osapuolen pyynnöstä ilmoitettuaan asiasta toiselle osapuolelle ja otettuaan huomioon tämän osapuolen kolmen päivän kuluessa esittämän mahdollisen vastauksen,
  • 2 momentin mukaan vastaaja voi milloin tahansa korvata rahasaatavaa koskevan turvaamistoimen ilman toisen osapuolen suostumusta rahapantilla tai muilla arvopapereilla velvoitteita ja sopimuksia koskevan lain 180 ja 181 §:n mukaisesti.

Takavarikointi voidaan peruuttaa siviiliprosessilain 398 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Laki ei estä vastaajaa nostamasta kannetta kantajaa vastaan ja vaatimasta korvausta vastaajalle turvaamistoimista aiheutuneesta vahingosta, jos turvaamistoimien perusteena oleva kanne hylätään, sitä ei panna vireille määräaikaan mennessä tai asia raukeaa (siviiliprosessilain 403 §).

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Siviiliprosessilain 396 §:n mukaan tuomioistuimen antamaan kanteen turvaamistoimea koskevaan päätökseen voi hakea muutosta tekemällä valituksen viikon kuluessa. Kantajan yhden viikon määräaika alkaa päivästä, jona kantaja on saanut tiedon päätöksestä, ja vastaajan (jota vastaan turvaamistoimet on myönnetty) määräaika alkaa päivästä, jona ulosottomies, rekisterivirasto tai tuomioistuin antaa turvaamistoimia koskevan ilmoituksen vastaajalle tiedoksi. Valituksesta on toimitettava jäljennös vastapuolelle, jonka on vastattava siihen viikon kuluessa.

Myös kolmansilla osapuolilla on lain mukaan oikeus tehdä valitus, jos turvaamistoimet vaikuttavat niiden etuihin. Tuomioistuin ei yksipuolisessa menettelyssä tutki, onko vastaaja niiden oikeuksien haltija, joiden rajoittamisesta on kyse. Sen takia on mahdollista määrätä sellaisen kiinteän omaisuuden takavarikosta, joka ei ole velallisen omistuksessa. Tällöin tosiasiallinen omistaja voi perustellusti kiistää tuomioistuimen päätöksen, jossa määrätään takavarikosta, vaikka omistaja olisi menettelyssä kolmas osapuoli.

Jos muutoksenhaun kohteena on turvaamistoimien myöntämättä jättämistä koskeva päätös, kantajan valituksesta ei toimiteta jäljennöstä vastaajalle, koska menettely on vielä tässäkin vaiheessa yksipuolinen.

Jos muutoksenhakutuomioistuin tukee turvaamistoimien myöntämistä tai myöntämättä jättämistä koskevaa päätöstä, asiaan ei voi hakea muutosta kassaatiovalituksella.Jos muutoksenhakutuomioistuin on myöntänyt turvaamistoimia, jotka hylättiin ensimmäisen asteen tuomioistuimessa, muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta korkeimmasta kassaatiotuomioistuimesta, mikäli siviiliprosessilain 280 §:ssä säädetyt edellytykset tällaiselle muutoksenhaulle täyttyvät.

Siviiliprosessilain säännösten mukaan muutosta voidaan hakea sekä myönnettyihin turvaamistoimiin että vakuussummaan, jonka tuomioistuin on määrännyt turvaamistoimien myöntämisen ehdoksi. Muutoksenhaku muutoksenhakutuomioistuimesa ei kuitenkaan lykkää turvaamistoimia ennen kuin ylemmän oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt päätöksen muutoksenhausta ja kumonnut turvaamistoimet.

Päivitetty viimeksi: 22/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Tšekki

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Välitoimet:

Välitoimia käytetään, kun osapuolten välisiä suhteita halutaan hallita väliaikaisesti, tai kun tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon pelätään vaikeutuvan.

Ennen pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin alkamista määrättäviä välitoimia säädellään yleensä siviiliprosessilain (laki 99/1963, sellaisena kuin se on muutettuna) 74 §:llä ja sitä seuraavilla pykälillä, kun taas pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen määrättäviä välitoimia säädellään siviiliprosessilain 102 §:llä. Erityistilanteissa määrättäviä erityisvälitoimia säädellään erityisoikeudenkäyntejä koskevalla lailla (laki 292/2013). Nämä välitoimet liittyvät alaikäisten puutteelliseen huolenpitoon (452 § ja sitä seuraavat pykälät) ja perheväkivallalta suojaamiseen (400 § ja sitä seuraavat pykälät). Lain 292/2013 12 §:ssä annetaan myös erityissäännöt, joilla täydennetään välitoimiin sovellettavia yleisiä järjestelyjä ja joita sovelletaan lain soveltamisalaan kuuluvissa oikeudenkäyntimenettelyissä.

Todistelun turvaaminen:

Todistelu turvataan, jos todisteiden saamisen pelätään vastaisuudessa olevan mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa (esim. herkästi pilaantuvia tuotteita koskevan ostosopimuksen virheellinen täyttäminen tai vakavasti sairaan ja hengenvaarassa olevan todistajan kuuleminen).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Välitoimet:

  • Siviiliprosessilain (laki 99/1963, sellaisena kuin se on muutettuna) 74 §:n 3 momentissa säädetään, että välitoimen määräämistä koskeva menettely käynnistetään hakemuksella.
  • Lain 292/2013 12 §:ssä säädetään, että tuomioistuin voi määrätä välitoimen omasta aloitteestaan vain niissä tapauksissa, joissa se voi myös aloittaa oikeudenkäynnin omasta aloitteestaan (esim. alaikäisen huoltoa koskeva oikeudenkäynti, oikeustoimikelpoisuuden menettämistä koskeva oikeudenkäynti, huoltajuusoikeudenkäynti ja kadonnutta tai kuollutta henkilöä koskeva oikeudenkäynti). Näissä tapauksissa tuomioistuin määrää välitoimen viran puolesta.
  • Toimivalta määrätä välitoimia on tuomioistuimella, jonka tuomiovaltaan pääasia kuuluu. Tätä koskevista poikkeuksista säädetään lain 292/2013 400 ja 453 §:ssä.

Todistelu voidaan turvata

  • hakemuksesta ennen pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin alkamista (toimivaltainen tuomioistuin on se tuomioistuin, jonka tuomiovaltaan pääasia kuuluisi, tai tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä vaarassa olevat todisteet sijaitsevat)
  • oikeudenkäynnin aikana myös ilman hakemusta.

Osapuolten tulisi olla läsnä todistelua turvattaessa, jos siitä mahdollisesti aiheutuvasta viivytyksestä ei ole vaaraa.

Todistelu voidaan turvata myös notaarin vahvistamalla asiakirjalla (notářský zápis) tai ulosottomiehen asiakirjalla (exekutorský zápis), jos tämä tapahtuu notaarin tai ulosottomiehen läsnä ollessa tai jos notaari tai ulosottomies on todennut tilanteen.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Välitoimi voidaan määrätä,

  • jos osapuolten välisten suhteiden hallinta edellyttää väliaikaisjärjestelyjä
  • jos tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon pelätään vaarantuvan
  • jotta suhteita voitaisiin hallita väliaikaisesti.

Väliaikaisjärjestelyjen tarvetta osapuolten välisten suhteiden hallinnassa on arvioitava tapauskohtaisten olosuhteiden mukaan. Välitoimi määrätään vain silloin, kun osapuolten välisten suhteiden hallinta selkeästi edellyttää väliaikaisjärjestelyjä. Välitoimen määräämiseen liittyvien muiden olosuhteiden osalta riittää, että osoitetaan ainakin välitoimeen liittyvän velvoitteen asettamisen kannalta välttämättömät tosiseikat.

  • Päätöksen täytäntöönpanon vaikeutuminen

Jos välitoimen määräämistä haetaan, koska tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon pelätään vaikeutuvan, edunsaajalla (velkojalla) on oltava päätös tai muu asiakirja, jolla päätöksen täytäntöönpano voidaan perustella. Välitoimi voidaan määrätä vain siihen asti, että päätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, tai jos on vakava syy siihen, että edunsaaja ei ole (väliaikaisesti) voinut vaatia asetetun velvollisuuden eli päätöksen täytäntöönpanoa oikeudellisen täytäntöönpanon kautta. Samalla tulee näyttää toteen seikat, joiden perusteella päätöksen täytäntöönpano on uhattuna (lähinnä suoritusvelvollisen käytöksen vuoksi).

Välitoimihakemuksen tulee sisältää siviiliprosessilain (laki 99/1963) 42 §:n 4 momentissa ja 75 §:ssä säädetyt tiedot, kuten

  • sen tuomioistuimen tiedot, jolle hakemus on osoitettu
  • hakemuksen jättäjä ja asia eli välitoimen oikeuttavat seikat
  • hakemuksen tavoite eli se, mitä välitointa haetaan
  • hakemuksen päivämäärä ja hakijan tai hakijan edustajan allekirjoitus
  • selvitys siitä, että väliaikaisjärjestelyjä tarvitaan osapuolten välisten suhteiden hallintaan tai että tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon pelätään vaarantuvan.

Kaikki hakijan mainitsemat asiakirjat tulee liittää hakemukseen.

Hakijan tulee tallettaa hakemuksen jättämispäivään mennessä 10 000 Tšekin korunaa omasta aloitteestaan eli ilman tuomioistuimen kehotusta. Jos kyseessä on liiketoimintaan perustuva yritysten välinen suhde, talletuksen suuruus on 50 000 Tšekin korunaa. Talletusvaatimuksesta vapautetaan hakemukset, jotka koskevat sosiaalihuoltoa (esim. elatusapua, työllisyyttä tai henkilövahinkoja koskevia korvauksia). Hakemus hylätään, jos talletusvaatimus ei täyty.

Talletus toimii vakuutena korvaushakemuksille, jotka koskevat osapuolille tai kolmansille osapuolille (henkilöt, jotka eivät osallistu välitoimimenettelyyn) välitoimen määräämisestä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja tai muita menetyksiä.

Lain 292/2013 12 §:n 3 momentissa säädetään poikkeus laissa säädettyyn talletusvelvollisuuteen.

Todistelun turvaaminen:

Todistelu voidaan turvata ennen pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin alkamista, jos todisteiden saamisen pelätään vastaisuudessa olevan mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa. Todistusaineistoa ei turvata, jos sillä selkeästi ei ole merkitystä oikeudenkäynnin kannalta. Tuomioistuin hylkää todistelun turvaamista koskevan hakemuksen, jos se epäilee hakijan jättäneen hakemuksen jostain muusta syystä kuin todistelun turvaamiseksi (esim. saadakseen toisen henkilön toimista tietoja, jotka eivät muuten olisi saatavilla).

Yleisten tietojen lisäksi todistelun turvaamista koskevan hakemuksen tulee sisältää kuvaus tosiseikoista, jotka ovat todistelun kohteena. Myös turvattava todistusaineisto tulee eritellä.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Välitoimet:

Siviiliprosessilain 76 §:ssä säädetään, että välitoimella osapuoli voidaan määrätä esimerkiksi maksamaan elatusapua, tallettamaan tietty rahamäärä tuomioistuimeen, antamaan omaisuutta tuomioistuimen haltuun, olemaan luovuttamatta tiettyä omaisuutta tai oikeuksia, toteuttamaan jokin toimenpide tai pidättäytymään siitä tai sallimaan jonkin asian tekeminen. Toimi voi liittyä mihin tahansa osapuolen omaisuuteen.

Välitoimen avulla tuomioistuin voi asettaa velvoitteen myös jollekin muulle kuin oikeudenkäynnin osapuolelle, jos se on perusteltavissa (esim. jos kiinteistön ostaja on tietoinen siitä, että kiinteistön myyjä ei ole täysin suorittanut maksuvelvoitteitaan velkojiaan kohtaan).

Laissa 292/2013 säädetyt erityisvälitoimet:

Lain 452 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetty lapsen tilannetta koskeva erityisvälitoimi voidaan määrätä, jos alaikäisen huolenpito katsotaan puutteelliseksi, riippumatta siitä, onko lapsen huoltajuus uskottu tietylle henkilölle vai ei, tai jos lapsen henki, normaali kehitys tai muut tärkeät edut ovat vaarantuneet tai niitä on loukattu. Tuomioistuimen välitoimella lapsen tilannetta hallitaan niin kauan kuin se on välttämätöntä siirtämällä lapsi sopivaan ympäristöön tuomioistuimen määräyksen mukaisesti.

Lain 400 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetty erityisvälitoimi voidaan määrätä vastapuolelle. Siinä vastapuoli voidaan määrätä poistumaan yhteisestä kodista ja sen välittömästä läheisyydestä, olemaan menemättä yhteiseen kotiin ja pysymään poissa sen läheisyydestä, pidättäytymään ottamasta yhteyttä hakijaan tai pidättäytymään hakijan vainoamisesta ja ahdistelusta kaikin tavoin. Hakemuksessa on esitettävä kuvaus tosiseikoista, jotka osoittavat, että hakija ei voi asua yhdessä vastapuolen kanssa talossa tai asunnossa, joka on heidän yhteinen kotinsa, koska hakijaan tai johonkin toiseen yhteisessä kodissa asuvaan henkilöön kohdistetaan siellä fyysistä tai henkistä väkivaltaa, tai kuvaus tosiseikoista, jotka osoittavat hakijaan kohdistuvan vainoamisen tai ahdistelun.

Todistelun turvaaminen:

Hakemuksessa tulee myös selittää, miksi todistelun turvaamista haetaan. Todisteina voidaan käyttää kaikkia keinoja, joiden avulla tilanne voidaan todeta, erityisesti todistajien kuulemista, asiantuntijalausuntoja sekä viranomaisten ja oikeushenkilöiden raportteja ja havaintoja.

Eräs erityinen todistelun turvaamisen muoto koskee todistusaineiston turvaamista teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvässä asiassa (siviiliprosessilain (laki 99/1963) 78b §). Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamista todistaneella henkilöllä on asiavaltuus. Toimivaltainen tuomioistuin on alueoikeus, jonka tuomiopiirissä todistusaineisto on saatu. Turvaaminen voi kattaa kyseiset tavarat, materiaalit ja työkalut sekä tavaroihin liittyvät asiakirjat.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Välitoimet:

Välitoimi on väliaikainen päätös, jolla pyritään suojelemaan hakijaa. Se annetaan hakijan loukattujen tai vaarassa olevien oikeuksien suojelemiseksi. Välitoimella ei anneta hakijalle oikeuksia, joista ei ole vielä päätetty. Se ei myöskään tarkoita ennakkoratkaisukysymyksen ratkaisemista. Se, että välitoimi on määrätty, ei saa vaikuttaa pääasiaa koskevaan tuomioistuimen päätökseen. Velalliset voivat luovuttaa omaisuuttaan myös välitoimen määräämisen jälkeen, mutta niiden on toimittava määrätyn toimen mukaisesti.

Kaikki, jotka vaikeuttavat oikeudenkäyntiä erityisesti jättämällä – ilman hyvää syytä – tulematta oikeuteen tai laiminlyömällä tuomioistuimen määräyksen noudattamisen, voidaan tuomita maksamaan sakko, jonka suuruus on enintään 50 000 Tšekin korunaa. Tuomioistuin voi panna täytäntöön välitointa koskevan päätöksen, jos suoritusvelvollinen osapuoli ei noudata päätöstä vapaaehtoisesti. Virallisen päätöksen tai (yhteisestä kodista) poistamisen täytäntöönpanon estämisestä annettavasta rangaistuksesta säädetään myös rikoslain (laki 40/2009) 337 §:n 2 momentissa, jossa todetaan, että virallisen päätöksen tai (yhteisestä kodista) poistamisen täytäntöönpanon estäminen on rikos.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Välitoimet:

  • Määräaikainen välitoimi

Välitoimen määräämistä koskevassa päätöksessä tuomioistuin voi määrittää toimen olevan määräaikainen, vaikka kantaja (hakija) ei olisikaan sitä pyytänyt.

  • Velvoite nostaa kanne tai jättää muu hakemus oikeudenkäynnin aloittamista varten

Välitoimen määräävä tuomioistuin velvoittaa hakijan (kantaja) myös jättämään tuomioistuimeen hakemuksen pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin aloittamiseksi toimen määräämisen yhteydessä asetetussa määräajassa.

Välitoimi on voimassa, kunnes se raukeaa tai kunnes tuomioistuin kumoaa sen.

Välitoimi raukeaa, jos hakija ei hae pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin aloittamista tuomioistuimen asettaman määräajan kuluessa, jos tuomioistuin ei hyväksy pääasiaa koskevaa hakemusta, jos pääasiaa koskeva hakemus on hyväksytty ja asiaa koskevan päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisesta on kulunut yli 15 päivää tai jos välitoimen voimassaoloaika on kulunut umpeen.

Tuomioistuin kumoaa välitoimen, jos sen määräämiseen johtaneita syitä ei enää ole.

Lain 292/2013 400 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään, että välitoimen tulee olla voimassa kuukausi siitä päivästä, jona siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen (408 §), ja että tätä määräaikaa voidaan pidentää pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin alkamisajankohdan mukaan.

Lain 292/2013 452 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään, että välitoimen tulee olla voimassa kuukausi siitä päivästä, jona siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen (459 §), ja että tätä määräaikaa voidaan pidentää.

Todistelun turvaaminen:

Todistelu turvataan tuomioistuimen asettamassa määräajassa tai mahdollisimman pian. Osapuolet voivat olla läsnä todistusaineistoa turvattaessa, mutta niillä ei ole oikeutta siihen, mikäli niiden läsnäolo viivyttäisi turvaamista tai vaarantaisi sen. Pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen osapuolilla on oikeus esittää mielipiteensä kaikista ehdotetuista todisteista ja kaikista hyväksytyistä todisteista. Lisäksi osapuolia voidaan kuulla.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Välitoimet:

Välitoimia koskeva päätökset annetaan tuomioistuimen määräyksinä. Välitointa koskevasta päätöksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen sen julkistamisen yhteydessä. Jos päätöstä ei julkisteta, siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen, kun se on annettu tiedoksi suoritusvelvolliselle. Välitoimen kirjallinen jäljennös annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin osapuolille ja kolmannelle osapuolelle (mikäli velvoite sitoo kolmatta osapuolta), ja jos toimi koskee kiinteän omaisuuden luovuttamiskieltoa, jäljennös toimitetaan myös toimivaltaiseen kiinteistörekisteriin. Välitointa koskevasta päätöksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen sen julkistamisen tai tiedoksiantamisen yhteydessä (siviiliprosessilain 76d §), ja se on samalla täytäntöönpanoasiakirja, jonka nojalla päätös voidaan panna täytäntöön.

Välitointa koskevaan päätökseen voi hakea muutosta. Valitukset jätetään riitautetun päätöksen antaneeseen tuomioistuimeen, mutta ne käsitellään toisen oikeusasteen tuomioistuimissa eli alueoikeuksissa tai alueellisissa ylioikeuksissa. Valitus tulee jättää 15 päivän kuluessa päätöksen kirjallisen jäljennöksen vastaanottamisesta.

Jos edunsaaja jättää ajoissa pätevän valituksen, päätöksestä tulee lainvoimainen vasta kun muutoksenhakutuomioistuin on antanut valituksesta lopullisen päätöksensä. Välitointa koskevasta päätöksestä tulee kuitenkin täytäntöönpanokelpoinen (eli määräyksen mukaista menettelyä noudatetaan) tiedoksiantopäivänä alkaneen täytäntöönpanon määräajan kuluttua umpeen. Siitä voi tulla täytäntöönpanokelpoinen myös tiedoksiantamisen jälkeen, jos sillä ei aseteta täytäntöönpanovelvoitetta. Tuomioistuin voi päättää, että välitointa koskevasta päätöksestä tulee täytäntöönpanokelpoinen vasta kun tuomioistuimen päätöksestä tulee lopullinen, ellei se ole mahdotonta välitoimen luonteen vuoksi tai ellei se ole välitoimen tarkoituksen vastaista.

Lain 292/2013 409 ja 463 §:ssä säädetään muutoksen hakemisesta kyseisen lain mukaisiin erityisvälitoimiin.

Päivitetty viimeksi: 09/11/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Saksa

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa täytäntöönpano takavarikoimalla velallisen omaisuutta väliaikaisesti tai antamalla väliaikainen määräys asiaintilasta. Toimenpiteet eivät johda velkojan saatavien suorittamiseen.

Kyseeseen tulevat seuraavat toimenpiteet:

1.1 Vakuustakavarikko ja henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet (dinglicher und persönlicher Arrest, riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung, ZPO, 916 § ja sitä seuraavat pykälät)

Vakuustakavarikossa turvataan rahasaatavan täytäntöönpano useimmiten takavarikoimalla velallisen irtainta tai kiinteää omaisuutta. Takavarikoinnin määrää toimivaltainen tuomioistuin hakemuksesta. Vakuustakavarikon ja henkilöön kohdistuvien turvaamistoimien toteuttamiseen sovelletaan tietyin poikkeuksin täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä. Takavarikko voidaan toteuttaa esimerkiksi ulosmittauksena (irtain omaisuus) tai kiinnityksenä (kiinteä omaisuus) ja henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet säilöönottona (henkilön pidätys).

1. 2 Väliaikainen turvaamistoimi (einstweilige Verfügung, ZPO:n 935 § ja sitä seuraavat pykälät)

Väliaikaisilla turvaamistoimilla turvataan väliaikaisesti muu kuin rahasaatava. Toimivaltainen tuomioistuin määrää hakemuksesta väliaikaisen turvaamistoimen, jolla täytäntöönpanon mahdollistava asiaintila säilytetään (Sicherungsverfügung, ZPO:n 935 §) tai asiaintilaa väliaikaisesti muutetaan (Regelungsverfügung, ZPO:n 940 §). Lisäksi voidaan tietyin tiukoin edellytyksin määrätä suoritteiden turvaamisesta (Leistungsverfügung). Turvaamistoimien toteuttamiseen sovelletaan periaatteessa täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä (ZPO:n 936 § yhdessä 928 §:n kanssa).

1.3 EU:n lainsäädännön mukainen tilivarojen turvaaminen

Eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa 15 päivänä toukokuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 655/2014 (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 59) on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ZPO:n 946 §:llä ja sitä seuraavilla pykälillä. Tilivarojen turvaaminen on yksi välitoimien muoto.

1.4 Ennakkoilmoitus ulosmittauksesta (Vorpfändung, ZPO:n 845 §)

Lisäksi on olemassa vielä erityinen velkojan saatavat turvaava ennakkoilmoitus ulosmittauksesta. Se on velkojan yksityinen ulosottotoimenpide päävelallisen ja toissijaisen velallisen välisessä suhteessa, ja sen vaikutukset vastaavat vakuustakavarikkoa (ZPO:n 845 §:n 2 momentti).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Takavarikko ja väliaikaiset turvaamistoimet (kohdat 1.1 ja 1.2) toteutetaan kantajan hakemuksesta toimivaltaisen tuomioistuimen määräyksellä. Hakemuksessa on oltava tiedot turvattavasta vaateesta ja määräyksen kiireellisyydestä tai täytäntöönpanon estymisvaarasta. Nämä on osoitettava uskottavasti esimerkiksi valaehtoisella vakuutuksella.

Hakemuksen voi esittää kirjallisesti tai sen voi esittää suullisesti tuomioistuimen pöytäkirjaan. Toimivalta on tuomioistuimella, joka on toimivaltainen pääasiassa, tai myös sillä käräjäoikeudella (Amtsgericht), jonka tuomiopiirissä turvattava esine tai riidan kohde sijaitsee tai henkilökohtaisen vapauden rajoitusten kohteeksi joutuva henkilö oleskelee. Tuomioistuimen ratkaisu annetaan suullisessa menettelyssä tuomiolla ja muissa tapauksissa päätöksellä.

Asianajaja tarvitaan edustajaksi välitoimimenettelyissä vain silloin, kun asia käsitellään suullisesti osavaltion alioikeudessa (Landgericht).

Tilivarojen turvaaminen (kohta 1.3) perustuu asetukseen (EU) N:o 655/2014. ZPO:n 946 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä on säännökset hakemuksen tekemisestä ja menettelystä, päätöksen täytäntöönpanosta ja mahdollisista oikeussuojakeinoista.

Ennakkoilmoitusta ulosmittauksesta (kohta 1.4) ei tee tuomioistuin. Siinä velkoja tekee itse täytäntöönpanoa koskevan aloitteen (yleensä antamalla asiasta toimeksiannon ulosottomiehelle) täytäntöönpanokelpoisen velkakirjan perusteella siten, että tämä osoittaa (tai antaa tehtäväksi osoittaa) saatavien tai muiden oikeuksien ulosmittauksen osalta toissijaiselle velalliselle ja päävelalliselle kirjallisen ilmoituksen, josta käy ilmi, että oikeuden ulosmittaukseen tai oikeussuhteesta johtuvan saatavan ulosmittaukseen ollaan ryhtymässä (ZPO:n 845 §:n 1 momentti). ZPO:n 930 §:n mukaan toissijaiselle velalliselle annettava tiedoksianto rinnastetaan takavarikkoon, jos saatavan ulosmittaus toteutetaan kuukauden kuluessa (ZPO:n 845 §:n 2 momentti).

Takavarikon tai väliaikaisten turvaamistoimenpiteiden määräämistä koskevasta hakemusmenettelystä peritään oikeudenkäyntikuluja koskevan lain (Gerichtskostengesetz, GKG) mukaan puolitoistakertainen maksu. Maksun suuruus määräytyy käsiteltävän asian arvon perusteella. Tuomioistuin arvioi sen tapauskohtaisesti sen mukaan, minkä suuruisen omaisuuden takavarikointi on hakemuksen tekijän edun mukaista. Maksutaulukko, jota sovelletaan, kun riidan kohde on arvoltaan enintään 500 000,00 euroa:

Oikeudenkäyntikuluja koskevan lain (Gerichtskostengesetz, GKG) 34 §:n 1 momentin kolmanteen virkkeeseen liittyvä liite 2

Riidan kohteen arvo
enintään ... €

Maksu
... €


Riidan kohteen arvo
enintään ... €

Maksu
... €

500

35,00


50 000

546,00

1 000

53,00


65 000

666,00

1 500

71,00


80 000

786,00

2 000

89,00


95 000

906,00

3 000

108,00


110 000

1 026,00

4 000

127,00


125 000

1 146,00

5 000

146,00


140 000

1 266,00

6 000

165,00


155 000

1 386,00

7 000

184,00


170 000

1 506,00

8 000

203,00


185 000

1 626,00

9 000

222,00


200 000

1 746,00

10 000

241,00


230 000

1 925,00

13 000

267,00


260 000

2 104,00

16 000

293,00


290 000

2 283,00

19 000

319,00


320 000

2 462,00

22 000

345,00


350 000

2 641,00

25 000

371,00


380 000

2 820,00

30 000

406,00


410 000

2 999,00

35 000

441,00


440 000

3 178,00

40 000

476,00


470 000

3 357,00

45 000

511,00


500 000

3 536,00

Jos hakemuksesta pidetään suullinen käsittely eikä menettelyä lopeteta ennen suullisen käsittelyn päättymistä tehdyn turvaamishakemuksen peruuttamisen vuoksi taikka velan tunnustamisen, vaateesta luopumisen tai sovinnon vuoksi (näissä tapauksissa maksu alennetaan puoleen), maksun suuruus kolminkertaistuu. Maksut peritään ensisijaisesti siltä osapuolelta, jolle tuomioistuin on päätöksessään määrännyt maksut. Tämän päätöksessä määritellyn maksajan lisäksi myös hakemuksen esittäjä on menettelyn käynnistäjän ominaisuudessa yhteisvelallisena vastuussa maksuista.

Ulosmittauksesta annettavan ennakkoilmoituksen tiedoksiantamisesta velalliselle ja ilmoituksessa mainitulle toissijaiselle velalliselle ulosottomies perii kustakin lähetyksestä 3 euron maksun. Tähän lisätään postimaksut ja mahdollisesti tarvittavista todistuksista aiheutuvat maksut. Jos ulosottomies suorittaa tiedoksiannon henkilökohtaisesti, peritään 10 euron suuruinen maksu. Tällöin on korvattava lisäksi ulosottomiehen matkakulut, joiden suuruus vaihtelee tiedoksiannon toimittamismatkan mukaan 3,25 euron ja 16,25 euron välillä. Jos ulosottomies laatii ilmoituksen velkojan toimeksiannosta (ZPO:n 845 §:n 1 momentin toinen virke), tästä virkatoimesta peritään 16 euron erityismaksu.

Tuomioistuimen määräämien väliaikaisten turvaamistoimien toteuttaminen on ensi sijassa ulosottomiehen tehtävä ja se toteutetaan valtion käytettävissä olevin pakkokeinoin (Vollziehung) tuomioiden pakkotäytäntöönpanosta voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Sivuhuomautus: Ulosotto, joka perustuu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistettuun tuomioon, jolla turvaamistoimi riitautetaan, tapahtuu periaatteessa samalla tavoin kuin lainvoimaisen ratkaisun pakkotäytäntöönpano. Laissa säädetään kuitenkin hyväksyttyjen vaateiden perusteella määräytyvistä eri ulosottotavoista:

Jos kyseessä on tietyn suuruinen rahasaaminen, velkoja pyytää usein ulosottomiestä suorittamaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanon. Ulosottomiehen toimittamasta irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta on suoritettava 26,00 euron suuruinen maksu. Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, on tämän jälkeen suoritettava 20,00 euron lisämaksu kultakin alkavalta tunnilta. Tähän on lisättävä myös ulosottomiehelle aiheutuvat välttämättömät kulut. Velkoja voi myös hakea maksumääräyksen perusteella velallisella olevan saamisen (esimerkiksi palkan) ulosmittausta (ZPO:n 829 §). Hakemusmaksu on tällöin 20,00 euroa, mutta (erityisesti tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta aiheutuvat) kulut veloitetaan erikseen.

Velallisen kiinteän omaisuuden osalta täytäntöönpano suoritetaan vahvistamalla kiinnitys saamisen vakuudeksi, pakkohuutokaupalla tai pakkohallinnolla. Kiinteistörekisteriin merkittävien kiinnitysten osalta peritään turvattavan saamisen perusteella määräytyvä maksu tuomioistuin- ja notaarimaksuista annetun lain mukaan (Gerichts- und Notarkostengesetz, GNotKG). Maksutaulukko, jota sovelletaan, kun riidan kohde on arvoltaan enintään 3 miljoonaa euroa:

Tuomioistuin- ja notaarimaksuista annetun lain (Gerichts- und Notarkostengesetz, GNotKG)

34 §:n 3 momenttiin liittyvä liite 2


Arvo
enintään ... €

Maksu
Taulukko A
... €

Maksu
Taulukko B
... €


Arvo
enintään ... €

Maksu
Taulukko A
... €

Maksu
Taulukko B
... €


Arvo
enintään ... €

Maksu
Taulukko A
... €

Maksu
Taulukko B
... €

500

35,00

15,00


200 000

1 746,00

435,00


1 550 000

7 316,00

2 615,00

1 000

53,00

19,00


230 000

1 925,00

485,00


1 600 000

7 496,00

2 695,00

1 500

71,00

23,00


260 000

2 104,00

535,00


1 650 000

7 676,00

2 775,00

2 000

89,00

27,00


290 000

2 283,00

585,00


1 700 000

7 856,00

2 855,00

3 000

108,00

33,00


320 000

2 462,00

635,00


1 750 000

8 036,00

2 935,00

4 000

127,00

39,00


350 000

2 641,00

685,00


1 800 000

8 216,00

3 015,00

5 000

146,00

45,00


380 000

2 820,00

735,00


1 850 000

8 396,00

3 095,00

6 000

165,00

51,00


410 000

2 999,00

785,00


1 900 000

8 576,00

3 175,00

7 000

184,00

57,00


440 000

3 178,00

835,00


1 950 000

8 756,00

3 255,00

8 000

203,00

63,00


470 000

3 357,00

885,00


2 000 000

8 936,00

3 335,00

9 000

222,00

69,00


500 000

3 536,00

935,00


2 050 000

9 116,00

3 415,00

10 000

241,00

75,00


550 000

3 716,00

1 015,00


2 100 000

9 296,00

3 495,00

13 000

267,00

83,00


600 000

3 896,00

1 095,00


2 150 000

9 476,00

3 575,00

16 000

293,00

91,00


650 000

4 076,00

1 175,00


2 200 000

9 656,00

3 655,00

19 000

319,00

99,00


700 000

4 256,00

1 255,00


2 250 000

9 836,00

3 735,00

22 000

345,00

107,00


750 000

4 436,00

1 335,00


2 300 000

10 016,00

3 815,00

25 000

371,00

115,00


800 000

4 616,00

1 415,00


2 350 000

10 196,00

3 895,00

30 000

406,00

125,00


850 000

4 796,00

1 495,00


2 400 000

10 376,00

3 975,00

35 000

441,00

135,00


900 000

4 976,00

1 575,00


2 450 000

10 556,00

4 055,00

40 000

476,00

145,00


950 000

5 156,00

1 655,00


2 500 000

10 736,00

4 135,00

45 000

511,00

155,00


1 000 000

5 336,00

1 735,00


2 550 000

10 916,00

4 215,00

50 000

546,00

165,00


1 050 000

5 516,00

1 815,00


2 600 000

11 096,00

4 295,00

65 000

666,00

192,00


1 100 000

5 696,00

1 895,00


2 650 000

11 276,00

4 375,00

80 000

786,00

219,00


1 150 000

5 876,00

1 975,00


2 700 000

11 456,00

4 455,00

95 000

906,00

246,00


1 200 000

6 056,00

2 055,00


2 750 000

11 636,00

4 535,00

110 000

1 026,00

273,00


1 250 000

6 236,00

2 135,00


2 800 000

11 816,00

4 615,00

125 000

1 146,00

300,00


1 300 000

6 416,00

2 215,00


2 850 000

11 996,00

4 695,00

140 000

1 266,00

327,00


1 350 000

6 596,00

2 295,00


2 900 000

12 176,00

4 775,00

155 000

1 386,00

354,00


1 400 000

6 776,00

2 375,00


2 950 000

12 356,00

4 855,00

170 000

1 506,00

381,00


1 450 000

6 956,00

2 455,00


3 000 000

12 536,00

4 935,00

185 000

1 626,00

408,00


1 500 000

7 136,00

2 535,00





Kiinteistön pakkohuutokauppaa tai pakkohallintoa koskeva hakemusmaksu on 100,00 euroa.

Jos velallinen on velvoitettu tuomion perusteella luovuttamaan irtaimen esineen hallinnan, ulosottomies suorittaa tuomion täytäntöönpanon velkojan hakemuksesta. Tästä virkatoimesta peritään 26,00 euron maksu. Jos velallisen on tuomion perusteella luovutettava kiinteistön tai asunnon hallinta, häädön suorittamisesta peritään 98,00 euron maksu. Tähän on lisättävä ulosottomiehen kulut, jotka aiheutuvat erityisesti sivullisten suorittamista tarpeellisista toimista (esimerkiksi kuljetukseen ja lukkosepän palveluihin liittyvät kustannukset). Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, on tämän jälkeen suoritettava 20,00 euron lisämaksu kultakin alkavalta tunnilta.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Takavarikon määrääminen edellyttää rahasaatavaa (takavarikkoa koskeva vaade) ja perustetta takavarikolle. Vakuustakavarikossa, jossa takavarikoidaan velallisen koko takavarikoitavissa oleva omaisuus, takavarikkoa koskeva peruste on olemassa silloin, kun on pelättävissä, että velallinen saattaisi estää tuomioistuimen ratkaisun tulevan täytäntöönpanon tai vaikeuttaa sitä huomattavasti epärehellisellä toiminnalla, esimerkiksi hukkaamalla tai salaamalla omaisuutta. Myös henkilöön kohdistuvien turvaamistoimien, toisin sanoen velallisen henkilöön kohdistuvan pakkokeinon tarkoituksena on erityisen tehokkaalla tavalla estää velallista välttämästä takavarikoitavissa olevan omaisuuden ulosotto. Henkilöön kohdistuva turvaamistoimi voidaan kuitenkin määrätä vain siinä tapauksessa, jos välttämätöntä turvaamista ei voida saavuttaa vakuustakavarikon avulla.

Väliaikaisilla turvaamistoimilla (muodosta riippumatta) on tarkoitus välttää se, että muuttamalla vallitsevaa oikeustilaa jonkin osapuolen oikeuksien tai oikeussuhteen toteutuminen estyisi tai olennaisesti vaikeutuisi. Väliaikaiset turvaamistoimet voivat koskea esineiden (väliaikaista) luovuttamista tai (väliaikaista) tietystä toimesta pidättäytymistä tai tietyn toimen toteuttamista (ZPO:n 935, 938 ja 940 §). Väliaikaisiin turvaamistoimiin sovelletaan ensisijaisesti takavarikointia koskevia säännöksiä (ZPO:n 936 §). Poikkeuksellisesti turvaamistoimet voivat kohdistua väliaikaisesti

myös suoritteisiin. Takavarikon peruste ja takavarikkoa koskevaa vaade on osoitettava uskottavasti esimerkiksi valaehtoisella vakuutuksella tai asiakirjoja esittämällä (ZPO:n 920 §:n 2 momentti). Tässä on kyse siitä, että tuomioistuin pystyy arvioimaan vaateen olemassaolon ja asian kiireellisyyden ”huomattavan todennäköiseksi”. Sama koskee väliaikaisia turvaamistoimia (ZPO:n 936 §).

Takavarikointimenettelyssä voidaan etukäteen kuulla osapuolia, mutta siihen ei velvoiteta (ZPO:n 922 §). Jos velallinen, jolle takavarikko on annettava tiedoksi viimeistään viikon kuluttua sen toteuttamisesta, esittää takavarikointipäätöstä koskevan vastalauseen, on kuitenkin järjestettävä jälkikäteen suullinen käsittely (ZPO:n 924 §). Väliaikaisten turvaamistoimien määräämistä koskevassa menettelyssä on periaatteessa järjestettävä suullinen käsittely, ainoastaan kiireellisissä tapauksissa tai hakemuksen hylkäämisen yhteydessä siitä voidaan luopua (ZPO:n 937 §:n 2 momentti). Osapuolten kuulemisen järjestämiselle ei ole asetettu määräaikoja.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimet ulottuvat kaikenlaiseen omaisuuteen, joka kuuluu täytäntöönpanokelpoisuuden piiriin.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Takavarikon seurauksena päävelallinen ja toissijaiset velalliset eivät saa enää käyttää takavarikoitua omaisuutta.

Takavarikointi on suojattu rikoslain (StGB, Strafgesetzbuch) 136 §:llä (takavarikon estäminen). Asiaan liittyvästä rikkomisesta voi seurata myös siviilioikeudellisia vahingonkorvausvaateita.

Väliaikaisten turvaamistoimien osalta määrätyn esineen takavarikoinnin hoitaa ZPO:n 883 §:n mukaan ulosottomies. Toimintaan tai toiminnasta pidättymiseen pakottaminen toteutetaan ZPO:n 887 §:n (tuomioistuimen velkojalle antama valtuutus toteuttaa perusteltavissa oleva toiminta) taikka 888 tai 890 §:n nojalla (uhkasakon tai vangitsemisen taikka hallinnollisen sakon tai vapaudenmenetyksen määrääminen ei-oikeutetusta toiminnasta pidättymiseen pakottamiseksi tai pidättymisvelvollisuuden määrääminen).

Pankkitalletusten ulosmittausta koskee ZPO:n 835 §:n 3 momentin erityissäännös, jonka mukaan velallisena olevan luonnollisen henkilön ulosmitatun pankkitalletuksen saa suorittaa velkojalle vasta neljän viikon kuluttua siirtopäätöksen tiedoksiantamisesta toissijaiselle velalliselle. Tämän säännöksen ansiosta velallinen saa mahdollisuuden tehdä hakemuksen ulosottosuojan saamiseksi ennen kuin talletus maksetaan täytäntöönpanon hakijalle.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Takavarikkoa tai väliaikaisia turvaamistoimia ei voida panna täytäntöön sen jälkeen, kun päätöksen antamis- tai tiedoksiantamispäivästä on kulunut yksi kuukausi.

Toimia koskeva määräys pysyy voimassa niin kauan kuin turvaamiseen tai väliaikaisuuteen on perusteita. Voimassaolo lakkaa, kun pääasiassa tehdään päätös.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kuten todettua, tuomioistuin voi määrätä takavarikosta ja väliaikaisista turvaamistoimista lopullisella tuomiolla (suullisen käsittelyn jälkeen) tai päätöksellä (ZPO:n 922 ja 936 §).

Osapuolet voivat valittaa tuomiosta, jos valitussumma on yli 600 euroa.

Jos määräys on annettu päätöksellä, siihen sovelletaan seuraavaa käytäntöä:

Velallinen voi esittää vastalauseen takavarikosta tai päätöksestä, jolla määrätään väliaikaisista turvaamistoimista (ZPO:n 924 §). Toimenpiteen aiheellisuudesta päätetään sen jälkeen suullisen kuulemisen pohjalta annettavalla lopullisella tuomiolla. Tuomiosta voi kuvatuissa olosuhteissa valittaa.

Jos hakemuksesta tehdään epäävä päätös, velkoja voi valittaa asiasta välittömästi kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Sama käytäntö on voimassa silloin, jos päätöksessä määrätään takavarikosta tai väliaikaisesta turvaamistoimesta, mutta samalla määrätään vakuudesta, joka velkojan on annettava.

Tämän lisäksi velallinen voi tehdä hakemuksen takavarikon tai väliaikaisen turvaamistoimen kumoamisesta velkojalle määrätyn valitusajan ylittämisen (ZPO:n 926 §) tai muuttuneiden olosuhteiden (ZPO:n 927 §) vuoksi.

Asetuksen (EU) N:o 655/2014 osalta ZPO:n 953 §:ssä säädetään tilivarojen turvaamismenettelyn yhteydessä annettuja tuomioistuimen ratkaisuja koskevista oikeussuojakeinoista.

Lisäksi ZPO:n 945 §:n mukaan väliaikaisen määräyksen alullepanijana olleella osapuolella on vahingonkorvausvelvollisuus siinä tapauksessa, että takavarikon tai väliaikaisten turvaamistoimenpiteen määrääminen osoittautuu alun alkaen perusteettomaksi tai jos määrätty toimenpide kumotaan ZPO:n 926 §:n 2 momentin tai 942 §:n 3 momentin nojalla.

Velkoja voi hakea takavarikon tai väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanoa kuukauden kuluessa; tähän sovelletaan periaatteessa ulosottoa koskevia yleisiä säännöksiä (ZPO:n 928 ja 936 §). Vakuustakavarikko toteutetaan ulosmittauksena (ZPO:n 930 §), henkilöön kohdistuvat turvaamistoimet taas yleensä antamalla vangitsemismääräys (ZPO:n 933 §).

Päivitetty viimeksi: 22/10/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Viro

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Kanteen turvaamistoimia ovat seuraavat:

  1. vastaajalle kuuluvan kiinteistön, aluksen tai ilma-aluksen kiinnittäminen tuomioistuimen päätöksellä
  2. vastaajan tai jonkun muun henkilön hallussa olevan, vastaajalle kuuluvan omaisuuden takavarikointi ja siihen perustuvan vallintaoikeuden epäämisen kirjaaminen kiinteistörekisteriin tai muun vallintaoikeuden epäämisestä kertovan merkinnän tekeminen muuhun omaisuusrekisteriin
  3. tiettyjen vastaajan liiketoimien ja toimien toteutuskielto, muun muassa lähestymiskiellon soveltaminen
  4. muille henkilöille määrättävä kielto siirtää omaisuutta vastaajalle tai toteuttaa muita velvollisuuksia vastaajan suhteen, mukaan lukien velvollisuus siirtää omaisuutta ulosottomiehelle tai suorittaa maksu määrätylle pankkitilille
  5. vastaajan velvoittaminen antamaan tietty esine ulosottomiehen haltuun
  6. täytäntöönpanomenettelyn lopettaminen, täytäntöönpanomenettelyn jatkamisen salliminen vain vakuutta vastaan tai täytäntöönpanotehtävän mitätöiminen, jos täytäntöönpanomääräys on riitautettu kanteella tai jos kolmas henkilö on nostanut kanteen takavarikoidun omaisuuden vapauttamiseksi tai pakkotäytäntöönpanon peruuttamiseksi jollakin muulla perusteella
  7. vastaajalle määrättävä matkustuskielto, vastaajan pidättäminen ja vangitseminen
  8. vastaajan ja ennen kaikkea vakuutuksenantajan velvoittaminen suorittamaan vähintään sen suuruisia maksuja, jotka todennäköisesti tulisivat maksettavaksi sinä aikana, jonka lainvastaista vahingonaiheuttamista tai vakuutussopimusta koskeva menettely kestää
  9. vastaajan velvoittaminen lopettamaan vakioehtojen soveltaminen tai ehdon suosittelijan velvoittaminen lopettamaan ja peruuttamaan sen suositteleminen silloin kun kyseessä on kanne, jolla haetaan kohtuuttomasti haittaavan vakioehdon soveltamisen lopettamista tai sitä, että ehdon suosittelija lopettaa ja peruuttaa sen suosittelemisen
  10. muu tuomioistuimen tarpeelliseksi katsoma turvaamistoimi.

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien sekä teollisoikeuksien rikkomista koskevan kanteen turvaamiseksi tuomioistuin voi muun muassa takavarikoida tavaran, jonka osalta epäillään teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomista, tai velvoittaa luovuttamaan tällaisen tavaran sen kulutukseen saattamisen tai kaupan pitämisen estämiseksi. Jos kanne koskee tekijänoikeuden ja lähioikeuksien sekä teollisoikeuksien rikkomista kaupallisessa tarkoituksessa ja sen turvaamiseksi haetaan vastaajan pankkitilin tai muiden varojen jäädyttämistä, tuomioistuin voi velvoittaa esittämään pankki- tai rahoitusasiakirjoja tai kaupallisia asiakirjoja tai antamaan mahdollisuuden tutustua niihin.

Jos kanne perustuu liikesalaisuuden laittomaan hankintaan, käyttöön ja ilmaisemiseen, tuomioistuin voi sen turvaamiseksi takavarikoida tavarat, joiden suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa epäillään saatavan merkittävää hyötyä laittomasti hankituista, käytetyistä tai ilmaistuista liikesalaisuuksista. Tuomioistuin voi myös velvoittaa luovuttamaan tällaisen tavaran sen kulutukseen saattamisen tai kaupan pitämisen estämiseksi.

Avioliittoasioissa, elatusasioissa ja muissa perheoikeuden piiriin kuuluvissa asioissa tuomioistuin voi määrätä menettelyn ajaksi myös seuraavista:

  1. vanhemman oikeudet yhteisen lapsen suhteen
  2. vanhemman yhteydenpito lapseen
  3. lapsen luovuttaminen toiselle vanhemmalle
  4. lakisääteisen elatusvelvollisuuden täyttäminen, muun muassa vastaajan velvoittaminen maksamaan menettelyn aikana elatusapua tai antamaan siitä takeet
  5. koti-irtaimiston ja puolisoiden yhteisen kodin käyttäminen
  6. puolison tai lapsen henkilökohtaista käyttöä varten tarkoitettujen esineiden luovuttaminen tai käyttäminen
  7. muut avioliittoon ja perheeseen liittyvät kysymykset, jotka on olosuhteiden vuoksi ratkaistava nopeasti.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Tuomioistuin ottaa kantaa kanteen turvaamista koskevaan hakemukseen antamalla perustellun päätöksen viimeistään hakemuksen esittämistä seuraavana työpäivänä. Tuomioistuin voi ottaa kantaa kanteen turvaamista koskevaan hakemukseen myöhemminkin, jos se haluaa ensin kuulla vastaajaa.

Kanteen turvaamista koskevaa hakemusta ei anneta tiedoksi vastaajalle eikä muille osapuolille. Tuomioistuin voi kohtuuden nimissä kuulla vastaajaa, ennen kaikkea jos hakemuksessa pyydetään riidanalaisen oikeussuhteen väliaikaista sääntelemistä.

Tuomioistuin voi hakemuksen perusteella turvata kanteen ennen sen esittämistä. Hakemuksessa on perusteltava, miksi kannetta ei nosteta heti. Hakemus on jätettävä tuomioistuimelle, jolle kanne on toimivaltaa koskevien säännösten mukaisesti esitettävä. Jos tuomioistuin turvaa kanteen ennen sen esittämistä, tuomioistuin asettaa määräajan, jossa hakemus on tehtävä. Määräaika voi olla enintään yksi kuukausi. Jos kannetta ei esitetä määräajassa, tuomioistuin mitätöi kanteen turvaamisen.

Kanteen turvaamistoimia voi tarvittaessa soveltaa myös se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä sijaitsee omaisuus, jonka osalta kanteen turvaamiskeinon soveltamista pyydetään, etenkin jos kanne on esitetty tai on esitettävä jollekin muulle Viron tai ulkomaan tuomioistuimelle tai välimiesmenettelyä varten. Jos omaisuus on kirjattu julkiseen rekisteriin, kanteen turvaamistoimea voi soveltaa myös asianomaisen rekisterin sijaintipaikan perusteella määräytyvä tuomioistuin. Kun kyseessä on alus, sitä voi soveltaa myös kotisataman sijaintipaikan perustella määräytyvä tuomioistuin.

Tuomioistuin voi määrätä, että kanteen turvaamisen tai turvaamisen jatkamisen edellytykseksi on asetettava vakuus vastapuolelle ja kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvan vahingon korvaamiseksi.

Tuomioistuin turvaa rahasaatavaa koskevan kanteen vain vakuutta vastaan. Vakuus on vähintään 5 prosenttia vaatimuksesta mutta kuitenkin vähintään 32 euroa ja enintään 32 000 euroa. Jos kanteen turvaamista haettaessa haetaan vastaajan vangitsemista tai matkustuskieltoa, vakuus on vähintään 3 200 euroa ja enintään 32 000 euroa.

Vaikka vakuuden vaatimista koskevat edellytykset täyttyisivät, tuomioistuin voi luopua vakuuden asettamisvaatimuksesta kokonaan tai osittain tai sallia sen maksamisen erissä, jos hakijalta ei voi taloudellisen tilanteen tai muun syyn vuoksi kohtuudella odottaa vakuuden asettamista ja kanteen turvaamatta jättämisestä voisi aiheutua hakijalle raskaat seuraamukset tai jos vakuuden vaatiminen hakijalta olisi muista syistä epäoikeudenmukaista.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin voi hakijan pyynnöstä turvata kanteen, jos on perusteita katsoa, että turvaamatta jättäminen voi vaikeuttaa tuomion täytäntöönpanoa tai estää sen. Jos tuomio tulee panna täytäntöön muualla kuin Euroopan unionin jäsenvaltiossa, eikä Viron tuomioiden täytäntöönpanoa ole varmistettu kansainvälisellä sopimuksella, kanteen turvaamatta jättämisen katsotaan voivan vaikeuttaa tuomion täytäntöönpanoa tai estävän sen.

Jos kanteella ei haeta vastaajalta rahasaatavaa, tuomioistuin voi kantajan pyynnöstä säännellä riidanalaista oikeussuhdetta (erityisesti tietyn esineen käyttötapaa) väliaikaisesti, jos se on tarpeen huomattavan vahingon tai mielivaltaisuuden estämiseksi tai jostain muusta syystä. Näin voidaan tehdä riippumatta siitä, onko perusteita katsoa, että kanteen turvaamatta jättäminen voi vaikeuttaa tuomion täytäntöönpanoa tai estää sen. Avioliittoasioissa, elatusasioissa ja muissa perheoikeuden piiriin kuuluvissa asioissa tuomioistuin voi soveltaa turvaamistoimia myös omasta aloitteestaan.

Turvata voi myös kanteen, jossa esitetään tuleva tai ehdollinen vaatimus, kuten myös vahvistuskanteen. Ehdollista vaatimusta ei turvata, jollei edellytys oletettavasti ilmaannu menettelyn aikana.

Kanteen turvaamistoimea voi soveltaa myös useampaan saman hakijan vaatimukseen, jotka tämä on esittänyt vastaajalle.

Tuomioistuin voi soveltaa turvaamistoimea myös ulkomailla tapahtuvan oikeudenkäynnin tai välimiesmenettelyn yhteydessä.

Kanteen turvaamistoimea valittaessa on otettava huomioon, että sovellettava turvaamistoimi rasittaa vastaajaa vain siinä määrin kuin sitä voidaan pitää perusteltuna hakijan oikeutettujen etujen ja olosuhteiden kannalta. Jos kanne koskee rahasaatavaa, on arvioitava kanteen arvo. Tuomioistuin voi kanteen turvaamiseksi soveltaa samanaikaisesti useaa turvaamistoimea.

Kanteen turvaamismenettelyssä vastaajan vangitsemista tai matkustuskieltoa voi soveltaa vain, jos se on tarpeen tuomion täytäntöönpanon varmistamiseksi eikä vaatimusta pystyttäisi turvaamaan riittävästi muilla turvaamistoimilla, erityisesti silloin kun on perusteita olettaa henkilön lähtevän maasta tai toimittavan omaisuuttaan ulkomaille. Vangitsemisen toteuttaa poliisi tuomioistuimen päätöksen perusteella.

Jos kanne koskee rahavaatimusta, sen turvaamiseksi voidaan soveltaa vangitsemista tai matkustuskieltoa vain, jos kanteen arvo on yli 32 000 euroa.

Jos rahasaatavaa koskevaa kannetta ja kanteen turvaamista koskevissa päätöksissä määrätään vangitsemisesta tai matkustuskiellosta, vahvistetaan myös rahamäärä, jonka maksaminen määrätylle pankkitilille tai jonka suuruisen pankkitakauksen esittäminen lopettaa kanteen turvaamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon. Tällöin tuomioistuin mitätöi turvaamistoimen vastaajan hakemuksesta ja korvaa sen tietyllä rahamäärällä tai pankkitakuulla.

Hakemusasiassa voidaan soveltaa välitoimia vain laissa säädetyissä tapauksissa. Jos välitoimi on hakemusasiassa lain mukaan mahdollinen, sitä voidaan soveltaa jos on tarpeen säilyttää olemassa oleva olosuhde tai tilanne tai säännellä sitä väliaikaisesti, jollei laista muuta johdu. Välitoimeen sovelletaan samoja säännöksiä kuin kanteen turvaamiseen, jollei laista muuta johdu. Jos menettelyn voi käynnistää yksinomaan hakemuksella, tuomioistuin voi soveltaa välitoimea ja mitätöidä sitä koskevan päätöksen tai muuttaa sitä vain hakemuksen perusteella, jollei laista muuta johdu.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimia voidaan niiden luonteesta ja tarkoituksesta riippuen soveltaa kiinteistöä, irtainta omaisuutta (myös rahaa), aluksia ja ilma-aluksia koskevissa asioissa.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

  • Omaisuuden takavarikointi

Jos omaisuus takavarikoidaan, vastaaja ei voi vallita sitä. Irtaimen omaisuuden, joka on muu kuin alusrekisteriin merkitty alus tai siviili-ilma-alusten rekisteriin merkitty ilma-alus, takavarikoinnin yhteydessä syntyy myös takavarikkoon liittyvä panttioikeus.

Kun kiinteistö tai rekisteriin merkitty irtain omaisuus tai muu esine takavarikoidaan, kiinteistörekisteriin tai muuhun rekisteriin kirjataan vallintaoikeuden epääminen kantajan eduksi tämän hakemuksen ja kanteen turvaamista koskevan päätöksen perusteella. Tuomioistuin voi kantajan pyynnöstä toimittaa päätöksen, jonka nojalla epäämismerkintä tehdään.

Tuomioistuin voi kantajan tai vastaajan pyynnöstä määrätä, että takavarikoitu esine myydään ja myynnistä saadut rahat säilytetään määrätyllä tilillä, jos esineen arvo voi laskea huomattavasti tai kun esineen säilyttämisestä aiheutuu ylimääräisiä kuluja.

Omaisuuden takavarikoinnin järjestää ulosottomies. Ulosottomies ottaa takavarikoidun esineen kanteen turvaamista pyytäneen henkilön pyynnöstä omaan valvontaansa. Tällöin ulosottomies kieltää esineen käytön kokonaan tai osittain ja voi antaa esineeseen liittyviä määräyksiä esimerkiksi sen säilyttämisen osalta.

  • Kiinnitys tuomioistuimen päätöksellä

Kun kiinteistö tai alusrekisteriin merkitty alus tai siviili-ilma-alusten rekisteriin merkitty ilma-alus kiinnitetään tuomioistuimen päätöksellä, kanteen turvaamista hakeneella henkilöllä on muiden kohdetta rasittavien oikeuksien (esim. kiinnitys) osalta samanlaiset oikeudet kuin aluskiinnityksen haltijalla tai ilma-aluksen rekisteripantin haltijalla, jollei laista muuta johdu.

Kiinnityssumma on turvattavan vaatimuksen summa, joka kirjataan kiinteistö-, alus- tai siviili-ilma-alusrekisteriin. Tuomioistuimen päätökseen perustuvaa kiinnitystä ei määrätä, jos päävaatimuksen arvo on alle 640 euroa ja on mahdollista soveltaa vastaajaa vähemmän kuormittavia turvaamistoimia.

Tuomioistuimen päätökseen perustuva kiinnitys kirjataan kiinteistö-, alus- tai siviili-ilma-alusrekisteriin kantajan eduksi tämän hakemuksen ja kanteen turvaamista koskevan päätöksen perusteella. Tuomioistuin voi kantajan pyynnöstä toimittaa päätöksen, jonka nojalla kiinnitys kirjataan. Kiinnitys tulee voimaan, kun se kirjataan.

Kun tuomioistuin määrää alukselle tai ilma-alukselle kiinnityksen, ulosottomies ottaa aluksen tai ilma-aluksen kanteen turvaamista pyytäneen henkilön pyynnöstä omaan valvontaansa. Tällöin ulosottomies kieltää aluksen käytön kokonaan tai osittain ja voi antaa alukseen liittyviä määräyksiä.

  • Matkustuskielto

Matkustuskielto tarkoittaa henkilön velvollisuutta olla poistumatta asuinpaikastaan ilman tuomioistuimen lupaa pidemmäksi kuin yhdeksi vuorokaudeksi. Kun matkustuskieltoa sovelletaan luonnolliseen henkilöön, vastaaja kutsutaan tuomioistuimeen allekirjoittamaan kielto. Jos vastaaja on oikeushenkilö, allekirjoittajana on johtokunnan jäsen.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Jos rahasaatavaa koskevaa kannetta ja kanteen turvaamista koskevissa päätöksissä määrätään vangitsemisesta tai matkustuskiellosta, vahvistetaan myös rahamäärä, jonka maksaminen määrätylle pankkitilille tai jonka suuruisen pankkitakauksen esittäminen lopettaa kanteen turvaamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon.

Tuomioistuin voi osapuolen pyynnöstä tehdä päätöksen turvaamistoimen korvaamisesta toisella turvaamistoimella.

Kun tuomioistuin määrää usealle kiinteistölle, alukselle tai ilma-alukselle kiinnityksen, se merkitsee kanteen turvaamista koskevaan päätökseen jokaisen rasitteellisen kohteen osalta rahamäärän, jonka maksaminen määrätylle pankkitilille tai jonka suuruisen pankkitakauksen asettaminen mitätöi kanteen turvaamisen. Jos kanteen turvaaminen mitätöidään tai turvaamistoimi korvataan toisella turvaamistoimella, kiinnityksen haltijaksi tulee kiinteistön, aluksen tai ilma-aluksen omistaja. Tuomioistuimen määräämä kiinnitys poistetaan omistajan pyynnöstä kiinteistö-, alus- tai siviili-ilma-alusrekisteristä kanteen turvaamisen mitätöimistä koskevan päätöksen perusteella.

Jos olosuhteet muuttuvat erityisesti kanteen turvaamisperusteen poistumisen tai vakuuden asettamisen vuoksi tai muusta laissa säädetystä syystä, tuomioistuin voi osapuolen pyynnöstä mitätöidä kanteen turvaamisen. Kun kanteeseen ei liity rahasaatavaa, sen turvaamisen voi mitätöidä rahasuoritusta vastaan tai sitä voidaan muuttaa vain hakijan suostumuksella tai perustellusta syystä.

Tuomioistuin mitätöi kanteen turvaamisen tuomiolla, jos kanne jätetään ratkaisematta, ja päätöksellä, jos kanne jätetään käsittelemättä tai menettely lopetetaan. Tuomioistuin mitätöi kanteen turvaamisen myös, jos kanteen turvaamispäätöksen on tehnyt toinen tuomioistuin, jollei laissa toisin säädetä.

Avioliittoasioissa, elatusasioissa ja muissa perheoikeuden piiriin kuuluvissa asioissa tuomioistuin voi muuttaa kanteen turvaamista koskevaa päätöstä tai mitätöidä sen myös omasta aloitteestaan.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Osapuoli voi valittaa käräjäoikeuden tai piirituomioistuimen päätöksestä, jolla tuomioistuin on turvannut kanteen, korvannut turvaamistoimen toisella turvaamistoimella tai mitätöinyt kanteen turvaamisen. Piirituomioistuimen päätöksestä, joka koskee käräjäoikeuden päätökseen haettua muutosta, voi valittaa korkeimpaan oikeuteen vain, jos turvattavan kanteen arvo on yli 100 000 euroa tai jos turvaamistoimena on sovellettu vangitsemista tai matkustuskieltoa.

Välitoimia koskevaan päätökseen voi hakea muutosta. Piirituomioistuimen valituksen osalta tekemästä päätöksestä voi valittaa korkeimmalle oikeudelle vain, jos piirituomioistuin on hylännyt valituksen.

Päivitetty viimeksi: 29/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Irlanti

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Irlannin tuomioistuimissa käytettävissä olevat erityyppiset välitoimet ovat määräyksiä tai kieltomääräyksiä (injunctions). Injunction on tuomioistuimen päätös, jolla asianosainen määrätään tekemään tai pidättymään tekemästä jotakin. Tällaisen määräyksen rikkominen katsotaan oikeuden halventamiseksi, ja määräyksen rikkojalle voidaan tuomita vankeusrangaistus. Määräys tai kieltomääräys voi olla

i) pysyvä

ii) annettu määräajaksi, tai

iii) voimassa tilapäisesti siihen saakka, kun asia käsitellään oikeudessa.

Jos kantaja katsoo, että vastaaja saattaa tuhota olennaisia asiakirjoja tai muuta aineistoa tai siirtää ne pois saatavilta, hän voi hakea tuomioistuimelta yksipuolisesti (ex parte) ns. Anton Piller -määräystä. Se velvoittaa vastaajaan päästämään kantaja tiloihinsa tarkastamaan asiakirjoja tai muuta aineistoa ja viemään mukanaan kaiken, mikä kuuluu kantajalle. Jos kantaja epäilee, että vastaaja yrittää siirtää varansa kokonaan tai osittain velkojien ulottumattomiin eikä kenties pysty tyydyttämään kantajan vaatimuksia, jos tuomioistuin päättää asian tämän hyväksi, kantaja voi hakea tuomioistuimelta ns. Mareva-kieltomääräystä, jolla vastaajan varat jäädytetään määräyksen voimassaoloajaksi. Yleensä Mareva-kieltomääräyksellä estetään vastaajaa, joka ei itse ole asianomaisella lainkäyttöalueella, siirtämästä varojaan pois sieltä ennen oikeudenkäyntiä.

Jos kantajan vaatimus koskee rahasummaa, hän voi pyytää tuomioistuinta antamaan määräyksen, jolla vastaajam on suoritettava tuomioistuimelle ennakkomaksuna (interim payment) vastaajan vaatima summa tai osa siitä. Toisaalta vastaaja voi epäillä, ettei kantaja oikeusjutun hävitessään pystyisi korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikuluja. Tällöin vastaaja voi pyytää tuomioistuinta antamaan määräyksen, jonka mukaan kantajan on maksettava oikeudenkäyntikulujen vakuudeksi tietty summa rahaa tuomioistuimelle. Jos tuomioistuin määrää kantajan asettamaan vakuuden  vastaajan hyväksi oikeudenkäyntikuluja varten, kantaja ei voi viedä kannetta eteenpäin, ennen kuin hän on maksanut tuomioistuimelle sen määräämän rahasumman.

Myös ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court) voi antaa toisella lainkäyttöalueella käsiteltävää asiaa koskevia välipäätöksiä, jos se on tarkoituksenmukaista asian käsittelyn kannalta. High Court voi antaa koko maailmassa voimassa olevan varojenjäädytysmääräyksen, jos voidaan epäillä, että vastaaja pyrkii välttämään häntä vastaan annettavan tuomion hankkiutumalla eroon varoistaan.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Useimmat tuomioistuimen määräystä koskevat hakemukset voidaan jättää joko alemman oikeusasteen ylemmälle tuomioistuimelle (Circuit Court) tai High Court -tuomioistuimelle. Tiettyjä välitoimia on kuitenkin haettava High Court -tuomioistuimelta (esim. varojenjäädytysmääräykset, Anton Piller -määräykset ja ulkomaisia menettelyjä koskevat määräykset).

Välitoimea hakevan asianosaisen on esitettävä hakemuksen tueksi valaehtoinen vakuutus. Hakijan on annettava täydelliset tiedot kaikista asiaan liittyvistä tosiseikoista, erityisesti silloin, kun hakemusta ei anneta vastapuolelle tiedoksi. Hakijan pitäisi myös liittää valaehtoiseen vakuutukseen määräyksen luonnos, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, mitä tuomioistuimelta halutaan. Tuomioistuimissa käytettävistä lomakkeista on lisätietoja Irlannin tuomioistuimen verkkosivuilla (Linkki avautuu uuteen ikkunaanCourts Service).

Jos hakijan hyväksi annetaan tuomioistuimen määräys, hänen on yleensä annettava sitoumus vahinkojen korvaamisesta siinä tapauksessa, että hän häviää oikeudenkäynnin. Tällöin vastapuoli voi periä takaisin kulut, joita hänelle on aiheutunut määräyksestä.

Määräystä koskeva hakemus voidaan tehdä yksipuolisesti tai ilmoittamatta asiasta vastapuolelle, jos tälle menettelytavalle on hyvät perusteet. Kyseinen hakemus voidaan tehdä myös ennen oikeuskäsittelyn alkua, jos hakijan tilanne edellyttää kiireellisiä toimia. [Kauppatuomioistuinten (Commercial Court) määräämistä väliaikaisista määräyksistä on lisätietoja ylemmän oikeusasteen tuomioistuinten työjärjestyksessä:  Linkki avautuu uuteen ikkunaanRules of the Superior Courts, 1986, Order 63A, r. 6(3)].

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuimet antavat väliaikaisia määräyksiä harkintansa mukaan silloin kun se on oikeutettua ja tarkoituksenmukaista. [Linkki avautuu uuteen ikkunaanRules of the Superior Courts 1986, Order 50 r. 6(1)]. Tuomioistuimen olisi arvioitava seuraavat seikat pohtiessaan, onko väliaikainen määräys tarpeen:

i) Onko kyseessä kohtuuden mukainen, vilpittömässä mielessä esitetty vaatimus?

ii) Olisiko vahingonkorvauksen tai hyvityksen myöntäminen asianmukainen oikeussuojakeino, jos  tuomioistuimen määräystä koskeva hakemus hylätään, mutta hakija voittaa oikeudenkäynnin?

iii) Miten kaikki kysymyksessä olevat edut tasapainotetaan?

Hakijan on ensinnäkin osoitettava, että asian käsittely on tarpeen. Hakijan pitäisi pystyä täyttämään tämä edellytys suhteellisen helposti, mutta viime vuosina vaikeuksia on ollut enemmän, kun hakijat ovat hakeneet välitoimena määräystä, jolla vastapuoli velvoitetaan tekemään jotakin. Tällaisessa tapauksessa viranomaiset edellyttävät hakijan nykyään osoittavan, että hänen vaatimuksellaan on vahvat perustelut, jotka todennäköisesti hyväksytään oikeuskäsittelyssä.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Tuomioistuimen määräystä voidaan hakea useista eri syistä. Sillä voidaan esimerkiksi estää vastapuolta rakentamasta maalle tai käyttämästä sitä muuten maankäytön suunnitelmien tai sopimusvakuuksien vastaisesti, sallia omaisuuden hakeminen ja pois vieminen, määrätä työnantaja jatkamaan palkanmaksua työntekijälle tai estää työnantajaa palkkaamasta uusia työntekijöitä ennen riidan ratkaisua. Jos tuomioistuin jäädyttää varat Mareva-kieltomääräyksellä, määräyksen kohteena oleva asianosainen ei saa käsitellä varojaan millään tavalla, joka olisi vastoin tuomioistuimen määräystä. Määräyksen kohteena olevalle henkilölle voidaan esimerkiksi antaa lupa nostaa enintään tietty määrä rahaa pankkitililtä, eikä varojen määrä saa alittaa määrättyä raja-arvoa ennen kuin menettely on saatu päätökseen kokonaisuudessaan.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Jos asianosainen rikkoo väliaikaista määräystä, hänen voidaan katsoa syyllistyneen oikeuden halventamiseen, mistä voi seuraamuksena olla vankeusrangaistus, sakko tai varojen takavarikoiminen. Väliaikaisen määräyksen ensimmäisellä sivulla tulisi olla rangaistusmääräys (penal order), jossa määräyksen kohteelle ilmoitetaan sen ehtojen rikkomisen mahdollisista seuraamuksista. Vastaavasti jos kolmas osapuoli tietoisesti avustaa vastaajaa jäädytyspäätöksen kohteena olevien varojen hukkaamisessa, myös kyseisen henkilön voidaan katsoa syyllistyneen oikeuden halventamiseen. Tämän vuoksi jäljennökset kaikista tuomioistuimen antamista jäädytysmääräyksistä annetaan yleensä tiedoksi asiaan liittyville kolmansille osapuolille, kuten pankinjohtajille, kirjanpitäjille ja asianajajille, jotka ovat sidoksissa määräyksen kohteena olevaan henkilöön tai tämän palveluksessa.

Tuomioistuimen määräystä rikkova sopimus on laiton, eikä määräyksestä tietoinen osapuoli voi täyttää tällaista sopimusta. Omistusoikeus on kuitenkin mahdollista siirtää laittoman sopimuksen perusteella, ja kun tällainen sopimus on pantu täytäntöön, siirrettyjä varoja ei ole yleensä mahdollista periä takaisin. Ainoa käytettävissä oleva oikeussuojakeino on näissä tapauksissa vahingonkorvauksen myöntäminen kantajalle.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Tuomioistuimen määräys on pääsääntöisesti voimassa oikeudenkäynnin päättymiseen asti (interlocutory injunction). Jos tällaista määräystä ei anneta tiedoksi vastapuolelle, se on yleensä voimassa vain rajoitetun ajan, jonka jälkeen vaaditaan uusi tuomioistuimen määräys.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä. Vastaaja ja muut osapuolet, joihin väliaikainen määräys vaikuttaa, voivat milloin tahansa hakea tuomioistuimelta määräyksen muuttamista tai kumoamista. Osapuolen, joka haluaa riitauttaa määräyksen, on ilmoitettava hakemuksestaan toisen osapuolen asianajajalle. Tuomioistuin voi kumota määräyksen, jos vastaaja pystyy osoittamaan, että määräyksen antamiselle ei ollut perusteita, olosuhteet ovat muuttuneet huomattavasti määräyksen antamisen jälkeen tai määräyksen kumoaminen on oikeudenmukainen ja tasapuolinen ratkaisu. Kuten edellä todetaan, tuomioistuin voi vaatia määräyksen hakijaa maksamaan tuomioistuimelle tietyn summan vakuudeksi siltä varalta, että asia ratkaistaan määräyksen kohteena olevan vastaajan hyväksi. Tällöin vastaajalla on mahdollisuus periä takaisin kuluja, joita on syntynyt määräyksen vuoksi.

Päivitetty viimeksi: 08/04/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Kreikka

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Väliaikaiset toimenpiteet ja turvaamistoimet (asfalistiká métra) ovat oikeuden määräämiä toimenpiteitä, jotka liittyvät pääoikeudenkäyntiin, jossa suojattavaksi haetun oikeuden käsittely on vireillä tai alkaa pian. Oikeuden myöntämän väliaikaisen suojan tarkoituksena on turvata tulevaisuudessa mahdollisesti esitettävän vaateen toteutuminen. Tällaisia toimia voivat olla seuraavat: vakuuden antaminen (engiodosía), kiinnityksen väliaikainen rekisteröinti (engrafí prosimíosis ipothíkis), takavarikko turvaamistoimena (sintiritikí katáshesi), vakuustakavarikko (dikastikí mesengíisi), väliaikainen turvaamispäätös (prosoriní epidíkasi apetíseon), asian alustava sääntely oikeuden määräyksellä (prosoriní ríthmisi katástasis), sinetöinti (sfrájisi), sinetöinnin purku (aposfrájisi), omaisuuden luettelointi (apografí), omaisuutta koskevan määräysvallan siirtäminen (dimósia katáthesi), omaisuuteen kohdistuvat turvaamistoimet (asfalistiká métra nomís).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Edellä mainitut toimet määrää aina tuomioistuin.

Asiallinen toimivalta määrätä edellä mainittuja toimia kuuluu yhden tuomarin kokoonpanossa toimivalle ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle (monomelés protodikío). Tämä toimivalta voi kuitenkin siirtyä rauhantuomioistuimelle (irinodikío) hallinta- tai käyttöoikeuden väliaikaisessa määrittämisessä, jos se siviiliprosessilain yleisten määräysten mukaan on toimivaltainen pääasiassa. Lisäksi rauhantuomioistuimella on yksinomainen toimivalta kiinnityksen väliaikaista rekisteröintiä ja rekisteröinnin peruuttamista koskevissa asioissa silloin kun osapuolet ovat siitä yhtä mieltä. Sen lisäksi pääasiaa käsittelevä usean tuomarin kokoonpanossa toimiva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (polimelés protodikío) ja yhden tuomarin kokoonpanossa toimiva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat yhdessä toimivaltaisia määräämään kyseisiä toimia.  Alueellinen toimivalta on periaatteessa pääasiaa tutkivalla tuomioistuimella, mutta kyseisiä toimia voi kuitenkin määrätä myös se tuomioistuin, joka sijaitsee lähimpänä paikkakuntaa, jossa toimet on toteuttava. Edellä mainittuja toimia koskeva päätös annetaan tiedoksi velalliselle, ja sen panee täytäntöön haastemies (dikastikós epimelitís). Täytäntöönpanoon voi tarvittaessa pyytää poliisin virka-apua. Kustannuksia ei ole helppo arvioida, sillä asianajajien ja haastemiesten palkkiot vaihtelevat suuresti. Kustannukset voivat olla noin 250 euroa.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin määrää väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia, jos

a) kiireellisen tapauksen tai välittömän vaaran vuoksi on syytä varmistaa tai säilyttää tietyn oikeuden turvaaminen tai säännellä tiettyä tilannetta ja

b) jos oikeus, jonka suojaamiseen toimenpide on tarkoitettu, on todennäköisesti oikeutettu.

Vaateen perusteeksi on esitettävä alustavia todisteita sen osoittamiseksi, että se on todennäköisesti oikeutettu. Toisin sanoen ei tarvitse esittää täydellisiä todisteita. Epätäydellinen näyttö todistettavista seikoista tulee kyseeseen, kunhan tuomari katsoo sen riittävän pyydetyn suojaamistoimen määräämiseksi.  Jotta suoja voidaan myöntää, tapauksen on oltava kiireellinen tai on oltava välitön vaara, että velallinen hukkaa ulosmittauskelpoista omaisuuttaan siten, ettei ulosmittausta enää voida toimittaa, kun velkojalle on pääasiassa toimitetun oikeudenkäynnin päätteeksi myönnetty ulosmittausmääräys.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Näiden toimien kohteena voi olla yleisesti kaikki velallisen omaisuus, joka on hänen hallussaan tai kolmannen osapuolen hallussa, kunhan se on siirtokelpoista siviilioikeuden sääntöjen mukaan eikä kuulu minkään laissa määrätyn poikkeuksen soveltamisalaan. Toimien kohteena voivat olla erityisesti velallisen kiinteä omaisuus ja ulosmittauskelpoinen irtain omaisuus, kuten laivat, ilma-alukset, maantieajoneuvot, pankkitalletukset sekä arvo-osuudet.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Velallinen ei voi päätöksen jälkeen määrätä omaisuudestaan, jos on määrätty sellainen turvaamistoimi, joka sitoo omaisuuden, esimerkiksi  takavarikko tai kiinteää omaisuutta koskevan kiinnityksen väliaikainen rekisteröinti.  Jos velallinen ei noudata oikeuden päätöstä, hänet voidaan tuomita rikoslain 232 Α §:n nojalla enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen.

Asetuksella nro 1059/1971 säädetään pankkitalletusten salassapidosta. Pankkisalaisuuden rikkomisesta määrätään pankin hallintoneuvoston jäsenelle, johtajalle tai virkailijalle asetuksen mukaan vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Tämä ei kuitenkaan estä talletusten takavarikoimista, sillä väliaikaisista toimenpiteistä tai turvaamistoimista määräävässä oikeuden päätöksessä ei tarvitse täsmentää, mitkä pankkitalletukset tai arvo-osuudet kyseisellä päätöksellä on väliaikaisesti sidottava. Tuomioistuimen päätökseen sisältyvä talletusten käyttöoikeutta rajoittava kielto ei myöskään riko pankkisalaisuutta, sillä pankkien ei tarvitse antaa tietoja talletusten olemassaolosta. Jos takavarikko kohdistuu muiden kolmansien osapuolten hallussa olevaan omaisuuteen, heidän on ilmoitettava, onko takavarikoitava saatava tai oikeus olemassa ja onko heillä hallussaan muuta takavarikoitua omaisuutta ja kuinka paljon.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Toimet ovat voimassa lain mukaan

a) siihen asti, kun oikeus on antanut pääasiassa lopullisen päätöksen, joka on kielteinen henkilölle, joka väliaikaista toimenpidettä tai turvaamistoimea pyysi, eikä päätökseen voi enää hakea muutosta,

b) siihen asti, kun on annettu lopullinen päätös, joka on hakijalle myönteinen ja joka on pantu täytäntöön,

c) jos pääasiassa on päästy sovintoratkaisuun,

d) kun on kulunut 30 päivää siitä, kun oikeudenkäynti on tullut muulla tavalla päätökseen tai päättynyt ilman asiaratkaisua,

e) jos suojaavan toimen kumoaa tai sitä muuttaa päätöksen tehnyt tuomioistuin, saatuaan uusia aineellisia todisteita, tai pääasiaa käsitellyt tuomioistuin, jonka ei tarvitse vaatia uusia todisteita,

f) jos päätöksessä itsessään annetaan määräaika pääasian käsittelylle eikä asiaa panna vireille määräajan kuluessa.

Jos toinen osapuolista, jotka on kutsuttu rauhantuomioistuimeen lakisääteisessä määräajassa lain määräysten mukaisesti, ei ole läsnä oikeudenkäynnissä, asia käsitellään hänen poissa ollessaan. Tuomioistuin kuitenkin tutkii asian siten kuin kaikki osapuolet olisivat läsnä, sillä poissaolo ei väliaikaista toimenpidettä tai turvaamistoimea koskevassa asiassa merkitse niiden aineellisten seikkojen tunnustamista, jotka esitetään alkuperäisessä vaateessa. Tuomioistuin voi tutkia asian uudestaan ainoastaan, jos oikeuteen saapumatta jäänyt osapuoli vaatii päätöksen kumoamista tai muuttamista ja esittää tällöin uusia aineellisia todisteita, jotka olisivat johtaneet toisenlaiseen päätökseen, jos ne olisivat olleet tuomioistuimen tiedossa.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia koskevista päätöksistä ei voi valittaa. Ainoa poikkeus on hallinta- ja pidätysoikeutta koskeva välipäätös. Laissa säädetään nimenomaan, että muutosta tällaiseen päätökseen voi hakea toimivaltaisesta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimesta, joka toimii usean tuomarin kokoonpanossa, 10 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta. Myös korkeimman oikeuden syyttäjä (isangeléas tu aríu págu) voi hakea muutosta päätökseen, jos kyseessä on yleistä etua koskeva asia. Tutkittuaan asian korkein oikeus joko vahvistaa tai kumoaa päätöksen, johon haettiin muutosta. Päätös on voimassa väliaikaisesti. Asianosaiset voivat siis hakea päätöksen kumoamista tai muutosta, kuten edellä on mainittu. Myös kolmas osapuoli, jolla on oikeutettu etu asiassa, voi hakea päätöksen kumoamista tai muutosta (väliintulo), vaikka häntä ei ollut kutsuttu oikeuteen eikä hän ollut läsnä oikeudenkäynnissä.

Päivitetty viimeksi: 04/01/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota espanja on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Espanja

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Turvaamistoimet perustuvat siviiliprosessioikeuteen (lähinnä siviiliprosessilakiin, Ley de Enjuiciamiento Civil). Muista toimista säädetään kuitenkin erityisissä aineellisen oikeuden säädöksissä.

Siviiliprosessilaissa (727 §) vahvistettuihin toimiin kuuluvat seuraavat:

  1. Omaisuuden hukkaamiskielto (embargo preventive de bienes), jonka tarkoitus on taata sellaisten tuomioiden täytäntöönpano, joissa määrätään käteisvarojen tai sellaisten tuottojen, vuokrien ja paljoustavaroiden toimittamisesta, joiden arvo voidaan määrittää käteisenä soveltamalla kiinteitä hintoja.
  2. Tuotantoresurssien oikeudellinen hallinta tai tuomioistuimen määräämä selvittäminen (intervención o administración de bienes productivos), kun haetaan tuomiota niiden luovuttamiseksi omistus- tai nautintaoikeuden tai muun sellaisen oikeuden perusteella, johon liittyvän oikeutetun edun mukaista on säilyttää tällaisen omaisuuden tuottokyky tai kasvattaa sitä, tai kun tuottokyvyn takaaminen on olennaisen tärkeää tuomion nopean vaikutuksen kannalta.
  3. Irtaimen esineen takavarikko (depósito de cosa mueble), kun kanteella haetaan määräystä luovuttaa vastaajan hallussa oleva omaisuus.
  4. Omaisuuden luettelointi (formación de inventarios de bienes) tuomioistuimen määrittämien ehtojen mukaisesti.
  5. Kanteen ennakkomerkintä (anotación preventive de demanda), kun kyse on omaisuudesta tai oikeuksista, jotka merkitään julkisiin rekistereihin.
  6. Muut rekisterimerkinnät tapauksissa, joissa rekisterin julkinen luonne saattaa auttaa tyydyttävän tuloksen aikaan saamisessa.
  7. Tuomioistuimen määräys toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä (orden judicial de cesar provisionalmente en una actividad), jolla velvoitetaan pidättymään väliaikaisesti tietyn toiminnan harjoittamisesta tai asetetaan väliaikainen kielto keskeyttää tai lopettaa keskeneräinen suoritus.
  8. Tulojen valvonta ja takavarikointi (intervención y depósito de ingresos), kun tulot on saatu laittomaksi katsotulla toiminnalla, jonka kieltämistä tai lopettamista kanteessa vaaditaan, tai teollis- ja tekijänoikeuksista korvauksena vaadittavien summien talteenotto tai takavarikointi.
  9. Teosten tai esineiden väliaikainen takavarikointi (depósito temporal de ejemplares de las obras u objetos) kun arvioidaan, että niiden valmistamisen yhteydessä on rikottu teollis- ja tekijänoikeussääntöjä, sekä niiden valmistuksessa käytetyn materiaalin takavarikointi.
  10. Riitautettujen liiketoimintapäätösten täytäntöönpanon lykkääminen (suspención de acuerdos sociales), kun kantajalla tai kantajilla on vähintään 1–5 prosenttia osakepääomasta, sen mukaan, oliko vastaajana oleva yhtiö laskenut liikkeeseen arvopapereita, jotka riitauttamisen ajankohtana oli otettu kaupankäynnin kohteeksi virallisilla jälkimarkkinoilla.

Näiden lisäksi siviiliprosessilain 727 §:n viimeisessä momentissa säädetään, että tuomari voi hyväksyä myös muita kuin edellä mainittuja toimia (esimerkiksi siviiliprosessilain 762 §:ssä säädettyjä toimia), mikä tarkoittaa, että luettelo ei ole tyhjentävä.

  1. Muut toimet, jotka nimenomaisesti vahvistetaan laissa tiettyjen oikeuksien suojaamiseksi tai jotka katsotaan välttämättömiksi sen oikeussuojavaikutuksen varmistamiseksi, joka oikeudenkäynnissä annettavassa tuomiossa mahdollisesti myönnetään.

Tämän yleisen järjestelmän ulkopuolella on myös muita väliaikaiseen turvaamiseen liittyviä säädöksiä, joista voidaan mainita seuraavat:

  1. Henkilöiden oikeustoimikelpoisuutta koskevat menettelyt: Siviiliprosessilain 762 §:ssä säädetään, että tuomioistuin voi virallisesti hyväksyä toimia, jotka harkitaan tarpeellisiksi sellaisen henkilön tai tämän omaisuuden suojelemiseksi, jonka se ei oleta olevan oikeustoimikelpoinen.
  2. Menettelyt, jotka koskevat vanhemmuuden, isyyden tai äitiyden vahvistamista: Siviiliprosessilain 768 §:ssä säädetään vanhemman asemassa olevan henkilön määräysvallan alaisena olevaa henkilöä ja omaisuutta koskevista suojelutoimista ja väliaikaisen elatusavun myöntämisestä hakijalle, kiireellisissä tapauksissa myös ilman edeltävää kuulemista.
  3. Vainajan jäämistön suojaaminen: Turvaamistoimia voidaan määrätä muun muassa kuolinpesän varallisuuden ja vainajan asiakirjojen suojaamista, jäämistön hallintaa tai vainajan sukulaisten selvittämistä varten (siviiliprosessilain 790–796 §).

Muista erityisistä turvaamistoimista on säännöksiä muun muassa seuraavissa säädöksissä:

  1. teollis- ja tekijänoikeuslaki (hyväksytty 12.4.1996 annetulla asetuksella 1/1996), 138 ja 141 § (laittomasta toiminnasta saatujen tulojen takavarikointi ja menetetyksi tuomitseminen; jäljentämis-, jakelu- ja viestintätoiminnan keskeyttäminen; tuotteiden, laitteiden, tietovälineiden yms. takavarikointi tai vientikielto)
  2. tavaramerkkilaki (Ley de Marcas, laki 17/2001, annettu 7. joulukuuta 2001), 61 § (hakemuksen tekeminen ennaltaehkäisevästi tavaramerkkirekisteriin)
  3. patenttilaki (Ley de Patentes, laki 24/2015, annettu 24. heinäkuuta 2015), 11 § (patentin myöntämismenettelyn keskeyttäminen), 117 §, 127 § ja sitä seuraavat pykälät (hakijan oikeuksia mahdollisesti loukkaavien toimien lopettaminen, patentinhaltijan oikeuksia loukkaaviksi väitettyjen tavaroiden takavarikointi ja säilyttäminen, vahinkovakuus ja siitä johtuvat rekisterimerkinnät)
  4. konkurssilaki (Ley Concursal, laki 22/2003, annettu 9. heinäkuuta 2003), 48 b § – yrityksen johtajien omaisuuden takavarikointi; 17 § – mm. omaisuuden luovutuskielto.
  5. merilaki (Ley de Navegación Marítima, laki 14/2014, annettu 24. heinäkuuta 2014), 43 §, 470 § ja sitä seuraavat pykälät (alustakavarikko)
  6. Laki yhteisomistuskiinteistöistä (Ley de Propiedad Horizontal, laki 49/1960, annettu 21. heinäkuuta 1960), 7 § (kielletyn toiminnan lopettaminen) ja 18 § (yhtiökokouksen hyväksymien sopimusten keskeyttäminen).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Toimista määrää tuomari tai tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään pääasiaa kyseisessä tuomiopiirissä ja joka tutkii sen, tai jos prosessia ei ole pantu vireille, jolle asian tutkiminen kuuluisi.

Turvaamistoimia voidaan hakea ennen kanteen vireillepanoa, kunhan niiden myöntäminen ei ole mahdotonta niiden luonteen vuoksi (kuten kanteen ennakkomerkinnän tapauksessa) eikä laissa edellytetä, että niitä on haettava samanaikaisesti vireillepanon kanssa (kuten silloin, kun kyseessä on kielletyn toiminnan lopettaminen tai yhtiökokouksen päätösten lykkääminen yhteisomistuskiinteistöä koskevassa riita-asiassa). Näiden toimien poikkeuksellisen luonteen vuoksi niiden on oltava sekä välttämättömiä että kiireellisiä (tavallisesti niitä haetaan kanteessa). Toimet voidaan hyväksyä vastapuolta kuulematta, mutta tämä voi vastustaa toimia niiden määräämisen jälkeen. Toimet raukeavat, jos vastaavaa kannetta ei nosteta 20 päivän määräajassa niiden vahvistamisesta.

Kuten edellä olevasta käy ilmi, turvaamistoimia haetaan useimmiten samanaikaisesti kanteen nostamisen kanssa. Tällöin tuomari tai tuomioistuin määrää erillisestä käsittelystä, joka hoidetaan pääasian rinnalla ja jossa voidaan ehdottaa ja esittää näyttöä sen osoittamiseksi, että väliaikaisen suojelun myöntämisedellytykset täyttyvät. Yleensä osapuolet kutsutaan ennen turvaamistoimien vahvistamista oikeuden eteen esittämään väitteensä ja näytön turvaamistoimien hyväksymisen tai hylkäämisen puolesta. Turvaamistoimen hakijalta voidaan tarvittaessa vaatia vakuus siltä varalta, että hakemus hylätään. Tästä huolimatta turvaamistoimen hakija voi pyytää, että hakemus hyväksytään vastapuolta kuulematta. Tällöin on kyettävä osoittamaan, että pyyntöön on kiireellisiä syitä tai että kuuleminen voi vaarantaa toimen menestymisen, jos on esimerkiksi vaara, että velallinen kätkee tai hukkaa omaisuuttaan. Tässä tapauksessa vahinkoa kärsivä osapuoli voi vastustaa jo hyväksyttyä turvaamistointa.

Turvaamistoimia voidaan hakea myös kanteen nostamisen jälkeen tai muutoksenhaun aikana, mutta tällaisen hakemuksen tueksi on esitettävä tosiseikkoja tai olosuhteita, jotka osoittavat sen ajoituksen oikeaksi.

Kun menettely edellyttää asianajajan ja yleisen syyttäjän osallistumista, heidän on oltava läsnä, kun turvaamistoimia haetaan. Mikäli kiireellisiä toimia haetaan ennen kanteen nostamista, oikeudenkäyntiavustajan tai edustajan nimeäminen ei ole välttämätöntä (siviiliprosessilain 23 ja 31 §).

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Jotta tuomioistuin voi määrätä jonkin edellä luetelluista toimista, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

  1. Ajan kulumisesta johtuva riski eli periculum in mora (kiireellisyysedellytys): Tässä on kyse riskistä, että hakija kärsii vahinkoa menettelyjen viivästymisen vuoksi. Viivästyminen saattaa estää menettelyn päätteeksi annetussa tuomiossa tai päätöksessä määrätyn asian täytäntöönpanon. Hakijan on uskottava, että jos haettuja toimia ei määrätä, menettelyn ollessa vireillä saattaisi syntyä tilanteita, jotka haittaisivat myönteisessä tuomiossa mahdollisesti määrättävän suojelun vaikutusta tai estäisivät sen. Toimea ei pidä kuitenkaan myöntää, jos hakija on sietänyt riskin aiheuttamaa tilannetta jo pitkään, ellei hakija esitä riittäviä perusteita sille, ettei hän ole hakenut välitointa aikaisemmin.
  2. Oikeutetun edun olettama (fumus boni juris): Hakijan on esitettävä perustelut, joiden nojalla tuomioistuin voi alustavasti päättää, onko hakemukselle riittävät oikeudelliset perusteet. Tällöin hakijan on toimitettava tiedot, perustelut ja asiakirjatodisteet, joiden pohjalta tuomioistuin voi antaa välipäätöksen kanneperusteen hyväksymisestä (siviiliprosessilain 728 §:n 2 momentti) ottamatta kuitenkaan kantaa itse pääasian ratkaisuun (Espanjassa turvaamistoimista määrää sama tuomioistuin, joka käsittelee myöhemmin pääasian). Asiakirjatodisteiden lisäksi voidaan toimittaa myös muunlaisia todisteita (todistajien, asiantuntijoiden ja asianosaisten lausunnot).
  3. Vakuus: Ellei nimenomaisesti toisin päätetä, hakijan on asetettava vakuus, joka riittää korvaamaan nopeasti ja tehokkaasti turvaamistoimen määräämisestä vastaajan omaisuudelle mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Tuomioistuimen on määritettävä vakuuden määrä seuraavien seikkojen perusteella: a) vaatimuksen luonne ja sisältö, b) arvio toimen soveltamisen perusteista ja c) perusteet vakuuden soveltuvuudelle tai riittävyydelle suhteessa toimesta mahdollisesti aiheutuviin vahinkoihin.
  4. Oikeasuhteisuus: Tästä vaatimuksesta ei säädetä erikseen siviiliprosessilaissa, mutta se voidaan katsoa täydentäväksi vaatimukseksi, koska tuomioistuin hyväksyy ainoastaan sellaisia turvaamistoimia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta voidaan saavuttaa päämääränä oleva prosessin turvaaminen. Vaatimus perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja siihen, että yksilön vapauteen puututaan mahdollisimman vähän. Koko oikeusjärjestys perustuslaista lähtien rakentuu näille periaatteille.
  5. Täydentävyys: Turvaamistoimet noudattavat sen päämenettelyn luonnetta, johon ne liittyvät.
  6. Muutettavuus: Turvaamistoimia voidaan muuttaa vetoamalla toteen näytettyihin tosiseikkoihin tai olosuhteisiin, joita ei olisi voitu ottaa huomioon niiden määräämisajankohtana tai niiden vastustamisen määräajan kuluessa.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

Turvaamistoimen vahvistamisella pyritään kattamaan se mahdollisuus, että vastaaja velvoitetaan nykyisen tai vastaisen oikeudenkäyntiprosessin kuluessa joko pidättymään tietyistä omaisuuteensa kohdistuvista toimista tai toteuttamaan tällaisia toimia. Näin pyritään välttämään se, että vastaaja toteuttaa toimia välttääkseen omaisuuserien tai oikeuksien kirjaamisen varallisuuteensa tai aiheuttaakseen niille vahinkoa tai mahdollistaakseen vahingon aiheutumisen tai siirtääkseen tietyt omaisuuserät oikeuden ulottuvilta luomalla maksukyvyttömyystilanteita, joilla estetään mahdollisen tuomion tehokas täytäntöönpano.

Espanjan lainsäädännön mukaisesti ainoastaan tuomioistuimilla on toimivalta määrätä turvaamistoimia. Niitä eivät voi määrätä välimiehet tai sovittelijat. Turvaamistoimien lukumäärää ei ole rajattu. Ne ovat määräyksen luonteisia (ne voidaan määrätä vain asianosaisen hakemuksesta) ja varallisuusoikeudellisia toimia, koska ne kohdistuvat vastaajan omaisuuteen ja oikeuksiin. Niiden tarkoituksena on varmistaa mahdollisen myönteisen tuomion täytäntöönpanokelpoisuus, ja ne ovat apuna annettaessa tuomiota pääasiassa.

Turvaamistoimia voidaan vahvistaa sekä aineellisen että aineettoman omaisuuden suhteen. Ne eivät ole luonteeltaan pelkästään varallisuusoikeudellisia, vaan niillä voidaan varotoimenpiteenä rajoittaa myös henkilökohtaisia oikeuksia.

Turvaamistoimilla voidaan antaa määräyksiä ja kieltoja, joiden sisältönä voi olla tekeminen tai tekemättä jättäminen.

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

  1. Turvaamistoimia voidaan kohdistaa konkreettiseen varallisuuteen, jonka on ennen kaikkea oltava rahassa mitattavaa, kuten vuokratuotot ja esineistä saatavat tulot.
    Tälle varallisuudelle voidaan hakea takavarikkoa, jolloin syntyy yleisestä velvoitteesta johtuva saamisoikeus, jonka yhteydessä kyseisiä esineitä ei yksilöidä vaan ne korvataan tietyllä rahassa arvioidulla määrällä yksinkertaisten laskutoimitusten avulla.
    Irtain omaisuus jätetään vakuudeksi tuomarin sopivaksi katsomalle omaisuudenhoitajan hallintaan.
    Myös rahasummien takavarikointi, talteenotto ja menetetyksi tuomitseminen on mahdollista. Tällöin on erotettava laittomasta toiminnasta saadut tulot, jotka voidaan takavarikoida ja tuomita menetetyksi, laillisista tuloista, kuten teollis- ja tekijänoikeustuloista.
  2. Toinen hyväksyttävien toimenpiteiden ryhmä muodostuu toimista, joista tuomioistuin voi määrätä kanteeseen sisältyvästä vaatimuksesta, kun ei ole kyse tietystä varallisuudesta.

Tällainen mahdollisuus on tuloa tuottavan omaisuuden asettaminen oikeudelliseen hallintaan tai selvitettäväksi, kun haetaan tuomiota omaisuuden luovuttamiseksi omistajan, nautintaoikeuden haltijan tai muun sellaisen henkilön ominaisuudessa, jolla on siihen oikeutettu intressi.

Samoin voidaan hakea omaisuuden luettelointia tuomioistuimen määrittämien ehtojen mukaisesti.

Kanteen ennakkomerkintä on sallittua, kun se kohdistuu julkisiin rekistereihin kirjattaviin esineisiin tai oikeuksiin. Myös muut rekisterimerkinnät ovat sallittuja, kun rekisterin julkisuudesta on hyötyä tuloksen kannalta.

Tuomioistuin voi myös antaa väliaikaisen kieltomääräyksen, jolla lopetetaan tai keskeytetään tietyn toiminnan tai suorituksen loppuun saattaminen tai palvelun tarjoaminen.

  1. Turvaamistoimia voidaan myös kohdistaa yksinoikeuden piiriin kuuluviin materiaaleihin ja esineisiin (käytännössä on kyse oikeuden määräämästä teollis- ja tekijänoikeuksien tuottamiseen käytettyjen esineiden takavarikosta).

Myös kaupallisten yritysten liiketoimintapäätösten toteuttaminen voidaan keskeyttää.

  1. Espanjan lainsäädännössä on vielä mahdollisuus vahvistaa eräitä yksilöimättömiä toimenpiteitä oikeuksien suojaamiseksi, jos niitä pidetään välttämättöminä oikeussuojavaikutuksen varmistamiseksi. Niiden kohteeksi kelpaavia asioita ei täsmennetä: ne voivat olla millaisia tahansa, kunhan ne ovat välttämättömiä.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

  1. Rahassa arvioitavien esineiden, käteisvarojen, vuokrien ja tuotteiden hukkaamiskieltoon asettamisella pyritään varmistamaan, että varoja on jäljellä mahdollisesti tuomittavan maksusuorituksen varmistamiseksi, ennen kaikkea tapauksissa, joissa tuomiota ei noudateta vapaaehtoisesti.
  2. Irtaimen esineen takavarikko voidaan myöntää vain silloin, kun haetaan tuomiota vastaajan hallussa olevan esineen luovuttamiseksi.
  3. Oikeuden määräämällä varojen hallinnalla tai selvittämisellä pyritään turvaamaan erityisesti tuloa tuottava varallisuus ja estää hoitamattoman varallisuuden tuottokyvyn aleneminen tai häviäminen.
  4. Tuloa tuottavan omaisuuden hallinnassa on kyse oikeuden määräysvallan vahvistamisesta. Vastaajalta ei tällöin kuitenkaan riistetä oikeutta hoitaa varoja, toisin kuin selvittämisessä, jossa vastaajan hallinta korvataan oikeudellisella hallinnalla.
  5. Omaisuuden luettelointia koskeva hakemus voidaan hyväksyä prosessilajista ja hakemuksesta riippumatta. Ainoana edellytyksenä on se, että luettelo tarvitaan myönteisen ratkaisun saamisen varmistamiseksi. Tuomarin on määrättävä selkeästi luetteloon merkittävät seikat ja muoto, jossa se laaditaan.
  6. Kanteen ennakkomerkinnän vaikutukset ulottuvat sen menettelyn oikeuspiiriin, jonka yhteydessä turvaamistoimista määrätään. Menettelyn tarkoituksena on katkaista rekistereiden julkisuudesta johtuva suoja ja tähän perustuva luottamus omaisuuden tai oikeuden haltijaan. Kolmas osapuoli ei voi väittää olevansa tietämätön kyseistä esinettä koskevan merkinnän vaikutuksesta. Ennakkomerkintä voidaan myöntää kaiken tyyppisissä menettelyissä, ja sillä voidaan saada suojaa missä tahansa julkisessa rekisterissä, kuten kiinteistö- tai kaupparekisterissä.
  7. Vastaajan toiminnan väliaikaisen keskeyttämisen sääntelystä säädetään erityissäädöksissä. Sen hyväksymiseksi on täytettävä näissä säädöksissä asetetut edellytykset. Sen vaikutukset ulottuvat vastaajan tarjoaman palvelun väliaikaiseen lopettamiseen. Sillä määrätään pidättäytymään tietyn toiminnan harjoittamisesta tietyn ajan tai kielletään lopettamasta taikka keskeyttämästä keskeneräistä suoritusta.
  8. Rahamäärien takavarikoiminen ja menetetyksi tuomitseminen: Tämä on selkeä varotoimenpide, jossa on kyse hukkaamiskiellosta sisällöltään numeerisen vaateen täyttämisen varmistamiseksi. Tämä toimi mahdollistaa laittomasta toiminnasta saatujen tulojen takavarikoinnin ja menetetyksi tuomitsemisen. Sekä takavarikoinnista että menetetyksi tuomitsemisesta on määrättävä samanaikaisesti. Niistä ei voida määrätä erikseen. Jos tarkoituksena on vain toisen toteuttaminen, on turvauduttava edellä kuvailtuihin yleisiin toimiin. Tällainen toimi voidaan määrätä myös teollis- ja tekijänoikeuksista – tekijöiden oikeuksista saada taloudellinen korvaus työstään – vaaditun korvauksen takavarikointia tai menetetyksi tuomitsemista varten. Korvaus on suhteellinen osuus tulosta, joka saadaan teollis- ja tekijänoikeuslaissa mainituista erilaisista julkisista esityksistä.
  9. Yksinoikeuden piiriin kuuluvien materiaalien tai esineiden talteenotto: Tämä on turvaamistoimi, joka kuuluu niiden yksinomaisten käyttöoikeuksien suojaamisen piiriin, jonka teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat erityislait antavat omistajille. Kyseessä on oikeudellinen takavarikko, jonka kohteena olevat tuotantovälineet tai materiaalit yksilöidään.
  10. Liiketoimintapäätösten täytäntöönpanon lykkäämistä voidaan soveltaa yrityksiin yhtiömuodosta riippumatta. Jos yritys on laskenut liikkeeseen osakkeita, jotka on turvaamistointa vaadittaessa hyväksytty noteerattaviksi julkisilla jälkimarkkinoilla, lykkäys on pantava täytäntöön, jos sitä hakevat osakkaat, joilla on vähintään yksi prosentti osakepääomasta. Muussa tapauksessa vaaditaan, että hakijoilla on hallinnassaan viisi prosenttia yrityksen pääomasta.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Turvaamistoimen määräämistä edeltää yleensä vastaajan kuuleminen. Jos hakija sitä pyytää ja näyttää toteen kiireellisiä syitä, tuomari voi myöntää toimet enemmittä käsittelyittä. Tällöin hänen on ilmoitettava viiden päivän kuluessa perustellut sille, että vastaajaa ei ole kuultu. Turvaamistoimia voidaan muuttaa niiden määräämisen jälkeen, jos voidaan esittää väitteitä ja näyttöä seikoista ja olosuhteista, joita ei olisi voitu ottaa huomioon turvaamistoimien määräämisajankohtana tai niiden vastustamisen määräaikana.

Jos hakijan vaatimus hylätään, tuomarin on välittömästi määrättävä, että toimenpide peruutetaan, ellei tapauksen olosuhteet huomioon ottaen muuta pyydetä. Tämä edellyttää kuitenkin vakuussumman korottamista.

Jos vaatimus hyväksytään osittain, tuomari päättää vastapuolta kuultuaan, peruutetaanko toimi vai pidetäänkö se voimassa.

Jos hakemus päätetään hylätä ja tuomiosta tulee sitova, toimenpiteet peruutetaan viran puolesta ja niiden kohteeksi joutunut voi vaatia korvausta aiheutuneista vahingoista. Samoin menetellään, kun kantaja luopuu vaateestaan tai jättää oikeudenkäynnin sikseen.

Toinen mahdollisuus muuttaa turvaamistoimia on ennen kanteen nostamista haettu toimenpide, joka on vahvistettu vastaajaa kuulematta. Tässä tapauksessa toimenpide peruutetaan välittömästi, ellei hakija täytä laissa säädetyssä 20 päivän määräajassa vaatimusta kanteen nostamisesta, ja samanaikaisesti vastaajalle korvataan vahingot, jotka johtuvat hakemuksen aiheuttaneista prosessikuluista.

Toimenpidettä ei myöskään pidetä voimassa, jos asian käsittely keskeytetään hakijasta johtuvasta syystä yli kuuden kuukauden ajaksi.

Jos määrätään tuomion väliaikaisesta täytäntöönpanosta, myönnetyt täytäntöönpanoon liittyvät turvaamistoimet on peruutettava ja korvattava täytäntöönpanotoimilla siten, että ensin turvaamistarkoituksessa hyväksyttyjen toimien luonne muuttuu.

Vastaaja voi pyytää tuomioistuimelta turvaamistoimen korvaamista riittävällä vakuudella tuomion oikean täyttämisen takaamiseksi. Toimenpiteen vahvistanut tuomari on toimivaltainen hyväksymään pyynnön ja määräämään vakuuden, joka voidaan asettaa käteissummana tai takauksena.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Prosessisäännöissä annetaan mahdollisuus hakea muutosta ylemmältä oikeusasteelta.

Ylempään oikeusasteeseen voidaan valittaa oikeuden päätöksestä, jolla turvaamistoimi on vahvistettu, mutta valittamisella ei ole lykkäävää vaikutusta. Samoin voidaan valittaa päätöksestä, jolla turvaamistointa koskeva hakemus hylätään.

Tämän muutoksenhakumahdollisuuden ohella hakijan on kuitenkin kaikissa tapauksissa uudistettava hakemuksensa, jos alkuperäisen hakemuksen ajankohtana vallinneet olosuhteet muuttuvat.

Turvaamistoimenpiteet vahvistavaan oikeuden päätökseen, joka on hyväksytty vastaajaa kuulematta, ei voida hakea muutosta, vaan menettelyä on vastustettava turvaamistoimen vahvistaneen tuomarin johtamassa käsittelyssä. Vastaaja voi hakea muutosta valittamalla vastustamiseen annetusta hylkäävästä tuomiosta ilman lykkäävää vaikutusta. Sama muutoksenhakuoikeus pätee turvaamistoimien suhteen tapauksessa, jossa vastustus on katsottu kaikilta osin tai osittain perustelluksi.

Sen sijaan vakuuden hyväksymiseen tai hylkäämiseen ei voida hakea muutosta.

Muutoksenhaun laatimista ja perustelemista säännellään yleisillä säännöillä (458 §). Jos valittajia on useita, kullekin asetetaan yksilöllinen määräaika.

Kuten aiemmin mainittiin, muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta turvaamistoimien hyväksymiskäsittelyssä. Tuomari jatkaa sellaisten toimenpiteiden harkitsemista, jotka hän katsoo tarpeellisiksi turvaamistoimen hyväksymistä varten.

Muutoksenhakuasteessa turvaamistoimien hylkäämistä koskevia päätöksiä käsitellään ensisijaisina, ja käsittelystä, äänestyksestä ja tuomion antamispäivästä on ilmoitettava mahdollisimman pian.

TURVAAMISTOIMISTA AIHEUTUVAT KULUT

Kuluihin sovelletaan yleisesti sääntöä, jonka mukaan osapuoli, jonka vaatimus (turvaamistoimen hyväksyminen tai hylkääminen) mainitaan tuomiossa, korvaa voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kulut. Siviiliprosessilain 736 §:ssä kulujen hoitaminen määrätään hakijalle (periaate, jonka mukaan hävinnyt osapuoli maksaa). Vastaavaa säännöstä (jossa kulut määrättäisiin vastaajalle) ei kuitenkaan ole sen varalle, että toimenpiteet vahvistetaan. Tällaisiin tilanteisiin voidaan soveltaa erilaisia oikeusopillisia näkemyksiä ja oikeuskäytäntöjä.

Päivitetty viimeksi: 02/12/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Ranska

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

  • Välitoimista päättävä tuomioistuin (juge de référé) voi milloin tahansa määrätä kiireellisiä välitoimia (kiireellinen menettely, palkkion maksaminen, häätö, uhkasakon alainen toimintakielto, todisteiden turvaaminen).

Välitoimia ei voida luetella tyhjentävästi. Mikä tahansa kiireellinen toimi voidaan määrätä välitoimena, jos sitä ei ole riitautettu, tai jos se on perusteltua riita-asian yhteydessä (palkkion maksaminen, häätö, asiantuntijalausunnon antaminen, vahingon toteaminen jne.). Lisäksi välitoimista määräävä tuomioistuin voi määrätä kiireellisesti mitä tahansa toimia, jotka se katsoo välttämättömiksi, jotta voidaan ehkäistä uhkaavan vahingon syntyminen (esimerkiksi rakennuksen vahvistaminen sortumisvaaran torjumiseksi) tai lopettaa ilmeisen lainvastainen tilanne.

  • On olemassa erityisiä turvaamistoimia (vakuustakavarikko, tuomioistuimen määräämä vakuus), joiden avulla velkoja voi estää velallisen koko omaisuuden tai sen osan luovuttamisen tai hankkia sille erityisen vakuuden turvatakseen saatavansa, joita ei ole vielä vahvistettu oikeuden päätöksellä mutta joiden perintä näyttää olevan uhattuna. Tämä edellyttää yleensä tuomioistuimen lupaa.

Turvaamistoimet jaetaan kahteen ryhmään:

  • vakuustakavarikko (saisie conservatoire) koskee tavaroita (huonekalut, ajoneuvo jne.) tai velallisen hallussa olevia varoja (rahasumma, osakkaiden oikeudet, arvopaperit jne.) tai saatavia (pankkitilit, vuokrat jne.);
  • tuomioistuimen määräämä vakuus (sûreté judiciaire) koskee kiinteistöjä, yrityksen varoja, osakkuuksia tai arvopapereita (väliaikainen kiinnitys, osakkeiden tai arvopapereiden panttaus).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

  • Välitoimet: Asia on vietävä välitoimista päättävän tuomioistuimen käsiteltäväksi haasteen avulla (haastemiehen välityksellä toimitettava virallinen kutsu saapua oikeudenistuntoon). Kyseessä on kiireellinen menettely, jossa kuullaan myös vastapuolta. Välitoimista voidaan tietyin edellytyksin määrätä hakemuksesta ilman edeltävää vastapuolen kuulemista.
  • Turvaamistoimet: Lähtökohtaisesti turvaamistoimille tarvitaan tuomioistuimen ennakkohyväksyntä. Hyväksyntää ei kuitenkaan tarvita, jos velkoja voi esittää täytäntöönpanoasiakirjan tai kun saatavat on tunnustettu tuomioistuimen päätöksellä, joka ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen. Sama pätee myös silloin, kun kyseessä on hyväksytyn vekselin, oman vekselin, sekin tai (kirjalliseen vuokrasopimukseen perustuvan) vuokran maksamatta jättäminen.

Toimivaltainen tuomioistuin määräytyy asian luonteen mukaan. Yleisten oikeussääntöjen mukaan toimivalta kuuluu yhdistetyn tuomioistuimen (tribunal judiciaire) puheenjohtajalle. Välitoimia voivat kuitenkin määrätä toimivaltansa asettamissa rajoissa myös paikallistuomioistuimen (tribunal de proximité), kauppatuomioistuimen (tribunal de commerce) ja työtuomioistuimen (conseil des prud’hommes) sekä maatuomioistuimen (tribunal paritaire des baux ruraux) puheenjohtajat.

Turvaamistoimien osalta toimivaltainen on täytäntöönpanoa käsittelevä tuomioistuin (juge de l’exécution), joka on yksi yhdistetyn tuomioistuimen tuomioistuimista, tai kauppatuomioistuimen puheenjohtaja, jos turvaamistoimia koskeva hakemus on tehty ennen oikeudenkäyntiä ja sillä pyritään kauppatuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan vaateen turvaamiseen.

Toimivaltainen tuomioistuin on velallisen asuinpaikan tuomioistuin, kun hänen kotipaikkansa on Ranskassa. Muussa tapauksessa toimivaltainen tuomioistuin on sen paikkakunnan tuomioistuin, jossa toimenpide pannaan täytäntöön.

Asianajajan käyttäminen on lähtökohtaisesti pakollista välitoimista ja täytäntöönpanosta päättävässä tuomioistuimessa paitsi tietyissä tapauksissa ja erityisesti silloin, kun vaatimus koskee alle 10 000 euron suuruista summaa. Vakuustakavarikon täytäntöönpano on ulosottoviranomaisen tehtävä. Tuomioistuimen määräämän vakuuden osalta sen sijaan ei ole säädetty tällaisesta velvoitteesta. Velkojat kuitenkin käyttävät tuomioistuimen määräämän vakuuden täytäntöönpanossa oikeusalan ammattilaisen apua, koska kyseessä on oikeudellisesti monimutkainen toimenpide.

Turvaamistoimien kustannukset tulevat viime kädessä velallisen maksettaviksi, vaikka velkoja saattaakin joutua suorittamaan niistä ennakkomaksun. Täytäntöönpanokulut muodostuvat ulosottoviranomaisen palkkiosta, joka on määritelty erikseen kutakin täytäntöönpanoasiakirjaa ja turvaamistointa kohti.

Ulosottoviranomaisen palkkio muodostuu kertaluontoisesta maksusta, joka on määritelty joko kiinteänä summana tai suhteessa toimenpiteen arvoon ja johon voidaan tietyissä tapauksissa lisätä syytetoimien käynnistämisestä aiheutuva maksu (12. joulukuuta 1996 annettu asetus nro 96-1080).

Turvaamistoimiin liittyvät maksut määräytyvät suhteessa perittävään velkamäärään, ja ne maksetaan vain jos velka tulee ulosottoviranomaisen perittäväksi. Edellä mainitun asetuksen liitteenä olevan maksunimikkeistön perusteella ei ole lupa periä vapaasti neuvoteltavia lisämaksuja, paitsi jos kyseessä on osakkaiden omistusoikeuksien ja arvopapereiden takavarikointi.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin ei pane turvaamistoimea täytäntöön, vaan ainoastaan antaa siihen luvan. Toimenpiteen täytäntöönpanosta vastaa ulosottoviranomainen toimenpidettä hakeneen asianosaisen pyynnöstä.

Jos toimenpide edellyttää tuomioistuimen ennakkohyväksyntää, saatavan on oltava ”lähtökohtaisesti perusteltu”.

Turvaamistoimien määrääminen ei nimenomaisesti edellytä kiireellisyyttä.

Velkojan on osoitettava, että saatavien perintä on uhattuna tietyistä syistä (esimerkiksi vilpillinen velallinen yrittää salata omaisuutensa todellisen määrän tai velkojia on useita).

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Vakuustakavarikko voi kohdistua velallisen koko omaisuuteen lukuun ottamatta sitä osaa, joka on nimenomaan laissa suojattu turvaamistoimilta (esimerkiksi jokapäiväisessä elämässä tai ammatinharjoittamisessa tarvittava omaisuus). Sama koskee saatavia. Palkkasaataviin ei kuitenkaan voida kohdistaa turvaamistoimia (mutta ne voidaan takavarikoida oikeuden päätöksen tai muun täytäntöönpanoasiakirjan perusteella palkkojen takavarikointia koskevan menettelyn mukaisesti).

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Vakuustakavarikon kohteena olevaa omaisuutta ei saa luovuttaa. Omaisuus on edelleen velallisen käytössä ja hänen vastuullaan, mutta hän ei saa luovuttaa sitä. Tällaisen omaisuuden luovuttaminen on rikos, josta voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta.

Vakuustakavarikkoon asetetut varat talletetaan tilille.

Jos tuomioistuin on määrännyt omaisuuden vakuudeksi, velallinen voi myydä sen, mutta velkojalla on etuoikeus periä saatavansa myyntituotosta.

Vakuustakavarikkoon määrätty omaisuus on velallisen vastuulla, ja hän toimii sen ”valvojana”. Vakuustakavarikon vaikutuksiin ei voida vedota kolmansia vastaan. Sen sijaan tuomioistuimen vakuudeksi määräämiseen, josta on tehty asianmukainen (liiketoimintaa tai kiinteistöä koskeva) ilmoitus, voidaan vedota kaikkia vastaan.

Pankkiiri (ja kuka tahansa kolmas, jolta asiaa tiedustellaan), joka saa pyynnön toteuttaa vakuustakavarikko, on velvollinen ilmoittamaan ulosottoviranomaiselle kaikki kyseistä asiakastaan eli velallista koskevat velvoitteensa (eli kaikki velallisen nimissä olevat tilit sekä niille kirjatut määrät). Jos pankkiiri kieltäytyy antamasta näitä tietoja ilman laillista perustetta, hänet voidaan tuomita maksamaan velka velallisen sijasta.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Turvaamistoimi on pantava täytäntöön kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuin on sen hyväksynyt. Tämän jälkeen täytäntöönpanolupa raukeaa.

Jos velkoja ei ole vielä aloittanut menettelyä, jonka tarkoituksena on saatavien tunnustaminen, hänen on tehtävä se sen kuun aikana, jolloin toimi pannaan täytäntöön. Muussa tapauksessa turvaamistoimi raukeaa.

Turvaamistoimesta on ilmoitettava velalliselle viikon kuluessa. Velallinen voi nostaa täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa kanteen, jossa hän riitauttaa joko toimen tai sen hyväksymisen. Tuomioistuin voi myös määrätä etukäteen istunnon, johon osapuolet kutsutaan keskustelemaan turvaamistoimesta. Velallisen kanne voidaan periaatteessa ottaa käsiteltäväksi niin kauan kuin vakuustakavarikkoa ei ole muutettu irtaimiston ulosmittaukseksi sen jälkeen, kun velkoja on saanut saatavaansa koskevan tuomion.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Velallinen voi valittaa määräyksestä samaan aikaan kuin itse toimesta.

Määräystä koskevan valituksen käsittelee sama täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin, jolla on toimivalta hyväksyä turvaamistoimet. Sen päätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (Cour d’appel).

Koska velallinen saa tiedon turvaamistoimen hyväksymisestä samaan aikaan kuin itse toimesta, määräystä koskevan valituksen tekemistä koskevat samat säännöt kuin itse toimesta valittamista: muutoksenhaku voidaan ottaa käsiteltäväksi niin kauan kuin turvaamistointa ei ole muutettu täytäntöönpanotoimeksi.

Muutoksenhaku ei keskeytä turvaamistoimen vaikutusta, vaan se on voimassa niin kauan kuin tuomioistuin ei määrää toimen peruuttamisesta tai kumoamisesta.

Välitoimista annettuihin päätöksiin on mahdollista hakea muutosta muutoksenhakumenettelyllä (valitus, kun kyse on kontradiktorisesta menettelystä, välitoimen toimeenpanon lykkääminen, kun kyse on muusta kuin kontradiktorisesta menettelystä).

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLegifrancen verkkosivut

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriön verkkosivut

Linkki avautuu uuteen ikkunaanHaaste- ja ulosottomiesten kansallisen yhdistyksen verkkosivut

Päivitetty viimeksi: 05/04/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota kroaatti on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Kroatia

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Turvaamista koskevassa täytäntöönpanolain (Ovršni zakon, Kroatian virallisen lehden (Narodne Novine) nrot 112/12, 25/13, 93/14, 55/16 ja 73/17) kolmannessa osassa säädetään seuraavista turvaamistoimista:

• panttioikeuden pakollinen perustaminen kiinteistöön – 28 osasto

• tuomioistuimen tai notaarin määräämä turvaaminen perustamalla panttioikeus osapuolten välisellä sopimuksella – 29 osasto

• tuomioistuimen tai notaarin määräämä turvaaminen siirtämällä kohteen omistusoikeus tai muita oikeuksia – 30 osasto

• turvaaminen ennakoivalla täytäntöönpanolla – 31 osasto

• turvaaminen ennakoivilla toimilla – 32 osasto

• välitoimet – 33 osasto.

Täytäntöönpanolain yleisten säännösten mukaan turvaamistarkoituksessa voidaan määrätä ainoastaan sellaisia toimia, joista säädetään kyseisessä laissa tai jossain muussa laissa. Turvaamistoimia ei saa kohdistaa kohteisiin tai oikeuksiin, jotka täytäntöönpanolain mukaan eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Täytäntöönpanolaissa sallitaan saatavien pakkoturvaamiseksi (pitkäaikainen) panttioikeuden pakollinen perustaminen kiinteistöön tai irtaimistoon (esim. rahasaatava, osa palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta, pankkitili, arvopaperit ja osakkeet) sekä siirtämällä panttioikeuden kohteen omistusoikeuden tai muiden oikeuksien siirtäminen. Saatavan turvaaminen perustamalla panttioikeus voi olla vapaaehtoista tai pakollista, kun taas saatavan turvaaminen siirtämällä kohteen omistusoikeus tai muita oikeuksia voi olla vain vapaaehtoista, ja se tapahtuu tuomioistuimen tai julkisen notaarin määräyksestä.

Muita täytäntöönpanolaissa säädettyjä turvaamistoimia ovat ennakoiva täytäntöönpano, ennakoivat toimet ja välitoimet. Ainoastaan tuomioistuin voi määrätä tällaisia turvaamistoimia, joko toisen osapuolen pyynnöstä tai viran puolesta.

Kunnallisilla tuomioistuimilla on toimivalta määrätä turvaamistoimia ja panna ne täytäntöön, ellei se ole lain mukaan jonkin muun tuomioistuimen tehtävä. Kauppatuomioistuimilla on toimivalta määrätä turvaamistoimia ja panna ne täytäntöön asioissa, joissa niillä on täytäntöönpanovalta.

Toimivalta määrätä turvaamistoimesta ja panna se täytäntöön viran puolesta on tuomioistuimella, jolla on toimivaltainen päättämään vakuusvelkojan hakemuksesta, ellei laissa muuta säädetä.

Toimivalta päättää hakemuksesta, jossa on kyse rahasaatavan turvaamista perustamalla pakollinen panttioikeus kiinteistöön, on tuomioistuimella, joka pitää maarekisteriä, johon rahasaatavan toteava täytäntöönpanokelpoinen asiakirja on rekisteröitävä. Toimen tarkoituksena on turvata rahasaatava perustamalla panttioikeus ja rekisteröimällä se. Panttioikeuden rekisteröinnin vaikutus on se, että kiinteistön ulosmittauksen voi panna täytäntöön myös kolmansia osapuolia vastaan, jotka hankkivat kyseisen kiinteistön myöhemmin.

Tuomioistuin voi määrätä rahasaatavan turvaamisesta tiettyihin kohteisiin perustettavalla panttioikeudella vakuusvelkojan ja vakuusvelallisen välisellä sopimuksella. Se, millä tuomioistuimella on alueellinen toimivalta päättää hakemuksesta, jolla vakuusvelkoja vaatii panttioikeuden perustamista vakuusvelallisen omaisuuteen tai oikeuksiin rahasaatavien turvaamiseksi, ja turvaamistoimen täytäntöönpanosta, määräytyy rahasaatavien pakkoperintää tiettyjen omaisuuserien osalta koskevien täytäntöönpanolain säännösten mukaisesti. Tuomioistuimen pöytäkirjoihin kirjataan osapuolten sopimus saatavan olemassaolosta, saatavan erääntymisaika sekä se, että saatava turvataan perustamalla panttioikeus. Allekirjoitettu sopimus vastaa tuomioistuimen ratkaisua.

Rahasaatava on mahdollista turvata notaarin määräyksellä perustamalla panttioikeus velkojan ja velallisen välisellä sopimuksella. Sopimus on tehtävä notaarin vahvistamana asiakirjana tai yksityisenä asiakirjana, jonka sisältö on laillistettu ja joka sisältää myös velallisen suostumuksen panttioikeuden perustamiseen johonkin hänelle kuuluvaan omaisuuserään.

Tuomioistuimen määräämä turvaaminen siirtämällä omaisuuserän omistusoikeus tai muita oikeuksia on mahdollista osapuolten sopimuksella, jonka mukaan vakuusvelalliselle kuuluvan omaisuuserän omistusoikeus tai muu vakuusvelallisen oikeus siirretään vakuusvelkojalle tietyn rahasaatavan turvaamiseksi. Sopimus on kirjattava istuntopöytäkirjaan. Myös myöhemmät saatavat on mahdollista turvata. Sopimus vastaa tuomioistuimen ratkaisua. Se, millä tuomioistuimella on alueellinen toimivalta päättää hakemuksesta, jolla vaaditaan rahasaatavien turvaamista omaisuuserien omistusoikeus tai muita oikeuksia siirtämällä, määräytyy rahasaatavien pakkoperintää tiettyjen omaisuuserien osalta koskevien täytäntöönpanolain säännösten mukaisesti.

Notaarin määräämä turvaaminen siirtämällä omaisuuserien omistusoikeus tai muita oikeuksia taikka siirtämällä yrityksen osakkeet, osuudet tai osakkuudet on mahdollista velkojan ja velallisen välisellä sopimuksella, joka on laadittu notaarin vahvistamana asiakirjana tai yksityisenä asiakirjana, jonka sisältö on laillistettu. Siitä, kenellä julkisella notaarilla on toimivalta määrätä yksittäisiä turvaamistoimia, määräytyy julkisen notaarin toimipaikkaa ja -aluetta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Alueellinen toimivalta päättää ennakoivaa täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta ja täytäntöönpanosta on tuomioistuimella, joka on toimivaltainen täytäntöönpanoasiakirjan nojalla. Tuomioistuin määrää turvaamisesta ennakoivalla täytäntöönpanolla ja vastaa täytäntöönpanosta siviilioikeudellisessa menettelyssä annetun tuomion perusteella sellaisen muun kuin rahasaatavan turvaamiseksi, jota ei voida turvata ennakoivalla merkinnällä julkiseen rekisteriin. Näin toimitaan siinä tapauksessa, että täytäntöönpanoa hakeva velkoja osoittaa, että täytäntöönpanon lykkääminen siihen asti, kunnes tuomio on lainvoimainen, estäisi täytäntöönpanon tai vaikeuttaisi sitä, ja asettaa vakuuden vahingolle, joka velalliselle todennäköisesti aiheutuisi tällaisen täytäntöönpanon seurauksena.

Alueellinen toimivalta päättää turvaamisesta ennakoivilla toimilla ja sitä koskevista hakemuksista on tuomioistuimella, joka on toimivaltainen sen täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, jonka nojalla turvaamista haettiin. Ennakoivien toimien ehtona on, että vakuusvelkoja osoittaa, että ilman toimia saatavan periminen estyisi tai olisi vaikeampaa. Tietyissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa ennakoivan toimen ehdoksi vakuuden asettamisen vahingolle, joka vakuusvelalliselle todennäköisesti aiheutuisi määräyksen johdosta. Perustellussa päätöksessä, jolla määrätään ennakoivasta toimesta, on oltava tiedot turvattavan saatavan määrästä korot ja kulut mukaan lukien sekä turvaamistoimesta ja sen kestosta (enintään 50 päivää siitä, kun täytäntöönpanoedellytykset ovat täyttyneet).

Ennen turvattavaa saatavaa koskevan siviilioikeudellisen tai muun menettelyn vireillepanoa alueellinen toimivalta päättää välitoimilla turvaamista koskevista hakemuksista on tuomioistuimella, joka on toimivaltainen päättämään täytäntöönpanohakemuksesta. Toimivalta välitoimen täytäntöönpanosta on tuomioistuimella, jolla on alueellinen täytäntöönpanovalta. Menettelyn vireillepanon jälkeen toimivalta päättää välitoimilla turvaamista koskevista hakemuksista on tuomioistuimella, jossa asia on käsiteltävänä. Jos tapauksen olosuhteet antavat siihen aihetta, hakemus voidaan toimittaa myös tuomioistuimeen, jolla on alueellinen täytäntöönpanovalta. Tuomioistuimella, jolla on toimivalta päättää täytäntöönpanohakemuksesta hallinnollisessa menettelyssä annetun täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, on myös toimivalta päättää hakemuksista välitoimien määräämiseksi menettelyn päätteeksi. Tuomioistuin määrää välitoimista sille toimitetun hakemuksen perusteella ennen oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn vireillepanoa, sen aikana tai sen päätyttyä mutta ennen täytäntöönpanoa. Välitoimen määräämistä koskeva päätös vastaa täytäntöönpanomääräystä. Välitoimen tyyppi riippuu siitä, turvataanko toimella rahasaatava vai muu saatava. Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä useita välitoimia.

Irtaimistoa, osakkeita, osuuksia ja osakkuuksia koskevat kiinnitykset, oikeudet ja kiellot merkitään tuomioistuimen päätöksen, notaarin vahvistaman asiakirjan tai sisällöltään laillistetun yksityisen asiakirjan perusteella tuomioistuimen tai notaarin määräyksellä turvattavien saatavien rekisteriin eli panttioikeusrekisteriin (Upisnik založnih prava), jota pitää rahoitusvirasto (Financijska agencija). Rekisteri on ainutkertainen tietokanta, johon tallennetaan kiinnitykset, oikeudet ja kiellot, kun taas panttioikeudet tai muutokset kiinteistön omistusoikeuksiin merkitään maarekisteriin.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Kun tuomioistuin määrää turvaamaan saatavan perustamalla panttioikeuden kiinteistöön, se tekee päätöksen rahasaatavien turvaamista koskevasta hakemuksesta sen täytäntöönpanoasiakirjan perusteella, jolla rahasaatava on todettu. Turvaamisesta määräämiselle ei ole asetettu erityisiä edellytyksiä. Tuomioistuin antaa turvaamismääräyksen hakemuksesta ja rekisteröi vakuusvelkojan panttioikeuden maarekisteriin merkittyyn kiinteistöön sekä ilmoittaa saatavan täytäntöönpanokelpoisuudesta. Jos vakuusvelallista ei ole merkitty maarekisteriin kiinteistön omistajaksi, vakuusvelkojan on liitettävä hakemukseensa asiakirja, jonka nojalla vakuusvelallisen omistusoikeus voidaan rekisteröidä.

Vakuusvelkoja ja vakuusvelallinen voivat turvata vakuusvelkojan rahasaatavan hankkimalla panttioikeuden tiettyihin vakuuskohteisiin pyytämällä yhdessä tuomioistuinta määräämään, että vakuusvelallisen kiinteistöön, irtaimistoon, rahasaatavaan tai muihin kohteisiin tai oikeuksiin kohdistuva panttioikeus rekisteröidään vakuusvelkojan hyväksi. Vaihtoehtoisesti he voivat tehdä notaarin vahvistaman asiakirjan tai yksityisen asiakirjan muodossa sopimuksen, joka sisältää velallisen suostumuksen siihen, että johonkin hänelle kuuluvaan omaisuuserään perustetaan panttioikeus velkojan rahasaatavan turvaamiseksi. Tuomioistuimen allekirjoitetulla pöytäkirjalla, notaarin vahvistamalla asiakirjalla ja yksityisellä asiakirjalla, jonka sisältö on laillistettu, on sama vaikutus kuin tuomioistuimen ratkaisulla suhteessa henkilöön, joka on antanut suostumuksensa sille, että hänen omaisuuteensa tai oikeuksiinsa perustetaan panttioikeus. Näiden asiakirjojen perusteella voidaan myös turvatun saatavan perimiseksi pyytää kolmanteen kohdistuvaa täytäntöönpanoa sellaisen kohteen osalta, johon panttioikeus on perustettu.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää tuomioistuinta kirjaamaan istuntopöytäkirjaan tekemänsä sopimuksen, jonka nojalla vakuusvelallisen jonkun omaisuuserän omistusoikeus tai muu oikeus siirretään vakuusvelkojalle tämän rahasaatavan turvaamiseksi. Myös myöhemmät saatavat on mahdollista turvata. Tällainen sopimus voidaan tehdä myös notaarin vahvistamana asiakirjana tai yksityisenä asiakirjana, jonka sisältö on laillistettu. Sopimuksen on sisällettävä lauseke turvatun saatavan erääntymisajankohdasta tai siitä, miten eräpäivä määritetään. Vakuusvelallinen voi olla myös henkilö, jonka suhteen vakuusvelkojalla ei ole turvattavaa saatavaa, tai kolmas osapuoli, joka suostuu tällaiseen saatavan turvaamiseen. Sopimus voi koskea myös muiden kuin rahasaatavien turvaamista, mutta tällöin siinä on määriteltävä saatavan rahallinen arvo. Saatava on määriteltävä tai sen on oltava määriteltävissä. Sopimukseen voidaan lisätä vakuusvelallisen suostumus siihen, että vakuusvelkoja voi vaatia pöytäkirjan nojalla häneen kohdistuvaa täytäntöönpanoa vakuuden kohteen siirtämiseksi heti turvatun saatavan erääntyessä. Tällaisen suostumuksen sisältävä pöytäkirja on täytäntöönpanoasiakirja. Jos maarekisteriin merkityn kiinteistön omistusoikeus siirretään sopimuksella, sopimukseen on sisällyttävä vakuusvelallisen suostumus siihen, että siirto voidaan merkitä heti maarekisteriin, että merkintä tekee vakuusvelkojasta kiinteistön omistajan ja että merkintään lisätään huomautus siitä, että siirto on tehty vakuusvelkojan saatavien turvaamiseksi. Jollei toisin säädetä, vakuusvelallisella on oikeus jatkaa vakuuden kohteen käyttöä, vaikka sen omistusoikeus on siirretty vakuusvelkojalle, tai vakuusvelkojalle siirretyn oikeuden käyttöä. Vakuusvelkojalla on puolestaan oikeus hankkiutua eroon hänelle saatavan erääntyessä siirretystä omaisuuserästä tai oikeudesta taikka kiinnittää kiinteistö.

Rahasaatavien turvaamisesta ennakoivilla toimilla voidaan määrätä tuomioistuimen tai hallintoelimen päätöksellä, joka ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen, tuomioistuimessa tai hallintoelimessä tehdyllä ratkaisulla taikka notaarin päätöksellä tai notaarin vahvistamalla asiakirjalla, jos saatava ei ole vielä erääntynyt. Tuomioistuimen on näiden asiakirjojen perusteella määrättävä ennakoivasta toimesta, jos vakuusvelkoja osoittaa, että on olemassa riski, että saatavan periminen on mahdotonta tai huomattavasti vaikeampaa ilman vakuutta. Tällainen riski on todennäköinen, jos ennakoivaa toimea on pyydetty seuraavien perusteella: maksumääräys tai täytäntöönpanomääräys, joka on myönnetty julkista asiakirjaa tai julkisen notaarin laillistamaa asiakirjaa, vekseliä tai sekkiä koskevan alkuperäisen asiakirjan perusteella, josta on esitetty vastalause määräajassa; rikosoikeudenkäynnissä annettu tuomio, joka koskee varallisuusoikeudellista vaadetta, jos uudelleenkäsittely on mahdollinen; päätös, joka on pantava täytäntöön ulkomailla; tunnustukseen perustuva tuomio, josta on valitettu; sovintoratkaisu, joka on riitautettu laissa säädetyllä tavalla; taikka notaarin vahvistama päätös tai asiakirja, joka on riitautettu laissa säädetyllä tavalla, jos saatava ei ole erääntynyt. Tuomioistuimen on hylättävä ennakoivaa turvaamistoimea koskeva hakemus tai kumottava aiemmin määrätty ennakoiva toimi ja keskeytettävä menettely, jos vakuusvelallinen osoittaa, että riskiä ei todennäköisesti ole tai sitä ei ole enää.

Turvaamista välitoimella voi hakea ennen oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn vireillepanoa, sen aikana tai sen päätyttyä mutta ennen täytäntöönpanoa. Välitoimihakemuksessa vakuusvelkojan on täsmennettävä, minkä saatavan hän haluaa turvattavaksi, määriteltävä haluamansa toimi, sen kesto ja turvaamisen kohde sekä tarvittaessa keinot, joilla välitoimi pannaan pakkoteitse täytäntöön. Hakemuksessa on ilmoitettava seikat, joihin se perustuu, ja niitä tukevat todisteet. Vakuusvelkojan on mahdollisuuksien mukaan liitettävä todisteet hakemukseen. Välitoimi voidaan määrätä myös toistaiseksi erääntymättömien ja ehdollisten saatavien turvaamiseksi. Se ei ole mahdollinen, jos edellytykset saman turvaamisvaikutuksen aikaansaavan ennakoivan toimen määräämiselle täyttyvät. Rahasaatavan turvaamista koskeva välitoimi voidaan määrätä, jos vakuusvelkoja osoittaa, että saatavan olemassaolo on todennäköinen ja että on olemassa riski, että ilman toimea vakuusvelallinen estäisi saatavan perimisen tai vaikeuttaisi sitä huomattavasti siirtämällä tai piilottamalla omaisuuttaan tai hankkiutumalla siitä muulla tavoin eroon. Vakuusvelkojan ei tarvitse todistaa riskin olemassaoloa, jos hän osoittaa, että on todennäköistä, että pyydetty toimi aiheuttaa vakuusvelalliselle vain vähäistä vahinkoa siinä tapauksessa, että saatava on pantava perintään ulkomailla. Välitoimi voidaan määrätä muun kuin rahasaatavan turvaamiseksi, jos vakuusvelkoja osoittaa todennäköiseksi saatavan olemassaolon ja riskin siitä, että ilman toimea vakuusvelallinen estäisi saatavan perimisen tai vaikeuttaisi sitä huomattavasti muuttamalla kohteiden senhetkistä tilaa, tai jos hän näyttää toteen, että toimi on todennäköisesti välttämätön väkivallan tai korvaamattoman vahingon syntymisen estämiseksi. Vakuusvelkojan ei myöskään tarvitse todistaa riskin olemassaoloa, jos hän osoittaa, että on todennäköistä, että pyydetty toimi aiheuttaa vakuusvelalliselle vain vähäistä vahinkoa siinä tapauksessa, että saatava on pantava perintään ulkomailla. Tuomioistuin voi määrätä välitoimen vakuusvelkojan hakemuksesta, vaikka tämä ei olisikaan osoittanut saatavan ja riskin olemassaolon todennäköisyyttä, jos velkoja on aiemmin asettanut tuomioistuimen asettamassa määräajassa vakuuden vahingosta, joka vakuusvelalliselle voisi aiheutua välitoimen määräämisen ja täytäntöönpanon johdosta. Jos vakuusvelkoja ei aseta tällaista vakuutta määräajassa, tuomioistuin voi hylätä turvaamistoimihakemuksen. Tuomioistuin voi asian olosuhteet huomioon ottaen määrätä tarvittaessa useita välitoimia. Jos asiassa on mahdollista määrätä useita välitoimia, tuomioistuin määrää välitoimen, joka on turvaamistoimen päämäärän saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisin (jos kaikki välitoimet ovat yhtä sopivia, tuomioistuin määrää sen, joka on vakuusvelallisen kannalta vähiten rasittava).

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimen ja välitoimeen kohteena voi olla mikä tahansa vakuusvelallisen omaisuus tai oikeus, kuten kiinteistö, irtaimisto, palkka, eläke, työkyvyttömyyskorvaus, käteistalletus pankki- tai säästötilillä tai muu omistusoikeus edellyttäen, että niiden ulosotto ei ole laissa kielletty tai sitä ei ole rajoitettu (esim. kohteet, joita ei ole laskettu liikkeelle, viljelylohkot tai maatilarakennukset, joita maanviljelijät tarvitsevat omaa toimeentuloaan tai lähisukulaistensa tai muiden heistä lain nojalla riippuvaisten henkilöiden toimentuloa varten).

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Kiinteistön turvaaminen perustamalla siihen panttioikeus (vapaaehtoisesti tai pakolla, tuomioistuimen tai notaarin määräyksestä) tehdään merkitsemällä panttioikeus maarekisteriin, johon kiinteistö on rekisteröity.

Tuomioistuimen tai notaarin määräämällä turvaamistoimella, jolla omistusoikeus tai muu oikeus siirretään, vakuusvelkojasta tulee omaisuuserän tai oikeuden omistaja, kun hänet merkitään lakisääteisiin julkisiin luetteloihin tai rekistereihin. Vakuusvelkoja ja vakuusvelallinen voivat perustaa panttioikeuden tiettyihin omaisuuseriin vakuusvelkojan rahasaatavan turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa ne voivat yhdessä pyytää tuomioistuinta määräämään ja panemaan täytäntöön vakuusvelkojan hyväksi seuraavat toimet:

1. vakuusvelallisen kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

2. osapuolten välisen sopimuksen, joka koskee panttioikeuden perustamista maarekisteriin merkitsemättömään kiinteistöön, talletus rekisteriä pitävään tuomioistuimeen

3. vakuusvelallisen irtaimistoon kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

4. vakuusvelallisen rahasaatavaan kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

5. vakuusvelallisen työsopimukseen tai palvelusuoritukseen perustuvien tulojen osaan kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

6. eläkkeen, työkyvyttömyyskorvauksen tai ansionmenetyskorvauksen osaan kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

7. vakuusvelallisen pankki- tai säästötiliin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

8. luovutettavaan irtaimistoon tai kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

9. muihin omistus- tai esineoikeuksiin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

10. osaketodistuksiin ja muihin arvopapereihin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti ja niiden luovuttaminen talletettavaksi

11. osakkeisiin, joista ei ole todistusta, sekä osuuksiin ja osakkuuksiin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

12. säilytysyhteisössä säilytettäviin arvopapereihin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti.

Turvaaminen ennakoivan täytäntöönpanon avulla: tuomioistuin voi turvata sellaisen muun kuin rahasaatavan täytäntöönpanon, jota ei ole mahdollista turvata etukäteen toteutettavalla rekisteröinnillä, määräämällä ennakoivasta täytäntöönpanosta siviilioikeudellisessa menettelyssä tehdyn päätöksen nojalla.

Turvaaminen ennakoivien toimien avulla: tuomioistuin voi määrätä seuraavat ennakoivat toimet:

1. vakuusvelallisen kiinteistöön tai kiinteistöön rekisteröityyn oikeuteen kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

2. osapuolten välisen sopimuksen, joka koskee panttioikeuden perustamista maarekisteriin merkitsemättömään kiinteistöön, talletus rekisteriä pitävään tuomioistuimeen

3. vakuusvelallisen irtaimistoon kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

4. vakuusvelallisen rahasaatavaan kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

5. vakuusvelallisen työsopimukseen tai palvelusuoritukseen perustuvien tulojen osaan kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

6. eläkkeen, työkyvyttömyyskorvauksen tai ansionmenetyskorvauksen osaan kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

7. vakuusvelallisen pankki- tai säästötiliin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

8. luovutettavaan irtaimistoon tai kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

9. muihin omistus- tai esineoikeuksiin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

10. osaketodistuksiin ja muihin arvopapereihin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti ja niiden luovuttaminen talletettavaksi

11. osakkeisiin, joista ei ole todistusta, sekä osuuksiin ja osakkuuksiin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

12. säilytysyhteisössä säilytettäviin arvopapereihin kohdistuvan panttioikeuden rekisteröinti

13. pankin kieltäminen maksamasta vakuusvelallisen tai kolmannen osapuolen tililtä vakuusvelallisen määräyksestä summaa, jolle ennakoiva toimi on määrätty.

Vakuusvelkoja voi hankkia panttioikeuden turvattavaan kohteeseen ennakoivan toimen perusteella. Jos vakuusvelallisen pankkiin tallettamaan rahasummaan kohdistuu maksukielto, kyseistä summaa ei voi siirtää tililtä kiellon voimassaoloaikana muuhun tarkoitukseen kuin turvatun saatavan maksamiseksi.

Välitoimet

– Rahasaatavan turvaamiseksi voidaan määrätä mikä tahansa toimi, jolla tavoite voidaan saavuttaa. Erityisesti tulevat kyseeseen seuraavat toimet:

1. Kielletään vakuusvelallista luovuttamasta tai kiinnittämästä irtaimistoaan, takavarikoidaan irtaimisto ja luovutetaan se vakuusvelkojan tai kolmannen osapuolen säilytettäväksi.

2. Takavarikoidaan käteinen raha, arvopaperit ja vastaavat ja luovutetaan ne tuomioistuimen tai julkisen notaarin säilytettäväksi.

3. Kielletään vakuusvelallista luovuttamasta tai kiinnittämästä kiinteistöä tai hänelle rekisteröityjä esineoikeuksia kiinteistöön ja lisätään kieltoa koskeva huomautus maarekisteriin.

4. Kielletään vakuusvelallisen velallista täyttämästä vapaaehtoisesti velvoitettaan vakuusvelalliselle ja kielletään vakuusvelallista suostumasta velvollisuuden täyttämisen kohteeksi tai luovuttamasta saataviaan.

5. Kielletään pankkia maksamasta vakuusvelallisen tililtä tämän määräyksestä itselleen tai kolmannelle osapuolelle summaa, jolle välitoimi on määrätty.

– Muun kuin rahasaatavan turvaamiseksi voidaan määrätä mikä tahansa toimi, jolla turvaamisen tavoite saavutetaan. Tällaisia ovat erityisesti seuraavat:

1. Kielletään irtaimiston, johon saatava kohdistuu, luovuttaminen tai kiinnittäminen, takavarikoidaan se ja luovutetaan vakuusvelkojan tai kolmannen osapuolen säilytettäväksi.

2. Kielletään osakkeiden, osuuksien ja osakkuuksien, joihin saatava kohdistuu, luovuttaminen tai kiinnittäminen ja lisätään kieltoa koskeva huomautus niitä koskeviin rekistereihin ja tarvittaessa tuomioistuimen rekisteriin. Kielletään tällaisiin osakkeisiin, osuuksiin ja osakkuuksiin liittyvien oikeuksien käyttö. Uskotaan osakkeiden, osuuksien ja osakkuuksien hallinta kolmannelle osapuolelle. Perustetaan yritykseen tilapäinen johtokunta.

3. Kielletään muiden oikeuksien, joihin saatava kohdistuu, luovuttaminen ja kiinnittäminen ja uskotaan näiden oikeuksien hallinta kolmannelle osapuolelle.

4. Kielletään kiinteistön, johon saatava kohdistuu, tai tällaiseen kiinteistöön kohdistuvien esineoikeuksien luovuttaminen ja kiinnittäminen ja lisätään kieltoa koskeva huomautus maarekisteriin. Takavarikoidaan kiinteistö ja luovutetaan sen hoito ja hallinta vakuusvelkojalle tai kolmannelle osapuolelle.

5. Kielletään vakuusvelallisen velallista luovuttamasta vakuusvelkojalle omaisuuserää, siirtämästä tälle oikeutta tai toteuttamasta tämän hyväksi muita ei-rahallisia velvollisuuksia, joihin saatava kohdistuu.

6. Kielletään vakuusvelallista toteuttamasta mitään toimia, jotka voisivat aiheuttaa vahinkoa vakuusvelkojalle, tai tekemästä muutoksia omaisuuseriin, joihin saatava kohdistuu.

7. Määrätään vakuusvelallinen toteuttamaan tietyt toimet irtaimiston tai kiinteistön säilyttämiseksi tai kohteiden nykytilan säilyttämiseksi.

8. Valtuutetaan vakuusvelkoja säilyttämään hallussaan olevat vakuusvelallisen omaisuuserät, joihin saatava kohdistuu, kunnes riita-asia on ratkaistu.

9. Valtuutetaan vakuusvelkoja toteuttamaan tietyt toimet tai hankkimaan tietyt omaisuuserät itse tai kolmannen avulla aiemman asiaintilan palauttamiseksi.

10. Otetaan työntekijä tilapäisesti takaisin. Maksetaan työriidan aikana korvaus, jos se on hänen oman toimeentulonsa tai lakisääteisesti hänen huollettavanaan olevien henkilöiden toimeentulon kannalta välttämätöntä.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Tuomioistuimen tai notaarin määräämä turvaamistoimi perustamalla panttioikeus tai siirtämällä kohteen omistusoikeus tai muita oikeuksia on pääsääntöisesti voimassa, kunnes asiassa tehdään lopullinen päätös.

Päätöksen, jolla määrätään ennakoivasta toimesta, on sisällettävä tiedot turvattavan saatavan määrästä korot ja kulut mukaan lukien, turvaamistoimesta ja sen kestosta. Ennakoivan toimen voimassaoloajaksi voidaan määrätä enintään 15 päivää siitä, kun täytäntöönpanoedellytykset ovat täyttyneet. Jos voimassaoloaika päättyy ennen kuin päätös, jonka perusteella ennakoiva toimi on määrätty, tulee lainvoimaiseksi, tuomioistuin voi vakuusvelkojan tuomioistuimelle ennen toimen voimassaoloajan päättymistä toimittamasta hakemuksesta pidentää voimassaoloaikaa, mikäli olosuhteet, joissa toimi määrättiin, eivät ole muuttuneet.

Päätöksessä, jolla määrätään välitoimesta, on vahvistettava myös toimen voimassaoloaika. Jos toimi on määrätty ennen kanteen nostamista tai muun menettelyn vireillepanoa, päätöksessä on toimen perustelemiseksi vahvistettava määräaika, jossa vakuusvelkojan on nostettava kanne tai pantava muu menettely vireille. Tuomioistuin pidentää vakuusvelkojan hakemuksesta välitoimen voimassaoloaikaa, jos olosuhteet, joissa toimi määrättiin, eivät ole muuttuneet.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta kahdeksan päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, ellei täytäntöönpanolaissa muuta säädetä. Muutoksenhaku ei pääsääntöisesti lykkää päätöksen täytäntöönpanoa. Päätöksen muutoksenhakuasiassa tekee toisen oikeusasteen tuomioistuin.

Välitoimen määräämispäätöstä koskevaa muutoshakemusta ei toimiteta vastapuolelle vastineen esittämistä varten. Toisen oikeusasteen tuomioistuimen on annettava päätöksensä 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Notaarin vahvistamaan asiakirjaan tai yksityiseen asiakirjaan, jonka sisältö on laillistettu, ei voi hakea muutosta. Velallinen voi kuitenkin vastustaa notaarin määräämää turvaamistoimea erillisessä menettelyssä, jossa hän riitauttaa tehdyt sopimukset. Kolmannet osapuolet voivat esittää vastalauseensa notaarin vahvistamasta turvaamistoimesta tuomioistuinmenettelyssä siitä annettujen sääntöjen mukaisesti.

Asian uudelleen tutkimista voi pyytää turvaamismenettelyssä vain, jos toisessa oikeusasteessa annettu päätös on sidoksissa aineellis- tai prosessioikeudellisen asian ratkaisuun, joka on tärkeä sekä lain yhdenmukaisen soveltamisen että sen kannalta, että sitä sovelletaan kaikkiin osapuoliin yhdenvertaisesti oikeudenkäyntisääntöjen mukaisesti. Uudelleenkäsittely ei ole mahdollinen, ja aiemman asiaintilan palauttaminen on mahdollista vain, jos muutoksenhaun tai vastalauseen esittämisen määräaika on ylittynyt.

Päivitetty viimeksi: 25/09/2018

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Italia

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Italian oikeusjärjestelmässä on käytettävissä turvaamistoimia, jotka voivat olla luonteeltaan myös ennakoivia ja perustuvat lähtökohtaisesti ennalta varautumiseen. Turvaamistoimia voidaan määrätä ”ennen” asian vireillepanoa (ante causam -toimet) tai menettelyn kuluessa. Niitä voidaan myös hakea siinä yhteydessä kun riita-asia pannaan vireille. Välitoimimenettelyä koskevat säännöt sisältyvät siviiliprosessilain 669 bis §:ään ja seuraaviin pykäliin. Turvaamistoimia on erilaisia: a) ”suojatoimien” tarkoituksena on säilyttää asiaintila menettelyn aikana tai suojata omaisuutta. Takavarikoiminen turvaamistoimena on yksi esimerkki tähän ryhmään kuuluvista toimista. Tällaisilla turvaamistoimilla pyritään lähinnä varmistamaan, että menettelyn kesto ei tee myöhemmin saatavan täytäntöönpanomääräyksen soveltamista pohjimmiltaan merkityksettömäksi esimerkiksi sen vuoksi, että vaateen kohteena oleva omaisuus on tällä välin menetetty tai hävitetty; b) ”ennakoivat” toimet ovat sellaisia, joilla ennakoidaan ennen menettelyn päättymistä lopullisen päätöksen vaikutuksia. Ennakoivilla turvaamistoimilla pyritään siten varmistamaan, että oikeudenhaltijan vaateet täytetään, koska muutoin hänelle aiheutuisi vahinkoa, jota ei voitaisi myöhemmin korvata.

Turvaamistoimet ovat yleensä ”tavanomaisia”, ja niistä myös säädetään erityislaeissa, kuten perheeseen liittyviä asioita, elatusta ja patentteja koskevassa lainsäädännössä. On kuitenkin myös mahdollista hakea ”poikkeuksellisia” turvaamistoimia. Niitä nimitetään kiireellisiksi toimenpiteiksi, ja niistä säädetään siviiliprosessilain 700 §:ssä. Kyseisellä säännöksellä varmistetaan, että ne, jotka pelkäävät perustellusti, että heidän oikeuksiensa valvomiseen tavanomaista menettelyä käyttäen kuluva aika saattaa aiheuttaa heille välitöntä ja korjaamatonta vahinkoa, voivat pyytää tuomioistuinta määräämään kiireellisiä toimenpiteitä. Tilanteesta riippuen tällaisilla toimenpiteillä voidaan paremmin turvata väliaikaisesti pääasiassa annettavan ratkaisun vaikutukset.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Turvaamistoimi myönnetään, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

A) periculum in mora, eli on olemassa perusteltu uhka, että oikeudelle, jota varten turvaamista haetaan, aiheutuu korjaamatonta vahinkoa ennen kuin lainvoimainen tuomio annetaan,

B) fumus boni juris eli on ilmeistä, että vaatimus on perusteltu.

2.1 Menettely

Menettelysäännöt sisältyvät siviiliprosessilain 669 bis §:ään ja seuraaviin pykäliin. Turvaamistoimihakemus jätetään toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon. Ellei pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ole vielä vireillä, hakemus jätetään tutkintatuomarille. Kun pääasiaa koskeva oikeudenkäynti on vireillä, hakemus on jätettävä siihen tuomioistuimeen, jossa oikeudenkäynti on vireillä. Kuultuaan asianosaisia ja noudattamatta muodollisuuksia, jotka eivät ole olennaisia kuulemismenettelyssä, tuomioistuin tutkii tarkoituksenmukaisimpana pitämällään tavalla haetun toimen edellyttämät vaatimukset. Sen jälkeen se joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen antamalla sitä koskevan määräyksen. Jos vastapuolen kutsuminen kuultavaksi voisi haitata toimen täytäntöönpanoa, tuomioistuin voi antaa perustellun päätöksen määräyksen muodossa. Siihen voidaan tarvittaessa sisällyttää yhteenveto toimea koskevista tiedoista. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin vahvistaa samassa määräyksessä asianosaisten kuulemiselle ajankohdan, jonka on oltava seuraavien 14 vuorokauden kuluessa. Lisäksi se antaa hakijalle sitovan, enintään kahdeksan vuorokauden määräajan hakemuksen ja määräyksen tiedoksi antamiselle. Kuulemisessa tuomioistuin voi antamalla määräyksen vahvistaa tai peruuttaa alkuperäiseen määräykseen sisältyvät toimet tai muuttaa niitä.

Tuomioistuin voi päättää menettelyn antamalla määräyksen, jossa hakemus hylätään tai hyväksytään osittain tai kokonaan. Jos hakemus hyväksytään ja se on jätetty ennen pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin vireillepanoa, hakemuksen hyväksymisestä annettavassa määräyksessä on asetettava enintään 60 vuorokauden sitova määräaika pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin vireille panemiselle. Tätä sääntöä ei sovelleta siviiliprosessilain 700 §:ssä säädettyihin ennakoiviin ja kiireellisiin toimenpiteisiin.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Turvaamistoimien myöntäminen riippuu kahden edellä mainitun edellytyksen (periculum in mora ja fumus boni juris) täyttymisestä.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

Turvaamistoimet ovat luonteeltaan väliaikaisia, ja niitä käytetään välineenä lopullisia oikeuksia määritettäessä. Tämä koskee aina suojatoimia, joiden toimeenpano edellyttää, että käynnissä on pääasian käsittely. Sen sijaan ennakoivat toimet ovat aina toimeenpantavissa riippumatta siitä, onko pääasian käsittely meneillään, vaikka niiden vaikuttavuus ei ole yhtä suuri kuin varsinaisen tuomion.

Toimenpiteiden sisältö sen sijaan vaihtelee sen mukaan, mikä on se uhka, jota niillä pyritään välttämään. Esimerkiksi takavarikon kohteena on velkojan omaisuus, kun taas määräys ottaa lainvastaisesti irtisanottu työntekijä uudelleen palvelukseen muodostaa toimintavelvoitteen.

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimen kohteena voi olla turvaamistarpeen mukaan irtain tai kiinteä omaisuus, mutta myös immateriaalioikeudet ja tekijänoikeuksilla suojatut teokset.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Suojatoimilla pyritään säilyttämään entisellään hakemuksen jättämishetkellä vallitseva oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne, jotta varmistetaan, ettei prosessiin kuluva aika aiheuta haittaa oikeudenhaltijalle. Ennakoivilla toimilla ennakoidaan niitä etuja ja vaikutuksia, jotka tuleva tuomio saa lopullisesti aikaan.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Turvaamistoimi on voimassa siihen asti, kun tuomioistuin antaa tuomion, joka kumoaa sen. Suojatoimien, joiden osalta on tarpeen aloittaa pääasiaa koskeva oikeudenkäynti (esimerkiksi siviiliprosessilain 670 §:ssä tarkoitettu konkurssipesä tai 671 §:ssä tarkoitettu takavarikko), vaikutus lakkaa myös, jos pääasiaa koskevaa oikeudenkäyntiä ei aloiteta tai saada päätökseen laissa määrätyssä tai tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tai jos tuomioistuimen asettamaa vakuutta ei makseta. Vaikka ennakoivat toimet, myös poikkeukselliset toimet (joiden sisältöä ei määritetä lainsäädännössä vaan sen määrittää tuomioistuin siviiliprosessilain 700 §:n mukaisesti) eivät ole lainvoimaisia, niiden vaikuttavuus säilyy silloinkin, kun pääasiaa koskevaa oikeudenkäyntiä ei aloiteta, tai aloitetaan, mutta se keskeytetään.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Sekä kielteisiin että myönteisiin turvaamistoimia koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta (siviiliprosessilain 669 terdecies §) joko niiden sisältämisen virheiden vuoksi tai siksi, että tuomioistuimen tietoon halutaan tuoda hakemuksen jättämisen jälkeen esiin tulleita olosuhteita ja perusteluja.

Linkkejä

The Italian Constitution (EN)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.senato.it/sites/default/files/media-documents/COST_INGLESE.pdf

Italian lainsäädäntö (IT)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.normattiva.it/?language=en

Italian siviiliprosessilaki (IT)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.altalex.com/documents/codici-altalex/2015/01/02/codice-di-procedura-civile

The Code of administrative trial (EN)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.giustizia-amministrativa.it/cdsintra/wcm/idc/groups/public/documents/document/mday/mzk3/~edisp/nsiga_4276977.pdf

Code de justice administrative (FR)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.giustizia-amministrativa.it/cdsintra/wcm/idc/groups/public/documents/document/mday/njiz/~edisp/nsiga_4506451.pdf

Italienische Verwaltungsprozessordnung (DE)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.giustizia-amministrativa.it/cdsintra/wcm/idc/groups/public/documents/document/mday/nda5/~edisp/nsiga_4289867.pdf

Italian oikeusjärjestelmä (IT)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.csm.it/web/csm-international-corner/consiglio-superiore-della-magistratura/sistema-giudiziario-italiano?show=true&title=&show_bcrumb=

Verotusmenettelykoodeksi (IT)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://def.finanze.it/DocTribFrontend/getAttoNormativoDetail.do?id=%7bECD81E71-D37B-4722-AA36-116B5BCB2232%7d

Oikeusministeriö (IT)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.giustizia.it/giustizia

Päivitetty viimeksi: 20/12/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Kypros

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

A. Käyttäessään lainkäyttövaltaansa siviiliasioissa jokainen tuomioistuin voi määrätä turvaamistoimia (väliaikaisia tai pysyväisluonteisia) tai nimetä toimitsijan aina, kun tuomioistuin katsoo sen oikeudenmukaiseksi tai sopivaksi silloinkin, kun samanaikaisesti ei vaadita vahingonkorvauksia tai muiden oikeuskeinojen käyttöä tai myönnytä näihin vaatimuksiin. Väliaikainen turvaamistoimi määrätään ainoastaan, jos tuomioistuin pitää oikeudenkäynnin kohteena olevaa asiaa vakavana. Lisäksi edellytetään, että asia tullaan todennäköisesti  ratkaisemaan hakijan hyväksi, ja että hakijan on vaikeaa tai mahdotonta saada täyttä oikeutta myöhemmässä vaiheessa, jos väliaikaista turvaamistoimea ei määrätä, (tuomioistuimia koskevan lain 14/60, sellaisena kuin se on muutettuna, 32 §:n 1 momentti).

B. Tuomioistuin voi milloin tahansa siviilikanteen tultua vireille määrätä turvaamistoimen kanteen kohteena olevan omaisuuden haltuun ottamiseksi, säilyttämiseksi, suojaamiseksi, myymiseksi, pidättämiseksi tai tarkastamiseksi tai sellaisen menetyksen, vahingon tai epäsuotuisan vaikutuksen estämiseksi, jotka henkilölle tai omaisuudelle voivat koitua ilman kyseistä turvaamistointa ennen kuin lopullinen oikeuden päätös on tehty asiassa, joka vaikuttaa kyseiseen henkilöön tai omaisuuteen, tai ennen kuin oikeuden päätös on pantu täytäntöön (siviiliprosessista annetun lain 6 luvun 4 §:n 1 momentti). Tämän säännöksen perusteella annettavan turvaamistoimen tavoitteena on suojella (antamalla säädetyt erityismääräykset) vaateen kohteena olevaa omaisuutta oikeudenkäynnin ajan tai päätöksen täytäntöönpanoon saakka.

C. Tuomioistuin, jossa velkaa tai korvauksia koskeva siviilikanne on käsiteltävänä, voi milloin tahansa kanteen vireillepanon jälkeen määrätä, että vastapuolta estetään hukkaamasta sellaista osaa nimiinsä rekisteröidystä kiinteästä omaisuudesta tai omaisuudesta, jonka omistajaksi hänellä on lain mukaan oikeus rekisteröidä itsensä, joka tuomioistuimen tietojen mukaan riittää kattamaan kantajan vaatimuksen sekä oikeudenkäyntikulut. Turvaamistoimea ei määrätä, ellei tuomioistuin katso, että hakijan vaatimus on perusteltu, ja että omaisuuden myynti tai sen omistusoikeuden siirtäminen kolmannelle todennäköisesti estäisi hakijan hyväksi mahdollisesti tehtävän oikeuden päätöksen täytäntöönpanon (6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 alamomentti). Kyseistä lainkohtaa sovelletaan velkoja tai korvauksia koskeviin vaateisiin. Tällöin annetaan määräyksiä vastapuolen nimiin rekisteröidystä kiinteästä omaisuudesta tai omaisuudesta, jonka omistajaksi hänellä on oikeus rekisteröidä itsensä. Tarkoituksena on jäädyttää kiinteä omaisuus hakijan hyväksi tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävän myönteisen päätöksen täytäntöönpanon varalta.

Edellä A kohdassa kuvattu tuomioistuimen toimivalta on selvästi laajempi kuin B ja C kohdassa kuvatuissa tapauksissa, ja sitä koskevissa säännöksissä määritellään tuomioistuinten yleiseen toimivaltaan kuuluvat muuttujat, joiden perusteella tuomioistuimet määräävät väliaikaisia turvaamistoimia. B ja C kohdassa viitataan toisenlaisiin turvaamistoimiin, joita tuomioistuin voi antaa.

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan A kohdassa tarkoitettu (tuomioistuimista annetun lain 32 §:n mukainen)  yleinen toimivalta on laaja, ja sen perusteella voidaan antaa väliaikaismääräys omaisuudesta, joka ei ole pääasiaa koskevan oikeudenkäynnin kohteena. Oikeuskäytännön mukaan Kyproksen tuomioistuimilla on tuomioistuimista annetun lain 32 §:n nojalla valta määrätä väliaikaisia ns. Mareva-turvaamistoimia (joilla tuomioistuimen lainkäyttöalueella sijaitsevaa omaisuutta, kuten rahaa tai irtainta omaisuutta, jäädytetään, jos on vaarana, että ne siirtyvät lainkäyttöalueen ulkopuolelle tai hukataan).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Hakemukset väliaikaistoimen määräämiseksi voidaan toimittaa menettelyn missä tahansa vaiheessa. Hakemusmenettelystä säädetään siviiliprosessilain menettelyasetuksissa. Tuomioistuin ottaa huomioon kantajan mahdollisen viivästelyn väliaikaistoimien vaatimisessa.

Kyproksen oikeusjärjestelmässä on mahdollista määrätä väliaikaistoimia ilman, että asiasta ilmoitetaan toiselle osapuolelle (ex parte, yksipuolinen menettely, ks. siviiliprosessilain 6 luvun 9 §). Menettely on poikkeuksellinen, ja tällaisessa tilanteessa asian kiireellisyys antaa tuomioistuimelle perusteen käyttää harkintavaltaansa kuulematta vastapuolta. Tuomioistuimet noudattavat tarkasti tätä periaatetta. Hakijan yksipuolista väliaikaistointa koskevassa hakemuksessa olennaisten tosiseikkojen salaamisella on vakavia seurauksia.

Yksipuolisesti määrätty väliaikaistoimi tulee voimaan heti, kun se on annettu tiedoksi vastapuolelle. Vastapuoli voi kuitenkin kääntyä tuomioistuimen puoleen ja valittaa väliaikaistoimesta. Tämä on tehtävä mahdollisimman nopeasti siitä ilmoittamisen jälkeen. Jos väliaikaistoimi vaikuttaa suoraan johonkin ulkopuoliseen henkilöön, tämä voi niin ikään kääntyä tuomioistuimen puoleen tullakseen kuulluksi asiassa. Jos vastapuoli vastustaa väliaikaistointa, tuomioistuin käsittelee asian oikeudenistunnossa päättääkseen, jätetäänkö väliaikaistoimi voimaan, kumotaanko se vai muutetaanko sitä. Jos väliaikaistoimi kumotaan, hankija voi kääntyä oikeuden puoleen uudestaan, mikäli asian kannalta merkitykselliset olosuhteet ovat sillä välin muuttuneet. On myös syytä huomata, että kaikissa tapauksissa, joissa väliaikaistoimi annetaan yksipuolisesti, tuomioistuin määrää asiaa koskevan oikeudellisen säännöksen nojalla hakijaa antamaan vakuuden tuomioistuimen määräämälle summalle niiden vahingonkorvausten kattamiseksi, joita vastapuolelle voi aiheutua. Oikeuskäytännön mukaisesti tuomioistuin voi antaa tällaisen määräyksen ainoastaan, jos hakija maksaa tarvittavan vakuussumman.

On tosin mahdollista, että väliaikaistointa haetaan siten, että siitä ilmoitetaan toiselle osapuolelle haasteella, mutta tällöin tuomioistuin ei tutki asian kiireellisyyttä.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Väliaikaisen turvaamistoimen antaminen kuuluu tuomioistuimen harkintavaltaan. Tuomioistuimen päätökselle käyttää harkintavaltaansa haetun väliaikaistoimen hyväksymisessä, jolloin sen on tasapainotettava asiaan kuuluvat edut, on kolme perusedellytystä:

  • Käsiteltävä asia on vakava (sen perusteena olevien oikeudellisten asiakirjojen esittäminen riittää).
  • Kanteen menestyminen on todennäköistä (on odotettavissa, että tuomio on myönteinen tai että hakijan vaatima oikeussuoja toteutuu).
  • Se, että hakijan on vaikeaa tai mahdotonta saada täyttä oikeutta myöhemmässä vaiheessa, jos turvaamistoimea ei määrätä (mikäli korvauksien määrääminen kantajalle loppuvaiheessa ei riitä varmistamaan tämän oikeuksien toteutumista).

On syytä korostaa, että väliaikaistoimia määrätessään tuomioistuimella on täysi harkintavalta. Kolmen edellä mainitun perusedellytyksen täyttyminen ei siis välttämättä tarkoita, että määräys annetaan. Tuomioistuimen on päätettävä kaikkien tapahtumien ja olosuhteiden valossa, missä määrin on oikeudenmukaista tai hyödyllistä antaa pyydetty määräys.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Oikeuskäytännön perusteella omaisuuden laatu tai luonne ei yleensä rajoita tuomioistuimen harkintavallan käyttöä. Omaisuuden laatu voi kuitenkin olla yksi huomionarvoinen seikka tuomioistuimen arvioidessa turvaamistoimen tasapuolisuutta käyttäessään harkintavaltaansa turvaamistoimen antamisessa. Hakijan on helpompi osoittaa pankkitilille talletettujen rahojen menettämisen riski kuin kiinteän omaisuuden menettämisen riski.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Turvaamistoimen määräämisen jälkeen kaikilla, joille se on osoitettu, on lainmukainen velvollisuus noudattaa sitä. Turvaamistoimen noudattamatta jättämistä pidetään oikeuden halventamisena, josta rangaistaan laissa säädetyllä tavalla. Lisäksi henkilön, joka yllyttää tuomioistuimen määräämän turvaamistoimen noudattamatta jättämiseen tai helpottaa sitä, voidaan katsoa syyllistyneen oikeuden halventamiseen (tuomioistuimia koskevan lain 14/1960, sellaisena kuin se on muutettuna, 42 §).

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Tuomioistuimen määräämässä väliaikaistoimessa on erityinen säännös toimen kestosta. Turvaamistoimi on tavallisesti voimassa siihen asti, kun oikeus on antanut pääasiassa lopullisen päätöksen, tai kun tuomioistuin on myöhemmällä turvaamistoimella kumonnut kyseisen turvaamistoimen tai muuttanut sitä. Antaessaan lopullista päätöstä pääasiassa tuomioistuin voi sisällyttää päätökseen täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisen ehdon, jolla turvaamistoimi pysyy voimassa tietyn ajan päätöksen antamisen jälkeen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Väliaikaistoimea koskevasta tuomioistuimen päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen. Valittaa voi myös tuomioistuimen päätöksestä, jolla hylätään hakemus väliaikaistoimen määräämisestä.

Korkeimmalla oikeudella on valituksen käsittelyssä laaja toimivalta. Se voi määrätä turvaamistoimen, jonka ensimmäisen asteen tuomioistuin epäsi, tai se voi kumota alemman tuomioistuimen määräämän turvaamistoimen tai muuttaa sitä. On kuitenkin huomattava, että valitusmenettely ei tarkoita pääasian uudelleen käsittelyä. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätöstä ei kumota vain siksi, että korkein oikeus voisi päätyä erilaiseen ratkaisuun valtaansa käyttäessään. Korkein oikeus puuttuu asiaan ainoastaan silloin kun se päättää, että ensimmäisen asteen tuomioistuin on käyttänyt harkintavaltaansa väärin.

Päivitetty viimeksi: 01/08/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Latvia

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Latvian lainsäädännön mukaan tuomion antamista edeltävien väli- ja turvaamistoimien tavoitteena voi olla olemassa olevan tai mahdollisen oikeuden turvaaminen, immateriaalioikeuksien suojaaminen riita-asiassa tai todistelun turvaaminen. Tällaisia toimia voi määrätä ainoastaan tuomioistuin asianosaisen pyynnöstä. Menettelystä säädetään siviiliprosessilaissa.

Vaatimuksen turvaamiseksi voidaan käyttää seuraavia toimia kannetta nostettaessa tai sitä ennen:

  • vastaajalle kuuluvan irtaimen omaisuuden tai varojen takavarikointi
  • kieltomerkinnän tekeminen asianomaiseen omaisuusrekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin
  • vaatimuksen turvaamista koskevan merkinnän tekeminen maa- tai alusrekisteriin
  • aluksen takavarikointi merioikeusvaatimuksen yhteydessä
  • kieltomääräys, jolla estetään vastaajaa toteuttamasta tiettyjä toimia
  • kolmansiin osapuoliin kohdistuvia velkasaatavia vastaavien, esim. luottolaitoksiin tai muihin rahoituslaitoksiin talletettujen varojen takavarikointi
  • täytäntöönpanon lykkääminen (esim. ulosottomiehen kieltäminen luovuttamasta rahaa tai omaisuutta velkojalle tai velalliselle, tai omaisuuden myynnin keskeyttäminen).

Vain omaisuutta koskevia vaatimuksia voidaan turvata.

Jos vaatimus on tarkoitus turvata tekemällä rekisteriin kieltomerkintä, päätöksessä on ilmoitettava, minkätyyppisestä kiellosta on kyse.

Jos kanteen kohteena on irtaimen tai kiinteän omaisuuden omistusoikeus tai jos kanteen tarkoituksena on omistusoikeuden vahvistaminen, vaatimus voidaan turvata takavarikoimalla riita-asian kohteena oleva irtain omaisuus tai tekemällä kiinteää omaisuutta koskeva kieltomerkintä asianomaiseen kiinteistörekisteriin.

Jos kanteen kohteena on rahasaatava, saatava voidaan turvata kiinteällä omaisuudella tekemällä kiinteistörekisterin asianomaiseen osastoon merkintä panttioikeudesta (ķīlas tiesības atzīme).

Jos kanteen kohteena on kiinteään omaisuuteen kohdistuva esineoikeus, saatava voidaan turvata tekemällä kiinteistörekisteriin merkintä rasitteesta (apgrūtinājuma atzīme).

Aluksen takavarikointia sovelletaan ainoastaan merioikeusvaatimusten yhteydessä.

Omaisuuden myynnin keskeyttäminen ei ole sallittua varojen takaisinperintää koskevissa asioissa.

Kolmansiin osapuoliin kohdistuvia velkasaatavia vastaavien, esim. luottolaitoksiin tai muihin rahoituslaitoksiin talletettujen varojen takavarikointi ei ole sallittua vaadittaessa korvauksia, jotka kuuluvat tuomioistuimen harkintavaltaan.

Immateriaalioikeuksia koskevissa riita-asioissa ovat käytettävissä seuraavat väliaikaiset turvaamistoimet:

  • sellaisen irtaimen omaisuuden takavarikointi, jonka väitetään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta
  • velvoite poistaa markkinoilta tuotteet, joiden väitetään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta
  • kielto toteuttaa tiettyjä toimia; tällainen kielto voi koskea vastaajaa tai sellaisten palvelujen tarjoajia, joita käyttämällä loukataan teollis- tai tekijänoikeutta, tai sellaisia henkilöitä, jotka mahdollistavat tällaisten oikeudenloukkausten tekemisen.

Todisteiden turvaaminen

Jos henkilöllä on syytä olettaa, että hänen tarvitsemiensa todisteiden esittäminen voi käydä mahdottomaksi tai hankalaksi, hän voi pyytää kyseisten todisteiden turvaamista.

Pyyntö todisteiden turvaamiseksi voidaan tehdä missä tahansa oikeuskäsittelyn vaiheessa tai jo ennen kanteen nostamista.

Alioikeus, jonka tuomiopiirin alueelta turvattavat todisteet ovat peräisin, voi turvata todisteet ennen kanteen nostamista. Kun kanne on nostettu, todisteiden turvaamisesta vastaa asiaa käsittelevä tuomioistuin.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Vaatimuksen turvaaminen

Jos tuomioistuimella on syytä olettaa, että käsiteltävänä olevassa asiassa annettavan tuomion täytäntöönpano voi käydä hankalaksi tai mahdottomaksi, tuomioistuin tai tuomari voi kantajan perustellusta hakemuksesta päättää vaatimuksen turvaamisesta. Vain omaisuutta koskevia vaatimuksia voidaan turvata. Pyyntö vaatimuksen turvaamiseksi voidaan jättää missä tahansa oikeuskäsittelyn vaiheessa tai jo ennen kanteen nostamista.

Vaatimuksen turvaamista koskevassa pyynnössä on ilmoitettava

  • sen tuomioistuimen nimi, jolle pyyntö on esitetty;
  • kantajan etunimi, sukunimi, henkilötunnus, ilmoitettu kotipaikka tai, jos sellaista ei ole, asuinpaikka; oikeushenkilön ollessa kyseessä nimi, rekisterinumero ja sääntömääräinen kotipaikka. Jos kantaja sopii sähköisestä viestinnästä tuomioistuimen kanssa tai jos kyseessä on siviiliprosessilain 56 pykälän 23 momentissa tarkoitettu taho, ilmoitetaan myös sähköpostiosoite ja, jos kyseinen taho on rekisteröitynyt tuomioistuimen kanssa viestintään tarkoitettuun verkkopalveluun, annetaan myös rekisteröintiä koskevat tiedot. Lisäksi kantaja voi ilmoittaa toisen osoitteen tuomioistuimen kanssa käytävää yhteydenpitoa varten;
  • vastaajan ja kolmannen osapuolen tapauksessa etunimi, sukunimi, henkilötunnus, ilmoitettu kotipaikka ja ilmoituksessa mainittu toinen osoite tai, jos kumpaakaan ei ole, asuinpaikka; oikeushenkilön ollessa kyseessä nimi, rekisterinumero ja sääntömääräinen kotipaikka. Vastaajan henkilötunnus tai rekisterinumero on ilmoitettava, jos se on tiedossa;
  • kantajan edustajan (jos asian on pannut vireille edustaja) etunimi, sukunimi, henkilötunnus ja osoite tuomioistuimen kanssa käytävää yhteydenpitoa varten; oikeushenkilön ollessa kyseessä nimi, rekisterinumero ja sääntömääräinen kotipaikka. Jos kantajan edustaja, jonka ilmoitettu kotipaikka tai tuomioistuimen kanssa yhteydenpitoa varten ilmoitettu osoite on Latviassa, hyväksyy sähköisen viestinnän tuomioistuimen kanssa, ilmoitetaan myös sähköpostiosoite ja, jos kyseinen taho on rekisteröitynyt tuomioistuimen kanssa viestintään tarkoitettuun verkkopalveluun, rekisteröintiä koskevat tiedot. Jos kantajan edustajan ilmoitettu kotipaikka tai osoite on Latvian ulkopuolella, ilmoitetaan lisäksi sähköpostiosoite tai verkkopalveluun rekisteröitymistä koskevat tiedot. Jos kantajan edustaja on asianajaja, ilmoitetaan myös tämän sähköpostiosoite;
  • kanteen kohde;
  • kanteen summa;
  • keinot sen vaatimuksen turvaamiseksi, jota kantaja pyytää;
  • olosuhteet, joiden pohjalta kantaja perustelee vaatimuksen turvaamisen tarpeellisuuden.

Hakemus vaatimuksen turvaamiseksi ennen kanteen nostamista jätetään siihen tuomioistuimeen, joka käsittelee varsinaisen kanteen. Jos osapuolet ovat sopineet riita-asian saattamisesta välitystuomioistuimen käsiteltäväksi, hakemus jätetään velallisen kotipaikan tai velallisen omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuimeen.

Omaisuuden myynnin keskeyttäminen ei ole sallittua varojen takaisinperintää koskevissa asioissa.

Kolmansiin osapuoliin kohdistuvia velkasaatavia vastaavien, esim. luottolaitoksiin tai muihin rahoituslaitoksiin talletettujen varojen takavarikointi ei ole sallittua, kun vaade on korvaus, joka kuuluu tuomioistuimen harkintavaltaan.

Tuomioistuin voi korvata määrätyt toimet vaatimuksen turvaamiseksi muilla toimilla asianosaisen pyynnöstä.

Kanteen nostamista harkitseva henkilö voi pyytää vaatimuksensa turvaamista jo ennen asian vireillepanoa tai ennen saatavan erääntymistä, jos velallinen maksun välttämiseksi siirtää tai luovuttaa omaisuuttaan, pakoilee velkojiaan tai ryhtyy muihin toimiin, jotka osoittavat, että hän ei toimi vilpittömässä mielessä. Jos kanteen nostamista harkitseva henkilö jättää vaatimuksen turvaamishakemuksen ennen asian vireillepanoa, hänen on toimitettava asiakirjoja, jotka todistavat hänen oikeutensa ja sen, että turvaaminen on välttämätöntä.

Tuomioistuin tai tuomari antaa päätöksen vaatimuksen turvaamista koskevasta hakemuksesta viimeistään hakemuksen vastaanottamista seuraavana päivänä ilman ennakkoilmoitusta vastaajalle tai muille asianosaisille. Tuomioistuin tai tuomari ottaa päätöksessään huomioon hakemuksen ensi näkemältä riittävät muodolliset oikeudelliset perustelut. Tuomioistuin tai tuomari voi edellyttää vaatimuksen turvaamista koskevaa hakemusta hyväksyessään, että kantaja varautuu kattamaan turvaamistoimesta vastaajalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon maksamalla tietyn rahasumman ulosottomiehen talletustilille.

Jos tuomioistuin päättää turvata olemassa olevan tai mahdollisen oikeuden, se antaa ulosottomiehelle (zvērināts tiesu izpildītājs) täytäntöönpanomääräyksen (izpildu raksts).

Vaatimus turvataan siihen päivään asti, jona tuomiosta tulee lainvoimainen. Jos kanne jätetään sillensä tai oikeuskäsittely keskeytetään, tuomioistuin peruuttaa turvaamistoimen päätöksellään. Vaatimus turvataan myös tässä tapauksessa siihen päivään asti, jona tuomiosta tulee lainvoimainen. Tuomioistuin peruuttaa turvaamistoimen myös siinä tapauksessa, että se hylkää vaatimuksen.

Jos turvaamistoimesta tehdään päätös ennen kanteen nostamista eikä asiaa panna vireille tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tuomari voi päättää väliaikaisen turvaamistoimen peruuttamisesta kanteen nostamista harkitsevan henkilön tai mahdollisen vastaajan pyynnöstä.

Väliaikaiset turvaamistoimet

Jos on syytä olettaa, että teollis- tai tekijänoikeuksien haltijan oikeuksia loukataan tai saatetaan loukata, tuomioistuin voi kantajan perustellusta hakemuksesta määrätä väliaikaisia turvaamistoimia. Väliaikaisen turvaamistoimen määräämistä koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava, millaisia turvaamistoimia haetaan (siviiliprosessilain 250.10 §).

Hakemus voidaan jättää missä tahansa oikeuskäsittelyn vaiheessa tai jo ennen kanteen nostamista.

Tuomioistuin tai tuomari antaa päätöksen väliaikaisen turvaamistoimen määräämistä koskevasta hakemuksesta 10 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on toimitettu kanteen nostamisen yhteydessä, oikeuskäsittelyn aloittamisesta.

Jos viivytyksestä voi aiheutua peruuttamatonta haittaa teollis- tai tekijänoikeuden haltijalle, tuomioistuimen tai tuomarin on annettava päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta viimeistään hakemuksen vastaanottamista seuraavana päivänä ilmoittamatta asiasta etukäteen vastaajalle tai muille asianosaisille. Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty vastaajan tai muun asianosaisen poissa ollessa, näille on annettava päätös tiedoksi viimeistään sitä täytäntöön pantaessa.

Hyväksyessään hakemuksen vaatimuksen turvaamisesta ennen kanteen nostamista tuomari tai tuomioistuin voi edellyttää, että kantaja varautuu kattamaan turvaamistoimista vastaajalle tai palveluntarjoajille mahdollisesti aiheutuvan vahingon maksamalla tietyn rahasumman ulosottomiehen talletustilille tai asettamalla vastaavan vakuuden.

Tuomioistuin voi korvata aiemmin määrätyt väliaikaiset turvaamistoimet muilla toimilla kantajan hakemuksesta.

Tuomioistuin voi peruuttaa määräämänsä väliaikaiset turvaamistoimet asianosaisen hakemuksesta.

Jos tuomioistuin hylkää vaatimuksen, väliaikaiset turvaamistoimet peruutetaan. Toimet ovat voimassa siihen päivään asti, jona tuomio saa lainvoiman.

Jos kanne jätetään sillensä tai oikeuskäsittely keskeytetään, tuomioistuin peruuttaa turvaamistoimen päätöksellään. Toimet ovat voimassa siihen päivään asti, jona tuomio saa lainvoiman.

Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty ennen kanteen nostamista eikä kannetta nosteta tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tuomari voi päättää väliaikaisen turvaamistoimen peruuttamisesta kanteen nostamista harkitsevan henkilön tai muun asianosaisen tai mahdollisen vastaajan pyynnöstä.

Jos hakemus toimitetaan kanteen nostamisen yhteydessä, väliaikaisen turvaamistoimen määräämistä koskeva päätös on pantava täytäntöön 30 päivän kuluessa hakemuksen päätöksen antamisesta. Päätöksestä tehty liitännäisvalitus (blakus sūdzība) ei estä päätöksen täytäntöönpanoa.

Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty sillä perusteella, että viivytyksestä voi koitua peruuttamatonta haittaa teollis- tai tekijänoikeuden haltijalle, päätös pannaan täytäntöön, kun kantaja on maksanut tuomioistuimen tai tuomarin määräämän summan ulosottomiehen talletustilille tai asettanut vastaavan vakuuden. Täytäntöönpanomääräys annetaan tiedoksi sen jälkeen, kun tuomioistuimen määräämä summa on maksettu tai vastaava vakuus vastaanotettu.

Päätös, jossa määrätään väliaikaisena turvaamistoimena sellaisen irtaimen omaisuuden takavarikoinnista, jolla teollis- tai tekijänoikeuksia väitetään loukattavan, pannaan täytäntöön siviiliprosessilaissa säädettyjä, irtaimen omaisuuden ulosmittaukseen sovellettavia menettelyjä noudattaen.

Päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, jolla kielletään tiettyjen toimien toteuttaminen tai velvoitetaan poistamaan markkinoilta ne tavarat, joilla teollis- tai tekijänoikeutta väitetään loukattavan, panee täytäntöön ulosottomies. Päätös annetaan tiedoksi vastaajalle tai muulle asianosaiselle allekirjoitusta vastaan tai kirjatulla kirjeellä.

Väliaikaisen turvaamistoimen peruuttaa sama ulosottomies, joka pani täytäntöön toimen määräämisestä annetun päätöksen.

Ulosottomies panee täytäntöön päätöksen väliaikaisen turvaamistoimen korvaamisesta muulla toimella soveltamalla ensin uutta toimea ja sen jälkeen peruuttamalla korvatun toimen.

Siviiliprosessilain 30.5 luvussa säädetään myös väliaikaisesta lähestymiskiellosta väkivallan ehkäisemiseksi.

Tällainen kielto voidaan määrätä avioeroa tai avioliiton mitätöintiä, henkilövahinkoa tai elatusavun perintää koskevassa riita-asiassa, yhteisen asunnon ositusta tai käyttöoikeutta koskevassa riita-asiassa, jos osapuolet asuvat samassa taloudessa, tai edunvalvontaa tai tapaamisoikeutta koskevassa riita-asiassa.

Pyynnön väliaikaisesta turvaamistoimesta väkivallan ehkäisemiseksi voi esittää puoliso tai entinen puoliso, henkilö, johon hakijalla on lapsen ja vanhemman välinen suhde tai on tai on ollut huoltajuussuhde tai joku muu perheen ulkopuolinen huoltajuusjärjestely; henkilö, jonka on hakijalle sukulainen tai sukulainen avioliiton kautta; henkilö, joka asuu samassa taloudessa hakijan kanssa; henkilö, jonka kanssa hakijalla on yhteinen lapsi tai jonka kanssa hän odottaa yhteistä lasta, riippumatta siitä, ovatko hakija ja kyseinen henkilö olleet avioliitossa tai asuneet yhdessä, tai henkilö, johon hakija on tai on ollut henkilökohtaisessa tai läheisessä suhteessa.

On mahdollista määrätä samanaikaisesti useista eri turvaamistoimista väkivaltaa vastaan.

Jos henkilö on joutunut fyysisen, seksuaalisen, psykologisen tai taloudellisen väkivallan kohteeksi, ja väkivallantekijä on uhrin entinen tai nykyinen puoliso tai häneen muussa suhteessa oleva henkilö, riippumatta siitä, asuvatko uhri ja tekijä tai ovatko he asuneet samassa taloudessa, tuomioistuin tai tuomari voi väkivallan ehkäisemiseksi määrätä väliaikaisia turvaamistoimia uhrin tekemästä perustellusta hakemuksesta tai poliisin kautta toimitetusta hakemuksesta. Vastaavanlaisia toimia on käytettävissä myös silloin, kun uhri joutuu väkivaltaisen vallankäytön kohteeksi.

Tällaiseksi luetaan seuraavat teot erikseen tai yhdessä: häirintä, seksuaalinen pakottaminen, uhkaukset, nöyryyttäminen, pelottelu ja muut teot, joiden tarkoituksena on vahingoittaa, rangaista tai pelotella uhria.

Väliaikaisia turvaamistoimia väkivaltaa vastaan voidaan hakea missä tahansa oikeuskäsittelyn vaiheessa tai jo ennen kanteen nostamista.

Todisteiden turvaaminen

Jos henkilöllä on syytä olettaa, että hänen tarvitsemiensa todisteiden esittäminen voi käydä mahdottomaksi tai hankalaksi, hän voi pyytää kyseisten todisteiden turvaamista. Pyyntö todisteiden turvaamiseksi voidaan tehdä missä tahansa oikeuskäsittelyn vaiheessa tai jo ennen kanteen nostamista.

Hakemus todisteiden turvaamiseksi tutkitaan tuomioistuinkäsittelyssä, johon hakija ja muut asianosaiset kutsutaan kuultavaksi. Tuomioistuin voi kuitenkin tutkia hakemuksen hakijan tai asianosaisen poissa ollessa.

Jos hakemus todisteiden turvaamiseksi on jätetty ennen kanteen nostamista, tuomioistuin tai tuomari tekee päätöksen hakemuksesta 10 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.

Todisteet voidaan turvata mahdollisia asianosaisia kuulematta ainoastaan kiireellisissä tapauksissa. Tällaisia ovat muun muassa teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaukset tai mahdolliset loukkaukset ja tapaukset, joissa ei voida määrittää, ketkä ovat asianosaisia.

Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty vastaajan tai muun asianosaisen poissa ollessa, näille on annettava päätös tiedoksi viimeistään, kun se pannaan täytäntöön.

Hyväksyessään hakemuksen todisteiden turvaamiseksi ennen asian vireillepanoa tuomioistuimessa tuomari asettaa kanteen nostamiselle enintään 30 päivän määräajan.

Hyväksyessään hakemuksen vaatimuksen turvaamisesta ennen varsinaisen kanteen nostamista tuomari tai tuomioistuin voi edellyttää, että kantaja varautuu kattamaan turvaamistoimista vastaajalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon maksamalla tietyn rahasumman ulosottomiehen talletustilille tai asettamalla vastaavan vakuuden.

Istuntopöytäkirjaa ja todisteiden turvaamisen yhteydessä kerättyä aineistoa säilytetään niin kauan kuin pääasiaa käsittelevä tuomioistuin vaatii.

Jos asiaa käsittelevä tuomioistuin ei pysty keräämään toisella paikkakunnalla sijaitsevia todisteita, tuomioistuin tai tuomari pyytää toista tuomioistuinta suorittamaan yksilöityjä prosessitoimia ensiksi mainitun tuomioistuimen puolesta.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Väliaikaisia turvaamistoimia voidaan määrätä vain, jos on syytä olettaa, että omaisuusriita-asiassa annettavan tuomion täytäntöönpano voi käydä hankalaksi tai mahdottomaksi tai teollis- tai tekijänoikeuksien haltijan oikeuksia loukataan tai saatetaan loukata tai tarvittavien todisteiden esittäminen voi käydä mahdottomaksi tai hankalaksi.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

Teollis- tai tekijänoikeuksien väliaikaista suojaamista koskevassa hakemuksessa on mainittava, millaista väliaikaista turvaamistointa haetaan.

Käytössä ovat seuraavat toimet:

  • sellaisen irtaimen omaisuuden takavarikointi, jonka väitetään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta
  • velvoite poistaa markkinoilta tuotteet, joiden väitetään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta
  • kielto toteuttaa tiettyjä toimia; tällainen kielto voi koskea vastaajaa tai sellaisia palveluja tarjoavaa henkilöä, joiden käyttö loukkaa teollis- tai tekijänoikeutta, tai henkilöä, joka mahdollistaa tällaisen oikeudenloukkauksen tekemisen.

Vaatimuksen turvaamista koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava, millaista toimea haetaan.

Käytössä ovat seuraavat toimet:

  • vastaajalle kuuluvan irtaimen omaisuuden tai varojen takavarikointi
  • kieltomerkinnän tekeminen asianomaiseen omaisuusrekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin
  • vaatimuksen turvaamista koskevan merkinnän tekeminen maa- tai alusrekisteriin
  • aluksen takavarikointi merioikeusvaatimuksen yhteydessä
  • kieltomääräys, jolla estetään vastaajaa toteuttamasta tiettyjä toimia
  • kolmansiin osapuoliin kohdistuvia velkasaatavia vastaavien, esim. luottolaitoksiin tai muihin rahoituslaitoksiin talletettujen varojen takavarikointi
  • täytäntöönpanon lykkääminen (esim. ulosottomiehen kieltäminen luovuttamasta rahaa tai omaisuutta velkojalle tai velalliselle, tai omaisuuden myynnin keskeyttäminen).

Väliaikaista suojaamista väkivallalta koskevassa hakemuksessa on mainittava, millaista tointa haetaan.

Väkivallan ehkäisemiseksi voidaan määrätä seuraavanlaisia väliaikaisia turvaamistoimia:

  • vastaaja määrätään poistumaan kantajan vakituisena asuinpaikkana olevasta asunnosta, ja häntä kielletään palaamasta sinne tai oleskelemasta siellä
  • vastaajaa kielletään tulemasta lähemmäksi kuin tietylle etäisyydelle kantajan vakituisena asuinpaikkana olevasta asunnosta
  • vastaajaa kielletään käymästä tietyissä paikoissa
  • vastaajaa kielletään tapaamasta kantajaa tai pyrkimästä fyysiseen kontaktiin tai näköyhteyteen hänen kanssaan
  • vastaajaa kielletään olemasta kantajaan minkäänlaisessa yhteydessä
  • vastaajaa kielletään järjestämästä tapaamista kantajan kanssa tai olemasta häneen yhteydessä muiden henkilöiden välityksellä
  • vastaajaa kielletään käyttämästä kantajan henkilötietoja
  • tuomioistuin tai tuomari voi määrätä myös muista vastaajaan kohdistuvista kielloista tai velvoitteista kantajan suojelemiseksi väkivallalta.

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Irtain ja kiinteä omaisuus, mukaan lukien alukset, käteisvarat ja luottolaitoksiin tai muihin rahoituslaitoksiin talletetut varat.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Velallisen irtain omaisuus takavarikoidaan laatimalla omaisuusluettelo, sinetöimällä omaisuus (tällöin on ilmoitettava, kuka on takavarikoinut omaisuuden ja millä tavalla) ja asettamalla se suojaan. Omaisuutta ei tarvitse sinetöidä, jos sinetöinti saattaisi vahingoittaa omaisuutta tai vaikuttaa merkittävästi sen arvon.

Ulosottomies luovuttaa takavarikoidun omaisuuden luonnollisen henkilön säilytettäväksi kuittausta vastaan. Velkoja tai hänen perheenjäsenensä voi edelleen käyttää säilytettäväksi asetettua omaisuutta, jos omaisuus on luonteeltaan sellaista, ettei käyttö tuhoa sitä tai vähennä sen arvoa.

Hyväksyessään vaatimuksen turvaamishakemuksen ennen kanteen vireillepanoa tuomioistuimessa tuomioistuin tai tuomari voi edellyttää, että kantaja varautuu kattamaan turvaamistoimesta vastaajalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon maksamalla ulosottomiehen talletustilille tietyn rahasumman. Velkojalle kuuluvat ja luottolaitoksissa tai muualla säilytetyt talletukset tai muut arvopaperit voidaan takavarikoida vain tuomioistuimen myöntämän täytäntöönpanoasiakirjan tai ulosottomiehen tai syyttäjän määräyksen perusteella.

Jos kiinteistörekisterissä on perintää tai vaatimuksen turvaamista koskeva merkintä, omistaja ei voi tehdä rekisterimerkintöjä oma-aloitteisesti.

Hyväksyessään todisteiden turvaamishakemuksen ennen asian vireillepanoa tuomioistuimessa tuomari voi edellyttää, että mahdollinen kantaja varautuu kattamaan turvaamistoimesta vastaajalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon maksamalla ulosottomiehen talletustilille tietyn rahasumman tai asettamalla vastaavan vakuuden.

Teollis- tai tekijänoikeuksien haltija voi hakea tuomioistuimelta väliaikaista turvaamistointa vahingonkorvausvaatimuksen turvaamiseksi myös silloin kun vaatimus ei koske omaisuutta. Näin vähennetään teollis- ja tekijänoikeuksien mahdollisia loukkauksia ja rajoitetaan oikeuksien haltijan kärsimän vahingon suuruutta. Tällaisten toimien avulla voidaan estää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ja palauttaa oikeuksien haltijan lailliset edut ja oikeudet, joita on loukattu.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Vaatimuksen turvaamistoimet ovat voimassa siihen päivään asti, jona tuomio tulee lainvoimaiseksi, menettely päätetään tai tuomari peruuttaa turvaamistoimen tai korvaa sen muulla toimella.

Väliaikaiset turvaamistoimet ovat voimassa siihen päivään asti, jona tuomio saa lainvoiman.

Tuomioistuin voi peruuttaa määräämänsä väliaikaiset turvaamistoimet asianosaisen hakemuksesta. Jos tuomioistuin hylkää kanteen, se peruuttaa samalla myös väliaikaiset turvaamistoimet. Turvaamistoimi peruutetaan myös siinä tapauksessa, että kanne jätetään sillensä tai oikeuskäsittely keskeytetään. Toimet ovat voimassa siihen päivään asti, jona tuomio saa lainvoiman.

Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty ennen kanteen nostamista eikä kannetta nosteta tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tuomari voi päättää väliaikaisen turvaamistoimen peruuttamisesta kanteen nostamista harkitsevan henkilön tai muun asianosaisen tai mahdollisen vastaajan pyynnöstä.

Jos todisteiden turvaamistoimesta tehdään päätös ennen kanteen nostamista eikä kannetta nosteta tuomioistuimen asettamassa määräajassa, tuomari voi päättää turvaamistoimen peruuttamisesta kanteen nostamista harkitsevan henkilön tai mahdollisen vastaajan pyynnöstä.

Väkivallan ehkäisemiseksi määrätty väliaikainen turvaamistoimi on voimassa siihen päivään asti, jona tuomio saa lainvoiman. Joissakin tapauksissa tuomioistuin voi täsmentää tuomiossaan, että väliaikaiset turvaamistoimet väkivallan ehkäisemiseksi jäävät voimaan myös tuomion tultua lainvoimaiseksi, kuitenkin enintään vuodeksi lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Jos väliaikaisia turvaamistoimia väkivallan ehkäisemiseksi on määrätty sellaista vastaajaa vastaan, joka on asunut vakituisesti kantajan kanssa yhteisessä asunnossa, esimerkiksi kun vastaaja on määrätty poistumaan kantajan vakituisena asuinpaikkana olevasta asunnosta ja häntä on kielletty palaamasta sinne tai oleskelemasta siellä, tai kun vastaajaa on kielletty oleskelemasta tiettyä etäisyyttä lähempänä kantajan vakituisena asuinpaikkana olevaa asuntoa, tuomioistuin voi määrätä, että väkivaltaa ehkäisevä väliaikainen turvaamistoimi on voimassa enintään 30 päivän ajan tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta.

Väliaikaiset turvaamistoimet väkivallan ehkäisemiseksi ovat voimassa siihen päivään asti, jona tuomarin päätös toimen peruuttamisesta tulee lainvoimaiseksi tai jona tuomari antaa päätöksen väliaikaisen turvaamistoimen korvaamisesta muulla toimella.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Vaatimuksen turvaaminen

Vaatimuksen turvaamiseksi määrätyn toimen voi peruuttaa asianosaisen perustellusta hakemuksesta tuomioistuin, joka määräsi toimesta tai jossa pääasia on määrä käsitellä.

Tuomioistuimen päätökseen korvata vaatimuksen turvaamiseksi määrätty toimi muulla toimella tai hylätä turvaamistoimen määräämistä tai peruuttamista koskeva hakemus voidaan hakea muutosta liitännäisvalituksella (blakus sūdzība) 10 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.

Jos hakemus vaatimuksen turvaamiseksi hyväksytään, kantaja voi hakea muutosta siihen tuomioistuimen päätöksen osaan, jossa edellytetään, että kantaja asettaa vakuuden turvaamistoimesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon kattamiseksi.

Jos päätös vaatimuksen turvaamisesta on tehty asianosaisen poissa ollessa, 10 päivän määräaika liitännäisvalituksen tekemiseksi alkaa kulua siitä päivästä, jona asianosainen sai tiedon päätöksestä.

Väliaikaiset turvaamistoimet

Tuomioistuin voi peruuttaa määräämänsä väliaikaiset turvaamistoimet asianosaisen hakemuksesta.

Kantajan hakemuksesta tehtyyn päätökseen, joka koskee aiemmin määrätyn väliaikaisen turvaamistoimen korvaamista muulla toimella tai väliaikaisen turvaamistoimen määräämistä tai peruuttamista koskevan hakemuksen hylkäämistä, voidaan hakea muutosta liitännäisvalituksella.

Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty asianosaisen poissa ollessa, 10 päivän määräaika liitännäisvalituksen tekemiseksi alkaa kulua siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi.

Todisteiden turvaaminen

Päätökseen todisteiden turvaamisesta ei voida hakea muutosta. Vastaaja voi kuitenkin hakea korvausta hänelle todisteiden turvaamistoimen vuoksi aiheutuneesta vahingosta, jos:

  • todisteet on turvattu ennen kanteen nostamista, eikä kannetta ole nostettu tuomioistuimen asettamassa määräajassa
  • vastaajaa vastaan nostettu kanne on hylätty
  • kanne on jätetty sillensä
  • asian käsittely on lopetettu, koska kanteen nostaneella henkilöllä ei ollut tähän oikeutta tai koska kantaja on peruuttanut kanteensa.

Tuomarin päätökseen hylätä todisteiden turvaamiseksi tehty hakemus tai päätökseen, joka on tehty mahdollisia asianosaisia kuulematta, voidaan hakea muutosta liitännäisvalituksella. Jos päätös väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on tehty asianosaisen poissa ollessa, 10 päivän määräaika liitännäisvalituksen tekemiseksi alkaa kulua siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi tai lähetetty.

Väliaikaiset turvaamistoimet väkivallan ehkäisemiseksi

Tuomioistuin, joka on määrännyt väliaikaisesta turvaamistoimesta väkivallan ehkäisemiseksi, tai tuomioistuin, jossa pääasia on määrä käsitellä, voi asianosaisen perustellusta hakemuksesta korvata kyseisen toimen muulla toimella.

Tuomioistuin, joka on määrännyt väliaikaisesta turvaamistoimesta väkivallan ehkäisemiseksi, tai tuomioistuin, jossa pääasia on määrä käsitellä, voi peruuttaa kyseisen toimen asianosaisen perustellusta hakemuksesta.

Tuomioistuimen päätökseen korvata väkivallan ehkäisemiseksi määrätty turvaamistoimi muulla toimella tai hylätä hakemus tällaisen turvaamistoimen määräämiseksi tai peruuttamiseksi voidaan hakea muutosta liitännäisvalituksella 10 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Jos päätös on tehty asianosaisen poissa ollessa, 10 päivän määräaika muutoksenhaun tekemiseksi alkaa kulua siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi.

Päivitetty viimeksi: 24/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Liettua

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Erilaisista välitoimista säädetään siviiliprosessilain (Civilinio proceso kodeksas) 145 §:ssä. Välitoimia ovat seuraavat:

  1. vastapuolen kiinteän omaisuuden takavarikointi
  2. omistusoikeuden siirtoa koskevan kiellon kirjaaminen julkiseen rekisteriin
  3. vastapuolen omistaman ja vastapuolen tai kolmannen henkilön halussa olevan irtaimen omaisuuden, varojen tai omistusoikeuksien takavarikointi
  4. vastapuolen omaisuuden haltuunotto
  5. omaisuuden hoitajan nimittäminen vastapuolen omaisuudelle
  6. kielto, joka estää vastapuolta osallistumasta tietynlaisiin liiketoimiin tai toteuttamasta tiettyjä toimia
  7. kielto, joka estää muita henkilöitä siirtämästä vastapuolelle omaisuutta tai täyttämästä muita velvollisuuksia
  8. poikkeustilanteissa kielto, joka estää vastapuolta poistumasta pysyvästä asuinpaikastaan, ja/tai kielto, joka estää lapsen viemisen pysyvästä asuinpaikastaan ilman tuomioistuimen lupaa
  9. omaisuuden rahaksi muuttamisen keskeyttäminen, jos on esitetty kyseisen omaisuuden takavarikoinnin peruuttamista koskeva vaatimus
  10. perinnän täytäntöönpanon lykkääminen
  11. väliaikaisen elatusavun myöntäminen tai väliaikaisten rajoitusten määrääminen
  12. määräys toteuttaa toimia vahingon aiheutumisen tai leviämisen estämiseksi
  13. muut laissa säädetyt tai tuomioistuimen määräämät toimet, joiden puuttuminen voi vaikeuttaa tuomioistuimen päätöksen noudattamista tai tehdä siitä mahdotonta.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Tuomioistuin voi määrätä välitoimia asianosaisten tai muiden asiassa osallisina olevien pyynnöstä, jos hakijat pystyvät perustelemaan vaateensa uskottavasti ja jos kyseisten toimien puuttuminen voi vaikeuttaa tuomioistuimen päätöksen noudattamista tai tehdä siitä mahdotonta.

Tuomioistuin voi määrätä välitoimia omasta aloitteestaan ainoastaan, jos yleisen edun turvaaminen sitä edellyttää tai jos kyseisten toimien puuttuminen olisi vastoin jonkun henkilön, yhteisön tai valtion oikeuksia ja oikeutettua etua.

Välitoimia voidaan soveltaa, jos kannetta ei ole nostettu, ja riita-asiaa koskevan oikeudenkäynnin missä tahansa vaiheessa.

2.1 Menettely

Välitoimea koskevan pyynnön käsittelee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tai Linkki avautuu uuteen ikkunaankaupan alalla noudatettavasta välimiesmenettelystä annetussa laissa (Komercinio arbitražo įstatymas) tarkoitetuissa tapauksissa Vilnan alueellinen tuomioistuin (Vilniaus apygardos teismas). Jos välitoimia koskeva pyyntö esitetään hakemuksessa, välitoimien määräämisestä päätetään vasta sen jälkeen, kun on ratkaistu, voidaanko niiden pyytämistä koskeva hakemus ottaa käsiteltäväksi. Tuomioistuin ratkaisee välitoimia koskevan pyynnön mahdollisimman nopeasti kirjallisessa menettelyssä, mutta päätös on annettava viimeistään kolme työpäivää pyynnön vastaanottamisen jälkeen. Vastapuolelle ilmoitetaan välitoimia koskevan pyynnön käsittelystä, jos tuomioistuin katsoo sen olevan tarpeen.

Asianosaisilla on oikeus esittää välitoimia koskeva pyyntö pääasiaa käsittelevälle  muutoksenhakutuomioistuimelle tai kassaatiotuomioistuimelle.

Tuomioistuin voi määrätä välitoimia sellaisen välitoimia koskevan perustellun ja kirjallisen pyynnön perusteella, jonka asianosainen on esittänyt ennen kanteen nostamispäivää. Hakijan on pyynnössään selvitettävä, miksi kannetta ei nostettu samaan aikaan pyynnön kanssa, esitettävä näyttöä hakijan etuihin kohdistuvasta riskistä ja maksettava vakuus, joka on puolet tuomioistuimen välitoimia koskevasta pyynnöstä veloittamasta maksusta eli 100 liettuan litiä. Hakijalta peritään 1000 litin vakuus silloin, jos välitoimia koskeva pyyntö liittyy kotimaisessa tai ulkomaisessa välitystuomioistuimessa tai ulkomaisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevaan asiaan. Tuomioistuin voi pienentää vakuutta hakijan talousvaikeuksien vuoksi, jos hakijan on esittänyt tätä koskevan perustellun pyynnön ja sitä tukevaa näyttöä. Välitoimia määrätessään tuomioistuin asettaa määräajan kanteen nostamiselle. Määräaika voi olla enintään 14 päivää. Jos kanne on nostettava ulkomaisessa tuomioistuimessa tai välitystuomioistuimessa, määräaika voi olla enintään 30 päivää. Jos kannetta ei nosteta määräajassa, välitoimet raukeavat. Jos kannetta ei ole nostettu hakijasta johtuvasta syystä, vakuutta ei palauteta.

Välitoimia koskeva pyyntö on toimitettava siihen tuomioistuimeen, jolle kanteen käsittely toimivaltasääntöjen nojalla kuuluu. Ulkomaisessa tuomioistuimessa taikka ulkomaisessa tai kotimaisessa välitystuomioistuimessa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä välitoimia koskeva pyyntö on jätettävä Vilnan alueellisen tuomioistuimeen.

Tuomioistuin voi korvata tietyn välitoimen toisella välitoimella asianosaisten tai muiden asiassa osallisina olevien perustellusta pyynnöstä. Tuomioistuimen on ilmoitettava tällaisesta pyynnöstä asianosaisille tai muille asiassa osallisina oleville, ja näillä on oikeus vastustaa pyyntöä.

Tuomioistuin voi olla määräämättä välitoimia, jos vastapuoli maksaa pyydetyn summan tuomioistuimen tilille tai jos vastapuolen puolesta on asetettu vakuus. Vastapuoli voi myös antaa omaisuuttaan vakuudeksi hakijalle.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

(Ks. 2 kohta.)

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Välitoimet voivat koskea kiinteistöjä, irtainta omaisuutta, varoja ja omistusoikeuksia.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Välitoimet ovat toimia, joiden puuttuminen voi vaikeuttaa tuomioistuimen päätöksen noudattamista tai tehdä siitä mahdotonta. Jos omistusoikeuden väliaikainen rajoitus koskee yhteisomistuksessa olevaa omaisuutta, takavarikko voidaan määrätä ainoastaan välitoimen kohteena olevan henkilön omistamaan osuuteen omaisuudesta. Jos henkilön osuutta yhteisestä omaisuudesta ei ole määritetty, koko yhteisomaisuus voidaan takavarikoida, kunnes osuus saadaan määritettyä.

Pankkitileillä tai muiden luottolaitosten tileillä olevien varojen takavarikoinnin yhteydessä varoja saa käyttää ainoastaan tuomioistuimen päätöksessä täsmennettyihin tarkoituksiin.

Jos takavarikko koskee vapaassa liikkeessä olevia tavaroita, raaka-aineita, puolivalmisteita tai valmiita tuotteita, omaisuuden haltija voi muuttaa omaisuuden koostumusta ja muotoa vain, jos sen kokonaisarvo ei muutu, ellei tuomioistuimen päätöksessä toisin määrätä.

Henkilö, jonka omaisuus takavarikoidaan, on vastuussa asetettujen rajoitusten rikkomisesta siitä lähtien, kun omaisuuden takavarikoinnista on ilmoitettu. Jos ilmoituksen antaminen on mahdotonta esimerkiksi siksi, että kyseinen henkilö ei ole läsnä, kun välitoimia koskeva päätös annetaan, vastuu alkaa siitä hetkestä, jolloin päätös rekisteröidään omaisuuden takavarikointia koskevaan rekisteriin.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Jos tuomioistuin hylkää vaatimuksen, aiemmat välitoimet pysyvät voimassa, kunnes tuomioistuimen päätös on lainvoimainen. Välitoimet voidaan kumota vain tuomioistuimen päätöksellä.

Jos vaatimus hyväksytään, aiemmat välitoimet pysyvät voimassa, kunnes tuomioistuimen päätös on pantu täytäntöön. Tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpaneva ulosottomies ilmoittaa välitoimien päättymisestä asianmukaisen julkisen rekisterin pitäjälle.

Jos takavarikoitavaa irtainta omaisuutta ei ole tarvinnut rekisteröidä omaisuusrekisteriin tai jos vastapuolen omaisuuden arvo ja luonne eivät ole tiedossa päätöksen antamispäivänä, välitoimia pyytävän henkilön on pyydettävä ulosottomiestä paikantamaan ja kuvailemaan vastapuolen omaisuus. Jos ulosottomiehelle ei tehdä tällaista hakemusta ja jos takavarikoitavan omaisuuden yksityiskohtia ei selvitetä, välitoimet pysyvät voimassa neljäntoista päivän ajan siitä päivästä, jona ne on määrätty. Asianosaisten tai muiden asiassa osallisina olevien pyynnöstä välitoimet voidaan peruuttaa pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä.

Tuomioistuin peruuttaa välitoimet omasta aloitteestaan, jos välitoimia pyytävä henkilö ei nosta kannetta tuomioistuimen määräämässä ajassa. Tällaiseen päätökseen ei voi hakea erikseen muutosta. Tuomioistuin voi peruuttaa välitoimet omasta aloitteestaan myös silloin, jos yleisen edun turvaaminen sitä edellyttää ja jos kyseisten toimien peruuttamatta jättäminen olisi vastoin jonkun henkilön, yhteisön tai valtion oikeuksia ja oikeutettua etua.

Jos tuomioistuimen määräämät välitoimet rajoittavat tai loukkaavat muiden kuin asianosaisten oikeuksia, he voivat pyytää pääasiaa käsittelevää tuomioistuinta peruuttamaan heitä koskevat välitoimet.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Asianosaiset voivat riitauttaa välitoimien määräämistä koskevan päätöksen, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on antanut asiaan sovellettavan menettelyn mukaisesti, hakemalla siihen erikseen muutosta ylemmässä oikeusasteessa. Muutoksenhakuoikeus ei kuitenkaan koske siviiliprosessilaissa erikseen mainittuja tapauksia. Muut kuin asianosaiset voivat hakea erikseen muutosta vain sellaisiin ensimmäisen oikeusasteen päätöksiin, joilla on hylätty heidän pyyntönsä itseään koskevien välitoimien peruuttamisesta. Erillinen muutoksenhaku ei lykkää menettelyä.

Välitoimia koskevista tuomioistuimen päätöksistä ei voi tehdä kassaatiovalitusta.

Päivitetty viimeksi: 21/10/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Luxemburg

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Luxemburgin laissa tunnetaan erityyppisiä toimia, joiden avulla pyritään turvaamaan osapuolten oikeudet ennen sen pääasiakäsittelyn päättymistä, jossa asianosaisten vaateet lopullisesti ratkaistaan.

Seuraavat toimet erotetaan toisistaan:

  • Toimet, joista tuomari määrää ilman vastapuolen kuulemista. Tässä tapauksessa väliaikais- tai turvaamistoimen määräämistä pyytävä asianosainen jättää tuomarille yksipuolisen hakemuksen, ja tuomari päättää asiasta ainoastaan yhden osapuolen toimittamien tietojen perusteella.
  • Toimet, joista tuomari määrää vastapuolta kuultuaan. Tässä tapauksessa tuomari päättää asiasta vasta julkisen kuulemistilaisuuden jälkeen (tai joskus jaostossa pidetyn kuulemisen jälkeen), ja kuulemisen aikana asianosaisilla on mahdollisuus tuoda esille oma kantansa asiassa. Asianosaiset kutsutaan paikalle (haastemiehen tiedoksiantamalla) haasteella tai oikeuden kanslian toimittamalla kutsulla laissa säädettyjä muotomääräyksiä noudattaen.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Kiireellisissä tapauksissa välitoimista päättävä tuomari voi määrätä mitä tahansa toimia, joita ei vastusteta perustellusti tai jotka ovat riita-asian vuoksi aiheellisia.

Hän voi määrätä myös omien määräystensä täytäntöönpanoon liittyvien vaikeuksien ratkaisemisesta.

Tuomari voi myös määrätä välitoimina tarvittavia turvaamis- tai palauttamistoimia, jotta voidaan joko estää välittömästi uhkaavat vahingot tai lopettaa selvästi lainvastainen häiriön aiheuttaminen.

2.1 Menettely

Välitoimia koskevassa menettelyssä kanteet nostetaan haasteella oikeudenkäynnissä, joka pidetään tätä varten kyseisille menettelyille tavanomaisena päivänä ja kellonaikana.

Jos asia kuitenkin edellyttää pikaista ratkaisua, tuomioistuimen presidentti tai hänen sijaisenaan toimiva tuomari voi hyväksyä, että haaste kuullaan tiettyyn aikaan – jopa juhlapyhänä tai yleisenä vapaapäivänä – oikeudenkäynnissä tai hänen kotonaan avoimin ovin.

Kiireellisissä tapauksissa piirituomioistuimen presidentti tai hänen sijaisenaan toimiva tuomari voi määrätä mitä tahansa väliaikaistoimia, joita ei vastusteta perustellusti tai jotka ovat riita-asian vuoksi aiheellisia. Hän voi määrätä myös tuomion tai täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanoon liittyvien vaikeuksien ratkaisemisesta. Kun välitoimien tarkoituksena on ratkaista täytäntöönpanoasiakirjan tai tuomion täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, toimivaltainen tuomari määräytyy sen paikkakunnan mukaan, missä täytäntöönpano pitäisi suorittaa.

Tuomioistuimen presidentti tai hänen sijaisenaan toimiva tuomari voi myös määrätä välitoimina tarvittavia turvaamis- tai palauttamistoimia, jotta voidaan joko estää välittömästi uhkaavat vahingot tai lopettaa selvästi lainvastainen häiriön aiheuttaminen. Todisteiden turmeltumisen estämiseksi hän voi määrätä suoritettavaksi mitä tahansa hyödyllisiksi katsomiaan tutkintatoimia, kuten todistajain kuulemisen.

On olemassa lukuisia erityisiä oikeussäännöksiä, joiden nojalla säännellään määrätyissä (esim. vuokrasopimuksia, jakamatonta pesää, yhteisomistusta, perintöä, aviovarallisuutta jne. koskevissa) asioissa sovellettavia väliaikais- tai turvaamistoimia. Toimivaltasäännöt ovat yleensä johdettavissa nimenomaisesti siitä laista, joka oikeuttaa tuomarin määräämään väliaikaistoimen. Yleistä toimivaltasääntöä ei ole, tosin oikeus määrätä väliaikaistoimia kuuluu tavan mukaan sen tuomioistuimen presidentille, joka tulee käsittelemään pääasian.

Jos erityisestä menettelystä ei ole säädetty, väliaikaistoimen määräämistä hakevan asianosaisen on käännyttävä väliaikaisia määräyksiä kiireellisissä asioissa antavan tuomioistuimen puoleen. Vaateen suuruudesta riippuen on käännyttävä rauhantuomarin (enintään 15 000 euron vaateet) tai piirituomioistuimessa välitoimista päättävän tuomarin puoleen. Näillä tuomareilla on yleinen toimivalta määrätä tarvittavia turvaamis- tai palauttamistoimia, jotta voidaan joko estää välittömästi uhkaavat vahingot tai lopettaa selvästi lainvastainen häiriön aiheuttaminen.

Asianajajan apuun turvautuminen ei ole yleensä pakollista.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomarin määräämien toimien edellytyksenä on yleensä tuomarin harkitsema välttämättömyys- tai kiireellisyysperuste.

Kun velkoja hakee velalliselle kuuluvan omaisuuden ulosmittausta, tuomarin on tutkittava esitetyn aineiston ja muun selvityksen perusteella, näyttääkö siltä, että saatava on perusteiltaan oikea.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Väliaikaistoimet voivat kohdistua henkilön kaikkiin irtaimiin omaisuusesineisiin. Ainoastaan tiettyjä esineitä, joita pidetään jokapäiväisen elämän kannalta välttämättöminä, ei voida lain mukaan ulosmitata. Ks. myös tietosivu ”Tuomioistuinratkaisun täytäntöönpano – Luxemburg”.

Luxemburgin laissa sallitaan henkilön palkan ja palkkioiden sekä niiden sijaan saatujen tulojen (eläkkeet, työttömyyskorvaukset jne.) ulosmittaus turvaamistoimena. Elinkustannusten kattamiseksi välttämättömänä pidettyä tulojen osaa ei kuitenkaan voida ulosmitata (ns. suojaosa).

Sen sijaan kiinteän omaisuuden ulosmittausta ei ole mahdollista hakea turvaamistoimena. Kiinteän omaisuuden ulosmittaus on mahdollista ainoastaan tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Useimmissa asioissa tuomarin itsensä kuuluu vahvistaa sen toimen vaikutukset, jonka määräämistä haetaan. Tuomari voikin rajata määräyksensä ajallisen vaikutuksen tai kohdistaa sen tiettyihin omaisuusesineisiin tai tekoihin.

Kun tuomari on määrännyt ulosmittauksen toisen osapuolen yksipuolisesta hakemuksesta, laissa asetetaan määräajat, joiden kuluessa vahvistamishakemus on esitettävä tuomarille. Jos vahvistamista ei pyydetä mainitussa määräajassa, ulosmittaus on kaikilta osin mitätön.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Väliaikaistoimista on kyse silloin, kun laki antaa tuomarille oikeuden ratkaista väliaikaisesti usean osapuolen välisen kiistatilanteen ennen kuin asiaa koskeva oikeudenkäynti on päättynyt ja asia lopullisesti ratkaistu.

Euroopan unionin tuomioistuimen luoman määritelmän mukaan kyse on toimista, joihin ryhdytään niiden oikeuksien turvaamiseksi, joiden tunnustamista pääasiaa käsittelevältä tuomarilta on pyydetty, samalla kun säilytetään olemassa oleva tosiasiallinen ja oikeustilanne.

Väliaikaistoimet voivat olla myös toimia, joihin ryhdytään tilanteen heikkenemisen estämiseksi.

Käytännössä nämä toimet auttavat velkojaa suojautumaan ennalta maksamattomuusriskiltä turvautumalla kahteen keinoon: joko velallista estetään määräämästä omaisuudestaan tai omaisuuteen kohdistetaan vakuustoimenpide, joka antaa velkojalle oikeuden vaatia saatavaansa omaisuusesineistä niiden vaihtaessa omistajaa.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Välitoimista päättävän tuomarin määräyksiin, jotka on annettu vastaajan kuulemisen jälkeen, voidaan hakea muutosta. Valitusaika on kuitenkin vain 15 päivää siitä, kun päätös on annettu tiedoksi.

Tuomarin yksipuolisesta hakemuksesta tekemiin päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Jos osapuoli katsoo, että toimen määrääminen on ollut virhe, hän voi kääntyä välitoimista päättävän tuomarin puoleen ja pyytää uuden turvaamistoimen määräämistä, jolloin edellisen tuomarin määräämän toimen, joka on myönnetty pelkästään yhden asianosaisen tietojen perusteella, vaikutukset keskeytyvät.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.legilux.lu/

Päivitetty viimeksi: 04/04/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Unkari

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Siviiliprosessista vuonna 2016 annetussa laissa nro CXXX säädetään kahdesta oikeudellisesta toimesta, joilla voidaan turvata riidanalaisen vaatimuksen täyttäminen. Ne ovat välitoimi ja väliaikainen täytäntöönpano, jotka tarjoavat suojaa ennen lainvoimaisen päätöksen saamista. Oikeudellisesta täytäntöönpanosta vuonna 1994 annetussa laissa nro LIII säädetään turvaamistoimista.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Välitoimea voi hakea menettelyn aikana ja ennen kuin kanne on nostettu. Tuomioistuin arvioi välitoimea koskevan hakemuksen, jos menettelyn valmisteluvaihe voidaan toteuttaa kanteen perusteella. Tuomioistuimen on tehtävä päätös välitoimea koskevasta hakemuksesta kiireellisenä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä, enintään kahdeksan päivän kuluessa. Päätöstä tehdessään tuomioistuimen on punnittava, aiheuttavatko toimenpiteet vastapuolelle suuremman haitan kuin välitoimea hakevalle osapuolelle muutoin aiheutuisi, ja sen on myös otettava huomioon mahdollisuus edellyttää vakuuden asettamista. Tuomioistuin antaa vastapuolelle mahdollisuuden vastata välitoimea koskevaan hakemukseen. Tuomioistuin pyytää asianosaisia ilmaisemaan kantansa hakemukseen tavalla, jota se pitää sopivimpana. Se voi määrätä asianosaisten kuulemisen, jos se pitää sitä tarpeellisena hakemuksen arvioimiseksi, erityisesti silloin, kun sen on päätettävä vakuuden asettamisesta. Asianosaiset, jotka eivät noudata kuulemista varten asetettua määräaikaa, eivät voi hakea määräajan pidennystä. Välitoimesta päätettäessä voidaan vastaanottaa todisteita ainoastaan, jos hakemuksen sisältöä ei voida arvioida ilman todisteita. Tuomioistuin voi myös vastaanottaa tarvittavat todisteet menettelyn valmisteluvaiheessa. Tuomioistuin antaa välitoimea koskevan ratkaisunsa määräyksellä, josta on mahdollista erikseen valittaa. Tuomioistuin voi hakemuksesta itse muuttaa määräystä. Välitoimea koskeva määräys on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen. Jollei tuomioistuin toisin määrää, määräyksen noudattamisen määräaika alkaa sitä päivää seuraavasta päivästä, jona määräys on annettu kirjallisesti tiedoksi. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes tuomioistuin kumoaa sen määräyksellä, jonka se antaa asianosaisen hakemuksesta toista asianosaista kuultuaan, tai tuomiossaan tai muussa menettelyn päättävässä ratkaisussaan. Jos tuomioistuin ei kumoa välitoimea koskevaa määräystä tuomiossaan tai muussa menettelyn päättävässä ratkaisussaan, välitoimi raukeaa samalla, kun ensimmäisen oikeusasteen tuomio saa lainvoiman. Välitoimi raukeaa, jos menettely lakkaa tai keskeytetään. Tuomioistuimen on vahvistettava tämä seikka määräyksessään, jolla se lakkauttaa menettelyn tai jossa se toteaa menettelyn lakanneen. Menettelyn keskeyttäminen tai lykkääminen ei vaikuta välitoimeen.

Välitoimea koskeva hakemus voidaan esittää ennen kanteen nostamista, jos hakija osoittaa, että hakemuksen esittäminen vasta menettelyn vireillepanon jälkeen todennäköisesti mitätöisi välitoimen tarkoituksen. Välitoimea koskeva hakemus on jätettävä tuomioistuimelle, jolla on menettelyä koskeva toimivalta. Jos useammalla kuin yhdellä tuomioistuimella on alueellinen toimivalta, hakemus voidaan jättää mille tahansa niistä. Valitulla tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta aloittaa menettely. Menettelyssä sovelletaan pakolliseen oikeudellisen edustajan käyttöön siviiliprosessia koskevia yleisiä sääntöjä. Tuomioistuin käsittelee välitoimea koskevan hakemuksen ensi tilassa. Päätöksessään välitoimen määräämisestä tuomioistuin asettaa menettelyn vireillepanoa koskevan määräajan, joka voi olla enintään 45 päivää päätöksen tiedoksiantamisesta. Jos menettelyä ei panna vireille tuomioistuimen asettamassa määräajassa tai jos hakija ei kahdeksan päivän kuluessa määräajan päättymisestä todista välitoimen määränneelle tuomioistuimelle, että menettely on pantu vireille, välitoimi raukeaa kyseisen tuomioistuimen määräyksellä sitä päivää seuraavana päivänä, jona menettelyn vireillepanoa koskeva määräaika päättyy. Jos menettely pannaan vireille, välitoimi, joka on määrätty ennen kanteen nostamista, pysyy voimassa, kunnes se kumotaan tai kunnes mahdollinen ensimmäisen oikeusasteen tuomio tulee lainvoimaiseksi. Jos kanne nostetaan määräajassa, mutta tuomioistuin hylkää sen, välitoimi pysyy voimassa, kunnes menettelyn vireillepanosta aiheutuvat oikeusvaikutukset ovat päättyneet.

Väliaikaisesta täytäntöönpanosta määrätään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiossa.

Tuomioistuin antaa määräyksen turvaamistoimesta kiireellisesti ja viimeistään kahdeksan päivän kuluessa ja toimittaa määräyksen viipymättä ulosottomiehelle, joka käynnistää sen täytäntöönpanon välittömästi. Jos turvaamistoimea koskevaan määräykseen haetaan muutosta, tällä ei ole lykkäävää vaikutusta.

Turvaamistoimena voidaan hakea myös eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä, jo ennen kuin velkoja aloittaa nostaa kanteen pääasiassa. Tässä tapauksessa pääasiaa koskeva menettely on pantava vireille nopeasti.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä välitoimen, jonka tarkoituksena on estää vallitsevan tilanteen muuttuminen, jos alkuperäisen tilanteen palauttaminen olisi myöhemmin mahdotonta, tai estää hakijan oikeuksien jääminen myöhemmin toteutumatta tai poistaa hakijalle välittömästi aiheutuva välitön haitta, tai mistä tahansa muusta syystä, joka ansaitsee erityishuomion. Välitoimella voidaan velvoittaa toteuttamaan toimi, jota hakija olisi oikeutettu vaatimaan sen oikeuden nojalla, joka on määrä panna menettelyssä täytäntöön. Tapauksissa, joissa edellä mainitut ehdot täyttyvät, välitoimia koskeva hakemus voidaan esittää ennen kanteen nostamista, jos hakija osoittaa, että hakemuksen esittäminen vasta menettelyn vireillepanon jälkeen todennäköisesti mitätöisi välitoimen tarkoituksen. Välitoimia koskevassa hakemuksessa on viitattava sen edellytyksen täyttymiseen, jonka perusteella välitoimea koskeva määräys on annettu, ja siinä on esitettävä ja perusteltava tosiseikat, jotka tukevat kyseisen edellytyksen täyttymistä. Hakijan on täsmennettävä haettavien toimenpiteiden sisältö. Jos välitoimia koskeva hakemus jätetään ennen kanteen nostamista, hakijan on toimitettava myös tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää tuomioistuin, jolla on toimivalta panna menettely vireille. Myös oikeus, joka on määrä panna täytäntöön menettelyssä, on mainittava. Tuomioistuin voi asettaa välitoimen ehdoksi vakuuden asettamisen, jos vastapuoli osoittaa, että on todennäköistä, että haetuista toimenpiteistä aiheutuu haittaa, jonka seurauksena hakijaa vastaan nostetaan vastapuolen voittaessa vahingonkorvaus- tai palautusvaade. Kun tuomioistuin tekee päätöksen vakuuden asettamisesta, sen on otettava huomioon hakemuksen tueksi esitettyjen tosiseikkojen todennäköisyys. Jos haitta ei ole merkittävä, tuomioistuimen ei pitäisi määrätä vakuuden asettamista. Tuomioistuin määrää asettamaan vakuuden kahdessa tapauksessa. Niistä ensimmäinen on tapaus, jossa vastapuoli pyytää vakuutta ja voi osoittaa, että sille todennäköisesti koituu haitta, joka vastaa pyydettyä vakuutta. Toinen on tapaus, jossa hakija tarjoaa vakuutta ja vastapuoli sen hyväksyy. Ensimmäisessä tapauksessa vakuuden määrä vastaa vastapuolen ilmoittamaa todennäköistä haittaa. Toisessa tapauksessa kyseessä on hakijan tarjoama ja vastapuolen hyväksymä määrä. Jos hakija tarjoaa vakuudeksi tiettyä määrää, tuomioistuin kehottaa vastapuolta hyväksymään sen kiireellisesti erillisessä lausumassa. Vakuuden määrän hyväksyminen ei merkitse niiden tosiseikkojen tunnustamista, joiden perusteella välitoimi on määrätty. Vakuuden asettaminen edellyttää, että tuomioistuimeen talletetaan esimerkiksi rahaa, arvopapereita, rahan vastineita tai, jos kyseessä on pankkitakaus, takausilmoitus. Tuomio on julistettava täytäntöönpanokelpoiseksi muutoksenhausta riippumatta, jos siinä määrätään jokin seuraavista velvoitteista: elatusavun, elinkoron tai muun samaan tarkoitukseen määrätyn säännöllisen suorituksen maksaminen; oikeudenloukkauksen kieltäminen; vastaajan hyväksymän vaateen maksaminen; rahasuoritus, joka perustuu täyden todistusarvon omaavassa julkisessa tai yksityisessä asiakirjassa asetettuun velvoitteeseen, jos asiakirjoissa näytetään toteen rahasuorituksen perusteena olevat olosuhteet; ja muut kuin rahalliset velvoitteet, joissa täytäntöönpanon viivästyminen aiheuttaisi kantajalle kohtuuttoman vakavan haitan tai vaikeasti määritettävän haitan ja kantaja on antanut asianmukaisen vakuuden. Tuomioistuin voi päättää olla myöntämättä väliaikaista täytäntöönpanoa, jos täytäntöönpanosta aiheutuisi asianosaiselle suhteellisesti raskaampi taakka kuin hakemuksen epäämisestä aiheutuu sitä pyytäneelle asianosaiselle. Vastaajan on esitettävä tätä koskeva pyyntö ennen käsittelyn päättymistä. Tuomioistuin voi myös julistaa päätöksen osittain täytäntöönpanokelpoiseksi asian olosuhteista riippuen. Perustelluissa poikkeustapauksissa tuomioistuin voi jättää julistamatta päätöksen väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi niiden maksuerien osalta, jotka ovat erääntyneet jo ennen päätöksen antamista. Väliaikainen täytäntöönpano ei koske menettelystä aiheutuvia kustannuksia, maksamattomia oikeudenkäyntimaksuja eikä valtion maksamia kustannuksia.

Jos täytäntöönpanoperustetta vaatimuksen täyttämiseksi ei voida vielä vahvistaa, mutta täytäntöönpanoa hakeva asianosainen voi osoittaa uskottavasti, että vaatimuksen täyttäminen myöhemmin todennäköisesti vaarantuu, tuomioistuin määrää turvaamistoimesta, kuten rahasaatavan turvaamisesta tai tietyn omaisuuserän hukkaamiskiellosta. Turvaamistoimia voidaan määrätä esimerkiksi silloin, kun vaatimus perustuu päätökseen, jonka nojalla täytäntöönpanoperuste voitaisiin vahvistaa, mutta tämä on mahdotonta, koska päätös ei ole vielä lainvoimainen tai edes väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen tai koska päätös on saanut lainvoiman, mutta asetettu määräaika ei ole vielä päättynyt. Turvaamistoimia voidaan määrätä myös silloin, kun vaatimus liittyy unkarilaisessa tuomioistuimessa aviovarallisuussuhteita tai patenttisuojaa, hyödyllisyysmalleja, puolijohdetuotteiden piirimalleja, kasvilajikkeita, tuotemerkkejä, maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä tai lisäsuojatodistuksia tai tekijänoikeussuojaa koskevan lainsäädännön nojalla tai sopimattomien ja rajoittavien markkinakäytäntöjen kieltämisestä vuonna 1996 annetun lain LVII 4 ja 6 §:n nojalla nostettuun kanteeseen sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä kriteerejä noudattaen, tai mihin tahansa muuhun kanteeseen, kun vaatimuksen alkuperä, määrä ja erääntyminen on osoitettu oikeaksi virallisella asiakirjalla tai vakuuttavan näytön antavalla yksityisellä asiakirjalla.

Turvaamistoimena voidaan hakea eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä komission täytäntöönpanoasetuksen mukaista lomaketta käyttäen.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Kun on kyse välitoimista, tuomioistuin määrää toteuttamaan kanteessa tai välitoimia koskevassa hakemuksessa esitetyt toimenpiteet. Tämä voi koskea mitä tahansa hakemuksessa mainittuja vaatimuksia tai omaisuuseriä. Jos määräystä ei noudateta vapaaehtoisesti, se pannaan täytäntöön tuomioistuimen kautta. Sen jälkeen määritetään täytäntöönpanolainsäädännön perusteella, mikä omaisuus jää täytäntöönpanon ulkopuolelle.

Väliaikainen täytäntöönpano koskee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota, joka ei vielä ole lainvoimainen. Tämä voi koskea kaikkea sellaista vastaajan omaisuutta, jota ei ole täytäntöönpanoon sovellettavien säännösten mukaisesti vapautettu täytäntöönpanosta.

Kun on kyse turvaamistoimista, tuomioistuin voi määrätä tiettyjen omaisuuserien takavarikoinnista tai rahasaatavien turvaamistoimista. Jos tuomioistuin määrää rahasaatavan turvaamisesta, ulosottomies antaa asiaa koskevan määräyksen paikalla tiedoksi velalliselle. Samanaikaisesti velallista kehotetaan viipymättä maksamaan turvattava määrä suoraan ulosottomiehelle. Jos velallinen ei noudata kehotusta, ulosottomies voi ulosmitata mitä tahansa velallisen omaisuutta tai pyytää jäädyttämään velallisen tilin. Sen sijaan velallisen palkkaan tai muihin tuloihin voidaan kohdistaa turvaamistoimia vain siinä tapauksessa, että velallisella ei ole muuta ulosmitattavaa omaisuutta, joka voisi toimia turvattavan määrän vakuutena. Hukkaamiskielto voi koskea mitä tahansa irtainta omaisuutta tai arvokasta omaisuutta.

Eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen antamista koskevissa menettelyissä voidaan esittää tilitietojen hankkimista koskeva pyyntö, jonka perusteella toimivaltainen viranomainen pyrkii saamaan tiedot velallisen tileistä kyseisiä tilejä hallinnoivilta maksupalveluntarjoajilta.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Kun on kyse välitoimista ja väliaikaisesta täytäntöönpanosta, velallisen on noudatettava tuomioistuimen päätöstä. Päätöksen nojalla voidaan aloittaa täytäntöönpanomenettely velallista vastaan.

Turvaamistoimia on kahdentyyppisiä, ja niillä on erilaiset vaikutukset. Jos toimen tarkoituksena on rahasaatavan turvaaminen, velallisen on annettava ulosottomiehelle tietty rahasumma. Jos velallinen ei noudata tätä velvollisuutta, ulosottomies panee määräyksen täytäntöön ulosmittaamalla velallisen omaisuutta tai jäädyttämällä tämän tilin rahasaatavan arvoon asti. Velalliselta saatua tai menettelyn aikana kerättyä rahamäärää ei voida maksaa suoraan täytäntöönpanoa hakeneelle asianosaiselle, vaan se ohjataan ulosottomiehen tilille. Jos tietty esine asetetaan hukkaamiskieltoon, se on periaatteessa takavarikoitu: velallinen voi edelleen käyttää esinettä, mutta hän ei voi luovuttaa sitä. Jos taas esine asetetaan vakuustakavarikkoon, ulosottomies asettaa sen lukittuun tilaan tai antaa sen toimitsijan haltuun.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Välitoimea koskeva tuomioistuimen määräys pysyy voimassa, kunnes se kumotaan tai kunnes ensimmäisen oikeusasteen tuomio tulee lainvoimaiseksi. Välitoimi raukeaa, jos menettely lakkaa tai keskeytetään. Tuomioistuimen on vahvistettava tämä seikka määräyksessään, jolla se lakkauttaa menettelyn tai jossa se toteaa menettelyn lakanneen. Menettelyn keskeyttäminen tai lykkääminen ei vaikuta välitoimeen.

Väliaikainen täytäntöönpano merkitsee tuomiossa vahvistetun velvoitteen täytäntöönpanoa ennen kuin tuomiosta tulee lainvoimainen riippumatta siitä, haetaanko muutosta vai ei. Näin ollen siihen ei sovelleta mitään määräaikaa.

Turvaamistoimi on voimassa siihen saakka, kun täytäntöönpanomääräys on annettu tai tuomioistuin lopettaa turvaamistoimen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Välitoimea koskevaan määräykseen voi hakea muutosta. Muutoksenhakuun sovelletaan yleisiä sääntöjä, ja muutoksenhaun määräaika on 15 päivää. Muutosta on haettava määräyksen antaneelta tuomioistuimelta. Jos hakemus on perusteltu, tuomioistuin kumoaa välitoimea koskevan määräyksen. Tuomioistuin voi myös muuttaa määräystä, joko pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, jos kantaja alentaa vaatimustaan.

Tuomioistuin on velvollinen määräämään väliaikaisesta täytäntöönpanosta lainsäädännössä luetelluissa tapauksissa. Osapuoli voi pyytää tuomioistuinta olemaan määräämättä väliaikaista täytäntöönpanoa tapauksissa, joissa se aiheuttaisi kyseiselle osapuolelle kohtuuttoman suuren rasitteen. Hakemus on osoitettava sille tuomioistuimelle, jossa asia on vireillä.

Turvaamistoimea koskevaan määräykseen voidaan hakea muutosta siltä tuomioistuimelta, jossa asia on vireillä, mutta muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Asianosaiset voivat hakea muutosta 15 päivän kuluessa määräyksen tiedoksiantamisesta.

Eurooppalaista tilivarojen turvaamismääräystä tai sen täytäntöönpanoa koskeva muutoksenhaku on osoitettava sille tuomioistuimelle, jossa asia on vireillä. Muutoksenhakua koskevaan päätökseen sovelletaan yleisiä muutoksenhakusääntöjä.

Päivitetty viimeksi: 23/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Malta

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Seuraavat turvaamistoimet ovat käytettävissä:

  • Warrant of Description (jolla turvataan oikeus irtaimeen omaisuuteen, jonka määrästä ja laadusta on annettava yksityiskohtainen kuvaus)
  • Warrant of Seizure (jolla velalliselta takavarikoidaan omaisuutta, jonka arvo vastaa velkojan saamisen määrää)
  • Warrant of Seizure of a Commercial Going Concern (jolla toimivalta yritykseltä takavarikoidaan omaisuutta, jonka arvo vastaa velkojan saamisen määrää)
  • Garnishee Order (jolla kolmansilta osapuolilta takavarikoidaan rahaa tai irtainta omaisuutta, jonka väitetään kuuluvan velalliselle)
  • Warrant of Impediment of Departure (jolla estetään aluksen lähtö tilanteessa, jossa velan tai saamisen periminen voisi aluksen lähdön myötä vaarantua)
  • Warrant of Arrest of Sea Vessels (jolla takavarikoidaan merialus)
  • Warrant of Arrest of Aircraft (jolla takavarikoidaan ilma-alus)
  • Warrant of Prohibitory Injunction (laaja-alainen kieltomääräys, jolla estetään henkilöä aloittamasta tai jatkamasta rakennuksen tai muun rakenteen pystyttämistä taikka purkamasta tai kunnostamasta rakennusta tai muuta rakennetta; estetään henkilön pääsy määrättyihin tiloihin tai määrättyyn paikkaan; estetään henkilöä tekemistä mitään sellaista, joka voisi vahingoittaa määräyksen hakijaa; estetään henkilöä viemästä alaikäistä Maltan ulkopuolelle; tai peritään tietyn vähimmäismäärän ylittävä velka tai saatava).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Turvaamistoimia säännellään Maltan lakien 12 luvun 829 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä. Erityislakien säännöksiä voidaan myös soveltaa tapauksesta riippuen.

2.1 Menettely

Edellä mainittuja turvaamistoimia on pyydettävä hakijan laatimalla valaehtoisella hakemuksella. Hakemuksessa on ilmoitettava halutun turvaamistoimen kohteena olevan velan tai muun vaatimuksen alkuperä ja tyyppi. Jos oikeus, jonka turvaamista haetaan, on velka tai muu vaatimus, joka voidaan suorittaa maksulla, rahamäärä on mainittava hakemuksessa.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin tekee päätöksen turvaamistoimesta. Maltan rauhantuomioistuin tai alemman oikeusasteen tuomioistuimena toimiva Gozon rauhantuomioistuin eivät voi antaa vastaajan vannomaa valaa edellyttävää Warrant of Description- eikä Warrant of Impediment of Departure -määräystä. Warrant of Seizure- tai Garnishee Order -määräystä ei voida antaa hallitusta vastaan oikeuksien tai vaatimusten turvaamiseksi. Warrant of Seizure- tai Garnishee Order -määräystä ei voida myöskään antaa turvaamaan oikeuksia tai vaatimuksia, jotka kohdistuvat puolustusvoimien henkilökuntaan tai yksinomaan Maltan valtion palveluksessa olevaan alukseen, jos vastaaja on Maltassa puolustusvoimien tai aluksen henkilökunnan jäsenenä. Warrant of Impediment of Departure -määräystä ei voida antaa sellaisen oikeuden tai vaatimuksen turvaamiseksi, joka kohdistuu vakinaisessa palveluksessa olevaan päällikköön, merimieheen tai muuhun henkilöön, jos hänen aluksensa laivanselvitys on tehty. Määräystä ei voida myöskään kohdistaa höyryaluksella palveluksessa olevaan konemestariin tämän asemasta riippumatta.

Turvaamistoimia määrättäessä on aina viitattava Maltan lakien 12 luvun 829 §:ään ja sitä seuraaviin pykäliin. Tapauksesta riippuen voidaan soveltaa myös erityislakien säännöksiä.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimien kohteena voi olla irtainta tai kiinteää omaisuutta. Warrant of Seizure -määräys voidaan kohdistaa myös toimivaan yritykseen. Takavarikointia koskeva Warrant of Precautionary Arrest -määräys voidaan kohdistaa ilma-aluksiin ja yli 10 metriä pitkiin merialuksiin.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Toimien vaikutus riippuu niiden sisällöstä. Pääsäännön mukaan irtainta tai kiinteätä omaisuutta ei saa myydä eikä siirtää kolmansille.

Warrant of Description -määräys voidaan antaa irtaimiin esineisiin liittyvien oikeuksien turvaamiseksi. Jotta hakija voi käyttää oikeuttaan, saattaa olla hänen etujensa mukaista säilyttää irtaimia esineitä alkuperäisessä paikassa tai kunnossa. Jos Warrant of Seizure ‑määräys kohdistuu irtaimeen omaisuuteen, tuomioistuimen kirjaaja takavarikoi velalliselta ilmoitetut esineet. Toimivaan yritykseen kohdistuvan Warrant of Seizure of a Commercial Going Concern -määräyksen tarkoitus on säilyttää yrityksen kaikki omaisuuserät, mukaan lukien lisenssit ja liikearvo, sekä määrätä, että yrityksen omaisuutta ei saa myydä kokonaan eikä osittain ja että liiketoimintaa on jatkettava. Tuomioistuin ei kuitenkaan hyväksy turvaamistoimea koskevaa pyyntöä, jos se katsoo, että velkaa vastaava rahamäärä voidaan turvata muulla tavoin. Meri- tai ilma-aluksiin kohdistuvalla määräyksellä (Warrant of Arrest of Sea Vessels/Aircraft) takavarikoidaan ilma-alus tai 10 metriä pidempi merialus velalliselta ja annetaan se aluksen sijaintipaikan viranomaisten haltuun. Lisäksi määrätään, että kyseiset viranomaiset eivät saa luovuttaa ilma- tai merialusta eivätkä antaa velalliselle mahdollisuutta myydä alusta kokonaan eikä osittain tai siirtää siihen liittyviä oikeuksia kolmannelle. Warrant of Prohibitory Injunction -määräyksellä pyritään estämään henkilöä tekemästä mitään, mikä voisi haitata turvaamistoimea hakeneen henkilön etuja.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Turvaamistoimi on voimassa 15 päivää tuomioistuimen tuomion tultua lainvoimaiseksi, ellei tuomioistuin tai hakija peruuta sitä aiemmin.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Näihin toimenpiteisiin ei voida hakea muutosta. Turvaamistoimea voidaan kuitenkin vastustaa. Tällöin henkilö, jota vastaan turvaamistoimi on määrätty, voi hakea turvaamistoimen määränneeltä tai asiaa koskevaa kannetta käsittelevältä tuomioistuimelta turvaamistoimen kumoamista osittain tai kokonaan seuraavista syistä:

  • turvaamistoimen voimassaoloaika on päättynyt;
  • jokin turvaamistoimen määräämiselle lainsäädännössä asetetuista edellytyksistä puuttuu;
  • turvaamistoimea pyytäneen henkilön vaatimus voidaan turvata muulla vakuudella, jolloin joko voidaan määrätä jokin muu turvaamistoimi täydentämään sitä tai kyseinen muu vakuus riittää tuomioistuimen mielestä turvaamaan vaatimuksen; tai
  • pystytään osoittamaan, että vaatimus on ilmeisen perusteeton tai liiallinen; tai
  • tuomioistuin katsoo tarjotun vakuuden olevan riittävä; tai
  • pystytään osoittamaan, että olosuhteisiin nähden turvaamistoimen pitäminen voimassa kokonaan tai osittain olisi kohtuutonta, tai että se on tullut kokonaan tai osittain tarpeettomaksi tai perusteettomaksi.
Päivitetty viimeksi: 22/03/2017

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Alankomaat

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Minkälaisia toimia on käytettävissä?

Toimia on kahdentyyppisiä: välitoimet ja turvaamistoimet.

Välitoimet edeltävät pääasian käsittelyssä annettavaa tuomioistuimen päätöstä. Tuomioistuimen pääasian käsittelyssä antamalla päätöksellä voidaan vahvistaa välitoimi tai kumota se.

Turvaamistoimilla pyritään varmistamaan, että velallinen suorittaa velvoitteensa. Niiden avulla velkoja voi suojautua saatavien maksamatta jäämisen riskiltä.

Tuomioistuin voi määrätä velallisen omaisuuteen kohdistuvia väli- ja turvaamistoimia. Velkojalla on laillinen oikeus hakea tiettyjä toimia ennen tuomioistuimen päätöstä ja jopa ennen asian käsittelyä suojatakseen oikeudet, joita voidaan käyttää vasta tuomion antamisen jälkeen. Tarkoituksena on estää vastapuolta esimerkiksi myymästä tai kätkemästä omaisuuttaan, lahjoittamasta sitä pois tai panttaamasta tai kiinnittämästä sitä, jolloin velkojan takaisinperintäoikeus ei toteudu.

1.1 Välitoimet

Välitoimet määrätään joko välitoimimenettelyssä tai tuomioistuimessa vireillä olevassa pääasian käsittelyssä.

Avioeroasioissa sovelletaan erityisiä välitoimia.

1.2 Turvaamistoimet

A. Takavarikko (conservatoir beslag)

Tuomioistuin voi antaa velkojalle luvan takavarikoida velallisen omaisuus, jotta omaisuus voidaan suojata, kunnes velkojan oikeus on vahvistettu oikeuden päätöksellä.

Takavarikkoa on neljää eri tyyppiä:

  1. Takavarikko rahasaatavan turvaamiseksi (conservatoire verhaalsbeslagen). Omaisuus takavarikoidaan tuomioistuimen päätettyä, että rahamääräinen vaatimus on maksettava.
  2. Takavarikko irtaimen omaisuuden tai tavarantoimituksen luovuttamiseksi (conservatoir beslag tot afgifte van roerende zaken of levering van goederen). Tässä tapauksessa takavarikko asetetaan velalliselle, jotta omistajan tai tavarantoimitukseen oikeutetun edunsaajan oikeudet saadaan turvattua.
  3. Ennakoiva avioerotakavarikko (conservatoir maritaal beslag). Avioeroa, asumuseroa tai aviovarallisuuden jakamista hakeva puoliso voi vaatia tätä takavarikkoa estääkseen siirrot yhteisomaisuudesta ennen ositusta.
  4. Takavarikko todisteiden säilyttämiseksi (conservatoir bewijsbeslag). Tämä takavarikko on tarkoitettu todistusaineiston turvaamiseen.

B. Talteenotto

Tätä toimenpidettä käytetään pääasiassa sellaisissa tapauksissa, joissa on vaarana, että takavarikoituja omaisuuseriä siirretään muualle. Tuomioistuin määrää velkojan hakemuksesta, että takavarikoitu tai takavarikoitava omaisuus luovutetaan tuomioistuimen määräämälle omaisuuden säilyttäjälle.

Tuomioistuin voi määrätä talteenotosta myös erillisellä päätöksellä, joka ei koske takavarikkoa.

C. Selvitystilaan asettaminen

Tuomioistuin voi asettaa omistajuuskiistan kohteena olevan omaisuuden selvitystilaan. Esimerkki: Oikeudesta yrityksen tavarantoimitukseen on kiistaa. Yrityksen omaisuuden takavarikko tai talteenotto voisi hankaloittaa sen liiketoiminnan jatkumista. Selvitysmies voi johtaa yritystä asian käsittelyn aikana.

D. Sinetöinti ja luettelointi

Kantonioikeuden tuomarin (kantonrechter) luvalla notaari voi sinetöidä kuolinpesän varat tai tietyn yhteisesti omistetun omaisuuden. Asianajajaa ei tarvita. Tätä turvaamistoimea käytetään harvoin. Sitä voivat hakea esimerkiksi perilliset, leski tai rekisteröity puoliso, pesänjakaja ja henkilöt, joilla on (rajattu) oikeus osaan yhteisesti omistetusta omaisuudesta.

Myös hakemus sinetöinnin poistamisesta esitetään kantonioikeuden tuomarille.

Kantonioikeuden tuomari voi muun muassa edellä mainittujen henkilöiden hakemuksesta määrätä notaarin laatimaan omaisuusluettelon. Asianajajaa ei tarvita. Tätä turvaamistoimea käytetään selvittämään pesän suuruus (ja arvo). Sitä voidaan hakea samanaikaisesti sinetöinnin tai sinetöinnin poistamisen kanssa. Tässä toimessa laaditaan lyhyt kuvaus pesän varoista ja veloista. Osapuolen pyynnöstä laaditaan myös arvio irtaimen omaisuuden arvosta. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen valantehneestä arvioijasta (arvioijista), notaari nimeää arvioijan (arvioijat).

1.3 Väliaikainen täytäntöönpano

Tuomioistuin voi tarvittaessa julistaa päätöksensä väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi kaikissa tapauksissa, ellei laista tai tapauksen luonteesta muuta johdu. Kantajan on haettava määräystä väliaikaisesta täytäntöönpanosta, ellei se ole lain määräämä seuraus. Tuomioistuin ei voi julistaa sitä omasta aloitteestaan.

Väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistettu päätös voidaan panna välittömästi täytäntöön, vaikka päätöstä olisi vastustettu tai siitä olisi tehty valitus tai kassaatiovalitus. Täytäntöönpanomääräys voi koskea koko päätöstä tai sen osaa. Päätös on mahdollista panna täytäntöön myös ilman, että se julistetaan väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, mutta sen täytäntöönpano keskeytetään valituskäsittelyn ajaksi. Jos päätös on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, sen täytäntöönpano voi jatkua tai jopa alkaa sen jälkeen, kun päätöksestä on valitettu.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

A. Takavarikko

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari myöntää luvan takavarikkoon. Lupaa hakee asianajaja. Tuomari voi periaatteessa perustaa päätöksensä hakijan vaatimuksiin. Velallista ei tavallisesti kuulla. Oikeuden päätös annetaan yleensä samana päivänä. Rahallisen vaatimuksen yhteydessä tuomari vahvistaa määrän, jolle lupa myönnetään. Tuomari voi asettaa vakuuden takavarikon mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.

Takavarikon panee täytäntöön ulosottomies. Velkoja, jonka todetaan myöhemmin hakeneen takavarikkoa väärin perustein, voidaan määrätä maksamaan vahingonkorvausta.

Takavarikon hakumenettely aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi rekisteröintimaksu (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rechtspraak.nl/), asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.advocatenorde.nl/) sekä ulosottomiehen käytöstä aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.kbvg.nl/).

B. Talteenotto

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari määrää talteenotosta velkojan hakemuksesta. Takavarikkoon asetettua osapuolta ja muita asianosaisia kuullaan, mikäli pakottavat syyt eivät sitä estä. Määräyksestä ei voi valittaa. Tuomari voi asettaa vakuuden.

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari voi välitoimimenettelyssä määrätä talteenotosta myös erillisellä päätöksellä, joka ei koske takavarikkoa.

Talteenoton hakumenettely aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi rekisteröintimaksu (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rechtspraak.nl/), asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.advocatenorde.nl/) ja ulosottomiehen palkkiot.

C. Selvitystilaan asettaminen

Välitoimiasioita hoitava käräjäoikeuden tuomari määrää välitoimimenettelyssä selvitystilaan asettamisesta asianosaisen hakemuksesta. Toimella ei ole yhteyttä takavarikointiin. Mikään omaisuuteen mahdollisesti kohdistuvat takavarikko ei rajoita selvitysmiehen valtaa. Toimi voi kohdistua kaikenlaiseen omaisuuteen, irtaimeen ja kiinteään, sekä omistusoikeuksiin. Selvitystilalla on pääasiassa merkitystä silloin, kun halutaan varmistaa, että riippumaton kolmas osapuoli pystyy jatkamaan yrityksen omaisuuden hoitamista.

Selvitystilaan asettamisen hakumenettely aiheuttaa kustannuksia, esimerkiksi rekisteröintimaksu (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rechtspraak.nl/), asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.advocatenorde.nl/) ja ulosottomiehen palkkiot.

D. Välitoimet

Välitoimimenettelyt voidaan hoitaa täysin erillään pääasian käsittelystä, eikä niiden tarvitse johtaa sellaiseen.

Välitoimiasioita hoitavalla käräjäoikeuden tuomarilla on toimivalta määrätä pyynnöstä väliaikaisia toimenpiteitä kaikissa asioissa. Myös kantonioikeuden tuomarilla on toimivalta sellaisissa asioissa, joita koskevassa pääasiassa hän antaa päätöksen. Tavallisen alueellisen toimivallan lisäksi tuomioistuimella, jonka alueella toimi pannaan täytäntöön, on ylimääräinen toimivalta. Jokaista määräystä tai kieltoa, jota pääasian käsittelyssä voidaan hakea, voidaan hakea myös välitoimimenettelyssä. Rahalliset vaatimukset voidaan sallia tietyissä tapauksissa (ks. 2.2).

Välitoimiasioita hoitavan tuomarin käsittelemässä oikeudenkäynnissä kantajalla on oltava asianajaja. Vastaajalla voi olla asianajaja. Kantonioikeuden tuomarin käsittelemässä oikeudenkäynnissä osapuolet voivat toimia ilman asianajajaa. Käsittely on suullinen ja epämuodollinen. Päätös annetaan yleensä muutaman viikon kuluttua. Tuomioistuin voi julistaa omasta aloitteestaan, että välitoimi on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen. Väliaikaisuus tarkoittaa sitä, että päätös voidaan peruuttaa oikeusteitse. Pääasian käsittelyssä voidaan antaa erilainen päätös.

Tämä menettely aiheuttaa seuraavat kustannukset: rekisteröintimaksu (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rechtspraak.nl/), ulosottomiehen käytöstä aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.kbvg.nl/) ja asianajan käytöstä kantajalle aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.advocatenorde.nl/).

Välitoimia voidaan toteuttaa myös vireillä olevassa pääasian käsittelyssä, ja ne ovat voimassa oikeudenkäynnin ajan. Haettavan määrän on vastattava pääasian käsittelyssä esitettyä vaatimusta. Tätä menettelyä käytetään vähän.

Avioerotapauksissa välitoimia haetaan käsittelyn ajaksi ja joksikin aikaa sen jälkeen. Nämä koskevat esimerkiksi puolisoiden yhteistä kotia, päivittäiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta, lapsia ja puolison toiselle puolisolle maksamaa elatusapua.

Toimia haetaan erillisellä hakemuksella ennen avioerokäsittelyä, sen aikana ja jopa sen jälkeen siihen asti, kunnes niiden vaikutus lakkaa. Suullinen käsittely on aloitettava viimeistään kolmannella viikolla hakemuksen jättämisestä, ja tuomari antaa päätöksensä niin pian kuin mahdollista.

Tämä menettely aiheuttaa seuraavat kustannukset: rekisteröintimaksu (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.rechtspraak.nl/) ja asianajan käytöstä aiheutuvat kustannukset (Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.advocatenorde.nl/).

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Kantajan pyynnöstä tuomioistuin voi tavallisessa riita-asian käsittelyssä julistaa päätöksen kokonaan tai osittain väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, ellei laista tai tapauksen luonteesta muuta johdu. Tuomioistuin voi asettaa ehdoksi vakuuden antamisen. Väliaikainen täytäntöönpanokelpoisuus voidaan julistaa myös tuomioistuimen omasta aloitteesta välitoimimenettelyssä. Sama pätee hakemusmenettelyyn.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

A. Takavarikko

Hakemuksessa on oltava muun muassa seuraavat tiedot: millaisesta takavarikosta on kyse, mihin oikeuteen hakija vetoaa ja mikä on mahdollisen rahamääräisen vaatimuksen (suurin mahdollinen) määrä. Takavarikon tyypistä riippuen hakemuksesta on lisäksi käytävä ilmi mahdollinen väärinkäytön vaara. Väärinkäyttöepäilyä ei ole pakko perustella. Asian kiireellisyyttä ei edellytetä.

B. Talteenotto

Jos talteenottoa hakee velkoja, kiireellisyyttä ei edellytetä. Sen sijaan välitoimimenettelyssä kantajan on osoitettava asian kiireellisyys. Väärinkäytön vaaraa ei tarvitse osoittaa.

C. Selvitystilaan asettaminen

Koska kyseessä on välitoimimenettely, kantajan on osoitettava asian kiireellisyys. Väärinkäytön vaaraa ei tarvitse osoittaa.

D. Välitoimet

Välitoimimenettelyssä kantajan on osoitettava asian kiireellisyys, tuomarin on punnittava asianosaisten etuja ja päätöksellä on vahvistettava välitoimi. Kantajan kiireellisen edun ei tarvitse liittyä vastaajan tilanteeseen. Saatava voi olla riitautettu tai riitautettavissa. Rahamääräisten vaatimusten käsittelyyn välitoimimenettelyssä liittyy tiukempia vaatimuksia. Sitä, onko kyseessä kantajan kiireellinen etu, tutkitaan tarkasti, ja etuja punnittaessa on otettava huomioon riski siitä, ettei takaisinmaksu ole mahdollinen, mikä voi johtaa toimesta luopumiseen. Kaikissa käräjäoikeuksissa voidaan käsitellä sellaisten saatavien väliaikaista perintää (incasso-kort geding), jotka liittyvät tavaroiden toimitusta ja/tai palvelujen tarjontaa koskeviin sopimuksiin ja joita ei voi (kohtuudella) riitauttaa.

Avioeromenettelyssä ja muussa pääasian käsittelyssä välitoimiin ei liity riitauttamis- tai kiireellisyysvaatimuksia. Myöskään väärinkäytön vaaralla ei ole merkitystä.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Ei sovelleta.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

Turvaamistoimilla pyritään säilyttämään de facto - tai de jure ‑tilanne (perintä)oikeuksien turvaamiseksi. Välitoimilla pyritään luomaan de facto - tai de jure -tilanne ennen kuin pääasiassa annetaan päätös.

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

A. Takavarikko

Periaatteessa kaikenlainen omaisuus voidaan takavarikoida, lukuun ottamatta julkisen palvelun tehtäviin tarkoitettua omaisuutta ja siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering) 447, 448 ja 712 §:ssä tarkoitettua omaisuutta. Osaa palkoista ja muista toistuvista maksusuorituksista ei voida takavarikoida. Takavarikko voi koskea rajoitettua oikeutta tai osaa varallisuudesta. Takavarikkosääntöjä sovelletaan tällöin soveltuvin osin (siviiliprosessilain 707 §).

B. Talteenotto

Irtain omaisuus, jota ei ole rekisteröity.

C. Selvitystilaan asettaminen

Kaikki kiistanalainen omaisuus.

D. Välitoimet

Kaikki omaisuus voi olla vaatimuksen kohteena välitoimimenettelyssä tai välitoimea koskevan vaatimuksen kohteena pääasian käsittelyssä.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Ei sovelleta.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

A. Takavarikko

Takavarikon seurauksena varallisuus jäädytetään, minkä jälkeen velallinen ei voi esimerkiksi myydä, lahjoittaa, kiinnittää tai vuokrata sitä. Tällainen hallintaoikeuden rajoitus on suhteellinen: se on voimassa ainoastaan suhteessa velkojaan. Kun takavarikointi toteutetaan kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksena, tämän on pidättäydyttävä maksuista tai omaisuuden edelleen luovuttamisesta. Vilpittömässä mielessä toimivaa kolmatta haltijaa kuitenkin suojellaan tietyin edellytyksin. Kun takavarikointi toteutetaan kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksena, kolmannen osapuolen on ilmoitettava, mitä velalliselle kuuluvaa hänellä on hallussaan. Takavarikoitavan omaisuuden siirtäminen on rangaistava teko.

B. Talteenotto

Talteen otetun omaisuuden siirtäminen on rangaistava teko.

C. Selvitystilaan asettaminen

Omaisuuden hallinta siirtyy selvitysmiehelle.

D. Välitoimet

Toimien noudattaminen varmistetaan usein uhkasakolla.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

A. Takavarikko

Tuomioistuimen on aina takavarikosta päättäessään asetettava määräaika, johon mennessä pääasiassa on esitettävä vaade. Jos pääasiaa ei ole vireillä, tuomioistuin asettaa takavarikkopäätöksessä määräajan, joka on aikaisintaan kahdeksan päivän kuluttua takavarikosta ja jonka kuluessa pääasiassa on esitettävä vaade. Pääasiaksi katsotaan ainoastaan menettelyt, joilla haetaan täytäntöönpanokelpoista määräystä sellaisen saatavan suorittamiseksi, jonka vakuudeksi takavarikko on suoritettu. Tuomioistuin voi tällä välin kumota takavarikon sen henkilön hakemuksesta, jonka omaisuuteen takavarikko kohdistuu, tai muun asianosaisen hakemuksesta. Jos tuomioistuimen asettama määräaika ylitetään, takavarikko raukeaa.

Takavarikko suoritetaan heti, kun velkoja on hankkinut täytäntöönpanokelpoisen määräyksen täytäntöönpanosta ja se on annettu velalliselle (ja kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksen ollessa kyseessä myös kolmannelle osapuolelle) tiedoksi.

Jos pääasiassa esitetty vaade hylätään peruuttamattomasti, takavarikko raukeaa. Takavarikko voidaan kumota velallisen pyynnöstä.

B. Talteenotto

Välitoimiasioita hoitava tuomari voi peruuttaa talteenoton kenen tahansa välitoimimenettelyn osapuolen hakemuksesta. Tarvittaessa tuomari päättää, kenelle säilyttäjän on luovutettava omaisuus. Talteenoton perusteena olevan takavarikon kumoaminen johtaa talteenoton peruuttamiseen. Sen jälkeen säilyttäjä luovuttaa omaisuuden velalliselle. Kun lopullisessa tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetussa päätöksessä on määritetty omaisuuteen oikeutettu osapuoli, säilyttäjä luovuttaa omaisuuden tälle.

C. Selvitystilaan asettaminen

Jos pääasiassa ei ole vielä esitetty vaadetta, tuomari asettaa määräajan sen esittämiselle. Jos määräaika ylitetään, selvitystila päättyy.

Kun lopullisessa tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi julistetussa päätöksessä on määritetty omaisuuteen oikeutettu osapuoli, selvitysmies luovuttaa omaisuuden tälle. Selvitystila poistetaan joko osapuolten yhteisellä päätöksellä tai välitoimiasioita hoitavan tuomarin päätöksellä, jos vain yksi osapuoli pyytää sitä.

D. Välitoimet

Väliaikaiset toimet ovat voimassa siihen asti, kunnes tuomioistuin on antanut pääasian käsittelyssä päätöksen.

Välitoimimenettelyn tuomari voi myös rajoittaa toimien voimassaoloaikaa tai asettaa niille ehdoksi sen, että pääasian käsittely pannaan vireille tietyn määräajan sisällä. Pääasian käsittelyssä määrätyt väliaikaistoimet päättyvät, jos pääasiassa tehdään päätös ennen toimien voimassaolon päättymistä.

Avioeromenettelyssä määrätyt välitoimet voivat olla voimassa jonkin aikaa avioeron jälkeen. Niitä voidaan muuttaa tai ne voidaan peruuttaa. Ennen avioerokäsittelyä määrätyt välitoimet raukeavat, mikäli avioerohakemusta ei toimiteta neljän viikon kuluessa välitoimista koskevan päätöksen antamisesta.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Valitustuomioistuin voi keskeyttää täytäntöönpanon. Myös täytäntöönpanon riitauttaminen voi johtaa sen keskeyttämiseen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Yleiset säännöt

Päätöstä voi vastustaa tai siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen.

Poissaolevana tuomittu osapuoli voi esittää vastalauseen yksipuolisen tuomion antaneessa tuomioistuimessa neljän viikon kuluessa (aloitusajankohta vaihtelee).

Hävinnyt osapuoli voi tehdä valituksen muutoksenhakutuomioistuimessa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Riidan kohteena olevan määrän on oltava yli 1 750 euroa.

Hävinnyt osapuoli voi tehdä kassaatiovalituksen Alankomaiden korkeimmassa oikeudessa (Hoge Raad der Nederlanden) kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu joko ensimmäisessä ja korkeimmassa oikeusasteessa tai muutoksenhakuasteessa.

Päätöksestä voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimeen ja Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen (kassaatiovalitus).

Hakijan ja menettelyssä mukana olleiden asianosaisten on tehtävä valitus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta ja muiden asianosaisten kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on annettu heille tiedoksi.

Aikaisemmassa oikeusasteessa läsnä olleet osapuolet voivat tehdä kassaatiovalituksen kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Näiden oikeuskeinoja seurauksena päätöksen täytäntöönpano keskeytetään, mikäli päätöstä ei ole julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi.

A. Takavarikko

Takavarikon myöntämispäätöksestä ei voi valittaa ylempään oikeusistuimeen (siviiliprosessilain 700 §:n 2 momentti). Takavarikon hylkäämispäätöksestä velkoja voi tehdä ensin valituksen ja myöhemmin kassaatiovalituksen.

B. Talteenotto

Jos talteenotto on määrätty velkojan hakemuksesta, siitä ei voi valittaa ylempään oikeusistuimeen.

Hylkäämispäätöksestä hakija voi tehdä valituksen ja myöhemmin kassaatiovalituksen.

Välitoimimenettelyssä annettua päätöstä voi vastustaa tai siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen.

C. Selvitystilaan asettaminen

Selvitystilaan asettamista voi vastustaa tai siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen.

D. Välitoimet

Välitoimimenettelyssä tai pääasiassa myönnettyjä väliaikaistoimia voi vastustaa tai niistä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen. Avioeromenettelyssä myönnetyistä väliaikaistoimista ei voi tehdä valitusta eikä kassaatiovalitusta.

E. Väliaikainen täytäntöönpano

Jos päätöstä ei ole julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, siitä voi tehdä valituksen tai kassaatiovalituksen tai täytäntöönpanon voi riitauttaa. Jos päätös on julistettu väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi, valitustuomioistuimen tuomari voi keskeyttää täytäntöönpanon. Kassaatiovalituksessa tämä ei ole mahdollista. Täytäntöönpano voidaan keskeyttää myös riitauttamalla se.

Päivitetty viimeksi: 09/02/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota saksa on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Itävalta

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Välitoimista ja turvaamistoimista käytetään Itävallassa yhteisnimitystä ”turvaamismenettelyt” (Sicherungsverfahren). Ne ryhmitellään seuraavasti:

  • todisteiden turvaaminen,
  • takavarikko vaatimuksen turvaamiseksi,
  • väliaikaismääräykset.

Näille turvaamistoimille on yhteistä se, ettei asianosaisen tarvitse näyttää väitteitään toteen, vaan riittää, että hän tekee ne todennäköiseksi.

Väliaikaismääräyksillä on käytännössä eniten merkitystä, joten jäljempänä esitetty selvitys rajoittuu niihin.

Väliaikaismääräykset ovat päätöksen muodossa esitettyjä tuomioistuimen ratkaisuja, joiden avulla pyritään turvaamaan tuleva pakkotäytäntöönpano tai ainoastaan säilyttämään tietty asiaintila määrätyn ajan tai täyttämään asianosaisen vaatimus väliaikaisesti.

Väliaikaismääräykset voidaan jaotella niiden tarkoituksen perusteella seuraavasti:

  • rahasaatavaa koskevan vaatimuksen turvaaminen,
  • yksilön suoritusvelvoitteita koskevan vaatimuksen turvaaminen,
  • tietyn oikeuden tai oikeussuhteen turvaaminen.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Väliaikaismääräyksiä annetaan ainoastaan asianosaisten hakemuksesta. Hakijaa kutsutaan tässä menettelyssä sananmukaisesti ”vaarannetuksi osapuoleksi” ja vastaajaa ”vaarannetun osapuolen vastapuoleksi”. Väliaikaismääräyksen antaa

  • tuomioistuin, jossa asia on jo vireillä;
  • täytäntöönpanotuomioistuin, jos täytäntöönpanomenettely on kesken;
  • vastaajan yleisen oikeuspaikan mukainen alioikeus (Bezirksgericht), jos vaatimus esitetään ennen pääasian käsittelyä tai pääasian käsittelyn ja täytäntöönpanovaiheen välisenä aikana;
  • toissijaisena oikeuspaikkana oikeusriidan kohteen tai velallisen asuin- tai oleskelupaikan sijainnin mukaan määräytyvä tuomioistuin tai se alioikeus (Bezirksgericht), jonka istunnossa täytäntöönpanoasiaa käsitellään.

Asianajajaa ei ole pakko käyttää ensimmäisessä oikeusasteessa, koska käsittely etenee täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Jos varsinaisia täytäntöönpanotoimia on toteutettava – esimerkiksi jos tuomioistuin on määrännyt talteenotosta – ulosottomies toimittaa ne viran puolesta. Välitoimen kustannukset riippuvat turvattavan vaatimuksen arvosta. Näistä kustannuksista vastaa yleensä ensisijaisesti hakija. Hakija voi saada korvauksen kustannuksistaan vasta voittaessaan pääasiaa koskevan kanteen, ja korvausvaatimus esitetäänkin yleensä vasta pääasiaa koskevassa käsittelyssä. Vastaajalla on kuitenkin oikeus kustannusten korvaukseen jo väliaikaismääräystä koskevaa päätöstä annettaessa, jos kyseinen käsittely ratkeaa hänen edukseen.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Väliaikaismääräyksen antaminen edellyttää, että ”vaarannettu osapuoli” tekee hakemuksen, jossa esitetään rahavaatimus tai muuta suoritusta kuin rahaa koskeva tai riidanalaista oikeutta tai oikeussuhdetta koskeva vaatimus ja kyseistä vaatimusta tukeva näyttö.

Jos väliaikaismääräystä vaaditaan rahavaatimusten turvaamiseksi, on osoitettava, että käsillä on subjektiivinen vaarantaminen. Tämä tarkoittaa sen tekemistä todennäköiseksi, että ilman väliaikaismääräystä vastapuoli toteuttaisi toimia, jotka tekevät rahavaatimuksen perimisen turhaksi tai vaikeuttavat sitä.

Muiden väliaikaismääräysten lajien osalta on osoitettava ainoastaan oikeuksien objektiivisen vaarantaminen eli on tehtävä todennäköiseksi, että ilman väliaikaismääräystä vaatimuksen ajaminen oikeusteitse tai sen toteuttaminen olisi turhaa tai vaikeutuisi huomattavasti ennen kaikkea määräyksen kohteeseen vaikuttavien olosuhteiden muuttumisen vuoksi.

Niin rahasaatavien turvaamismääräysten kuin muidenkin väliaikaismääräysten ollessa kyseessä riittää todennäköisyysnäytöksi oikeuden vaarantamisesta, että vaatimus olisi pantava täytäntöön maassa, jossa vaatimuksen täytäntöönpanoa ei ole turvattu valtiosopimuksen eikä unionin oikeuden perusteella.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Rahasaatavaa koskevat turvaamiskeinot luetellaan tyhjentävästi täytäntöönpanojärjestyksessä. Ne ovat seuraavat:

  • irtaimen omaisuuden talteenotto ja hallinta,
  • irtainten esineiden luovutus- tai panttauskielto,
  • sivullisia koskeva kielto (Drittverbot),
  • vastapuolen kiinteän omaisuuden paneminen toimitsijan haltuun ja hoitoon,
  • kielto luovuttaa kiinteää omaisuutta tai maarekisteriin kirjattuja oikeuksia tai perustaa niihin rasitteita.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Toimien vaikutus vaihtelee turvaamiskeinon mukaan. Irtaimen omaisuuden talteenotossa ja asettamisessa toimitsijan hallintaan kyseiset esineet poistetaan vastaajan välittömästä määräysvallasta. Talteenotettuja ja toimitsijan hallintaan asetettuja esineitä koskevat oikeustoimet ovat lähtökohtaisesti pätemättömiä. Tuomioistuin päättää toimista, joilla ehkäistään talteenotettujen tai toimitsijan hallintaan asetettujen esineiden huonontuminen tai arvon aleneminen. Tuomioistuimella on lain mukaan laaja harkintavalta päättäessään, mitkä toimet ovat tällöin tarpeellisia tai hyödyllisiä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi pilaantuvien talteenotettujen tavaroiden myyminen.

Irtainta koskevat oikeustoimet, jotka rikkovat luovutus- ja panttauskieltoa, ovat kokonaisuudessaan pätemättömiä.

Sivullisia koskeva tuomioistuimen kieltomääräys (Drittverbot) tarkoittaa, että vastaajalta kielletään oikeustoimet, jotka koskevat hänen sivullisiin (kolmansiin) kohdistuvia vaatimuksiaan ja erityisesti niiden täytäntöönpanoa. Samanaikaisesti sivullisille osoitetaan määräys, jonka mukaan, kunnes oikeus toisin määrää, he eivät saa maksaa vastaajan saatavia eikä toimittaa hänelle tavaraa eikä muutenkaan toteuttaa mitään toimia, jotka tekisivät rahasaatavaa tai muuta vaatimusta koskevan täytäntöönpanon turhaksi tai vaikeuttaisivat sitä huomattavasti. Velkojan asemassa olevalta sivulliselta voidaan siten ainoastaan kieltää velvoitteen suorittaminen; häntä ei voi velvoittaa suorittamaan maksua hakijalle eikä häneltä voi kieltää minkään oikeuden käyttämistä. Jos sivullinen ei noudata kieltoa, hän on vahingonkorvausvelvollinen. Kieltoa rikkovien oikeustoimien mahdollisesta pätemättömyydestä ei sen sijaan ole laissa nimenomaisia säännöksiä, ja kysymys on Itävallan oikeusopissa kiistanalainen.

Jos vastaajan kiinteistö asetetaan toimitsijan hallintaan, tuomioistuin nimeää toimitsijan, joka vastaa sen valvonnasta ja hallinnasta.

Kiinteän omaisuuden panttaus- ja luovutuskiellosta ja kiellosta perustaa rasitteita tehdään merkintä maarekisteriin. Kun tällainen kirjausmerkintä on tehty, vastaajan vapaaehtoiset kiinteistöä tai siihen liittyviä oikeuksia koskevat oikeustoimet ovat periaatteessa sallittuja, mutta ne ovat ainoastaan ehdollisesti päteviä suhteessa hakijaan. Sivullinen voi käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti ja hakijasta riippumatta vasta, kun hakijan vaatimus on torjuttu lainvoimaisella päätöksellä tai kun väliaikaismääräys on kumottu muista syistä. Tällöin kiellon vaikutus lakkaa.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Väliaikaismääräys on voimassa ainoastaan määrätyn ajan, jota voidaan kylläkin pidentää hakijan vaatimuksesta. Jos tuomioistuin antaa väliaikaismääräyksen pääasiaa koskevan käsittelyn ulkopuolella, sen on varmistettava, että turvattavan vaatimuksen perusteiden esittämiselle varataan riittävän pitkä määräaika, jotta kanne tai täytäntöönpanovaatimus voidaan esittää. Vastaaja voi estää täytäntöönpanon ja saada jo toteutetut toimet kumotuksi maksamalla lunastussumman.

Tuomioistuimen on kumottava väliaikaismääräys asianosaisen hakemuksesta tai viran puolesta, jos

  • määräaika perusteiden esittämiselle on kulunut umpeen eikä perusteita ole esitetty;
  • väliaikaismääräys on pantu täytäntöön laajemmin kuin oli tarpeen hakijan oikeuksien turvaamiseksi;
  • määräyksen edellytykset eivät ole enää voimassa;
  • vastaaja on suorittanut lunastussumman tai asettanut vakuuden;
  • määräyksen antaminen saatavan tai muun oikeuden turvaamiseksi ei enää ole tarpeen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Väliaikaismääräystä koskevassa menettelyssä on käytettävissä kaksi oikeussuojakeinoa, joilla ei ole lykkäävää vaikutusta:

  • Väliaikaismääräystä koskeva oikaisuvaatimus: Vastaaja ja toissijainen velallinen voivat esittää oikeusvaatimuksen 14 päivän kuluessa, jos heitä ei ole kuultu asiassa. Oikeudenmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on mahdollista tuoda esiin uusia tosiseikkoja. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tekee ratkaisun oikaisuasiasta suullisessa suljetussa käsittelyssä, josta annetaan päätös.
  • Väliaikaismääräystä koskevassa menettelyssä on myös mahdollista hakea muutosta valittamalla. Määräaika valituksen esittämiselle on 14 päivää. Valitusmenettely on puhtaasti kirjallista menettelyä, ja siinä ei saa esittää uusia tosiseikkoja. Valittaa saa vahvistuskanteen johdosta annetusta väliaikaismääräyksestä mutta ei päätöksestä, jolla evätään väliaikaismääräyksen antaminen.

Erityissäännöt:

Laissa säädetään seuraavista erityistilanteista:

  • määräys (entiselle) puolisolle maksettavasta väliaikaisesta elatusavusta
  • aviopuolisoiden käyttöomaisuutta ja säästöjä koskeva tai niiden käyttöä tai turvaamista koskeva väliaikainen määräys
  • määräys lapselle maksettavasta väliaikaisesta elatusavusta
  • väliaikaismääräys henkilöiden suojaamiseksi kotiväkivallalta
  • väliaikaismääräys henkilöiden suojaamiseksi väkivallalta yleensä
  • väliaikaismääräys vuokran maksusta
  • väliaikaismääräys henkilöiden suojaamiseksi yksityiselämän loukkaamiselta
  • määräys aviopuolison välittömän asunnontarpeen turvaamisesta.

Väliaikaismääräyksillä henkilöiden suojaamiseksi väkivallalta on erityinen sija sovellettavien erityissääntöjen joukossa. Itävallassa on käytössä väkivallan estämiseksi hyvin tehokas ja yksinkertainen järjestelmä, jossa väkivaltainen henkilö eristetään asuinkumppaneistaan ja häntä voidaan kieltää palaamasta kotiin. Lisäksi on mahdollista kieltää henkilön oleskelu tietyissä paikoissa ja kieltää henkilöltä yhteydenotot, jos hän väkivaltaisuudellaan toista henkilöä kohtaan tekee kohtaamisen kohtuuttomaksi. Järjestelmän olennaisena osana on tiivis yhteistyö, johon osallistuu poliisi, perhetuomioistuin ja perheväkivallan uhrien tukikeskus sekä – jos tilanne koskee alaikäistä – lapsia ja nuoria avustava Kinder- und Jugendhilfeträger.

Jos henkilön henki, terveys tai vapaus on uhattuna, poliisilla on lain mukaan valtuudet määrätä, että vahingontekijä erotetaan perheestään tai että häneltä kielletään tulo määrätyille alueille. Tällainen kielto saa olla voimassa enintään kaksi viikkoa. Jos kiellon käsittävää väliaikaismääräystä vaaditaan kanneteitse tuomioistuimessa, kielto voidaan antaa enintään neljäksi viikoksi. Poliisilla on myös velvollisuus ilmoittaa tilanteesta tukikeskukselle, jotta väkivallan uhri saa tarvitsemansa tuen.

Jos henkilön käyttäytyminen toista henkilöä kohtaan tekee yhdessä elämisen kohtuuttomaksi, olipa syynä fyysinen hyökkäys, hyökkäyksellä uhkaaminen tai psyykkistä hyvinvointia olennaisesti vahingoittava käyttäytyminen, tuomioistuimen on määrättävä vahingoitetun henkilön hakemuksesta,

  • että vahingontekijä poistuu asunnosta ja sen välittömästä läheisyydestä ja
  • että vahingontekijää kielletään palaamasta asuntoon ja sen välittömään läheisyyteen niin kauan kuin asunto turvaa hakijan välittömän asunnontarpeen.

Lisäksi tuomioistuin voi kieltää vastaajaa oleskelemasta tietyillä tarkoin määritellyillä alueilla (kuten hakijan kodin tai tämän lasten koulun läheisyydessä) ja vaatia vastaajaa välttämään hakijan kohtaamista ja yhteydenottoja häneen, jollei kielto ole vastoin vastaajan tärkeää etua.

Pääasian käsittelyssä, esimerkiksi avioeroa, avioliiton mitätöintiä, aviovarallisuuden ositusta tai asunnon käyttöoikeutta koskevassa menettelyssä annettu väliaikaismääräys on voimassa, kunnes pääasiaratkaisu tulee lainvoimaiseksi. Väliaikaismääräys voidaan antaa riippumatta siitä, asuvatko asianosaiset edelleen samassa taloudessa, eikä sen antaminen ole sidoksissa pääasian käsittelyyn. Jos pääasiaa koskevaa oikeudenkäyntiä ei ole pantu vireille, väliaikaismääräys voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Väliaikaismääräys on pantava heti täytäntöön hakijan vaatimuksesta tai viran puolesta, jos täytäntöönpanon edellytykset täyttyvät. Täytäntöönpanoviranomaisen (ulosottomies) on häädettävä vastaaja asunnosta ja otettava häneltä pois kaikki asunnon avaimet, jotka talletetaan tuomioistuimen haltuun. Väkivallan ehkäisemiseksi annetun määräyksen ollessa kyseessä tuomioistuin voi vaatia poliisilta virka-apua. Tämä on käytännössä yleistä, joten tavallisesti väkivallan ehkäisemiseksi annetut määräykset panee täytäntöön poliisi eikä ulosottomies.

Päivitetty viimeksi: 11/03/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Puola

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Toimenpiteen tyyppi riippuu turvaamistoimen kohteena olevan saatavan luonteesta. Siviiliprosessilain (kodeks postępowania cywilnego) 747 §:n mukaan rahasaatavia koskevia turvaamistoimia ovat

  • irtaimen omaisuuden, ansiotulojen, pankkitilillä olevien varojen tai muiden saatavien taikka muun omistusoikeuden ulosmittaus;
  • suoritusvelvollisen omistaman kiinteistön pakkokiinnitys;
  • sellaista kiinteistöä koskeva hukkaamis- tai kiinnityskielto, jolla ei ole lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriotetta tai jonka lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriote on hävitetty tai tuhoutunut;
  • aluksen tai rakenteilla olevan aluksen kiinnitys;
  • kiinteistön yhteisomistusoikeuden hukkaamiskielto;
  • suoritusvelvollisen omistaman yrityksen tai maatilan, yritykseen kuuluvan laitoksen tai sen osan taikka maatilan osan asettaminen selvitystilaan.

Jos turvaamistoimen kohteena on jokin muu kuin rahasaatava, tuomioistuin määrää kulloinkin asianmukaiseksi katsomansa turvaamistoimen, joka voi olla myös rahasaatavan turvaamiseen tarkoitettu toimi (siviiliprosessilain 755 §). Tuomioistuin voi erityisesti

  • määrätä menettelyn asianosaisten tai menettelyssä osallisina olevien oikeuksista ja velvollisuuksista menettelyn aikana;
  • määrätä menettelyn kohteena olevan omaisuuden tai oikeudet hukkaamiskieltoon;
  • keskeyttää tuomion täytäntöönpanoa koskevan täytäntöönpano- tai muun menettelyn;
  • määrätä järjestelyistä, jotka liittyvät alaikäisten lasten huoltoon ja yhteydenpitoon lasten kanssa;
  • määrätä, että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tai muun asiaa koskevan rekisterin tietoihin on liitettävä asianmukainen varoitus.

Turvaamistointa valittaessa tulee ottaa huomioon asianosaisten tai menettelyssä osallisina olevien edut, jotta voidaan varmistaa, että edunsaaja saa asianmukaisen oikeussuojan ja että suoritusvelvollista ei rasiteta kohtuuttomasti.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Turvaamistoimen määräämistä koskeva menettely voidaan käynnistää

  • asianosaisen tai menettelyssä osallisena olevan pyynnöstä. Hakemus toimitetaan sille tuomioistuimelle, jolla on toimivalta käsitellä asia ensimmäisenä oikeusasteena. Jos kyseistä tuomioistuinta ei voida määrittää, toimivalta kuuluu sen paikan tuomioistuimelle, jossa turvaamistoimea koskeva päätös on määrä panna täytäntöön. Jos edellinen peruste ei sovellu tai jos turvaamistoimea koskeva päätös on määrä panna täytäntöön usean eri tuomioistuimen oikeudenkäyttöalueella, toimivaltainen tuomioistuin on pääkaupunki Varsovan alioikeus (sąd rejonowy). Menettelyn aikana tehdyn turvaamistoimen määräämistä koskevan hakemuksen käsittelee sen oikeusasteen tuomioistuin, jossa menettely on vireillä. Jos menettely on vireillä korkeimmassa oikeudessa (Sąd Najwyższy), turvaamistoimen määräämisestä päättää kuitenkin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (siviiliprosessilain 734 §).
  • viran puolesta, jos koko menettely voidaan aloittaa viran puolesta (siviiliprosessilain 732 §).

Turvaamistoimen määräämistä koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksen on täytettävä oikeudenkäynnissä esitettäville lausunnoille asetetut vaatimukset ja siinä on täsmennettävä turvaamistoimen muoto ja rahavaatimuksen tapauksessa myös turvaamistoimena määrättävän maksun suuruus (joka ei voi olla suurempi kuin vaaditun saatavan määrä sisältäen korot turvaamistoimea koskevan päätöksen antamispäivästä alkaen ja turvaamistoimen määräämisestä aiheutuvat kustannukset sekä mahdollisesti myös arvioidut menettelystä aiheutuvat kustannukset). Hakemuksessa on myös mainittava seikat, joilla sitä perustellaan. Jos turvaamistoimen määräämistä koskeva hakemus tehdään ennen menettelyn alkua, hakemuksessa tulisi myös esittää lyhyt kuvaus asian aiheesta (siviiliprosessilain 736 §).

Turvaamistoimi voidaan määrätä ennen menettelyn alkamista tai sen aikana. Edunsaajan saatua täytäntöönpanoasiakirjan turvaamistoimi voidaan määrätä vain, jos sen tarkoituksena on turvata saatava, jonka suorittamisen määräaika ei ole vielä umpeutunut (siviiliprosessilain 730 §:n 2 momentti).

Määrätessään turvaamistoimen ennen menettelyn aloittamista tuomioistuin asettaa määräajan, johon mennessä menettelyn aloittava kanne on nostettava, turvaamistoimen raukeamisen uhalla. Tämä määräaika ei saa olla pidempi kuin kaksi viikkoa (siviiliprosessilain 733 §).

Turvaamistoimen määräämistä koskeva hakemus on käsiteltävä viipymättä, viimeistään viikon kuluttua siitä kun hakemus on saapunut tuomioistuimeen, ellei erityissäännöksistä muuta johdu. Jos laissa säädetään, että hakemus on käsiteltävä kuulemisen yhteydessä, kuuleminen on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut tuomioistuimeen (siviiliprosessilain 737 §).

Turvaamistoimi määrätään tuomioistuimen tuomiolla.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Turvaamistoimen määräämistä voi pyytää kaikissa tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen käsittelemissä yksityisoikeudellisissa asioissa (siviiliprosessilain 730 §).

Turvaamistoimen määrääminen edellyttää, että hakija pystyy perustelemaan vaateensa ja sen, että turvaamistoimen määrääminen on hänen oikeudellisen etunsa mukaista. Oikeudellinen etu turvaamistoimen määräämiseen on olemassa silloin, kun sen puuttuminen vaikeuttaisi vakavasti menettelyn kohteena olevan saamisen perintää tai tekisi sen mahdottomaksi tai muulla tavoin vakavasti vaikeuttaisi kyseisen menettelyn tavoitteiden saavuttamista tai tekisi sen mahdottomaksi (siviiliprosessilain 7301 §).

Turvaamistoimella ei voida kattaa koko vaadetta, ellei laissa toisin säädetä (siviiliprosessilain 731 §).

Tuomioistuin voi asettaa turvaamistoimen täytäntöönpanon ehdoksi, että edunsaaja asettaa vakuuden, joka turvaa suoritusvelvollisen mahdolliset turvaamistoimen täytäntöönpanosta johtuvat vaatimukset. Näin ei kuitenkaan voida toimia silloin kun edunsaaja on valtionkassa tai kun turvaamistoimi liittyy vaateeseen, joka koskee elatusapua, työkyvyttömyyseläkettä tai työoikeudelliseen asiaan liittyviä työntekijän saatavia siltä osin kuin ne eivät ylitä työntekijän kuukausipalkan kokonaissummaa (siviiliprosessilain 739 §).

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimet voivat koskea

  • irtainta omaisuutta
  • ansiotuloja
  • pankkitilillä olevia varoja tai muita saatavia taikka muuta omistusoikeutta
  • kiinteistöjä
  • alusta tai rakenteilla olevaa alusta
  • kiinteistön yhteisomistusoikeutta
  • yritystä tai maatilaa, yritykseen kuuluvaa laitosta tai sen osaa taikka maatilan osaa.

Turvaamistoimi ei voi koskea sellaista omaisuutta, velkoja tai oikeuksia, jotka on suljettu täytäntöönpanon ulkopuolelle. Turvaamistoimen kohteena voi olla herkästi pilaantuva tavara, jos suoritusvelvollisella ei ole muuta omaisuutta, jonka avulla edunsaajan saatavat voidaan turvata, ja jos tavara voidaan myydä nopeasti.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Turvaamistointa koskevan menettelyn päätarkoituksena on varmistaa, että edunsaajaa (useimmiten velkoja) suojellaan mahdollisilta haittavaikutuksilta, joita voi aiheutua sillä aikaa kun asiaa käsitellään tuomioistuimessa (tai ennen kanteen nostamista), ja parantaa edunsaajan asemaa täytäntöönpanomenettelyissä, jos tuomioistuinmenettely ja turvaamistoimi koskevat täytäntöönpanokelpoista vaatimusta. Tietyissä tilanteissa turvaamistoimi voi myös antaa edunsaajalle oikeuden rahalliseen etuuteen.

Turvaamistoimi voi myös olla vastine suoritusvelvollisen toimiin, jotka vahingoittavat edunsaajan oikeutettua etua.

Turvaamistoimen vaikutukset suoritusvelvolliseen riippuvat turvaamistoimen lajista. Turvaamistoimella voi olla esimerkiksi seuraavia vaikutuksia:

  • Jos ulosmittaus koskee irtainta omaisuutta, irtaimen omaisuuden hallinta ulosmittauksen jälkeen ei vaikuta myöhempään menettelyyn ja irtainta omaisuutta koskevat täytäntöönpanomenettelyt voidaan kohdistaa myös ostajaan.
  • Jos turvaamistoimena ulosmitataan yrityksen tai maatilan omistajan pankkitilillä olevat varat, suoritusvelvollinen voi nostaa tililtä ainoastaan tuomioistuimen ilmoittaman summan palkkojen, niistä perittävien verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamiseen sekä toimintamenojen kattamiseen.
  • Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää myös muita ulosmitattuja velkoja ja omistusoikeuksia (tuomioistuimen määrittämällä tavalla).
  • Ulosottomies (komornik) myy kaikki ulosmitatut esineet ja arvo-osuustilille tai muulle rahoitusvälineiden kauppaa koskevissa säännöissä tarkoitetulle tilille kirjattuja rahoitusvälineitä koskevat oikeudet, ja niistä saadut varat talletetaan tuomioistuimen talletustilille.
  • Kiinteistölle tai kiinteistön yhteisomistusoikeudelle määrätään hukkaamis- tai kiinnityskielto.
  • Alus tai rakenteilla oleva alus kiinnitetään.
  • Suoritusvelvolliselta poistetaan hallintaoikeudet, omaisuus asetetaan selvitystilaan ja selvityspesän tulot ovat turvaamistoimen kohteena.
  • Elatusapua koskevissa asioissa suoritusvelvollisen on maksettava edunsaajalle tietty summa joko kerran tai toistuvasti.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Suoritusvelvollinen voi milloin tahansa pyytää turvaamistoimea koskevan oikeudellisesti sitovan päätöksen kumoamista tai muuttamista, jos turvaamistoimen taustalla ollut syy lakkaa olemasta tai muuttuu (siviiliprosessilain 742 §, 7541 §:n 3 momentti ja 757 §).

Turvaamistoimi perutaan seuraavissa tilanteissa:

  • suoritusvelvollinen tallettaa edunsaajan turvaamistoimea koskevassa hakemuksessa pyytämän summan valtiovarainministeriön talletustilille
  • kanne tai hakemus palautetaan tai hylätään lain mukaisesti
  • kannetta tai hakemusta ei oteta käsiteltäväksi tai menettely keskeytetään
  • edunsaaja ei hae menettelyssä koko turvaamistoimessa vaadittua summaa tai hakee muita saatavia kuin ne, jotka on turvattu turvaamistoimella ennen menettelyn vireillepanoa
  • tuomio, jolla turvaamistoimen kohteena ollut vaatimus on hyväksytty, tulee lainvoimaiseksi (turvaamistoimi perutaan kuukausi sen jälkeen, kun tuomiosta tulee lainvoimainen)
  • edunsaaja ei hae muita täytäntöönpanotoimia kahden viikon kuluessa siitä kun tuomio, jolla vaatimus on hyväksytty, tulee lainvoimaiseksi, asiassa, jossa turvaamistoimena on ollut irtaimen omaisuuden, ansiotulojen, pankkitilillä olevien varojen tai muiden saatavien taikka muun omistusoikeuden ulosmittaus tai suoritusvelvollisen yrityksen tai maatilan, yritykseen kuuluvan laitoksen tai sen osan taikka maatilan osan asettaminen selvitystilaan.

Turvaamistoimi perutaan myös seuraavissa tapauksissa (siviiliprosessilain 7541 §):

  • kahden kuukauden kuluttua siitä kun turvaamistoimen kohteena olleen vaatimuksen hyväksymistä koskeva tuomio tai päätös hylätä muutoksenhakemus tai muu suoritusvelvollisen käyttämä, edellä mainittuun tuomioon kohdistuva oikeussuojakeino tulee lainvoimaiseksi;
  • jos edunsaaja ei hae muita täytäntöönpanotoimia kuukauden kuluessa siitä kun turvaamistoimen kohteena olleen vaatimuksen hyväksymistä koskeva tuomio tai päätös hylätä muutoksenhakemus tai muu suoritusvelvollisen käyttämä, edellä mainittuun tuomioon kohdistuva oikeussuojakeino tulee lainvoimaiseksi, siinä tapauksessa, että turvaamistoimi koskee esimerkiksi irtaimen omaisuuden ulosmittausta.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Sekä edunsaaja että suoritusvelvollinen voivat valittaa tuomioistuimen ensimmäisessä oikeusasteessa antamasta turvaamistoimea koskevasta päätöksestä (siviiliprosessilain 741 §).

Päivitetty viimeksi: 24/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Tämän sivun alkukielistä versiota portugali on muutettu äskettäin. Päivitystä suomennetaan parhaillaan.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Portugali

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Väliaikaisilla ja säilyttävillä toimenpiteillä pyritään suojaamaan tiettyjä oikeudellisia tilanteita. Niihin voivat kuulua seuraavat: a) väliaikaiset toimenpiteet Linkki avautuu uuteen ikkunaan14. elokuuta 2018 annetussa laissa nro 49/2018 säädetyn huollettavia aikuisia koskevan oikeudellisen kehyksen puitteissa, b) poissaolevan henkilön omaisuuden väliaikainen edunvalvonta (siviiliprosessilain 1021 §), c) edunvalvojan nimeäminen (siviiliprosessilain 17 §) ja d) toimenpiteet, joita tarvitaan oikeudenomistajattomaan kuolinpesään kuuluvien omaisuuserien suojaamiseksi (siviiliprosessilain 938 §).

Säilyttävien toimenpiteiden (esimerkiksi siviiliprosessilain 362 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetyt toimenpiteet) tarkoituksena on poistaa uhka siitä, että vaatimukselle aiheutuu vakavaa tai korjaamatonta vahinkoa oikeudenkäynnin ollessa vireillä (periculum in mora), ja varmistaa, että tuomioistuimen antama lopullinen päätös voidaan panna toimeen (siviiliprosessilain (Código de Processo Civil) 2 §).

Ellei tuomioistuin määrää pääasian asianosaisuuden kääntämisestä (inversão do contencioso), säilyttävä menettely riippuu kanteesta, joka on nostettu säilyttävällä toimenpiteellä suojattavan vaatimuksen esittämiseksi (siviiliprosessilain 364 §). Lopullisten toimenpiteiden vaikutus suojataan tai ennakoidaan väliaikaisesti, kun oletetaan, että pääasia ratkaistaan kantajan hyväksi.

Oikeudelle aiheutuvan korjaamattoman vahingon uhka (periculum in mora) antaa tuomioistuimelle toimivallan tarkastella alustavasti ja summaarisesti aineellista oikeussuhdetta, jota tarkastellaan myöhemmin pidemmässä menettelyssä. Jos tämän alustavan arvioinnin tulos on kantajalle myönteinen, tuomioistuin määrää toimenpiteitä uhkalta suojautumiseksi.

Säilyttävien toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa kanteesta seuraavat käytännön seuraamukset, välttää vakavat vahingot tai ennakoida oikeuden toteutumista, jotta sekä käsittelynopeus että oikeusturva otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon.

Portugalin siviiliprosessilaissa säädetään seuraavan tyyppisistä säilyttävistä toimenpiteistä:

a) yleiset säilyttävät toimenpiteet (siviiliprosessilain 362–376 §);

b) erityiset säilyttävät toimenpiteet (siviiliprosessilain 377–409 §).

Yleisistä säilyttävistä toimenpiteistä säädetään siviiliprosessilain 362 §:ssä, jossa todetaan, että jos henkilö voi perustellusti osoittaa, että toinen henkilö voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta vahinkoa hänen vaatimukselleen, hän voi vaatia (jos mitään lakisääteistä säilyttävää toimenpidettä ei sovelleta) asianmukaisia turvaavia tai ennakoivia toimenpiteitä uhkan kohteena olevien oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi (siviiliprosessilain 362 §:n 1 momentti). Kantajan vaatimus voi perustua olemassa olevaan oikeuteen tai oikeuteen, jonka tuomioistuin vahvistaa nostetun tai nostettavan kanteen kohteena olevassa asiassa (siviiliprosessilain 362 §:n 2 momentti). Yleisiä säilyttäviä toimenpiteitä ei yleensä sovelleta silloin, kun tarkoituksena on suojata sellaista uhkaa vastaan, jonka osalta on säädetty nimenomaisesti erityisiä toimenpiteitä (siviiliprosessilain 362 §:n 3 momentti).

Erityisiä säilyttäviä toimenpiteitä ovat toimenpiteet, joista on erikseen säädetty siviiliprosessilaissa tai muussa lainsäädännössä.

Portugalin siviiliprosessilaissa säädetään seuraavista erityisistä säilyttävistä toimenpiteistä:

a) omistusoikeuden väliaikainen palauttaminen (siviiliprosessilain 377 §);

b) yhteisön päätösten lykkääminen (siviiliprosessilain 380 §);

c) väliaikainen elatusapu (siviiliprosessilain 384 §);

d) väliaikaiset vahingonkorvaukset (siviiliprosessilain 388 §);

e) vakuustakavarikko (siviiliprosessilain 391 §);

f) uutta työtä koskevat kiellot (siviiliprosessilain 397 §);

g) omaisuuden jäädyttäminen (siviiliprosessilain 403 §).

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Jos henkilö voi osoittaa, että on perusteltu uhka siitä, että toinen henkilö voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta uhkaa hänen oikeuksilleen, hän voi vaatia asianmukaisia turvaamis- tai välitoimia uhkan kohteena olevien oikeuksien vaikutusten turvaamiseksi (siviiliprosessilain 362 §:n 1 momentti). Kantajan vaatimus voi perustua olemassa olevaan oikeuteen tai oikeuteen, jonka tuomioistuin vahvistaa nostetun tai nostettavan kanteen kohteena olevassa asiassa (siviiliprosessilain 362 §:n 2 momentti).

Tämäntyyppisiä toimenpiteitä määrätään, jos oikeus on todennäköisesti olemassa ja jos vaara kyseisen oikeuden loukkaamisesta on riittävän perusteltu (siviiliprosessilain 368 §:n 1 momentti). Tuomioistuin voi kuitenkin evätä toimenpiteet, jos hakemuksesta vastaajalle aiheutuvat haitat olisivat selvästi suuremmat kuin vahinko, jonka aiheutumisen hakija haluaa välttää (siviiliprosessilain 368 §:n 2 momentti).

Yleisiä säilyttäviä toimenpiteitä voidaan soveltaa, jos asiaan vaikuttaviin seikkoihin soveltuvia erityisiä säilyttäviä toimenpiteitä ei ole (siviiliprosessilain 362 §:n 3 momentti).

Näin ollen siviiliprosessilain 362 §:ssä tarkoitettujen täsmentämättömien turvaamistoimien toteuttaminen edellyttää seuraavien lakisääteisten edellytysten täyttymistä:

a) oikeus on todennäköisesti olemassa;

b) on perusteltu uhka siitä, että toinen henkilö voi aiheuttaa vakavaa ja peruuttamatonta vahinkoa oikeudenhaltijan oikeuksille (periculum in mora);

c) turvaamis- ja välitoimet soveltuvat käytännössä varmistamaan uhkan kohteena olevien oikeuksien toteutumisen turvaamisen;

d) haettava toimenpide ei kuulu toisten säilyttävien toimien piiriin.

Jotta tuomioistuin voi määrätä säilyttäviä toimenpiteitä, riittää, että se havaitsee nopealla tutkimuksella, että vaaditun oikeuden olemassaolo on todennäköistä (fumus bonis juris) ja että on perusteltu uhka siitä, että viive riita-asian lopullisen ratkaisun tekemisessä voi aiheuttaa peruuttamatonta tai vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa (periculum in mora). Tuomarin on oltava riittävän vakuuttunut siitä, että pääasia ratkaistaan kantajan hyväksi, sillä säilyttävät toimenpiteet vaikuttavat selkeästi vastaajan oikeudelliseen tilanteeseen (siviiliprosessilain 368 §:n 1 momentti).

Erityiset säilyttävät toimenpiteet:

a) Omistusoikeuden väliaikainen palauttaminen: Väkivaltaisen ryöstön tapauksessa omistaja voi pyytää omistusoikeuden väliaikaista palauttamista vetoamalla omistusoikeuteen, ryöstöön ja väkivaltaan. Tuomioistuin voi määrätä omistusoikeuden palauttamisesta ilman tiedoksiantoa tai kuulematta ryöstäjää, jos se katsoo näytön perusteella, että kantajalla oli omistusoikeus ja että se riistettiin väkivaltaisesti (siviiliprosessilain 377, 378 ja 379 §).

b) Yhteisön päätösten lykkääminen: Jos yhdistys tai yritys sen muodosta riippumatta tekee lainsäädännön tai yhtiösäännön vastaisia päätöksiä, osakkaat voivat 10 vuorokauden kuluessa (alkaen yhtiökokouspäivästä, jolloin päätökset tehtiin, tai päivästä, jolloin kantaja sai niistä tiedon, jos niitä ei annettu asianmukaisesti tiedoksi yhtiökokouksessa) pyytää päätösten täytäntöönpanon lykkäämistä. Kantajien on perusteltava asemansa osakkaina ja esitettävä näyttöä siitä, että päätösten täytäntöönpano voi aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa. Haasteeseen on liitettävä jäljennös sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa päätös tehtiin, ja jos yritys tai yhdistys on lailla vapautettu vaatimuksesta pitää kokous, jäljennös pöytäkirjasta korvataan asiakirjatodisteilla (siviiliprosessilain 380–383 §).

c) Väliaikainen elatusapu: Elatusapuun oikeutettu henkilö voi pyytää kuukausittaisen väliaikaisen elatusavun määrän vahvistamista, jos ensimmäistä varsinaista elatusapumaksua ei ole vielä suoritettu. Kun tuomioistuin on saanut väliaikaista elatusapua koskevan hakemuksen, kuuleminen vahvistetaan ja asianosaisille ilmoitetaan, että heidän on oltava kuulemisessa henkilökohtaisesti läsnä tai heidän edustajallaan on oltava erityisoikeudet asiasta sopimiseen. Puolustus esitetään kuulemisen aikana ja tuomari pyrkii siihen, että päästäisiin sopimukseen elatusavun määrästä. Sopimus vahvistetaan sen jälkeen tuomiolla (siviiliprosessilain 384–387 §).

Jos joku asianosaisista puuttuu tai jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin määrää todisteita hankittavaksi ennen kuin antaa perustellun suullisen tuomion (siviiliprosessilain 385 §:n 3 momentti).

d) Väliaikaiset vahingot: Kun vahingonkorvausoikeus liittyy kuolemantapaukseen tai ruumiinvammaan, vahinkoa kärsinyt osapuoli ja mahdollisesti elatusapuun vahinkoa kärsineeltä oikeutetut henkilöt sekä ne, joille vahinkoa kärsinyt osapuoli maksoi elatusapua maksuvelvollisuuden perusteella, voivat pyytää tiettyä kuukausittaista rahamäärää ennakkomaksuna vahingon korvaukseksi. Tuomioistuin myöntää toimenpiteen, jos on näyttöä kärsittyjen vahinkojen vuoksi syntyneistä tarpeesta ja vastaajan velvoitteesta maksaa kantajalle korvausta. Ennakkomaksu otetaan huomioon lopullisessa korvauksessa, jonka tuomioistuin asettaa objektiivisin perustein. Tätä sovelletaan lisäksi tapauksiin, joissa vahingonkorvausvaatimus perustuu loukkaukseen, joka voi vaarantaa vakavasti vahinkoa kärsineen osapuolen toimeentulon tai asumisjärjestelyt. Tämän toimenpiteen käsittelyssä sovelletaan soveltuvin osin väliaikaista elatusapua koskevia sääntöjä (siviiliprosessilain 388–390 §).

e) Vakuustakavarikko: Velkoja, joka aiheellisesti pelkää menettävänsä saatavansa takaavat varat, voi vakuustakavarikon avulla saada varat oikeusteitse haltuunsa. Takavarikon hakija esittää tosiseikat, jotka tukevat kannetta ja perustelevat väitetyn menettämisen uhkan. Hakijan on lueteltava takavarikoitavat varat ja toimitettava kaikki takavarikon toteuttamisen edellyttämät tiedot. Jos takavarikkoa haetaan velallisen omaisuuden ostajaa vastaan, hakijan – jos ostotapahtumaa ei ole riitautettu tuomioistuimessa – on esitettävä tosiseikat, joiden perusteella hakemus todennäköisesti hyväksytään (siviiliprosessilain 391–396 §).

Kun todisteet on tutkittu, takavarikko määrätään kuulematta vastapuolta, jos lakisääteisten edellytysten katsotaan täyttyvän (siviiliprosessilain 393 §:n 1 momentti).

Kun kyse on aluksen tai sen rahdin takavarikoinnista, hakijan vastuulla on osoittaa yleisten vaatimusten täyttymisen lisäksi, että takavarikko on hyväksyttävissä saatavien luonteen vuoksi (siviiliprosessilain 394 §:n 1 momentti). Tällöin takavarikkoa ei toteuteta, jos velallinen tarjoaa välittömästi hyväksyttävät vakuudet velkojalle tai tuomioistuin katsoo kahden vuorokauden kuluessa asianmukaiseksi, että aluksen lähtöä satamasta lykätään kunnes vakuudet on annettu (siviiliprosessilain 394 §:n 2 momentti).

f) Uutta työtä koskeva kielto: Kun henkilö katsoo, että oikeutta yksin- tai yhteisomistukseen tai mitä tahansa muuta esinekohtaista tai henkilökohtaista käyttö- tai omistusoikeutta loukataan sellaisen uuden työn tai uuden palvelun johdosta, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa menetyksiä, hän voi hakea 30 päivän kuluessa asiaa koskevan tiedon saamisesta työn tai palvelun keskeyttämistä välittömästi. Kantaja voi myös määrätä saarrosta suoraan tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä ilmoittamalla suullisesti kahden todistajan läsnä ollessa työn toteuttajalle tai, jos se ei ole mahdollista, työnjohtajalle tai hänen sijaiselleen, että työtä ei saa jatkaa. Tällainen saarto ei ole pätevä, jos tuomioistuimelle ei esitetä sen vahvistamista koskevaa hakemusta viiden päivän kuluessa (siviiliprosessilain 397–402 §).

g) Varojen jäädyttäminen: Kun on aiheellinen pelko irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai asiakirjojen menettämisestä, kätkemisestä tai tuhlaamisesta, voidaan hakea varojen jäädyttämistä. Se riippuu kanteesta, jolla täsmennetään omaisuus tai todistetaan omistusoikeus jäädytettyihin varoihin (siviiliprosessilain 403–409 §).

Tätä toimenpidettä voi hakea jokainen henkilö, jonka edun mukaista on säilyttää omaisuus tai asiakirjat. Velkojat voivat kuitenkin hakea toimenpidettä vain asioissa, jotka liittyvät perinnönjaon varmistamiseen. Hakijan on esitettävä summaarista näyttöä varoihin liittyvistä oikeuksista ja tosiseikoista, joiden perusteella pelätään omaisuuden tai asiakirjojen menettämistä tai hukkaamista. Jos oikeus varoihin riippuu jo käsiteltävänä olevasta tai nostettavasta kanteesta, hakijan on vakuutettava tuomioistuin siitä, että hakemus on aiheellinen. Kun tarpeelliseksi katsottu näyttö on esitetty, tuomioistuin määrää turvaamistoimet, jos se katsoo, että ilman niitä hakijan edut ovat vakavassa vaarassa.

2.1 Menettely

Säilyttävissä toimenpiteissä poikkeuksena on uutta työtä koskeva kielto, jonka osalta alustaviin toimiin voidaan ryhtyä tuomioistuimen ulkopuolella ja hakea sen jälkeen päätökseen vahvistusta tuomioistuimesta (siviiliprosessilain 397 §:n 2 ja 3 momentti). Kaikki muut säilyttävät toimenpiteet perustuvat tuomioistuimelle esitettävään hakemukseen, jossa hakija esittää näyttöä uhattuna olevasta oikeudesta ja sen loukkaamiseen liittyvästä aiheellisesta pelosta. Hakemuksessa toimitetaan enintään viidestä todistajasta koostuva luettelo ja pyydetään muita todistamiskeinoja siviiliprosessilain 365 §:n mukaisesti.

Tuomioistuin voi turvaamistoimea koskevassa päätöksessään hakemuksesta vapauttaa hakijan velvoitteesta nostaa pääasiaa koskeva kanne, jos tuomioistuin katsoo menettelyn aikana toimitettujen todisteiden perusteella, että turvattava oikeus on todellinen ja määrätty toimenpide on luonteeltaan riittävä riidan ratkaisemiseksi (siviiliprosessilain 369 §:n 1 momentti). Tätä vapautusta voidaan hakea viimeisen kuulemisen loppuun asti. Jos tapauksessa ei ole toteutettu aiemmin osapuolten välistä kuulemista, vastaaja voi vastustaa riita-asian asianosaisuuden kääntämistä ja hakea muutosta määrättyyn toimenpiteeseen (siviiliprosessilain 369 §:n 2 momentti).

Asian asianosaisuuden kääntämistä sovelletaan tarvittavin muutoksin omistusoikeuden väliaikaiseen palauttamiseen, yhteisön päätösten lykkäämiseen, väliaikaiseen elatusapuun, uutta työtä koskeviin kieltoihin ja muihin eri säännöksissä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka luonteensa puolesta mahdollistavat riita-asian ratkaisemisen lopullisesti (siviiliprosessilain 376 §:n 4 momentti).

Kun lainsäädännössä ei säädetä, että säilyttävä toimenpide toteutetaan vastaajaa kuulematta, tuomioistuin kuulee vastaajaa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa kuuleminen saattaisi toimenpiteen tarkoituksen tai tehokkuuden vakavaan vaaraan (siviiliprosessilain 366 §:n 1 momentti).

Kun vastaajaa kuullaan ennen toimenpiteiden määräämistä, vastaaja haastetaan esittämään vastalause kymmenen päivän kuluessa. Haaste korvataan tiedoksiannolla, jos vastaaja on jo haastettu pääasian yhteydessä (siviiliprosessilain 366 §:n 2 momentti).

Kun määräaika vastalauseen esittämiselle on umpeutunut ja vastaajaa on kuultu, tuomioistuin hankkii tarvittaessa vaaditut tai virallisesti hankittavaksi määrätyt todisteet (siviiliprosessilain 367 §:n 1 momentti).

Jos vastaajaa ei ole kuultu ja toimenpiteestä määrätään, vastaajalle annetaan päätös tiedoksi vasta toimenpiteen toteuttamisen jälkeen (siviiliprosessilain 366 §:n 6 momentti). Vastaajalla on tiedoksiannon jälkeen oikeus hakea yleisesti muutosta, jos hän katsoo, että määräystä ei olisi pitänyt antaa kyseisten tosiseikkojen perusteella. Vastaaja voi myös esittää vastalauseen, kun hän haluaa esittää tosiseikkoja tai todisteita, joita tuomioistuin ei ole ottanut huomioon ja jotka voivat poistaa perusteet säilyttävän toimenpiteen toteuttamiselle tai lieventää toimenpidettä (siviiliprosessilain 372 §:n 1 momentti).

Vastaaja voi vastustaa edellä mainituilla tavoilla päätöstä riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä (siviiliprosessilain 372 §:n 2 momentti). Jos vastaaja esittää vastalauseen, tuomioistuimen on ratkaistava, säilyttääkö se aikaisemmin määrätyn toimenpiteen, lieventääkö se sitä vai kumoaako se sen. Tähän päätökseen ja soveltuvin osin riita-asian asianosaisuuden kääntämisen säilyttämiseen tai kumoamiseen voi hakea muutosta esittämällä tuomioistuimen vaatimat tai virallisesti hankittaviksi määräämät todisteet (siviiliprosessilain 372 §:n 3 momentti).

Siviiliprosessilain 78 §:ssä säädetään alueellisen toimivallan osalta seuraavaa:

a) Takavarikkoa ja varojen jäädyttämistä voidaan hakea joko tuomioistuimelta, jossa pääasia on määrä käsitellä, tai omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuimelta tai, jos omaisuus sijaitsee usealla alueella, millä tahansa näistä alueista (siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentin a kohta).

b) Uuden työn kiellossa toimivaltainen on töiden suorittamispaikan tuomioistuin (siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentin b kohta).

c) Muissa säilyttäviä toimenpiteitä koskevissa menettelyissä toimivaltainen on se tuomioistuin, jossa kyseinen asia on määrä käsitellä (siviiliprosessilain 78 §:n 1 momentin c kohta).

Jos riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä ei ole määrätty, menettely liitetään muihin kanteisiin heti, kun kanne on nostettu. Jos kanne on nostettu toisessa tuomioistuimessa, asia siirretään sille ja kyseisellä tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä asian seuraavia vaiheita (siviiliprosessilain 78 §:n 2 momentti).

Jos säilyttäviä toimenpiteitä haetaan kanteen ollessa vireillä, vaatimus olisi esitettävä sille tuomioistuimelle, jossa kyseinen asia käsitellään, ellei asiaan ole haettu muutosta. Tällöin asia liitetään muihin vasta sitten, kun muutoksenhakumenettelyt on saatettu päätökseen tai kun pääasiaa koskevat asiakirjat siirtyvät ensimmäiseen oikeusasteeseen (siviiliprosessilain 364 §:n 3 momentti).

Asianajajaa on käytettävä, jos toimenpiteen arvo ylittää 5 000 euroa tai jos muutoksenhakuoikeutta ei ole rajoitettu, siviiliprosessilain 58 §:n ja 1090 §:n nojalla yhdessä oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain 44 §:n 1 momentin kanssa.

Säilyttävän toimenpiteen rahamääräinen arvo määritetään seuraavien kriteerien perusteella:

a) tilapäisessä elatusavussa ja väliaikaisissa vahingoissa vaadittu kuukausimaksu kahdellatoista kerrottuna (siviiliprosessilain 304 §:n 3 momentin a kohta);

b) omistusoikeuden tilapäisessä palauttamisessa omistajan hallusta otetun esineen arvo (siviiliprosessilain 304 §:n 3 momentin b kohta);

c) yhteisön päätöksen lykkäämisessä menetyksen arvo (siviiliprosessilain 304 §:n 3 momentin c kohta);

d) uutta työtä koskevissa kielloissa ja täsmentämättömissä säilyttävissä toimenpiteissä estettävän menetyksen arvo (siviiliprosessilain 304 §:n 3 momentin d kohta);

e) vakuustakavarikossa taattavan saatavan arvo (siviiliprosessilain 304 §:n 3 momentin e kohta);

f) varojen jäädyttämisessä kyseisten varojen arvo (siviiliprosessilain 304 §:n 3 momentin f kohta).

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Kun tuomioistuin arvioi perusteita säilyttävien toimenpiteiden määräämiselle, se tutkii, onko toimenpiteiden tarve perusteltu ja miten vaikeaa mahdollinen loukkaus olisi korjata. Tuomioistuin arvioi myös, olisiko turvaamis- tai välitoimi sopiva käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyseessä olevan oikeuden turvaamiseksi. Tuomioistuimen on myös vahvistettava, että viivästyksiin liittyvä riski on olemassa.

Tuomioistuin tutkii myös sitä, riippuuko käsittely tosiasiallisesti tai mahdollisesti toimenpiteellä turvattavan oikeuden perustana olevasta nostetusta tai nostettavasta kanteesta.

Tällaisessa käsittelyssä tuomioistuimen on hankittava näyttöä (tässä riittää vähäisempi näyttö kuin pääasiassa) siitä, että turvattava oikeus on todennäköisesti olemassa ja että vaara kyseisen oikeuden loukkaamisesta on riittävän perusteltu.

Säilyttävät toimenpiteet ovat aina kiireellisiä ja niillä on etusija verrattuna kaikkiin sellaisiin prosessitoimiin, jotka eivät ole kiireellisiä (siviiliprosessilain 363 §:n 1 momentti). Vireille pannusta asiasta on annettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio kahden kuukauden kuluessa tai, jos vastaajaa ei tarvitse haastaa oikeuteen, 15 päivän kuluessa (siviiliprosessilain 363 §:n 2 momentti).

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Säilyttävien toimenpiteiden kohteena voi olla irtain ja kiinteä omaisuus, jota ei lainsäädännön perusteella ole jätetty kokonaan tai osittain toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Koska säilyttävät toimenpiteet ovat tuomioistuinten määräämiä, ne sitovat kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita ja ovat ensisijaisia muiden viranomaisten toteuttamiin toimiin nähden (Portugalin perustuslain (Constituição da República Portuguesa) 205 §:n 2 momentti). Tuomioistuimen määräämiä säilyttäviä toimenpiteitä rikkovan henkilön katsotaan syyllistyvän määräyksen noudattamisesta kieltäytymiseen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta pakkotäytäntöönpanotoimenpiteisiin (siviiliprosessilain 375 §).

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa hakijan ei tarvitse nostaa kannetta pääasiassa, siviiliprosessilain 373 §:ssä säädetään, että säilyttävä menettely peruutetaan ja mahdollisten määrättyjen toimenpiteiden voimassaolo päättyy

a) jos hakija ei nosta kannetta asiassa, johon toimi liittyy, 30 päivän kuluessa siitä, kun hänelle annettiin tiedoksi, että toimien määräämisestä tehty päätös on lopullinen (siviiliprosessilain 373 §:n 1 momentin a kohta);

b) jos kanteen nostamisen jälkeen asian käsittely on keskeytynyt yli 30 päiväksi hakijan laiminlyönnin vuoksi (siviiliprosessilain 373 §:n 1 momentin b kohta);

c) jos kanne hylätään lopullisella päätöksellä (siviiliprosessilain 373 §:n 1 momentin c kohta);

d) jos kanne hylätään menettelyllisistä syistä eikä kantaja nosta määräaikaan mennessä uutta kannetta hyödyntääkseen aikaisemman kanteen vaikutuksia (siviiliprosessilain 373 §:n 1 momentin d kohta);

e) jos oikeus, jota hakija pyrkii turvaamaan, on rauennut (siviiliprosessilain 373 §:n 1 momentin e kohta).

Todistustaakan jakautumista koskevista säännöistä riippumatta heti kun säilyttävän toimenpiteen määräämistä ja riita-asianosaisuuden kääntämistä koskeva päätös on lopullinen, vastaajalle annetaan tiedoksi, että turvatun oikeuden olemassaolon kiistämistä koskeva haaste on esitettävä 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta. Muussa tapauksessa määrätty toimenpide katsotaan riita-asian lopulliseksi ratkaisuksi (siviiliprosessilain 371 §:n 1 momentti).

Samaa seuraamusta sovelletaan myös silloin, kun asian käsittely keskeytetään kanteen nostamisen jälkeen yli 30 päiväksi hakijan laiminlyönnin vuoksi tai kun kanne hylätään menettelyllisistä syistä ja kantaja ei nosta määräajassa uutta kannetta hyödyntääkseen aikaisemman kanteen vaikutuksia (siviiliprosessilain 371 §:n 2 momentti).

Kun asiassa annetaan lopullinen ratkaisu, säilyttävät toimenpiteet raukeavat (siviiliprosessilain 371 §:n 3 momentti).

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Päätökseen voi hakea muutosta, jos asian rahamääräinen arvo ylittää sille tuomioistuimelle asetetun rajan, jossa asia on ollut käsiteltävänä, ja jos muutoksenhaun kohteena olevat päätökset aiheuttavat vastaajalle seuraamuksia, joiden rahamääräinen arvo vastaa vähintään puolta kyseiselle tuomioistuimelle asetetusta ylärajasta (siviiliprosessilain 629 §:n 1 momentti). Säilyttävien toimenpiteiden rahamääräistä arvoa koskeviin päätöksiin voi myös aina hakea muutosta sillä perusteella, että rahamääräinen arvo ylittää kyseisen päätöksen tehneen tuomioistuimen toimivallan (siviiliprosessilain 629 §:n 3 momentin b kohta) tai säilyttäviä toimenpiteitä koskeva alustava hakemus on hylätty (siviiliprosessilain 629 §:n 3 momentin c kohta).

Riita-asian asianosaisuuden kääntämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan vaadittua toimea koskevaan päätökseen liittyvän muutoksenhaun yhteydessä. Riita-asian asianosaisuuden kääntämisen hylkäämisestä tehdyt päätökset ovat lopullisia, eikä niihin voi hakea muutosta (siviiliprosessilain 370 §:n 1 momentti).

Säilyttävien toimenpiteiden määräämisestä (ja riita-asian asianosaisuuden kääntämisestä) tehdyistä päätöksistä ei voi valittaa korkeimpaan oikeusasteeseen (Supremo Tribunal de Justiça). Tämä ei kuitenkaan koske asioita, joissa muutoksenhaku on aina mahdollista (siviiliprosessilain 370 §:n 2 momentti).

Säilyttäviä toimenpiteitä koskevan päätöksen voi riitauttaa

  • hävinnyt osapuoli (siviiliprosessilain 631 §:n 1 momentti);
  • kuka tahansa henkilö, joka ei ole menettelyn osapuoli mutta jolle aiheutuu toimen seurauksena suoraa ja tosiasiallista haittaa (siviiliprosessilain 631 §:n 2 momentti).

Muutoksenhakua koskevassa asiassa toimivaltainen on se tuomioistuin, joka on ylemmän oikeusasteen tuomioistuin siinä tuomiopiirissä, jossa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyt tuomioistuin sijaitsee.

Muutoksenhaun määräaika on 15 päivää päätöksen tiedoksiantamispäivästä (siviiliprosessilain 638 §:n 1 momentti). Jos muutoksenhaku koskee myös todisteiden uudelleenarviointia, määräaikaa jatketaan 10 päivällä (siviiliprosessilain 638 §:n 7 momentti).

Muutoksenhaulla on lykkäävä vaikutus muutoksenhaun kohteena olevaan päätökseen, jonka nojalla toimenpidettä koskeva alkuperäinen hakemus on kokonaan hylätty tai toimenpiteen toteuttaminen on evätty (siviiliprosessilain 647 §:n 3 momentin d kohta). Muissa tapauksissa sen vaikutus on kumoava.

Sovellettava lainsäädäntö

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki nro 41/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013 – siviiliprosessilaki (Código de Processo Civil)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanLaki nro 62/2013, annettu 26. elokuuta 2013 – laki oikeuslaitoksen organisaatiosta

Linkkejä

Lisätietoja saa seuraavilta verkkosivuilta:

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPortal da Justiça (oikeusportaali)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanDirecção-Geral da Política de Justiça (oikeuspolitiikan keskusvirasto)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanCITIUS-portaali

Linkki avautuu uuteen ikkunaanBases Jurídico-Documentais (lainsäädäntö- ja asiakirjatietokanta verkossa)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanDiário da República (Portugalin virallinen lehti)

Huomautus:

Näillä tietosivuilla esitetyt tiedot eivät sido siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston yhteyspisteitä, tuomioistuimia tai muita viranomaisyksiköitä. Vaikka tietoja päivitetään säännöllisesti, on lisäksi tutustuttava kulloinkin voimassa oleviin säädöksiin, ja myös oikeuskäytännön tulkinta voi vaikuttaa niihin.
Päivitetty viimeksi: 09/03/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Romania

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Turvaamistoimien tyyppejä ovat hukkaamiskielto, takavarikko sekä vakuustakavarikko. Turvaamistoimet ovat tuomioistuimen määräämiä velallisen varojen jäädyttämistä ja säilyttämistä koskevia määräyksiä, joiden tarkoituksena on estää vastapuolta hävittämästä tai siirtämästä kyseisiä varoja tai vähentämästä varojen määrää.

Hukkaamiskiellossa velallisen jäljitettävissä olevat varat jäädytetään, jotta ne voidaan periä, kun velkoja on saanut täytäntöönpanomääräyksen. Siviiliprosessilaki (Codul de procedură civilă) sisältää useita erityisiä säännöksiä, jotka koskevat siviilialusten määräämistä hukkaamiskieltoon.

Takavarikossa varat jäädytetään ja otetaan takavarikosta vastaavan viranomaisen haltuun säilyttämistä varten.

Takavarikkoa voidaan soveltaa aina, kun oikeudellinen menettely koskee omaisuutta tai muuta ensisijaista esineoikeutta, varojen omistusta tai yhteisen omaisuuden käyttöä tai hallintaa. Tuomioistuimella on toimivalta hyväksyä varojen takavarikko.

Vakuustakavarikkoa voidaan soveltaa rahavaroihin, arvopapereihin tai muuhun jäljitettävissä olevaan irtaimeen aineettomaan omaisuuteen, jonka kolmas osapuoli on velalliselle velkaa.

Täytäntöönpanokelpoinen vakuustakavarikko on välillinen täytäntöönpanotapa, jolla peritään rahaa, arvopapereita tai muuta jäljitettävissä olevaa irtainta aineetonta omaisuutta.

Oikeudellisesti väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisia ovat sellaiset ensimmäisen asteen tuomioistuimen antamat päätökset, joiden tarkoituksena on varmistaa vanhempainvastuun toteutuminen eli oikeus henkilökohtaiseen suhteeseen alaikäisen kanssa ja alaikäisen asuinpaikkaan, palkat ja työttömyyskorvaukset, työtapaturmien korvaukset, elinkorot ja elatusvastuut, lapsilisät ja eläkkeet, kuoleman, henkilövahingon tai terveyteen kohdistuvan vahingon korvaukset, välittömät korjaukset, sinetöinti, sinettien avaaminen tai inventointi, omistusta koskevat vaateet sekä sillä perusteella annetut tuomiot, että vastaaja tunnustaa kantajan vaateet. Nämä päätökset ovat väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisia.

Tuomioistuin voi sallia varoja koskevien päätösten väliaikaisen täytäntöönpanon.

Todisteiden esittämistä varten kuka tahansa henkilö, joka haluaa kiireellisesti saada henkilön todistajanlausunnon, asiantuntijalausunnon tai arvion tietyn omaisuuden kunnosta tai joka haluaa, että hänen toimittamansa asiakirjat, tiedot tai oikeudet otetaan huomioon, voi pyytää kyseisten todisteiden käsittelyä sekä ennen oikeudenkäyntiä että sen jälkeen.

Jos immateriaalioikeuksien haltija esittää todisteita siitä, että näihin oikeuksiin liittyvä toiminta on laitonta tai meneillään parhaillaan tai hyvin pian ja että tällainen toiminta todennäköisesti aiheuttaa hänelle vahinkoa, jota on vaikeaa korjata, hän voi pyytää tuomioistuimelta väliaikaisia toimenpiteitä (rikkomisen kieltäminen tai sen väliaikainen lopettaminen; tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen todisteiden säilyttämisen varmistamiseksi).

Kirjallisesti tai audiovisuaalisin keinoin aiheutettujen vahinkojen tapauksessa tuomioistuin voi määrätä haitallisen toiminnan väliaikaisen lopettamisen vain, jos kantajalle aiheutunut vahinko on vakava, jos toiminta ei selvästi ole perusteltua ja jos tuomioistuimen toteuttama toimenpide ei vaikuta kohtuuttomalta suhteessa aiheutuneeseen vahinkoon.

Tuomioistuin päättää vaateesta väliaikaista määräystä koskevien säännösten mukaisesti. Jos vaade esitetään ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista, väliaikaista toimenpidettä koskevassa tuomiossa on myös määrättävä määräaika, jonka kuluessa pääasiaa koskeva kanne on nostettava. Mikäli määräaikaa ei noudateta, toimenpide lopetetaan automaattisesti. Jos toteutetut toimenpiteet todennäköisesti vahingoittavat vastapuolta, tuomioistuin voi määrätä kantajan maksamaan vakuuden, jonka määrän tuomioistuin asettaa.

Toimenpiteet, jotka on toteutettu ennen oikeudenkäyntiä loukatun oikeuden puolustamiseksi, lopetetaan automaattisesti, jos kantaja ei ole jättänyt hakemusta tuomioistuimelle sen asettamassa määräajassa, mutta viimeistään 30 päivän kuluttua toimenpiteiden tekemisestä.

Kantajan on asianosaisen pyynnöstä korvattava kaikki vahingot, jotka ovat aiheutuneet väliaikaisista toimenpiteistä, jos pääasia hylätään perusteettomana. Jos kantaja ei kuitenkaan ollut syyllinen tai tuottamus on vähäinen, tuomioistuin voi tietyissä olosuhteissa joko kieltäytyä määräämästä häntä maksamaan vastapuolen hakemia vahingonkorvauksia tai määrätä, että niitä pienennetään.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Tuomioistuin hyväksyy hukkaamiskieltoa koskevan määräyksen, ja ulosottomies suorittaa täytäntöönpanon ilman muuta valtuutusta tai muodollisuutta kuin rekisteröinti. Lisäksi takavarikkoa sovelletaan ilman ilmoitusta tai ennakkoilmoitusta velalliselle.

Määräyksen voi antaa ainoastaan asiassa toimivaltainen ensimmäisen asteen tuomioistuin (takavarikko, vakuustakavarikko) tai asiaa käsittelevä ensimmäisen asteen tuomioistuin tai tuomioistuin, jonka alueella kyseiset varat sijaitsevat (takavarikko). Tällaisissa menettelyissä oikeudellisen neuvonantajan apu ei ole välttämätöntä. Hukkaamiskieltoa ja vakuustakavarikkoa koskevat päätökset panee täytäntöön ulosottomies. Takavarikosta vastaava viranomainen voi laatia kaikki asiakirjat säilytystä ja hallinnointia varten, ottaa vastaan kaikki tulot ja suoritettavat määrät sekä maksaa nykyiset velat ja täytäntöönpanomääräyksellä vahvistettavat velat. Ennakoitaviin kuluihin kuuluu ainoastaan leimavero, joka leimaverosta 26. kesäkuuta 2013 annetussa hallituksen poikkeusasetuksessa nro 80 olevan 11 §:n 1 momentin b kohdan mukaan on 100 Romanian leuta turvaamistoimiin liittyvien vaateiden osalta ja 1 000 Romanian leuta alusten ja ilma-alusten takavarikointia koskevien vaateiden osalta. Velkojaa voidaan vaatia maksamaan vakuus, jonka määrän asettaa tuomioistuin. Jos velkojan vaade ei ole kirjallisessa muodossa, vakuudeksi asetetaan lain mukaan puolet vaaditusta arvosta.

Täytäntöönpanokelpoisen vakuustakavarikon panee velkojan pyynnöstä täytäntöön ulosottomies, jonka toimipaikka sijaitsee samalla alueella kuin se muutoksenhakutuomioistuin, jossa velallisen tai vakuustakavarikon kohteena olevan kolmannen osapuolen kotipaikka tai toimipaikka sijaitsee. Jos kyse on pankkitileistä, täytäntöönpanosta vastaa sen alueen ulosottomies, jossa velallisen kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka sijaitsee tai jossa luottolaitoksen päätoimipaikka tai sivutoimipaikka sijaitsee.

Väliaikaista täytäntöönpanoa koskeva pyyntö voidaan jättää kirjallisesti tai suullisesti tuomioistuimeen ennen käsittelyn saattamista päätökseen. Tuomioistuin voi sallia varoihin sovellettavien määräysten väliaikaisen täytäntöönpanon, jos se katsoo, että toimenpide on tarpeen ilmeisten oikeudellisten perusteiden tai velallisen maksukyvyttömyyden perusteella ja arvioi, että velkojalle aiheutuisi selvää vahinkoa, jos kyseistä määräystä ei panna välittömästi täytäntöön. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin voi vaatia velkojaa maksamaan vakuuden.

Todisteiden toimittamista koskeva pyyntö toimitetaan ennen oikeudenkäynnin alkamista siihen alueelliseen tuomioistuimeen, jonka alueella todistaja tai oikeudenkäynnin kohde on, ja oikeudenkäynnin aikana tuomioistuimeen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä oikeusasteena. Osapuolen pyyntöön on sisällyttävä todisteet ja tosiseikat, jotka aiotaan esittää, sekä syyt, joiden perusteella kyseiset todisteet on tarpeen toimittaa, tai vastapuolen suostumus.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Hukkaamiskieltoa ja vakuustakavarikkoa varten asian on oltava vireillä. Takavarikkoa koskeva määräys voidaan antaa myös ilman vireillä olevaa asiaa. Velkoja, jolla ei ole täytäntöönpanomääräystä, voi pyytää vakuustakavarikon tai hukkaamiskiellon määräämistä, jos hän voi todistaa esittäneensä vaateen.

Kiireellisissä tapauksissa aluksen hukkaamiskieltoa koskeva pyyntö voidaan jättää myös ennen asian vireillepanoa pääasiassa.

Tuomioistuin voi sallia takavarikon tai vakuustakavarikon soveltamisen, jos toimenpide on tarpeen asiaan liittyvän oikeuden turvaamiseksi ja vireillä on pääasia, joka koskee omaisuutta tai muuta ensisijaista esineoikeutta, varojen omistusta tai yhteisen omaisuuden käyttöä tai hallintaa.

Takavarikko voidaan hyväksyä myös ilman pääasian perusteella käynnistettyä oikeudenkäyntiä, jos velallinen tarjoaa omaisuutta vapauttamistaan vastaan, jos asianosainen voi perustellusti epäillä omistajan poistavan, hävittävän tai siirtävän omaisuutta, jos irtain omaisuus muodostaa velkojan vakuuden, kun tämä vaatii velallisensa maksukyvyttömyyden toteamista tai jos velkojalla on syytä epäillä, että velallinen välttelee täytäntöönpanoa tai siirtää varojaan tai laskee niiden arvoa.

Tuomioistuin antaa hukkaamiskieltoa tai vakuustakavarikkoa koskevan pyynnön perusteella täytäntöönpanon hyväksymistä koskevan päätöksen kiireellisenä asiana suljetuin ovin kutsumatta osapuolia paikalle ja määrää tarvittaessa vakuuden määrän sekä sen maksamisen määräajan. Takavarikkoa koskeva pyyntö käsitellään kiireellisenä asiana, ja osapuolet kutsutaan paikalle. Jos pyyntö hyväksytään, tuomioistuin voi vaatia kantajaa maksamaan vakuuden, ja jos kyseessä on kiinteä omaisuus, se kirjataan kiinteistörekisteriin.

Pyynnön kiireellisyyteen ei voi vedota, mutta velkoja voi osoittaa, että päätöstä ei voida panna täytäntöön, sillä velallinen voi hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon tapauksessa siirtää tai hävittää kyseessä olevat varat, vaikka saaminen ei tulisi maksettavaksi.

Täytäntöönpanokelpoinen vakuustakavarikko määrätään ilman koolle kutsumista täytäntöönpanon hyväksymistä koskevalla päätöksellä. Päätöksestä laaditaan täytäntöönpanomääräystä koskeva ilmoitus, joka toimitetaan kolmannelle osapuolelle yhdessä täytäntöönpanon hyväksymistä koskevan päätöksen kanssa. Myös velalliselle annetaan tieto määräyksestä. Vakuustakavarikkoa koskevalla tuomioistuimen määräyksellä ilmoitetaan kolmannelle henkilölle, josta näin tulee vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli, että hän ei saa maksaa velalliselle rahaa tai irtainta omaisuutta, jonka hän on velkaa sillä hetkellä tai myöhemmin, ja että häneen sovelletaan vakuustakavarikkoa niin kauan kuin se on tarpeen täytäntöönpanokelpoisen velvoitteen täyttämiseksi.

Todisteiden toimittamista koskevana vaatimuksena on, että vaarana on todisteiden todennäköinen häviäminen tai se, että niitä on vaikea käsitellä vastaisuudessa. Jos vastapuoli antaa suostumuksensa, asiaa koskeva pyyntö voidaan jättää, vaikka asia ei olisi kiireellinen. Tuomioistuin kutsuu osapuolet koolle ja antaa jäljennöksen pyynnöstä vastapuolelle. Tuomioistuin käsittelee pyynnön antamalla asiasta päätöksen suljetuin ovin. Jos vaarana on asian viivästyminen, tuomioistuin voi hyväksyä pyynnön kutsumatta osapuolia koolle.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Vakuustakavarikko voidaan määrätä pankkitileille, aineettomalle omaisuudelle ja arvopapereille.

Hukkaamiskieltoon voidaan asettaa esimerkiksi aineellinen irtain omaisuus, rekisteröidyt ajoneuvot ja kiinteä omaisuus.

Kiinteä omaisuus ja irtain omaisuus voidaan takavarikoida.

Täytäntöönpanokelpoinen vakuustakavarikko voidaan määrätä rahavaroille, arvopapereille tai muulle aineettomalle irtaimelle omaisuudelle.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon kohteena olevat varat voidaan periä vasta, kun velkoja on saanut täytäntöönpanomääräyksen.

Aluksen hukkaamiskieltoa koskeva määräys pannaan täytäntöön siten, että aluksen asettaa liikennöintikieltoon sen sataman päällikkö, jossa alus sijaitsee. Tässä tapauksessa sataman päällikkö ei anna tarvittavia laivausasiakirjoja eikä päästä alusta lähtemään satamasta.

Sakkorangaistus määrätään ainoastaan, jos kantaja hankkii vilpillisin keinoin turvaamistoimen, josta on haittaa vastaajalle. Vastaajalle/velalliselle voidaan määrätä seuraamus rikoslain mukaisesti, jos hän ei noudata tuomioistuimen päätöstä.

Jos velallinen toimittaa riittävän vakuuden, tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä luopua vakuustakavarikkoa koskevasta määräyksestä. Varojen vapauttamista koskeva pyyntö käsitellään suljetuin ovin kiireellisenä asiana siten, että osapuolet kutsutaan koolle lyhyellä varoitusajalla päätöksen antamiseksi.

Jos turvaamistoimen soveltamista koskeva pääasiallinen pyyntö on kumottu tai hylätty tai se on vanhentunut lopullisen päätöksen takia tai jos pyynnön jättänyt henkilö on luopunut kanteesta, velallinen voi pyytää varojen vapauttamista määräyksen antaneelta tuomioistuimelta. Tuomioistuin antaa pyyntöä koskevan lopullisen päätöksen kutsumatta osapuolia koolle.

Täytäntöönpanokelpoisen vakuustakavarikon osalta kaikki takavarikoitavat rahat ja varat jäädytetään siitä päivästä alkaen, jona vakuustakavarikkoa koskeva määräys on lähetetty asianosaiselle vakuustakavarikon kohteena olevalle kolmannelle osapuolelle. Jäädyttämisajankohdan ja sen hetken välillä, jona täytäntöönpanomääräyksessä ilmoitetut saatavat on maksettu kokonaan, vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli ei saa suorittaa mitään sellaisia maksuja tai toimia, jotka todennäköisesti vähentävät jäädytettyjä varoja. Kun vakuustakavarikkoon asetetut saatavat turvataan kiinnelainalla tai muulla vakuudella, vakuustakavarikkoa pyytänyt velkoja voi pyytää, että vakuustakavarikko kirjataan kiinteistörekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Hukkaamiskiellon ja vakuustakavarikon määräajat, joihin ei sisälly tuomioistuimen määräyksen kestoa, voidaan määrittää tuomioistuimen päätöksellä (esimerkiksi määräaika, johon mennessä velkojan on toimitettava vakuus hukkaamiskiellon peruuttamisen uhalla).

Toimenpide on voimassa varojen vapauttamispyyntöä koskevan päätöksen tekemiseen asti, jos pyyntö hylätään, se on vanhentunut tai siitä luovutaan. Jos pyyntö hyväksytään, toimenpide on voimassa päätöksen täytäntöönpanoon asti tai siihen asti, kun velallinen on toimittanut riittävät vakuudet.

Muutoksenhausta päätettäessä osapuolet kutsutaan aina paikalle.

Täytäntöönpanokelpoisen vakuustakavarikon osalta kaikki takavarikoitavat rahat ja varat jäädytetään siitä päivästä alkaen, jona vakuustakavarikkoa koskeva määräys on lähetetty asianosaiselle vakuustakavarikon kohteena olevalle kolmannelle osapuolelle. Jäädyttämisajankohdan ja sen hetken välillä, jona täytäntöönpanomääräyksessä ilmoitetut saatavat on maksettu kokonaan, vakuustakavarikon täytäntöönpanon keskeyttämisaika mukaan luettuna, vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli ei saa suorittaa mitään sellaisia maksuja tai toimia, jotka todennäköisesti vähentävät jäädytettyjen varojen määrää, ellei laissa ole muuta säädetty.

Vakuustakavarikon kohteena olevan kolmannen osapuolen on kirjattava vakuustakavarikkoon määrätty rahamäärä tai jäädytettävä aineeton irtain omaisuus viiden päivän kuluessa vakuustakavarikkoa koskevasta ilmoituksesta tai tulevien velkojen määräajasta. Ulosottomies vapauttaa tai toimittaa kirjatun rahasumman.

Jos vakuustakavarikon kohteena oleva kolmas osapuoli ei täytä velvoitteitaan, kantajana oleva velkoja, velallinen tai ulosottomies voi ilmoittaa asiasta täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle vakuustakavarikon vahvistamiseksi. Jos toimitetuista todisteista käy ilmi, että vakuustakavarikon kohteena olevalla kolmannella osapuolella on rahavelkaa velalliselle, tuomioistuin antaa päätöksen vakuustakavarikon vahvistamisesta ja näin ollen velvoittaa vakuustakavarikon kohteena olevan kolmannen osapuolen maksamaan velkojalle sen summan, jonka hän on velkaa velalliselle, ja muussa tapauksessa päättää vakuustakavarikosta luopumisesta. Jos vakuustakavarikko on määrätty aineettomalle irtaimelle omaisuudelle, joka määräyksen antamispäivänä oli vakuustakavarikon kohteena olevan kolmannen osapuolen hallussa, tuomioistuin päättää omaisuuden myymisestä.

Toimitetut todisteet käsitellään oikeudessa asian käsittelyn aikana niiden hyväksyttävyyden ja ratkaisevuuden kannalta. Toimitettuja todisteita voi käyttää myös se osapuoli, joka ei ole pyytänyt niiden käsittelyä. Pääasiaa käsittelevä tuomioistuin kirjaa todisteiden käsittelystä aiheutuneet kustannukset.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Hukkaamiskieltoa ja vakuustakavarikkoa koskevaan päätökseen voi hakea muutosta viiden päivän kuluessa päätöksestä tai siitä, kun se on saatu tiedoksi, riippuen siitä, onko osapuolet kutsuttu paikalle käsittelyä varten. Muutosta haetaan ylemmän asteen tuomioistuimesta. Jos ensimmäisen oikeusasteen toimivalta kuuluu muutoksenhakutuomioistuimelle, oikeussuojakeinona on muutoksenhaku. Kyseisten oikeussuojakeinojen tuloksena on joko varojen vapauttaminen tai turvaamistoimen jatkaminen. Mikä tahansa asianosainen osapuoli voi vastustaa takavarikkoa tai hukkaamiskieltoa koskevaa määräystä.

Vahvistetun vakuustakavarikon perusteella annettua täytäntöönpanokelpoista vakuustakavarikkoa koskevaan päätökseen voi hakea muutosta viiden päivän kuluessa siitä, kun se on saatu tiedoksi. Lopullisella vahvistamispäätöksellä on sama vaikutus kuin saamisen siirrolla, ja se vastaa vakuustakavarikon kohteena olevalle kolmannelle osapuolelle määrättyä täytäntöönpanomääräystä siihen määrään asti, jota varten vakuustakavarikko vahvistettiin. Vakuustakavarikon vahvistamisen jälkeen asianosaisen kolmannen osapuolen on vapautettava tai maksettava summa, joka on nimenomaisesti ilmoitettu vahvistamispäätöksessä.

Jos väliaikaista täytäntöönpanoa koskeva pyyntö hylätään ensimmäisen asteen tuomioistuimessa, siihen voidaan hakea uudelleen muutosta. Väliaikaisen täytäntöönpanon keskeyttämistä voidaan pyytää joko jättämällä muutoksenhakupyyntö tai erillisellä muutoksenhakumenettelyllä. Keskeyttämistä koskevan pyynnön ratkaisuun asti täytäntöönpano voidaan sallia väliaikaisesti väliaikaisella määräyksellä myös ennen asiakirja-aineiston saapumista.

Todisteiden toimittamisen hyväksymistä koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen, eikä siihen voi hakea muutosta. Pyynnön hylkäämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta viiden päivän kuluessa päätöksen antamisesta, jos kaikki osapuolet on kutsuttu paikalle, ja tiedoksiantamisen päivästä, jos osapuolia ei ole kutsuttu paikalle.

Toimitettavat todisteet voidaan käsitellä välittömästi tai tätä varten asetettuun määräaikaan mennessä. Toimitettujen todisteiden käsittely vahvistetaan päätöksessä, johon ei voi hakea muutosta.

Päivitetty viimeksi: 08/08/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Slovenia

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Täytäntöönpano- ja turvaamistoimia koskevassa laissa (Zakon o izvršbi in zavarovanju, ZIZ) on säädetty ennakoivista ja väliaikaistoimista.

(Pidempiaikaisena) turvaamistoimenpiteenä laki mahdollistaa – pakkotäytäntöönpanokeinona – turvaamisen panttioikeutena kiinteään omaisuuteen, panttioikeutena irtaimeen omaisuuteen ja panttioikeutena osakkeisiin. Velkoja voi hakea pakkotäytäntöönpanotoimenpiteitä samoin perustein kuin täytäntöönpanoa eli täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan perusteella. Ennakoivat ja väliaikaistoimet ovat luonteeltaan tilapäisiä, ja niitä voidaan hakea seuraavin ehdoin.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

Ennakoiva toimi (predhodna odredba): Tuomioistuin määrää ennakoivan toimen slovenialaisen tuomioistuimen tai muun elimen päätöksen perusteella rahamääräisestä vaateesta, joka ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen, jos velkoja osoittaa, että on todellinen vaara, että vaateen täytäntöönpano on muuten mahdotonta tai hyvin vaikeaa.

Väliaikaistoimet (začasna odredba) ovat ajallisesti rajattuja toimia, joilla on tarkoitus joko säilyttää vallitseva tilanne tai luoda väliaikainen tilanne, jotta velkojan saamisten tehokas perintä olisi myöhemmin mahdollista (turvaavat toimet), tai estää pahemmat vahingolliset seuraukset ja väkivallan uhka (sääntelevät toimet).

Väliaikaistoimet voidaan täytäntöönpano- ja turvaamistoimia koskevan lain nojalla jakaa rahamääräisten vaateiden turvaamistoimiin ja ei-rahamääräisten vaateiden turvaamistoimiin.

Tuomioistuin määrää rahamääräisen vaateen turvaamisen väliaikaistoimin, jos velkoja osoittaa olevan todennäköistä, että vaade on olemassa tai että sellainen syntyy. Velkojan on osoitettava todennäköiseksi myös vaara, että vaateen täytäntöönpanosta tulee mahdotonta tai hyvin vaikeaa sen vuoksi, että velallinen luovuttaa omaisuutta, kätkee sitä tai muulla tavoin luopuu siitä.
Velkojan ei tarvitse osoittaa vaaraa, jos hän voi osoittaa todennäköiseksi, että velalliselle aiheutuisi ehdotetusta toimenpiteestä vain vähäistä vahinkoa. Vaaran katsotaan olevan olemassa, jos vaade on pantava täytäntöön ulkomailla Euroopan unionin jäsenvaltioita lukuun ottamatta.

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimia muiden kuin rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi, jos velkoja osoittaa todennäköiseksi, että velalliseen kohdistuva vaade on olemassa tai että vaade syntyy.

Velkojan on osoitettava todennäköiseksi myös, että kyseessä on jokin seuraavista tilanteista:

  • vaara, että vaateen täytäntöönpano on mahdotonta tai hyvin vaikeaa;
  • toimenpide on tarpeen, jotta voidaan estää väkivaltaa tai vakavia vahinkoja, jotka on korvattava;
  • jos väliaikaistoimet osoittautuvat menettelyn kuluessa perusteettomiksi, velalliselle ei aiheudu suurempaa vahinkoa kuin olisi aiheutunut velkojalle, ellei väliaikaistoimia olisi määrätty.

2.1 Menettely

Ennakoiva toimi (predhodna odredba): Toimivalta päättää ennakoivaa toimea koskevasta turvaamishakemuksesta ja turvaamisesta sinänsä on sillä paikallisella tuomioistuimella, joka olisi toimivaltainen toteuttamaan sen vaateen täytäntöönpanon, jonka turvaamista on haettu.

Sen jälkeen kun ennakoivaa toimea koskeva hakemus on jätetty ja edellytykset ennakoivan toimen määräämiselle on tutkittu, tuomioistuin tekee päätöksen, jossa on mainittava muun muassa turvatun vaateen suuruus korkoineen ja kuluineen, turvaamistoimi sekä aika, joksi tuomioistuin sen määrää. Ennakoiva toimi saa kestää enintään 15 päivää täytäntöönpanoedellytysten täyttymisen jälkeen.
Jos aika, joksi tuomioistuin on määrännyt ennakoivan toimen, kuluu umpeen ennen kuin päätöksestä, jonka perusteella ennakoiva toimi on määrätty, tulee täytäntöönpanokelpoinen, tuomioistuin pidentää aikaa velkojan pyynnöstä edellyttäen, että olosuhteet, joissa toimi on määrätty, eivät ole muuttuneet.

Väliaikaistoimi: Jos on vireillä oikeudenkäynti tai jokin muu tuomioistuinmenettely, päätöksen väliaikaistoimista on toimivaltainen tekemään tuomioistuin, jossa menettely on pantu vireille. Jos väliaikaistoimea koskeva turvaamishakemus on jätetty ennen kuin tuomioistuinmenettely, jossa tuomioistuin päättää erityismenettelyä koskevia sääntöjä noudattaen avioliittoasioista ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita koskevista asioista, on alkanut, toimivalta päättää väliaikaistoimea koskevasta turvaamishakemuksesta ja turvaamisesta sinänsä on toimivaltaisella alueellisella tuomioistuimella, joka on menettelyssä toimivaltainen. Jos väliaikaistoimea koskeva turvaamishakemus on jätetty ennen kuin perheväkivallan ehkäisemistä sääntelevän lain nojalla vireille pantu tuomioistuinmenettely on alkanut, toimivalta päättää väliaikaistoimea koskevasta turvaamishakemuksesta ja turvaamisesta sinänsä on toimivaltaisella alueellisella tuomioistuimella, joka on menettelyssä toimivaltainen. Jos oikeudenkäyntiä tai mitään muuta tuomioistuinmenettelyä ei ole vireillä, toimivalta päättää väliaikaistoimea koskevasta turvaamishakemuksesta ja turvaamisesta sinänsä on sillä paikallisella tuomioistuimella, joka on toimivaltainen päättämään täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta.
Näin ollen tässä tapauksessa väliaikaistoimien määräämiseen toimivaltainen tuomioistuin määräytyy turvattavan kohteen perusteella. Jos kyseessä on irtain omaisuus, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella omaisuus on tai jonka alueella velallisella on pysyvästi tai tilapäisesti kotipaikka. Jos tarkoituksena on turvata rahamääräisiä vaateita, arvopapereita tai muita velallisen omistusoikeuksia, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella velallisella on pysyvä kotipaikka. Jos tarkoituksena on turvata yrityksen osakkaan osakkeita, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella yrityksellä on kotipaikka. Jos tarkoituksena on turvata kiinteää omaisuutta, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka alueella omaisuus on.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin määrää ennakoivan toimen slovenialaisen tuomioistuimen tai muun elimen päätöksen perusteella rahamääräisestä vaateesta, joka ei ole vielä täytäntöönpanokelpoinen, jos velkoja osoittaa, että on todellinen vaara, että vaateen täytäntöönpano on muuten mahdotonta tai hyvin vaikeaa. Tällainen vaara katsotaan osoitetuksi, jos ennakoivaa toimea koskeva turvaamishakemus perustuu, johonkin seuraavista:

  • rikosoikeudenkäynnissä annettu, vahinkoa kärsineen osapuolen vaatimukset tyydyttävä tuomio, jota koskeva uudelleenkäsittelyhakemus on jätetty;
  • päätös, jonka perusteella täytäntöönpano olisi suoritettava ulkomailla, ellei kyseessä ole Euroopan unionin jäsenvaltio;
  • tunnustettu tuomio, johon on haettu muutosta (tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä asettaa ennakoivan toimen avulla turvaamiselle ehdoksi, että velkoja asettaa vakuuden vahingoille, joita velalliselle voi aiheutua ennakoivista toimista);
  • tuomioistuimessa tai hallinnollisessa elimessä tehty sovinto, joka on riitautettu laissa säädetyllä tavalla (tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä asettaa ennakoivan toimen avulla turvaamiselle ehdoksi, että velkoja asettaa vakuuden vahingoille, joita velalliselle voi aiheutua ennakoivista toimista);
  • notaarin vahvistama täytäntöönpanokelpoinen asiakirja rahamääräisestä vaateesta, joka ei ole vielä erääntynyt.

Tuomioistuin hyväksyy erääntymättömien lakisääteisten elatusmaksujen, elättäjän kuoleman vuoksi menetetystä elatuksesta maksettavan vahingonkorvauksen ja heikentyneen terveyden tai heikentyneen tai menetetyn työkyvyn perusteella maksettavan vahingonkorvauksen turvaamisen ennakoivilla toimilla ainoastaan, jos ne erääntyvät vuoden kuluessa.
Tällöin oletetaan, että vaara on osoitettu, jos velalliselta on jo täytynyt vaatia erääntyneitä saatavia pakkoperintänä tai saatavien täytäntöönpanoa on haettu.

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimia rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavien edellytysten täyttyessä: jos velkoja osoittaa olevan todennäköistä, että vaade on olemassa tai että sellainen syntyy ja jos velkoja osoittaa todennäköiseksi vaaran, että vaateen täytäntöönpanosta tulee mahdotonta tai hyvin vaikeaa sen vuoksi, että velallinen luovuttaa omaisuutta, kätkee sitä tai muulla tavoin luopuu siitä (subjektiivinen riski).

Tuomioistuin määrää väliaikaistoimia muiden kuin rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavien edellytysten täyttyessä: velkoja osoittaa todennäköiseksi, että velalliseen kohdistuva vaade on olemassa tai että vaade syntyy ja velkoja osoittaa todennäköiseksi, että kyseessä on jokin seuraavista tilanteista: vaara, että vaateen täytäntöönpano on mahdotonta tai hyvin vaikeaa (objektiivinen riski); toimenpide on tarpeen, jotta voidaan estää väkivaltaa tai vakavia vahinkoja, jotka on korvattava; jos väliaikaistoimet osoittautuvat menettelyn kuluessa perusteettomiksi, velalliselle ei aiheudu suurempaa vahinkoa kuin olisi aiheutunut velkojalle, ellei väliaikaistoimia olisi määrätty.

Velkojan ei kummassakaan edellä mainitussa tapauksessa (rahamääräinen tai muu kuin rahamääräinen vaade) tarvitse osoittaa vaaraa, jos hän voi osoittaa todennäköiseksi, että velalliselle aiheutuisi ehdotetusta toimenpiteestä vain vähäistä vahinkoa. Kummassakin tapauksessa vaaran katsotaan olevan olemassa, jos vaade on pantava täytäntöön ulkomailla Euroopan unionin jäsenvaltioita lukuun ottamatta.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Mikä tahansa velallisen varallisuus voi olla väliaikaistoimien kohteena, esimerkiksi pankkitilillä olevat varat, irtain omaisuus, rekisteröidyt ajoneuvot, kiinteä omaisuus tai muut omistusoikeudet, ellei ole kyse omaisuudesta, joka lain mukaan ei kuulu täytäntöönpanon piiriin (esim. omaisuus, joka ei ole vaihdannan kohteena, kivennäisvarat, omaisuus, jota velallinen tarvitsee julkisen tehtävän hoitamiseen, jne.).

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Ennakoivat toimet: Tuomioistuin voi määrätä seuraavia ennakoivia toimia: irtaimen omaisuuden takavarikointi ja takavarikoinnin rekisteröinti, jos rekisteri on olemassa; raha- tai tavaravaateiden takavarikointi; muiden omistusoikeuksien tai aineellisten oikeuksien pidättäminen; rahasumman takavarikointi velallisen tililtä rahoituslaitoksessa; yrityksen osakkeiden panttauksen kirjaaminen tuomioistuimen pitämään rekisteriin tai arvo-osuuksien panttauksen kirjaaminen arvo-osuuksien keskusrekisteriin; väliaikainen panttioikeus velallisen kiinteään omaisuuteen tai rekisteröityihin kiinteään omaisuuteen kohdistuviin oikeuksiin.

Tuomioistuin voi sallia takavarikoidun irtaimen omaisuuden myynnin, jos omaisuus on nopeasti pilaantuvaa tai jos on vaarana, että sen hinta laskee merkittävästi. Takavarikoitu omaisuus myydään täytäntöönpano- ja turvaamistoimia koskevan lain säännösten mukaisesti.
Jos tuomioistuin on ennakoivana toimena pantannut vaateen, se voi velkojan tai velallisen pyynnöstä sallia, että pantattu vaade siirtyy velkojalle pakkoperintänä, jos on vaarana, että viivytyksen vuoksi vaadetta ei voitaisi periä tai menetettäisiin takautumisoikeus suhteessa kolmansiin.
Tuomioistuin säilyttää omaisuuden myynnistä tai vaateen pakkoperinnästä saatavan summan, kunnes ennakoiva toimi lakkaa tai kunnes velkoja hakee täytäntöönpanoa, kuitenkin enintään kolmenkymmenen päivän ajan siitä, kun vaateesta tulee täytäntöönpanokelpoinen.

Väliaikaistoimet: Rahamääräisiä vaateita turvaaviin väliaikaistoimiin kuuluvat kaikki toimet, joilla turvaamistavoite on mahdollista saavuttaa ja joilla pyritään pelkästään vaateiden turvaamiseen. Laissa mainitaan esimerkkinä rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavat väliaikaistoimet: Velallinen ei saa käyttää vapaasti irtainta omaisuuttaan, ja kyseinen omaisuus takavarikoidaan. Velallinen ei saa luovuttaa tai antaa vakuudeksi kiinteää omaisuuttaan tai aineellisia oikeuksia, jotka on kirjattu velallisen eduksi kiinteään omaisuuteen. Tämä kielto merkitään rekisteriin. Velallisen velallinen ei saa maksaa saatavia tai luovuttaa omaisuutta velalliselle eikä velallinen saa ottaa vastaan omaisuutta, periä saatavia tai käyttää niitä vapaasti. Maksuliikennettä hoitava organisaatio ei saa maksaa velallisen tililtä velalliselle tai tämän lukuun toimivalle rahasummaa, joka on väliaikaistoimen kohteena.

Muita kuin rahamääräisiä vaateita turvaaviin väliaikaistoimiin kuuluvat kaikki toimet, joilla turvaamistavoite on mahdollista saavuttaa ja joilla pyritään turvaamiseen tai sääntelyyn. Laissa mainitaan esimerkkinä muiden kuin rahamääräisten vaateiden turvaamiseksi seuraavat ennakoivat toimet: Irtainta omaisuutta, joka on vaateen kohteena, ei saa luovuttaa eikä antaa vakuudeksi, ja omaisuus takavarikoidaan. Kiinteää omaisuutta, joka on vaateen kohteena, ei saa luovuttaa eikä kiinnittää, ja omaisuus takavarikoidaan. Tämä kielto merkitään rekisteriin. Velallinen ei saa tehdä mitään sellaista, mikä voisi aiheuttaa velkojalle vahinkoa, eikä myöskään tehdä vaateen kohteena olevaan omaisuuteen mitään muutoksia. Kiellon rikkomisesta määrätään sakko. Velallisen velallinen ei saa luovuttaa vaateen kohteena olevaa omaisuutta ensin mainitulle. Työntekijälle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä, kunnes työsuhteen päättämisen laillisuutta koskeva riita on ratkaistu, jos se on tarpeen työntekijän ja lain mukaan hänen huollettavakseen kuuluvien henkilöiden elättämiseksi.

Kun päätös väliaikaistoimista on annettu oikeudenkäynnissä tai jossakin muussa menettelyssä, se on vaikutukseltaan täytäntöönpanomääräys. Sitä voidaan soveltaa vain velalliseen, ei kolmansiin osapuoliin. Väliaikaistoimen määrääminen ei siis synnytä panttioikeutta suojattavaan omaisuuteen.

Tästä seuraa, että väliaikaistoimi, jolla esimerkiksi kielletään velallista käyttämästä suojattavaa omaisuutta vapaasti, ei estä toista henkilöä käyttämästä kyseistä omaisuutta koskevia oikeuksiaan (esim. täytäntöönpanomenettelyt). Jos velallinen ei noudata väliaikaistoimea, ainoa seuraus on, että velkoja voi riitauttaa itselleen vahingolliset oikeustoimet velvoiteoikeuden yleisten määräysten mukaisesti. Sellaisen henkilön asema, joka hankkii omaisuutta, jota velallinen ei saa käyttää vapaasti, on turvattu, jos hän on toiminut hyvässä uskossa (eli ei tiennyt eikä olisi voinut tietää, että tästä voi aiheutua vahinkoa velkojalle). Jos omaisuutta hankkinut henkilö ei toiminut hyvässä uskossa, oikeustoimen vaikutus lakkaa ainoastaan suhteessa velkojaan (kantajaan) ja ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen velkojan saatavan perimiseksi.

Jos velallinen rikkoo väliaikaistoimeen liittyviä määräyksiä, hän joutuu rikosoikeudelliseen vastuuseen muiden henkilöiden oikeuksien loukkaamisesta. Tuomioistuin voi myös määrätä sakon velalliselle, joka rikkoo väliaikaistoimeen liittyviä määräyksiä. Toisaalta velallisella on oikeus vaatia velkojalta korvausta vahingosta, jota velalliselle on aiheutunut perusteettomasta väliaikaistoimesta, tai sellaisesta väliaikaistoimesta, jonka hakemiseen velkoja ei ollut oikeutettu.

Väliaikaistoimella voidaan asettaa myös velallisen velalliselle (esim. pankille) maksukielto. Tässä tapauksessa kielto tulee voimaan, kun se on annettu velallisen velalliselle tiedoksi. Kiellon saatuaan velallisen velallinen ei saa enää täyttää velvollisuuksiaan ensin mainittua kohtaan ja voi myös joutua maksamaan korvausta velkojalle. Väliaikaistoimenpiteiden määräämistä koskevassa menettelyssä pankki saa ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä luovuttaa velallisen tilinumerot tai tiedon muiden saatavien olemassaolosta. Slovenian tasavallan julkisista oikeudellisista rekistereistä ja niihin liittyvistä palveluista vastaavan viraston (Agencije Republike Slovenije za javnopravne evidence in storitve) verkkosivuilla on kuitenkin julkisesti nähtävillä oikeushenkilöiden tilinumerot ja tieto siitä, onko tili suljettu.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Tuomioistuimen antamassa ennakoivia toimia koskevassa päätöksessä on mainittava muun muassa turvatun vaateen suuruus korkoineen ja kuluineen, turvaamistoimi sekä aika, joksi tuomioistuin sen määrää. Ennakoiva toimi saa kestää enintään 15 päivää täytäntöönpanoedellytysten täyttymisen jälkeen.

Väliaikaistoimien voimassaoloaikaa ei ole säädetty laissa, vaan tuomioistuin määrää siitä väliaikaistoimea koskevassa päätöksessä. Jos väliaikaistoimi määrätään ennen kanteen nostamista tai ennen minkään muun menettelyn aloittamista tai jos se määrätään turvaamaan vaade, jota ei ole vielä esitetty, tuomioistuin asettaa määräajan, johon mennessä velkojan on pantava menettely vireille tai nostettava kanne. Jos velkoja ei nosta kannetta tai pane menettelyä vireille määräaikana, tuomioistuin päättää menettelyn. Väliaikaistoimen voimassaolo voi alkaa myös sinä päivänä, jona tuomioistuin tekee sitä koskevan päätöksen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Velallinen voi valittaa hakemalla muutosta ennakoivaa tointa tai väliaikaistointa koskevaan päätökseen siinä tuomioistuimessa, joka päätöksen on tehnyt, kahdeksan päivän kuluessa tiedoksi saannista. Sama tuomioistuin ratkaisee asian.

Velallinen tai velkoja voi kahdeksan päivän kuluessa tiedoksi saannista valittaa muutoksenhakupäätöksestä tai päätöksestä hylätä väliaikaistointa koskeva hakemus siinä tuomioistuimessa, joka on päätöksen tehnyt. Asian ratkaisee toisen oikeusasteen tuomioistuin. Valitus ja muutoksenhaku eivät yleensä keskeytä menettelyä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.pisrs.si/Pis.web/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttps://www.uradni-list.si/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.dz-rs.si/wps/portal/Home/deloDZ/zakonodaja/preciscenaBesedilaZakonov

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.sodisce.si/

Linkki avautuu uuteen ikkunaanhttp://www.ajpes.si/

Päivitetty viimeksi: 09/01/2020

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Slovakia

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Slovakian oikeusjärjestys tuntee kiireellisten toimenpiteiden (neodkladné opatrenie) ja turvaamistoimien (zabezpečovacie opatrenie) käsitteet. Vastaavat säännökset sisältyvät riita-asioiden siviiliprosessilain 160/2015 (Civilný sporový poriadok) 324 §:ään ja sitä seuraaviin pykäliin sekä erityisten tuomioistuinmenettelyjen osalta muiden kuin riita-asioiden siviiliprosessilain 161/2015 (Civilný mimosporový poriadok) 360 §:ään ja sitä seuraaviin pykäliin.

Turvaamistoimella tuomioistuin voi määrätä saamisoikeuden velallisen omaisuuteen, oikeuksiin tai muihin omaisuusarvoihin velkojan rahallisen saatavan takaamiseksi, jos on syytä epäillä, että täytäntöönpano saattaisi vaarantua.

Kiireellisen toimenpiteen tuomioistuin määrää tapauksissa, joissa osapuolten suhteita on tarpeen järjestellä välittömästi, tai jos on syytä epäillä, että täytäntöönpano estyy, ja jos aiottuun päämäärään ei päästä turvaamistoimella. Tällainen päätös voi myös toimia takeena tuomioistuimen ratkaisun tulevan täytäntöönpanon onnistumisesta.

Todisteiden turvaamisella voidaan ennen menettelyn alkua suojata (todistajalta, asiantuntijalta tai muulla tavoin) vastaanotettavat todisteet. Todisteita voidaan turvata vain hakemuksesta, ei tuomioistuimen aloitteesta. Tällöin oletetaan, että oikeus tehdä hakemus on sillä, jolla olisi oikeus panna vireille menettely, jossa todisteiden turvaamisen tuloksia voidaan käyttää.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Kiireellisen toimenpiteen tai turvaamistoimen määräämiseen on toimivalta sillä piirituomioistuimella (okresný súd), joka on toimivaltainen tekemään ratkaisun pääasiassa.

Tuomioistuin määrää kiireellisen toimenpiteen tai turvaamistoimen hakemuksesta. Kiireellistä toimenpidettä tai turvaamistoimea varten ei kuitenkaan tarvita hakemusta menettelyssä, jonka tuomioistuin voi panna vireille ilman kannetta.

Laki ei velvoita käyttämään asianajajaa.

Toimenpiteen määräämistä tai kumoamista koskevasta hakemuksesta peritään 33 euron suuruinen lakisääteinen oikeudenkäyntimaksu.

Todisteiden turvaamisesta ei peritä maksua. Kulut todisteista, joita ei kateta ennakkomaksulla, maksaa valtio. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä asianosaisen, jonka kohdalla ehdot oikeudenkäyntimaksuista vapauttamiselle eivät täyty, suorittamaan ennakkomaksun todisteiden kuluista tämän menettämättä tällöin oikeutta niiden myöhempään korvaamiseen.

Laki ei tässäkään tapauksessa velvoita käyttämään asianajajaa.

Todisteet voidaan turvata riippumatta siitä, onko kyse riita- vai muusta asiasta.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Tuomioistuin voi määrätä kiireellisiä toimenpiteitä ennen menettelyn alkua, menettelyn aikana ja menettelyn jälkeen. Turvaamistoimien tapauksessa saamisoikeus määrätään antamalla turvaamistoimea koskeva määräys.

Ennen pääasian käsittelyä, sen aikana tai sen päätyttyä voidaan hakemuksesta turvata todisteita, jos on syytä epäillä, että niiden hankkiminen on myöhemmin mahdotonta tai hyvin vaikeaa. Todisteiden turvaamista koskeva toimivalta on sillä tuomioistuimella, joka olisi toimivaltainen käsittelemään asian, tai sillä tuomioistuimella, jonka toimivalta-alueella suojaamista vaativat todisteet sijaitsevat. Yleisten säännösten lisäksi riita-asioiden siviiliprosessilaki sisältää erityiset säännökset todisteiden turvaamisesta henkiseen omaisuuteen liittyvissä asioissa.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Tuomioistuin voi kiireellisellä toimenpiteellä velvoittaa asianosaisen

a) maksamaan elatusapua vaaditussa laajuudessa

b) siirtämään lapsen toisen vanhemman tai tuomioistuimen nimeämän henkilön huostaan

c) maksamaan ainakin osan palkasta, jos riita koskee työsuhteen jatkumista ja kantaja ei pakottavista syistä työskentele

d) luovuttamaan rahasumman tai muun omaisuuserän tuomioistuimen huostaan

e) olemaan käyttämättä tiettyä omaisuuttaan tai tiettyjä oikeuksiaan

f) suorittamaan jotakin, pidättymään jostakin tai sietämään jotakin

g) pysymään tilapäisesti poissa talosta tai asunnosta, jossa asuu läheinen tai asianosaisen huollettavana tai kasvatettavana oleva henkilö, johon kohdistuvasta väkivallasta asianosaista on perustellusti epäilty

h) pidättymään toiminnasta, joka loukkaa tai uhkaa loukata oikeutta henkiseen omaisuuteen.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Kiireellisten toimenpiteiden tyypit esitetään esimerkinomaisesti. Tuomioistuin voi määrätä myös sisällöltään muunlaisia kiireellisiä toimenpiteitä.

Jos kiireellisellä toimenpiteellä tai turvaamistoimella kielletään käyttämästä omaisuutta tai oikeuksia, kyseessä on omaisuuden tai oikeuksien hukkaamiskielto – jos esimerkiksi epäillään, että vastaaja saattaa siirtää omaisuutta tai oikeuksia toiselle henkilölle, tuhota tai tärvellä omaisuutta tms.

Tuomioistuin voi tehdä päätöksen kiireellisestä toimenpiteestä tai turvaamistoimesta myös kuulematta asianosaisia. Periaate asianomaisten kuulematta jättämisestä ennen päätöksen tekemistä liittyy siihen, että kuuleminen saattaa vaarantaa kiireellisen toimenpiteen tai turvaamistoimen tarkoituksen, samoin kuin siihen, ettei tuomioistuin tällaisissa oikeustoimissa periaatteessa ota vastaan todisteita.   Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä asianomaiset kuultaviksi, jolloin sen on noudatettava kaikkia sääntöjä todisteiden vastaanottamisesta tuomioistuinmenettelyssä. Jos kyse on pelkästään asiakirjatodisteista, tuomioistuin ei ota niitä vastaan julkisessa suullisessa käsittelyssä vaan tekee tarvittavat päätelmät ilman asianosaisten läsnäoloa.

Kiireellinen toimenpide on täytäntöönpanokelpoinen, kun se annetaan tiedoksi, ellei erikseen säädetä toisin.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Kiireellinen toimenpide tai turvaamistoimi lakkaa olemasta voimassa

a) kun ajanjakso, joksi se on määrätty, päättyy

b) jos tapauksissa, joissa se on määrätty pääasian käsittelyn alkamisen jälkeen, tuomioistuin tai tapauksesta riippuen muutoksenhakutuomioistuin hylkää kanteen tai päättää menettelyn

c) jos tuomioistuin asettaa päätöksessään määräajan pääasiakanteelle eikä kannetta panna vireille tässä määräajassa

d) jos tuomioistuin hyväksyy pääasiakanteen

e) jos täytäntöönpanon tila ei enää edellytä kiireellistä toimenpidettä tai turvaamistoimea.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kiireellistä toimenpidettä tai turvaamistoimea koskevaan määräykseen voi hakea muutosta.  Muutoksenhaun käsittelee toimivaltainen valitustuomioistuin eli se tuomioistuin, joka ratkaisee asian toisena oikeusasteena kiireellisen toimenpiteen tai turvaamistoimen määränneen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jälkeen.

Valitus on jätettävä 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta sille tuomioistuimelle, jonka päätöstä se koskee. Muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta.

Päivitetty viimeksi: 22/04/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Suomi

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Suomessa velkoja tai muu kantaja siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa voi saada hyväkseen turvaamistoimen. Turvaamistoimen tarkoituksena on turvata myöhemmin annettavan, pääasiaa koskevan tuomion täytäntöönpano. Turvaamistoimesta päättämisestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa ja toimen täytäntöönpanosta ulosottokaaren 8 luvussa. Tällainen turvaamistoimi voi olla kolmentyyppinen:

  • takavarikko rahasaatavan turvaamiseksi,
  • takavarikko omistusoikeuden tai muun ns. paremman oikeuden turvaamiseksi ja
  • muu turvaamistoimi (ns. yleinen turvaamistoimi).

Jäljempänä selostetaan mainittuja turvaamistoimia, joita voidaan käyttää kaikenlaisissa riita-asioissa. Lisäksi on erityislainsäädännön mukaisia turvaamistoimia, joita voidaan käyttää tietynlaisissa asioissa. Esimerkkinä voidaan mainita turvaamistoimi todistelun turvaamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa. Rikosasioissa noudatetaan pakkokeinolakia, jonka mukaisia pakkokeinoja ovat muun muassa takavarikko sekä hukkaamiskielto ja vakuustakavarikko.

Turvaamistoimista erotetaan riita-asian tuomion ennakollinen (väliaikainen) täytäntöönpano. Sillä tarkoitetaan tuomion täytäntöönpanoa ennen kuin se on tullut lopulliseksi eli lainvoimaiseksi. Lainvoimaa vailla oleva riita-asian tuomio on yleensä suoraan lain nojalla täytäntöönpanokelpoinen, mutta täytäntöönpanossa ei yleensä voida edetä loppuun saakka. Esimerkiksi lainvoimaa vailla olevan, saatavaa koskevan alioikeuden tuomion nojalla voidaan ulosmitata velallisen omaisuutta, jollei velallinen aseta vakuutta saatavasta. Ulosmitattu omaisuus voidaan kuitenkin myydä ja varat tilittää velkojalle vain, jos velkoja asettaa vakuuden. Sen sijaan yksipuolinen tuomio on heti loppuun saakka täytäntöönpanokelpoinen.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Mainittujen turvaamistoimien myöntämisestä päättää yleinen tuomioistuin (ensimmäisessä oikeusasteessa käräjäoikeus). Tuomioistuimen määräämän turvaamistoimen panee täytäntöön ulosottomies. Turvaamistointa haetaan siltä tuomioistuimelta, jossa pääasiaa koskeva oikeudenkäynti on vireillä. Jollei oikeudenkäynti vielä ole vireillä, turvaamistointa haetaan siltä käräjäoikeudelta, jossa pääasia olisi pantava vireille.

Tuomioistuin ei voi lopullisesti hyväksyä turvaamistoimihakemusta varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuin voi kuitenkin hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen vastapuolta kuulematta, jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua. Käytännössä turvaamistoimen voi saada hyvinkin nopeasti. Väliaikainen päätös on voimassa, kunnes toisin määrätään.

Jos hakijalla on jo ulosottoperuste, mutta sitä ei heti voida panna täytäntöön, lyhytaikaisen turvaamistoimen voi tietyin edellytyksin myöntää suoraan ulosottomies. Jäljempänä käsitellään vain tuomioistuimen määräämää turvaamistointa.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Takavarikon määrääminen hakijan saatavan tai paremman oikeuden turvaamiseksi edellyttää, että

  • hakija tekee todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolelta ulosottokelpoinen saatava tai parempi oikeus tiettyyn omaisuuteen ja
  • on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee hakijan saatavan tai oikeuden vaarantavalla tavalla.

Vastaavasti muu turvaamistoimi edellyttää todennäköisyysnäyttöä muusta oikeudesta ja vaaraa vastapuolen tätä oikeutta loukkaavasta menettelystä.

Ennen turvaamistoimen täytäntöönpanoa hakijan on asetettava vakuus ulosottomiehelle.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Turvaamistoimet voivat koskea lähtökohtaisesti kaikenlaista omaisuutta. Jos takavarikko määrätään saatavan turvaamiseksi, tuomioistuin määrää vastapuolen irtainta tai kiinteää omaisuutta pantavaksi takavarikkoon tietyn, hakijan saatavan turvaavan määrän. Tällöin ulosottomies ratkaisee, mihin vastapuolen omaisuuteen takavarikon täytäntöönpano kohdistetaan. Jos sen sijaan takavarikko määrätään paremman oikeuden turvaamiseksi, tuomioistuin määrää oikeuden kohteena olevan tietyn omaisuuden takavarikkoon, ja ulosottomies kohdistaa täytäntöönpanon tähän omaisuuteen.

Muuna turvaamistoimena tuomioistuin voi:

  • sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin;
  • määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin;
  • oikeuttaa hakijan tekemään tai teettämään jotakin;
  • määrätä vastapuolen omaisuutta pantavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon; tai
  • määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Kun omaisuuden takavarikko pannaan täytäntöön, velallinen menettää määräysvaltansa omaisuuteen. Takavarikoituun omaisuuteen ryhtyminen on rikos. Jos on takavarikoitu velallisen pankkitilillä olevat varat, pankki ei saa maksaa varoja muulle kuin ulosottomiehelle. Takavarikko ei sen sijaan tuota sen hakeneelle velkojalle etuoikeutta takavarikoituihin varoihin suhteessa velallisen muihin velkojiin.

Muun turvaamistoimen vaikutukset riippuvat turvaamistoimen sisällöstä.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Hakijan on kuukauden kuluessa turvaamistoimipäätöksen antamisesta pantava pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa tai muussa menettelyssä, joka voi johtaa täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun, kuten välimiesmenettelyssä. Muussa tapauksessa turvaamistoimi peruutetaan. Turvaamistoimi peruutetaan myös, jos sille ei muusta syystä ole enää perusteita. Kun tuomioistuin ratkaisee pääasian, sen on samalla määrättävä turvaamistoimesta.

Turvaamistoimesta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti hakija. Jos turvaamistoimi osoittautuu aiheettomaksi, hakija on vastuussa turvaamistoimesta vastapuolelle aiheutuneesta vahingosta tuottamuksestaan riippumatta. Tätä varten hakijan on asetettava vakuus ennen turvaamistoimen täytäntöönpanoa. Vastapuoli voi puolestaan yleensä torjua turvaamistoimen täytäntöönpanon asettamalla vakuuden.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Tuomioistuimen turvaamistointa koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla ylemmälle tuomioistuimelle (hovioikeudelle, korkeimmalle oikeudelle). Muutoksenhaku ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, ellei muutoksenhakutuomioistuin keskeytä sitä. Väliaikaista turvaamistointa koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta.

Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa koskevaan ulosottomiehen toimeen tai päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla käräjäoikeuteen. Muutosta voi hakea myös esimerkiksi sivullinen, joka katsoo, että velallisen velasta on takavarikoitu hänen omaisuuttaan.

Päivitetty viimeksi: 28/01/2022

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Ruotsi

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Ruotsin oikeudenkäymiskaaren (rättegångsbalken) 15 luvussa vahvistetaan perussäännökset turvaamistoimista riita-asioissa. Yleissääntönä on, että siviilioikeudellinen vaatimus voidaan panna pakkokeinoin täytäntöön vasta, kun tuomioistuin on tehnyt asiassa päätöksen. Poikkeuksena ovat turvaamistoimia koskevat säännökset. Yleensä turvaamistoimien tarkoituksena on varmistaa, että häviävä osapuoli huolehtii niistä velvoitteista, jotka hänelle asetetaan tulevassa tuomioistuinratkaisussa.

Tavallisin turvaamistoimi on vakuustakavarikko (kvarstad), joka merkitsee, että hakijan pyynnöstä otetaan hallintaan vastapuolen omaisuutta tai muutoin evätään vastapuolen käyttöoikeus omaisuuteen.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n mukaan vakuustakavarikko voidaan määrätä turvaamaan velkomiskannetta koskevan tuomion tuleva täytäntöönpano. Kyseisen säännöksen mukaisesti vakuustakavarikkoa koskeva päätös on pääsääntöisesti muotoiltava niin, että velallisen omaisuutta asetetaan vakuustakavarikkoon sellaisesta arvosta, että tietty saamismäärä voidaan katsoa katetuksi. Poikkeuksellisesti päätöksessä voidaan nimetä, mihin omaisuuteen täytäntöönpanotoimenpiteitä voidaan kohdistaa.

Vakuustakavarikko voidaan myös määrätä turvaamaan parempaa oikeutta tiettyyn omaisuuteen koskevan tuomion tuleva täytäntöönpano (oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §). Esimerkkeinä voidaan mainita tuomiot, joissa kantajalla todetaan olevan vastaajaa parempi oikeus tiettyihin osakkeisiin ja vastaaja määrätään heti luovuttamaan osakkeet.

Ruotsin oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 3 § sisältää yleisen säännöksen tuomioistuimen oikeudesta määrätä soveltuvasta toimenpiteestä, jolla voidaan turvata hakijan oikeudet. Tätä säännöstä sovelletaan muun muassa kieltokanteissa. Myös kanteiden, jotka on nostettu sen vahvistamiseksi, ettei vastaajalla ole oikeutta harjoittaa toimintaa tietyillä kilpailukieltolausekkeeseen sisältyvillä tavaroilla, on katsottu voivan kuulua kyseisen säännöksen soveltamisalaan.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n mukaan tuomioistuin voi asioissa, jotka koskevat parempaa oikeutta tiettyyn omaisuuteen, määrätä muun muassa horjutetun omistusoikeuden palauttamisesta.

Lisäksi oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 5 §:n kolmannen kappaleen mukaan turvaamistoimi voidaan tietyin edellytyksin määrätä väliaikaisesti.

Tämän lisäksi tietyillä erityisaloilla, esim. patenttioikeudessa, on erityissäännöksiä turvaamistoimista.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Jos oikeudenkäynti on vireillä, tuomioistuin tekee turvaamistoimia koskevan päätöksen. Jos oikeudenkäynti ei ole vireillä, sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä tuomioistuinten toimivaltaisuudesta kuin yleensä riita-asioissa.

Tuomioistuin ei voi omasta aloitteestaan ottaa esille kysymystä turvaamistoimista. Tämän vuoksi tällaista päätöstä haluavan asianosaisen on esitettävä asiasta vaatimus. Jos oikeudenkäynti ei ole vireillä, vaatimus on esitettävä kirjallisesti.

Hakijan ei tarvitse ottaa avustajakseen tai edustajakseen asianajajaa. Tuomioistuinkäsittely on Ruotsissa maksutonta, lukuun ottamatta hakemusmaksua, joka tällä hetkellä on 450 kruunua (noin 50 euroa).

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Jotta toimenpiteistä voidaan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1–3 §:n mukaisesti määrätä, edellytyksenä on, että itse pääasia (esim. 1 §:n mukainen velkomiskanne) voidaan saattaa tuomioistuinkäsittelyyn tai muuhun vastaavaan harkintaan. Viimeksi mainittu kattaa mm. välimiesmenettelyn.

Korkein oikeus on katsonut, että Ruotsin oikeudenkäymiskaaren 15 luvun mukainen vakuustakavarikko tai muu turvaamistoimi voidaan määrätä myös, jos kyseessä on ulkomaalaisessa tuomioistuimessa käsiteltävä vaatimus ja tuomioistuimen ratkaisu voidaan panna täytäntöön Ruotsissa.

Jotta vakuustakavarikko voidaan määrätä oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1–3 §:n mukaisesti, myös seuraavien edellytysten on täytyttävä:

  • Hakijan on osoitettava todennäköisin perustein, että hänellä on jotakuta kohtaan vaatimus, jonka voidaan katsoa johtavan tuomioistuinkäsittelyyn tai muuhun vastaavaan harkintaan.
  • Hakijan on lisäksi osoitettava, että ”perustellusti voidaan olettaa”, että vastapuoli pakenemalla, omaisuutta hukkaamalla tai muulla tavalla toimimalla pyrkii välttämään velanmaksun (1 §), että vastapuoli hukkaa omaisuutta, heikentää olennaisesti sen arvoa tai käyttää sitä hakijan vahingoksi (2 §) tai että vastapuoli tietyllä toiminnalla, tietyn käsittelyn tekemällä tai sallimalla tai muulla tavalla estää hakijaa käyttämästä hänellä olevaa oikeutta tai vaikeuttaa sitä tai olennaisesti alentaa oikeuden arvoa (3 §).
  • Jotta toimenpiteestä voidaan määrätä väliaikaisesti, tilanteen on lisäksi oltava kiireellinen. Tällä tarkoitetaan, että päätöksen täytäntöönpano vaarantuu, jollei toimenpiteestä määrätä välittömästi vastapuolta kuulematta. Jos toimenpiteestä määrätään tässä järjestyksessä, päätöksestä ilmoitetaan asianosaisille ja vastaajaa pyydetään ilmaisemaan kantansa päätöksestä. Jos tuomioistuimelle esitetään tällainen lausuma, kysymys siitä, onko toimenpide pidettävä voimassa, on viipymättä otettava uudelleen käsittelyyn.
  • Lopullisesti toimenpiteestä voidaan määrätä vasta, kun hakija asettaa vakuuden haitasta, joka vastapuolelle voi aiheutua. Jos hakija ei pysty asettamaan vakuutta mutta voi osoittaa vaatimukselleen erityiset syyt, oikeus voi vapauttaa hänet vaatimuksesta asettaa vakuus.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Saamista koskevan vakuustakavarikon täytäntöönpano merkitsee omaisuuden ottamista huostaan tietystä arvosta. Täytäntöönpanon osalta sovelletaan pääosin samoja sääntöjä kuin ulosmittauksen osalta. Omaisuutta ei siis myydä.

Täytäntöönpanon yhteydessä voidaan periaatteessa mitä tahansa omaisuutta ottaa huostaan. Kysymykseen voi tulla niin kiinteä kuin irtainkin omaisuus.

Tietynlaista omaisuutta ei voida ottaa huostaan. Tällaista omaisuutta on ns. erottamis- eli beneficium-edun alainen omaisuus. Beneficium-edun alaiseksi omaisuudeksi katsotaan mm. seuraavat:

  • velallisen henkilökohtaisessa käytössä olevat vaatteet ja muut esineet kohtuullisesta arvosta,
  • kodin ja kodinhoidon kannalta tarpeelliset huonekalut, kodinkoneet ja muut varusteet,
  • velallisen ammattitoiminnan tai ammattikoulutuksen kannalta tarpeelliset työvälineet ja muut välineet,
  • henkilökohtainen omaisuus, esim. kunnia- ja urheilumitalit, joiden henkilökohtaista arvoa velalliselle olisi kohtuutonta mitata.

Myös erityismääräykset voivat suojata omaisuutta. Näin on esimerkiksi vahingonkorvausten osalta.

Saamista koskeva vakuustakavarikko voidaan kohdistaa palkkaan ainoastaan sen jälkeen, kun palkka on maksettu ja se voidaan ulosmitata.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Kun omaisuuteen on kohdistettu saamista koskeva vakuustakavarikko, vastaaja ei saa luovuttaa omaisuutta. Vastaaja ei saa myöskään käyttää sitä jollakin muulla hakijaa vahingoittavalla tavalla. Kruununvoutiviranomainen ei näin ollen voi ilman erityistä syytä myöntää poikkeusta käyttökieltoon. Kiellon vastainen käyttö voi johtaa rangaistusvastuuseen.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Jos toimenpide on oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1–3 §:n mukaisesti määrätty, hakijan on kuukauden kuluttua päätöksestä nostettava kanne tuomioistuimessa, jos asia ei ole jo vireillä. Jos vaatimus joutuu muunlaiseen harkintaan, hakijan on toteutettava kyseisen järjestelmän mukaiset toimenpiteet.

Jos toimesta määrätään väliaikaisesti, päätöksestä ilmoitetaan asianosaisille ja vastaajaa pyydetään ilmaisemaan kantansa päätöksestä. Jos tuomioistuimelle esitetään tällainen lausuma, kysymys siitä, onko toimenpide pidettävä voimassa, on viipymättä otettava uudelleen käsittelyyn.

Määrätty toimenpide kumotaan viipymättä, jos sen määräämisen jälkeen asetetaan vakuus, joka täyttää toimenpiteen tarkoituksen.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Turvaamistoimi edellyttää asiasta tehtävää päätöstä riippumatta siitä, tuleeko kyseinen toimi esille jonkin asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä vai onko kysymys turvaamistoimesta erillinen.

Molemmissa tapauksissa päätöksestä voi valittaa varsinkin se osapuoli, jota vastaan päätös on tehty. Jos haluaa valittaa käräjäoikeuden päätöksestä, tämä on tehtävä kirjallisesti kolmen viikon kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi istunnossa eikä istunnon aikana ole myöskään ilmoitettu, milloin päätös annetaan tiedoksi, muutoksenhakuajan katsotaan alkavan siitä, kun valittaja sai tiedon päätöksestä. Muutoksenhaku on osoitettava hovioikeudelle, mutta se jätetään käräjäoikeudelle.

Jos käräjäoikeus on riita-asiassa hylännyt oikeudenkäymiskaaren 15 luvun mukaisesta turvaamistoimesta esitetyn vaatimuksen tai kumonnut tällaista toimea koskevan päätöksen, hovioikeus voi määrätä toimen olemaan voimassa toistaiseksi. Jos käräjäoikeus on määrännyt tällaisesta toimesta tai määrännyt, että päätös on pantava täytäntöön, vaikka se ei ole vielä saanut lainvoimaa, hovioikeus voi viipymättä päättää, ettei käräjäoikeuden päätöstä saa toistaiseksi panna täytäntöön.

Päivitetty viimeksi: 06/09/2019

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Englanti ja Wales

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Englannissa ja Walesissa sekä siviilioikeudellisia menettelyjä koskevien sääntöjen (Civil Procedure Rules, CPR) 25 §:n 1 momentin 1 kohdan että kyseisistä säännöistä johtuvan yleisen lainkäyttövallan mukaisesti tuomioistuimilla on toimivalta määrätä välitoimia ja turvaamistoimia, joiden tarkoituksena on suojata osapuolen etuja, jotka liittyvät joko varallisuuteen tai kanneperusteeseen. Nämä oikeussuojakeinot ovat käytettävissä missä tahansa vaiheessa oikeudenkäyntiä tai jopa ennen sen aloittamista. Ne ovat kohtuudenmukaisia oikeussuojakeinoja, sillä tuomioistuimella on harkintavalta antaa asianmukainen määräys. Periaatteet niiden antamiseksi vahvistettiin asiassa American Cyanamid Co v. Ethicon[1] annetussa merkittävässä ratkaisussa. Tuomioistuin voi 25 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla antaa seuraavia määräyksiä:

Väliaikaiset kieltomääräykset

Väliaikaiset ilmoitukset

Omaisuutta koskevat määräykset, jotka mahdollistavat omaisuuden myynnin, säilyttämisen, tarkastamisen, säilytyspaikan vaihtamisen tai maksamisen

Määräykset maalle tai rakennuksiin pääsyn sallimiseksi

Luovutusmääräykset

Jäädytysmääräykset tai määräykset, joiden nojalla osapuolen on annettava tietoja jäädytysmääräyksen kohteena olevan omaisuuden tai varallisuuden sijainnista

Etsintämääräykset

Asiakirjojen luovuttamista tai omaisuuden tarkastamista koskevat määräykset ennen vaatimuksen vireillepanoa – ne voidaan antaa joko vastapuolta tai toistaiseksi ulkopuolista osapuolta vastaan

Välimaksumääräykset vahingoista, joista tuomioistuimen on vielä tuomittava

Tuomioistuimelle tehtyjä talletuksia koskevat määräykset oikeudenkäynnin tulosta odotettaessa

Määräykset tehdä tiliä rahoista

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin menettelyihin liittyvät määräykset.

Myös oikeuskäytännössä on tuomioistuimille kuuluvan toimivallan nojalla luotu joitakin välitoimia, joista tärkeimpiä ovat Norwich Pharmacal ‑määräykset ja ‑oikeudenkäyntikiellot. Norwich Pharmacalmääräysten tarkoituksena on pakottaa kolmas osapuoli paljastamaan väärinkäytöksen tekijän tiedot, jotta kantaja voi nostaa nimetyn kanteen häntä vastaan. Usein näitä määräyksiä käytetään yritysten väärinkäytösten yhteydessä. Oikeudenkäyntikieltojen tarkoituksena on estää asianosaista nostamasta kannetta ulkomailla silloin, kun kanne tehtäisiin kiusanpäiten tai olisi sortava tai oikeudenmukaisen menettelyn vastainen. Lisäksi tuomioistuin voi antaa ilmoituksen lain tulkinnasta tai itse oikeudenkäynnin kohteena olevan sopimuksen ehdosta.

Kieltomääräys on tuomioistuimen määräys, jonka nojalla asianosaisen on joko ryhdyttävä tiettyihin toimiin tai pidättäydyttävä tietyistä toimista. Väliaikainen kieltomääräys annetaan ennen kanteen käsittelyä oikeudenkäynnissä. Kantaja voi pyrkiä suojaamaan asemansa oikeudenkäynnin aikana tai jopa ennen menettelyn aloittamista pyytämällä väliaikaista kieltomääräystä, jolla estetään vastaajaa toimimasta tavalla, joka vahingoittaisi kantajaa.

Kantaja voi myös hakea kahta erityistä kieltomääräystä, jos on olemassa vaara, että vastaaja ryhtyy toimiin tuhotakseen todisteita tai tehdäkseen tyhjäksi kantajan saaman tuomion. Ensimmäinen on etsintämääräys ja toinen jäädytysmääräys, joka kieltää vastaajaa käsittelemästä varallisuutta tai siirtämästä sitä pois lainkäyttöalueelta.

Jos kantaja hakee rahasumman (esimerkiksi velan tai vahingonkorvauksen) maksamista, tuomioistuin voi määrätä vastaajan suorittamaan välimaksun minkä tahansa summan perusteella, jonka vastaaja voi viime kädessä joutua maksamaan, jotta kantajalle ei aiheudu vaikeuksia tuomion saamisen viivästymisen vuoksi.

Vastaajalla voi olla riski, että vaikka kanne hylätään ja kantaja määrätään maksamaan kuluja, kulumääräyksen täytäntöönpano on mahdotonta. Vastaajan suojelemiseksi tuomioistuin voi tietyissä olosuhteissa määrätä kantajan antamaan vakuuden kuluista, yleensä maksamalla tuomioistuimelle summan rahaa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimella (High Court) on valtuudet määrätä välitoimesta, jolla tuetaan oikeudenkäyntiä toisella lainkäyttöalueella, jos se on tarkoituksenmukaista. Se voi myös antaa ”maailmanlaajuisen jäädytysmääräyksen”, jota sovelletaan muilla lainkäyttöalueilla olevaan varallisuuteen.

[1] [1975] 1.504

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Kieltomääräykset (mukaan lukien etsintämääräykset ja jäädytysmääräykset)

CPR:n 25 §:n mukaan välitoimea koskeva hakemus on tehtävä tuomioistuimelle, joka käsittelee asiaa nyt tai menettelyn käynnistämisen jälkeen. Tietyntyyppiset kieltomääräykset, erityisesti ne, joihin kuuluu kansainvälinen tekijä, voidaan antaa vain High Courtissa, kun taas toiset voidaan antaa alemman oikeusasteen siviilituomioistuimessa (County Court). High Courtissa ne voidaan antaa tavanomaisella tavalla tai eri alajaostoina toimivien väliaikaista muutoksenhakua käsittelevien tuomioistuinten (Divisional Courts) tai niiden työajan ulkopuolisten palvelujen kautta. Tämä on usein merkityksellistä sellaisten määräysten kohdalla, joilla estetään lehdistöä julkaisemasta juttua tai sisäasianministeriötä (Home Office) panemasta täytäntöön karkotuksia.

Hakemuksen yleisenä vaatimuksena on, että se tehdään hakemusilmoituksella (Application Notice N244) ja että ilmoitukseen liitetään kannelomake, hakemusta tukeva todistajalausunto, valaehtoinen todistus ja määräysluonnos. Määräysluonnoksessa on oltava vastasitoumus [2], sitoumus antaa vastaajille tiedoksi hakemus, todisteet ja mahdollisesti annetut määräykset. Tämä on ratkaisevaa, jos asia on ex parte eli käsitellään toista osapuolta kuulematta. Kiireellisten kieltomääräysten kohdalla on tehtävä sitoumus maksaa asiaankuuluvat maksut mahdollisimman pian. Lisäksi voidaan vaatia sitoumusta aloittaa muodollinen menettely mahdollisimman pian.

Kun hakemus on tehty, asiaa käsittelee tuomari, joka antaa tarvittavan määräyksen ja järjestää määräyksen sinetöinnin ja palauttamisen hakijalle. Määräyksen antaminen tiedoksi toiselle osapuolelle on hakijan tehtävä.

Etsintämääräykset ovat hyvin invasiivisia, ja siksi niihin liittyy erityisvaatimuksia. Niiden tiedoksi antamisesta huolehtii yleensä ”valvova asianajaja”, joka tuntee etsintämääräykset ja on riippumaton hakijan asianajajista. Valvovan asianajajan on selitettävä etsintämääräys vastaajalle ja ilmoitettava vastaajalle tämän oikeudesta hankkia oikeudellista neuvontaa. Valvova asianajaja suorittaa etsinnän tai valvoo sitä ja raportoi etsinnästä hakijan asianajajille. Etsintämääräykset ovat voimassa tiedoksiantohetkestä ja sen jälkeen, kun on kulunut kohtuullinen aika hakea oikeudellista neuvontaa.

Jäädytysmääräykset ovat määräyksiä, jotka estävät osapuolta siirtämästä lainkäyttöalueella sijaitsevaa varallisuutta muualle tai käsittelemästä missä päin maailmaa tahansa sijaitsevaa varallisuutta. Ainutlaatuisesti ne tulevat voimaan niiden antamishetkellä, koska niiden katsotaan olevan erityisen merkityksellisiä.

Molemmissa tapauksissa määräyksen noudattamatta jättäminen johtaa tuomioistuimen halventamista koskevaan menettelyyn.

Välimaksut ja kuluja koskeva vakuus

Välimaksuista ja kuluja koskevista vakuuksista voidaan sopia osapuolten välisellä sopimuksella, mutta ilman sopimusta on tarpeen tehdä hakemus tuomioistuimelle. Hakemus tehdään jättämällä hakemusilmoitus, jota tuetaan kirjallisella näytöllä. Hakemus on annettava tiedoksi vastaajalle, joka voi esittää vastauksessaan vastanäyttöä. Jos tuomioistuin antaa määräyksen, se määrittää annettavan vakuuden tai suoritettavan maksun muodon ja määrän.

Määräysten hakemiskulut

Edellä kuvattujen määräyksien hakemista varten ei ole kiinteää kulutaulukkoa. Määräystä koskevan hakemuksen antamisesta peritään kuitenkin erityiset oikeudenkäyntimaksut, jotka riippuvat siitä, annetaanko hakemus vastaajalle tiedoksi vai ei. Tarkempia tietoja näistä maksuista on saatavilla Linkki avautuu uuteen ikkunaanoikeusministeriön (Ministry of Justice) verkkosivuilla.

Hakija on velvollinen maksamaan asianajajiensa (ja etsintämääräyksen kohdalla myös valvovan asianajajan) palkkiot, vaikka vastaaja voidaan viime kädessä määrätä maksamaan kyseiset kulut.

[2] Sitoumukset ovat tuomioistuimelle annettuja lupauksia. Rangaistus sitoumuksen laiminlyönnistä voi olla vakava.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Kuten edellä mainittiin, kaikki tässä osiossa kuvatut oikeussuojakeinot ovat harkinnanvaraisia, eikä tuomioistuin määrää niitä, jos se katsoo, että ne olisivat epäasianmukaisia tai suhteettomia kyseisissä olosuhteissa. Tuomioistuimet ovat yleensä varovaisempia etsintämääräysten ja jäädytysmääräysten kohdalla, koska ne ovat erityisen ankaria toimenpiteitä.

Väliaikaiset kieltomääräykset

Päättäessään väliaikaisen kieltomääräyksen [3] antamisesta tuomioistuin tutkii ensin, nostaako kanne ”vakavan kysymyksen, jota on käsiteltävä” (sen sijaan, että kanne olisi ”perusteeton tai kiusanpäiten nostettu”). Jos näin ei ole, määräys hylätään.

Jos kyseessä on vakava kysymys, jota on käsiteltävä, tuomioistuin harkitsee ”etujen tasapainoa”. Tässä yhteydessä kysytään, olisiko pahempaa vaatia kantajaa selviämään ilman kieltomääräystä oikeudenkäyntiin saakka vai pakottaa vastaaja kärsimään kieltomääräyksestä. Ratkaistessaan tätä kysymystä tuomioistuin harkitsee seuraavia asioita seuraavassa järjestyksessä:

  • Olisiko vahingonkorvauksen määrääminen riittävä korjaava toimi kantajalle, jos kantaja voittaisi oikeudenkäynnissä? Jos vahingonkorvaukset olisivat riittävät, kieltomääräys hylätään. Jos ne eivät olisi riittävät (esimerkiksi koska kantajalle aiheutunut vahinko olisi peruuttamaton tai muu kuin rahamääräinen), on harkittava vielä seuraavia kysymyksiä.
  • Antaisiko kantajan vastasitoumus vastaajalle riittävän suojan, jos vastaaja voittaisi oikeudenkäynnissä? Jos vastasitoumus suojelisi vastaajaa asianmukaisesti, se lasketaan yleensä kieltomääräyksen eduksi.
  • Jos muut tekijät vaikuttavat olevan tasapainossa, tuomioistuin säilyttää vallitsevan tilanteen. Huomioon voidaan ottaa muita sosiaalisia tai taloudellisia tekijöitä, kuten kieltomääräyksen antamisen tai hylkäämisen vaikutus työllisyyteen tai lääkkeiden saatavuuteen.
  • Viimeisenä keinona tuomioistuin voi harkita asianosaisten vaatimusten suhteellisia perusteluja, mutta vain, jos on mahdollista muodostaa selkeä näkemys siitä, että yhden perustelut ovat paljon vahvemmat kuin toisen.

Etsintämääräykset

Etsintämääräys voidaan antaa oikeudenkäyntiin liittyvän näytön tai omaisuuden säilyttämisen turvaamiseksi. Etsintämääräyksen saamisen edellytykset ovat muita kieltomääräyksiä tiukemmat, eikä tuomioistuin anna määräystä, ellei hakija osoita, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • On ilmeisen perusteltua olettaa, että vastaajan perustelut ovat heikommat.
  • Menettelyyn johtaneet vastaajan toimet aiheuttavat kantajalle vakavia tosiasiallisia tai mahdollisia haittoja.
  • On selvää näyttöä siitä, että vastaajalla on raskauttavia asiakirjoja tai aineistoa.
  • On olemassa ”todellinen mahdollisuus” tai ”todennäköisyys”, että asiaankuuluvat asiakirjat tai aineisto katoavat, jos määräystä ei anneta.

Jäädytysmääräykset

Tuomioistuimella on valtuudet antaa jäädytysmääräys, jos se on ”oikeudenmukaista ja sopivaa”. Jäädytysmääräystä ei anneta, ellei kantaja voi osoittaa, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Kantajalla on aineellinen kanneperuste, jonka osalta Englannin ja Walesin tuomioistuimilla on toimivalta.
  • Kantajalla on ”hyvin perusteltu vaatimus” vastaajaa vastaan.
  • On perusteltua uskoa, että vastaajalla on varallisuutta lainkäyttöalueella.
  • On olemassa ”todellinen riski”, että vastaaja käsittelee varallisuutta tavalla, joka tarkoittaa, että mitään tuomiota ei voida panna täytäntöön (esimerkiksi hävittämällä varallisuuden tai siirtämällä sen pois lainkäyttöalueelta).

Tuomioistuin noudattaa erityistä varovaisuutta ennen kuin se antaa jäädytysmääräyksiä ulkomaisten menettelyjen tueksi, erityisesti jos jäädytysmääräys olisi päällekkäinen tai ristiriidassa sen ulkomaisen tuomioistuimen antaman jäädytysmääräyksen kanssa, jossa pääasian oikeudenkäynti käydään, tai jos ulkomainen tuomioistuin on kieltäytynyt jäädyttämästä varallisuutta.

Tuomioistuin ei anna maailmanlaajuista jäädytysmääräystä, jos vastaajalla on riittävästi varallisuutta lainkäyttöalueella, ja sen on harkittava, voidaanko maailmanlaajuinen määräys panna täytäntöön maissa, joissa vastaajalla on varallisuutta.

Norwich Pharmacal ‑määräykset

Oikeuskäytännössä on luotu nämä määräykset, joissa vastaajaa vaaditaan luovuttamaan tiettyjä asiakirjoja tai tietoja kantajalle. Ne ovat sukua menettelyä edeltävälle luovuttamiselle (pre-action disclosure) ja muita kuin asianosaisia koskevalle luovuttamiselle (non-party disclosure), mutta luovuttamisen soveltamisala on laajempi, sillä se kattaa ”tiedot” asiakirjojen sijasta. Näitä määräyksiä voi hakea milloin tahansa oikeudenkäynnin aikana ja jopa tuomion jälkeen. Yleisten kohtuullisuusperiaatteiden lisäksi lisäedellytyksenä on, että väärinkäytös on täytynyt tapahtua ja että on olemassa vahingon aiheuttaja, jota vastaan, jos tämä on tiedossa, hakemuksen esittäjä aikoo käydä oikeutta. Määräys on välttämätön oikeudenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi, eikä siihen ole muuta keinoa. Vastaaja on joko vahingon aiheuttaja tai hänellä on tähän yhteys ja hänellä on tietoa vahingon aiheuttajasta. Näitä määräyksiä haetaan High Courtista, ja niitä sovelletaan kansainvälisesti. Luovutuksen sisältöä voidaan käyttää ulkomaisessa oikeudenkäynnissä ilman tuomioistuimen lupaa, mikä poikkeaa oikeudenkäynnin yleisistä periaatteista.

Oikeudenkäyntikiellot

Nämä ovat kieltomääräyksiä, joilla kielletään vastaajaa käymästä oikeutta ulkomaisessa tuomioistuimessa. Kohtuullistamisen yleisten periaatteiden lisäksi on muitakin edellytyksiä. Ensisijaisesti oikeudenkäynnin kieltämisen on oltava oikeuden edun mukaista, yleensä koska kanne on nostettu kiusanpäiten tai rikkoo sopimuslauseketta, kuten yksinomaista toimivaltaa koskevaa lauseketta, jossa määrätään Englannin ja Walesin tuomioistuinten käyttämisestä. Lisäksi oikeudenkäynnin on tapahduttava tuomioistuimessa, joka ei kuulu Bryssel I ‑asetuksen soveltamisalaan. Jos tuomioistuin voisi estää oikeudenkäynnin näissä tuomioistuimissa, se heikentäisi tuomioistuinjärjestelmien välistä keskinäisen luottamuksen periaatetta. Poikkeus tähän sääntöön on tilanne, jossa asia liittyy yksityiseen välimiesmenettelyyn – tällaista pelkoa ei ole.

Välimaksut

Tuomioistuin voi määrätä vastaajan suorittamaan välimaksun vain, jos vastaaja on hyväksynyt velvollisuutensa maksaa kantajalle rahaa, jos kantajan eduksi on jo annettu tuomio myöhemmin arvioitavasta rahamäärästä tai jos tuomioistuin on vakuuttunut, että kantaja saa oikeudenkäynnissä takaisin ”huomattavan määrän rahaa” (tai maanomistusta koskevan kanteen kohdalla maksun vastaajan maankäytöstä). Henkilövahinkotapauksissa maksu voidaan määrätä vain, jos vastaajan vastuun kantaa vakuutuksenantaja tai vastaaja on julkinen elin.

Kuluja koskeva vakuus

Yleisimmät tapaukset, joissa tuomioistuin voi määrätä kantajan antamaan vakuuden, ovat seuraavat:

  • Kantaja asuu Euroopan unionin ja Euroopan vapaakauppa-alueen (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) ulkopuolella, ja kulumääräystä olisi vaikea panna täytäntöön kantajan asuinmaassa.
  • Kantaja on yritys tai muu rekisteröity yhteisö, ja on syytä uskoa, ettei se pysty maksamaan vastaajan kuluja, jos se saa vastaavan määräyksen. (Päättäessään vakuuden määräämisestä tuomioistuin ottaa huomioon, onko kantajan rahan tai varojen puute aiheutunut vastaajan toiminnasta.)
  • Kantaja on vaihtanut osoitetta välttääkseen oikeudenkäynnin seuraukset tai ei ole antanut oikeaa osoitetta hakemuslomakkeessa.
  • Kantaja on ryhtynyt varallisuuteensa liittyviin toimenpiteisiin, jotka vaikeuttaisivat kulumääräyksen täytäntöönpanoa häntä vastaan.

Tuomioistuin antaa määräyksen vain, jos se on vakuuttunut siitä, että se on oikeudenmukaista kaikissa olosuhteissa. Se harkitsee, käytetäänkö vakuushakemusta perustellun kanteen tukahduttamiseen ja onko kanteella kohtuullisen hyvät onnistumismahdollisuudet.

Tuomioistuimella on myös toimivalta määrätä, että vakuuden antaa

  • joku muu kuin asianosainen, joka rahoittaa kanteen vastineeksi osasta menettelyn tuottoa tai joka on antanut kantajalle oikeuden nostaa kanteen, jotta vältetään kulumääräyksen saamisen riski
  • joku menettelyn osapuoli, joka on ilman perusteltua syytä laiminlyönyt tuomioistuimen sääntöjen noudattamisen.

[3] Nämä ovat tiivistelmä ja tarkennus American Cyanamid ‑periaatteista.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Väliaikaiset kieltomääräykset

Kieltomääräyksellä voidaan vaatia osapuolta ryhtymään toimiin tai pidättäytymään toimista minkä tahansa tyyppisen varallisuuden suhteen.

Etsintämääräykset

Etsintämääräys edellyttää, että vastaaja sallii pääsyn tiloihinsa, mutta ei salli hakijan hankkiutuvan tiloihin pakolla. Määräyksessä on yksilöitävä tilat, joissa etsintä saadaan tehdä, ja luetteloitava nimikkeet, jotka etsinnän suorittaja voi tarkastaa, kopioida ja poistaa. Määräys voi koskea ainoastaan todisteita, jotka voivat olla merkityksellisiä menettelyssä, tai omaisuutta, joka voi olla menettelyn kohteena tai johon liittyviä kysymyksiä menettelyssä voi tulla esiin.

Vakiomuotoisessa määräyksessä vastaajaa vaaditaan luovuttamaan kaikki määräyksessä luetellut nimikkeet. Jos merkityksellisiä todisteita voidaan säilyttää tietokoneilla, on sallittava pääsy kaikkiin tiloissa oleviin tietokoneisiin, jotta niissä voidaan suorittaa hakuja, ja kaikista löydetyistä merkityksellisistä nimikkeistä on toimitettava jäljennökset.

Jäädytysmääräykset

Tuomioistuin voi antaa vastaajan omaisuudesta jäädytysmääräyksen, jossa kielletään vastaajaa vähentämästä varallisuuttaan lainkäyttöalueen sisällä tietyn arvon alapuolelle, tai määrätä tietyn omaisuuden jäädyttämisestä. Vastaajalla on edelleen oikeus käyttää määrättyjä summia elinkustannuksiin sekä oikeudelliseen neuvontaan ja edustukseen, ja määräyksessä voidaan antaa vastaajalle mahdollisuus käsitellä varallisuutta tavanomaisessa liiketoiminnassa.

Jäädytysmääräyksen vakiomuoto on ”enimmäissummamääräys”, jossa todetaan, että sitä sovelletaan kaikkeen vastaajan varallisuuteen ilmoitettuun arvoon asti. Se kattaa kaiken varallisuuden, jota vastaajalla on valtuudet käsitellä omanaan, mukaan lukien kolmannen osapuolen hallussa tai määräysvallassa vastaajan ohjeiden mukaisesti oleva varallisuus.

Yleinen tai ”enimmäissummamääräys” kattaa kaiken varallisuuden, muun muassa irtaimen ja kiinteän omaisuuden, ajoneuvot, rahan ja arvopaperit. Määräys koskee myös kaikkea sen antamisen jälkeen hankittua varallisuutta. Siinä voidaan yksilöidä tietyt jäädytetyt omaisuuserät, liikekäytössä oleva varallisuus ja pankkitilit. Yhteistä pankkitiliä ei jäädytetä, ellei sitä nimenomaisesti mainita määräyksessä.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Vastaajaa varoitetaan siitä, että väliaikaisen kieltomääräyksen noudattamatta jättäminen on tuomioistuimen halventamista, jonka perusteella vastaaja voi joutua vankeuteen tai saada sakkoja tai hänen varallisuuttaan voidaan takavarikoida.

Ei ole välttämättä tuomioistuimen halventamista, jos kolmas osapuoli antaa vastaajan hukata varallisuutta rikkoen jäädytysmääräystä. Jos jäädytysmääräyksestä tiedon saanut kolmas osapuoli kuitenkin tietoisesti avustaa vastaajaa jäädytetyn varallisuuden hukkaamisessa, kyseinen osapuoli syyllistyy halventamiseen. Hakijan olisi sen vuoksi toimitettava jäljennökset jäädytysmääräyksestä kolmansille osapuolille, kuten vastaajan pankkiireille, kirjanpitäjille ja asianajajille. (Vakiomuotoisessa määräyksessä oletetaan, että tämä tehdään, ja varoitetaan kolmansia osapuolia mahdollisista seuraamuksista. Se sisältää myös hakijan sitoumukset maksaa kolmansille osapuolille määräyksen noudattamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja korvata niille määräyksen noudattamisesta aiheutuneet vastuut.) Vaikka ne olisivat saaneet tiedon määräyksestä, pankit ja muut kolmannet osapuolet voivat edelleen käyttää vakuus- ja kuittausoikeuksia, jotka on luotu ennen jäädytysmääräyksen antamista.

Jäädytysmääräys ei anna kantajalle jäädytettyyn varallisuuteen liittyviä omistusoikeuksia. Oikeus nostaa halventamista koskeva kanne on yleensä kantajan ainoa oikeussuojakeino. Kieltomääräyksen vastainen sopimus on laiton, minkä vuoksi osapuoli, joka tietää sopimuksen rikkovan määräystä, ei mahdollisesti voi panna sitä täytäntöön. Lisäksi tuomioistuin voi joskus antaa erillisen kieltomääräyksen, joka estää vastaajaa tekemästä sopimusta kolmannen osapuolen kanssa. Omistusoikeus voidaan kuitenkin edelleen siirtää laittomalla sopimuksella, eikä siirrettyä varallisuutta yleensä voida periä takaisin, kun sopimus on tehty.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Kun väliaikainen kieltomääräys annetaan osapuolten läsnä ollessa, siinä voidaan todeta, että määräys on voimassa oikeudenkäyntiin, tuomioon tai tuomioistuimen uuteen määräykseen tai tiettyyn määräaikaan saakka. (Jos kieltomääräys on voimassa ”uuteen määräykseen saakka”, se ei raukea, kun tuomioistuin antaa tuomion, vaan vasta silloin, kun se antaa määräyksen, jolla kieltomääräys nimenomaisesti tai epäsuorasti puretaan.)

Vastaajalle ilmoittamatta annettu väliaikainen kieltomääräys on yleensä voimassa rajoitetun ajan, harvoin enemmän kuin seitsemän päivää, ja sen jatkaminen edellyttää toista tuomioistuimen päätöstä. Kun tuomioistuin antaa kieltomääräyksen ilman ilmoitusta, se vahvistaa yleensä ”palautuspäivän” myöhempää käsittelyä varten, johon vastaaja voi osallistua ja jossa se voi riitauttaa määräyksen jatkamisen. Vakiomuotoisessa jäädytysmääräyksessä todetaan, että se on voimassa palautuspäivään tai uuteen määräykseen saakka.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Vastaaja tai kolmas osapuoli, johon väliaikainen kiellon tai tekemisvelvoitteen asettava määräys vaikuttaa suoraan, voi milloin tahansa hakea tuomioistuimelta määräyksen muuttamista tai peruuttamista (joskaan hakemusta, joka liittyy jo täytäntöön pantuun etsintämääräykseen , ei yleensä pitäisi tehdä ennen oikeudenkäyntiä). Ilmoittamatta annettua määräystä koskevassa muutoksenhaussa ei tarvitse odottaa palautuspäivään asti. Vastaajan on ilmoitettava hakemuksesta etukäteen kantajan asianajajille. Hakemus on yleensä tehtävä määräyksen antaneelle tuomioistuimelle, ja sitä käsittelee usein sama tuomari.

Perusteluihin, joiden nojalla vastaaja voi tehdä tällaisen hakemuksen, kuuluvat seuraavat: määräyksen jonkin ehdon täyttymättä jääminen, olosuhteiden olennainen muutos, joka tekee tyhjiksi määräyksen perusteet, määräyksen epäoikeudenmukainen vaikutus, kohtuuton puuttuminen syyttömien kolmansien osapuolten oikeuksiin ja kantajan aiheuttama viivästys kanteen ajamisessa. Jos kieltomääräys on saatu ilman erillistä ilmoitusta vastaajalle, määräyksen purkamisen tai muuttamisen perusteena voi olla myös se, että hakija ei ole ilmoittanut olennaisia tosiseikkoja tuomioistuimelle määräyksen hakemisen yhteydessä, sekä puutteellinen näyttö siitä, että välitoimesta määrääminen ilman ilmoitusta olisi perusteltua.

Jos tuomioistuin kumoaa määräyksen, vastaajalla on tällöin oikeus vedota hakijan vastasitoumukseen ja vaatia vahingonkorvausta. Tuomioistuin määrää ”vahinkoja koskevan tutkinnan” vastaajan tappioiden selvittämiseksi, vaikka sitä voidaan lykätä oikeudenkäyntiin asti tai sen jälkeen.

Tuomioistuimella on myös valtuudet purkaa tai muuttaa välimaksua ja kuluja koskevaa vakuutta koskevia määräyksiä sekä määrätä, että kaikki määräyksen nojalla maksetut rahat tai osa niistä on maksettava takaisin.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanOikeusministeriö (Ministry of Justice)

Päivitetty viimeksi: 30/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Pohjois-Irlanti

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Kieltomääräys (Prohibitory Injunction, Negative Injunction) – määräys, jolla kielletään jonkin asian tekeminen tai määrätään lopettamaan se. Tämä on yleisin määräystyyppi.

Tekemisvelvoitteen asettava määräys (Mandatory Injunction, Positive Injunction) – määräys, jolla velvoitetaan tekemään jotain tai kumoamaan aiemman teon vahingot.

Preventiivinen kieltomääräys (Quia Timet Injunction) – määräys tehdä jotain tai olla tekemättä jotain, jotta vältytään vahingolta, jota ei ole vielä sattunut.

Mareva-kieltomääräys (Mareva Injunction) – määräys, jolla estetään vastaajaa hävittämästä varallisuuttaan tai luovuttamasta sitä siinä tarkoituksessa, että vahingonkorvauksia koskevaa tuomiota ei voitaisi panna täytäntöön. Määräyksessä voidaan määrätä vastaajan elinkustannusten, liiketoiminta- tai oikeudenkäyntikulujen kattamisesta.

Kieltomääräyksen sijasta tehty sitoumus (undertaking in lieu of Injunction) – tätä tarjoaa usein kieltomääräyshakemuksen vastaaja, ja jos kantaja hyväksyy sen, se on kirjattava kirjallisesti tai tuomioistuimen toimesta.

Määräys omaisuuden tarkastamisesta ja säilyttämisestä (Order for inspection and preservation of property) – tällä on kaksi tarkoitusta:

  • säilyttää kanteen kohteena oleva omaisuus siten, että voittava osapuoli voi periä takaisin omaisuuden tai sen arvon koskemattomana;
  • mahdollistaa omaisuuden tarkastaminen kanteeseen liittyvän näytön keräämistä varten. Tuomioistuin voi myös antaa määräyksen asianosaisen maille pääsyn sallimisesta määräyksen täytäntöön panemiseksi.

Anton Pillar ‑määräys (Anton Pillar Order) – tämä valtuuttaa kantajan, hänen asianajajansa tai muun vastuullisen asiamiehen takavarikoimaan esineitä ilman vastaajalle annettavaa ennakkovaroitusta säilyttämis- tai todistelutarkoitusta varten.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Väliaikaisia toimia voidaan hakea milloin tahansa menettelyn käynnistämisen jälkeen ja ennen sen päättämistä. Kiireellisissä tapauksissa väliaikaisista toimista voidaan määrätä ennen menettelyn aloittamista sillä edellytyksellä, että menettely käynnistetään välittömästi.

Väliaikaisten toimien hakemista koskevasta menettelystä säädetään tuomioistuinten työjärjestyksissä. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimeen (High Court) sovellettava tuomioistuinten yleinen työjärjestys on vuonna 1980 annettu Pohjois-Irlannin Court of Judicature ‑tuomioistuimen työjärjestys (Rules of the Court of Judicature(NI) 1980) ja alemman oikeusasteen siviilituomioistuimeen (County Court) sovellettava vuonna 1981 annettu Pohjois-Irlannin County Court ‑tuomioistuinten työjärjestys (County Court Rules (NI) 1981).

Hakemus tehdään yleensä ilmoituksella esityksestä (Notice of Motion) tai haasteella (Summons) siihen High Courtin jaostoon tai County Courtiin, jossa pääkanne on vireillä.

Ilmoituksessa tai haasteessa on mainittava haettu korjaava toimenpide ja tuomioistuimen työjärjestys, jonka nojalla hakemus tehdään, sitä on tuettava valaehtoisella todistuksella (usein kantajan asianajajan vannoma) ja mukana on toimitettava määräysluonnos.

Ilmoitus tai haaste yhdessä valaehtoisen todistuksen ja muiden mahdollisesti asiaankuuluvien asiakirjojen kanssa on annettava tiedoksi vastaajalle vähintään kaksi kokonaista päivää ennen hakemuksen merkitsemistä käsiteltäväksi, vaikka tuomioistuin voi kiireellisissä tapauksissa myöntää luvan tiedoksiannon määräajan lyhentämiseen.

High Courtissa tietynlainen oikeusvirkailija (master) käsittelee yleensä hakemuksen, vaikka joissakin oikeudenkäyntityypeissä (jotka on määritelty vuonna 1980 annetussa Pohjois-Irlannin Court of Judicature ‑tuomioistuimen työjärjestyksessä) väliaikaisia toimia koskevat hakemukset käsittelee aina tuomari.

County Courtilla on täydet väliaikaisia toimia koskevat valtuudet sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. County Courtin tuomarin on käsiteltävä County Courtiin tehdyt välitoimihakemukset.

Hakemus voidaan tehdä ”ex parte” ilman ilmoituksen tai haasteen tiedoksiantoa henkilölle, jota vastaan sitä haetaan, seuraavissa tilanteissa:

  • Jos tapaus on erittäin kiireellinen.
  • Jos ennakkoilmoitus johtaisi siihen, että vastaaja tekisi tyhjäksi määräyksen tarkoituksen.
  • Yleisenä käytäntönä, esimerkiksi hakemukset ennen menettelyn aloittamista tehdään yleensä ex parte.
  • Jos säädöskokoelma tai tuomioistuimen työjärjestys antavat siihen luvan tai ohjaavat sitä.

Ex parte ‑hakemus tehdään erityisessä muodossa nimeltä ”ex parte docket”, ja hakijalla on velvollisuus ilmoittaa täydellisesti ja oikeudenmukaisesti kaikki merkitykselliset tosiseikat. Ex parte ‑määräyksiä koskevista hakemuksista (lukuun ottamatta ex parte ‑kieltomääräyksiä koskevia hakemuksia) päättää yleensä tuomari tai oikeusvirkailija (master) ilman kuulemista. Ex parte ‑hakemuksen kulut on yleensä varattu kuulemistilaisuuteen.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Kieltomääräykset ovat harkinnanvaraisia. Tuomioistuin voi antaa kieltomääräyksen missä tahansa menettelyn vaiheessa, jos se vaikuttaa oikeudenmukaiselta ja sopivalta. Tuomioistuin käyttää harkintavaltaansa kieltomääräyksen myöntämiseksi asiassa American Cyanamid v. Ethicon [1975] AC 396 vahvistettujen ohjeiden mukaisesti. Ensin kantajan on osoitettava, että kyseessä on vakava asia, joka on ratkaistava oikeudenkäynnissä. Tämän jälkeen tuomari harkitsee, voidaanko kantajan oikeudet korvata vahingonkorvauksilla. Tuomari voi jatkaa harkitsemalla osapuolten välistä etujen tasapainoa, ja jos edut ovat tasapainossa, on suositeltavaa säilyttää tai palauttaa ennen väitettyä väärinkäytöstä vallinnut tilanne. Vahvempi tarve on osoitettava, jos hakemus koskee pakollista kieltomääräystä, eikä kieltomääräystä anneta, ellei kantaja anna sitoumusta maksaa vastaajalle vahingonkorvausta, jos kanne epäonnistuu tai kieltomääräys osoittautuu tarpeettomaksi.

Mareva-kieltomääräystä koskevassa hakemuksessa kantajan on osoitettava

  • hyvin perusteltu vaatimus olemassa olevasta kanneperusteesta, jossa vaaditaan rahallista korjaavaa toimenpidettä
  • todisteet siitä, että vastaajalla on varallisuutta, jonka hän voi hävittää tai salata
  • todisteet riskistä, että vastaaja luopuu varallisuudestaan, ennen kuin tuomio voidaan panna täytäntöön.

Omaisuuden tarkastamista koskeva hakemus voi koskea menettelyn kohteena olevaa omaisuutta tai omaisuutta, josta voi tulla esiin kysymys. Tarkastusoikeus ei riipu hakijan vaatimuksen vahvuudesta.

Anton Pillar ‑määräystä koskevassa hakemuksessa kantajan on osoitettava, että on olemassa todellinen mahdollisuus, että vastaaja tuhoaa asiakirjoja tai tavaroita, jotka ovat vahingollisia hänen puolustukselleen, tai julkaisee aineistoa, joka kantajalla on oikeus pitää luottamuksellisena.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Kieltomääräyshakemuksen on liityttävä täytäntöönpanokelpoiseen lailliseen oikeuteen tai kanneperusteeseen ja oltava siitä riippuvainen. Kieltomääräystä ei kuitenkaan ole tarkoitettu hakijan oikeuksien täytäntöönpanoon vaan vallitsevan tilanteen säilyttämiseen tai palauttamiseen ennen kanteen ratkaisemista.

Mareva-kieltomääräys voidaan antaa Pohjois-Irlannissa sijaitsevan nykyisen tai tulevan varallisuuden osalta (riippumatta siitä, onko se kanteen kohteena tai liittyykö se siihen) riippumatta siitä, onko vastaajalla kotipaikka Pohjois-Irlannissa tai oleskeleeko hän siellä.

Määräys omaisuuden tarkastamisesta tai säilyttämisestä voidaan saada vain aineellisen omaisuuden osalta. Tämä ei ole asianmukainen menettely asiakirjojen löytämistä koskevien sääntöjen mukaisesti saatavilla olevan asiakirjan sisällön tarkastamiseksi.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Määräys voidaan panna täytäntöön vangitsemismenettelyllä. Määräys on annettava tiedoksi vastaajalle, ennen kuin se voidaan panna täytäntöön vangitsemismääräyksellä. Sitoumus on täytäntöönpanokelpoinen kuten kieltomääräys.

Kolmannet osapuolet, kuten vastaajan vaimo, asianajaja tai pankki, jotka ovat saaneet tiedon Mareva-kieltomääräyksestä, ovat velvollisia säilyttämään hallussaan olevan vastaajan varallisuuden. Mareva-kieltomääräys vaikuttaa kuitenkin vain vastaajaan eikä anna kantajalle etuoikeutta velkojiin nähden.

Määräys omaisuuden tarkastamisesta ja säilyttämisestä voidaan tehdä vain asianosaista vastaan, joten sen täytäntöönpano edellyttää sellaisen henkilön suostumusta, jonka hallussa omaisuus on.

Anton Pillar ‑määräys ei ole etsintämääräys, joten sitä ei voida panna täytäntöön pakkokeinoin, mutta jos määräys on muotoiltu niin, että vastaajan on sallittava tutkinta, vastaajan kieltäytyminen tarkastuksesta on halventamista ja saattaa johtaa siihen, että tuomioistuin päättelee vastaajalla olevan jotakin salattavaa.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Määräys voi

  • koskea välitoimia – olla voimassa oikeudenkäyntiin saakka
  • olla väliaikainen – olla voimassa tietyn ajan.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kumpikin osapuoli voi hakea tuomarilta muutosta oikeusvirkailijan (master) määräykseen tai päätökseen. Valitus on tehtävä viiden päivän kuluessa ja annettava tiedoksi muille asianosaisille vähintään kaksi kokonaista päivää ennen valituksen merkitsemistä käsiteltäväksi. Viiden päivän määräaikaa voidaan pidentää tuomioistuimen harkinnan mukaan, mutta tuomioistuin on saatava vakuuttuneeksi siitä, että siihen on hyvä syy. Asianosainen ei kuitenkaan voi hakea muutosta sitoumukseen. Hakija voi hakea muutosta ex parte ‑hakemuksen hylkäämiseen, mutta vastaaja tekee ennemmin hakemuksen määräyksen kumoamiseksi sen sijaan, että hakisi siihen muutosta.

Muutoksenhaku on täydellinen uudelleenkäsittely, vaikka muutoksenhakija esittää asiansa ensin. Vaikka uusia todisteita voidaan esittää, tuomari tuskin hyväksyy uusia todisteita, ellei siihen ole perusteltua syytä.

County Courtin antamaan välitoimia koskevaan määräykseen voidaan hakea muutosta High Courtin tuomarilta uudelleenkäsittelyssä tai alemman oikeusasteen muutoksenhakutuomioistuimelle (Court of Appeal) siirretyssä asiassa.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanPohjois-Irlannin oikeushallinto (Northern Ireland Courts and Tribunals Service)

Päivitetty viimeksi: 29/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Skotlanti

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Diligence on the dependence -toimi

Diligence on the dependence on turvaamistoimi, jota käytetään oikeudenkäynnin aikana tai vähän ennen sen alkamista. Sen avulla kantaja (velkoja) voi säilyttää vastaajan varallisuuden, jotta se on käytettävissä kantajan hyväksi oikeudenkäynnissä annetun päätöksen (tuomion) täytäntöön panemiseksi.

Diligence on the dependence ‑toimia on kahdentyyppisiä. Ensimmäinen, arrestment on the dependence, on menetelmä, jolla rahanmaksua koskevan kanteen nostaja voi tosiasiallisesti ”jäädyttää” vastaajan rahat tai varallisuuden kolmannen osapuolen haltuun. Tämän jälkeen kyseinen kolmas osapuoli ei saa maksaa rahoja eikä siirtää varallisuutta. Toinen, inhibition on the dependence, estää vastaajaa siirtämästä tai hävittämästä omistuksessaan olevaa kiinteää omaisuutta. Sitä käytetään maa-alueiden tai rakennusten kohdalla rahan tai irtaimen omaisuuden sijasta, ja se estää vastaajaa käsittelemästä omaisuuttaan tavalla, joka voisi vahingoittaa kantajan vaatimusta, esimerkiksi myymällä kiinteistön ja hävittämällä sitten tuotot.

Sekä arrestment on the dependence että inhibition on the dependence voidaan muuttaa tavanomaiseksi diligence in execution ‑täytäntöönpanotoimeksi, jos oikeudenkäynnissä annetaan päätös kantajan hyväksi.

Väliaikainen takavarikointi (interim attachment)

Väliaikainen takavarikointi on välitoimi, joka muistuttaa diligence on the dependence ‑toimea ja jonka ansiosta kantaja voi takavarikoida vastaajan irtaimen omaisuuden oikeudenkäynnin edetessä. Se rajoittaa tehokkaasti vastaajan kykyä käsitellä hallussaan olevaa irtainta omaisuutta, kunnes menettely on saatu päätökseen. Väliaikaista takavarikointia ei kuitenkaan voi käyttää asuintalon kohdalla, ja tiettyjä nimikkeitä koskee erivapaus. Sen jälkeen kun päätös on saatu, se ei muutu attachment in execution ‑täytäntöönpanotoimeksi; ennen kuin takavarikoidut nimikkeet voidaan huutokaupata, maksusta peritään maksu ja vaaditaan lisätakavarikko.

Väliaikainen kielto (interim interdict)

Väliaikainen kielto on tuomioistuimen määräys, joka estää henkilöä tekemästä jotakin, kuten luopumasta omaisuudesta, joten sen avulla voidaan säilyttää vastaajan nykyinen tilanne. Väliaikaisella kiellolla on sama oikeudellinen voima kuin kiellolla, mutta se myönnetään yleensä oikeudenkäynnin varhaisessa vaiheessa, kun kieltoa koskeva hakemus on tehty, ja ennen tosiseikkojen selvittämistä. Tämän vuoksi on todennäköisempää, että se riitautetaan tai perutaan.

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Tuomioistuin voi määrätä asiakirjojen ja muun omaisuuden (myös maa-alueen) väliaikaisesta säilyttämisestä, jotta osapuoli voi säilyttää todellisia todisteita tai hankkia todisteita.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Diligence on the dependence -toimi

Diligence on the dependence ‑toimi voidaan toteuttaa vain tuomioistuimen määräyksestä. Sekä Court of Session (ylin siviilituomioistuin) että Sheriff Court (alueellinen siviilituomioistuin) voi antaa määräyksen arrestment on the dependence- tai inhibition on the dependence ‑toimesta tai väliaikaisesta takavarikoinnista. Arrestment on the dependence ja väliaikainen takavarikointi ovat päteviä vain silloin, kun kanteessa vaaditaan rahasumman (muiden kuin kulujen) maksamista. Määräys inhibition on the dependence ‑toimesta on pätevä, jos kanne sisältää samankaltaisen päätelmän, tai jos kanteella pyritään panemaan täytäntöön erityinen velvollisuus luovuttaa kiinteää omaisuutta kantajalle tai myöntää reaalinen panttioikeus kiinteään omaisuuteen.

Sheriff Court ‑ tuomioistuimessa nostettavassa kanteessa kantaja pyytää yleensä diligence on the dependence ‑määräystä hakemalla sitä ensimmäisessä kannekirjelmässä. Ensimmäinen kannekirjelmä sisältää kantajan vaatimuksen. Diligence on the dependence ‑toimea voidaan soveltaa milloin tahansa lopulliseen kantajan eduksi annettavaan päätökseen saakka. Pidätyksen (arrestment), kiellon (inhibition) tai takavarikoinnin (attachment) antaa tiedoksi yleensä sheriff officer (tuomioistuimen virkamies, joka on nimitetty antamaan tiedoksi asiakirjoja ja panemaan määräyksiä täytäntöön).

Court of Session ‑tuomioistuimessa diligence on the dependence ‑toimia koskevat määräykset saadaan hakemuksesta. Lord Ordinary (kuka tahansa tuomari Court of Sessionin ensimmäisen asteen tuomioistuimessa) voi sen jälkeen antaa diligence-määräyksen. Pidätyksen, kiellon tai takavarikoinnin toteuttaa yleensä haastemies (Messenger-at-Arms, Court of Sessionin virkamies, joka on nimitetty antamaan tiedoksi asiakirjoja ja panemaan tuomioistuimen määräyksiä täytäntöön).

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Ennen kuin tuomioistuin voi antaa määräyksen, kun oikeudenkäyntiä, johon asiakirjat tai omaisuus liittyvät, ei ole vielä aloitettu, hakijan on osoitettava, että siviilioikeudelliset menettelyt pannaan todennäköisesti vireille ja että tällaisissa menettelyissä voi tulla esiin kysymyksiä kyseisistä asiakirjoista tai muusta omaisuudesta. Jo käynnistetyssä menettelyssä määräys annetaan vain, jos hakija osoittaa sitä tarvittavan, jotta hän voi täsmentää jo väittämänsä (toisin sanoen todistaa, mitä hän on väittänyt kanteessaan). Jos hakemukseen suostutaan, määräyksessä täsmennetään, millä tavalla sitä on noudatettava. Sen jälkeen oikeaksi todistettu jäljennös määräyksestä on annettava tiedoksi niille osapuolille, joita vastaan määräys on annettu.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Diligence on the dependence -toimi

Diligence on the dependence on harkinnanvarainen, eivätkä tuomioistuimet anna sitä koskevaa määräystä, elleivät ne ole vakuuttuneet vuonna 1987 velallisista annetun lain (Skotlanti) (Debtors (Scotland) Act 1987) säännösten noudattamisesta ja siitä, että se on kohtuullista kaikissa olosuhteissa. On kantajan vastuulla vakuuttaa tuomioistuin siitä, että määräys on annettava.

Väliaikainen kielto (interim interdict)

Tuomarin (sheriff) on oltava vakuuttunut asian kiireellisyydestä ja varmuudesta ennen väliaikaisen kiellon määräämistä. Sen on oltava asianmukainen kaikki olosuhteet huomioon ottaen, ja tuomarin on oltava vakuuttunut siitä, että kantajalle aiheutuu enemmän haittaa, jos väliaikaista kieltoa ei määrätä, kuin mitä sen määräämisestä aiheutuisi vastaajalle.

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Ennen kuin tuomioistuin voi antaa määräyksen, hakijan on osoitettava, että siviilioikeudelliset menettelyt pannaan todennäköisesti vireille ja että tällaisissa menettelyissä voi tulla esiin kysymyksiä kyseisistä asiakirjoista tai muusta omaisuudesta. Jos siviilioikeudellinen menettely on jo pantu vireille, määräys annetaan vain, jos hakija osoittaa sen olevan tarpeen (ks. edellä 2.1 kohta).

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Diligence on the dependence -toimi

Pidätys (arrestment) itse asiassa ”jäädyttää” vastaajan omistamat tavarat tai rahat, jotka ovat kuitenkin kolmannen osapuolen hallussa. Tätä kolmatta osapuolta kutsutaan pidättäjäksi (arrestee). Pidätettyjä varoja tai tavaroita ei saa ottaa velkojan haltuun eikä myydä ennen määräyksen antamista. Jos määräys annetaan kantajan hyväksi, varat voidaan vapauttaa automaattisesti, mutta tavaroiden siirtoa varten on nostettava kanne (action of furthcoming).

Kielto(inhibition) on henkilökohtainen diligence-toimi, joka estää vastaajaa luovuttamasta omistusoikeuttaan omistamaansa kiinteään omaisuuteen tai myöntämästä sitä koskevaa vakuutta velkojien vahingoksi. Kieltoja käytetään vastaajan omistuksessa olevan kiinteän omaisuuden kohdalla eikä sellaisen omaisuuden kohdalla, jonka kolmas osapuoli on tälle velkaa.

Väliaikainen takavarikointi (interim attachment) voi koskea aineellista irtainta omaisuutta tietyin poikkeuksin. Poikkeuksiin sisältyvät kaikki esineet, joita säilytetään vastaajan asuinrakennuksessa, esineet, joita tarvitaan vastaajan elinkeinossa tai liiketoiminnassa, pilaantuvat tavarat ja määrätyn arvon huomioon ottaen vastaajan ajoneuvo.

Väliaikainen kielto (interim interdict)

Väliaikainen kielto kieltää vastaajaa toteuttamasta välittömästi tiettyä toimenpidettä. Se voi estää vastaajaa tai kolmatta osapuolta ryhtymästä toimiin kaikenlaisen varallisuuden suhteen.

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Court of Session- ja Sheriff Court ‑tuomioistuimilla on laaja toimivalta määrätä sellaisten asiakirjojen ja muun omaisuuden (myös maa-alueiden) säilyttämisestä, säilöönotosta ja pidättämisestä, jotka voivat olla merkityksellisiä missä tahansa käynnissä olevassa tai tulevassa oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi määrätä tällaisen omaisuuden esittämisestä ja palauttamisesta sekä näytteiden ottamisesta ja tehdä mitä tahansa siihen liittyviä kokeita.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Diligence on the dependence -toimi

Pidätys (arrestment on the dependence) johtaa vastaajan omistamien ja kolmannen osapuolen hallussa olevien tavaroiden tai varojen ”jäädyttämiseen”. Jos kolmas osapuoli luovuttaa pidätetyn varallisuuden, se on vastuussa kantajalle niiden arvosta. Jos kantaja menestyy kanteessaan, hänellä on etuoikeus pidätettyyn omaisuuteen. Pidätys jäädyttää omistusoikeuden mutta ei siirrä sitä kantajalle.

Kielto (inhibition on the dependence) ei anna kantajalle todellista oikeutta omaisuuteen nähden, eikä hän voi ryhtyä toimenpiteisiin ottaakseen omaisuuden haltuunsa tai myydäkseen sen. Tämän diligence-toimen seurauksena omaisuuserä säilytetään osana vastaajan omaisuutta ja häntä estetään siten luovuttamasta omistusoikeuttaan omaisuuteen tai myöntämästä sitä koskevaa vakuutta. Kantaja voi mitätöidä kaikki omaisuuteen kiellon voimaantulopäivän jälkeen vaikuttavat vapaaehtoiset oikeustoimet siltä osin kuin ne vahingoittavat hänen intressejään.

Väliaikainen kielto (interim interdict)

Jos vastaaja ei noudata kieltoa, kantaja voi nostaa kanteen häntä vastaan kiellon rikkomisen vuoksi. Jos syytös hyväksytään tai todistetaan, vastaajalle aiheutuva seuraamus voi olla sakko tai mahdollinen vankeus.

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Määräyksen noudattamatta jättäminen voisi johtaa oletusarvoiseen määräykseen, joka annetaan päämenettelyssä sitä osapuolta vastaan, joka ei noudata määräystä. Lisäksi se voi johtaa tuomioistuimen halventamisesta johtuvaan oikeudenkäyntiin sellaista henkilöä vastaan, jonka hallussa on kiellossa määritelty asiakirja tai omaisuus.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Diligence on the dependence -toimi

Jos vastaaja menestyy kanteessaan, niin pidätyksen (arrestment) kohdalla arrestment on the dependence kumoutuu, kun lopullinen määräys annetaan. Jos kantaja voittaa asian, pidätys on täytäntöönpanokelpoinen enintään kolmen vuoden ajan määräyksen antamisesta.

Kielto (inhibition) estää vastaajaa luovuttamasta kiinteää omaisuuttaan tai antamasta sitä koskevaa vakuutta. Inhibition on the dependence muuttuu automaattisesti kielloksi määräyksen antamisen yhteydessä. Kieltovaikutus kestää viisi vuotta, mutta sitä voidaan jatkaa.

Kun väliaikainen takavarikointi (interim attachment) pannaan täytäntöön, se on voimassa kuusi kuukautta tai siihen asti, kunnes se perutaan. Jos vastaajaa vastaan nostettu kanne epäonnistuu, myös väliaikainen takavarikointi päättyy.

Väliaikainen kielto (interim interdict)

Väliaikainen kielto jatkuu, kunnes se perutaan tai kunnes kanne on lopullisesti ratkaistu. Jos kielto on määräaikainen, se jatkuu, kunnes annettu määräaika umpeutuu.

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Määräyksen voimassaolo päättyy, kun kanne on lopullisesti ratkaistu.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Diligence on the dependence -toimi

Vastaaja voi saada kiellon, joka estää pidätyksen (arrestment on the dependence) käyttämisen kahdessa tilanteessa. Ensiksikin, jos voidaan välittömästi todentaa, että pidätys olisi virheellinen siinä mielessä, että se toteutettiin ilman määräystä, sääntöjenvastaisesti tai ilkivaltaisesti ja ilman todennäköistä syytä. Toinen tilanne on se, jossa vastaaja on tallettanut tuomioistuimeen pääsumman, jota kanne koskee.

Jos diligence on the dependence ‑toimesta on annettu määräys, vastaaja tai kuka tahansa muu, jolla on asiassa intressi, voi hakea sen perumista tai rajoittamista. Peruminen poistaa määräyksen kokonaan ja kaikki siitä aiheutuvat diligence-toimet. Jos määräyksen antamisen jälkeen täytäntöön pantu pidätys, kielto tai väliaikainen takavarikointi katsotaan pätemättömäksi, pidätys, kielto tai takavarikointi on peruttava.

Jos määräys oli tosiasiallisesti pätevä, mutta pidätys, esto tai väliaikainen takavarikointi oli mitätön tai sääntöjenvastainen, diligence-toimea voidaan rajoittaa.

Kun vastaaja pyrkii perumaan tai rajoittamaan diligence on the dependence ‑toimea, kantajan tehtävänä on vakuuttaa tuomioistuin siitä, että diligence-toimea ei pidä perua eikä rajoittaa. Tuomioistuin voi myös pyytää vastaajaa esittämään vakuuden, jonka mukaan pidätetyt varat tai niiden arvo tai yleisemmin koko velka, jota kanne koskee, asetetaan kantajan käytettäväksi, jos vastaajaa vastaan annetaan määräys.

Väliaikainen kielto (interim interdict)

Sheriff Courtissa annettuun määräykseen, jossa hyväksytään tai evätään väliaikainen kielto, saa hakea muutosta ilman lupaa paikallisalueen ylimmältä tuomarilta (Sheriff Principal) tai luvalla Court of Sessionilta.

Court of Sessionissa annettuun määräykseen, jossa hyväksytään tai evätään väliaikainen kielto, saa hakea muutosta 14 päivän kuluessa määräyksen antamisesta.

Asiakirjojen ja muun omaisuuden säilyttäminen

Sheriff Courtissa annettuun määräykseen, jossa hyväksytään asiakirjojen tai omaisuuden säilyttämistä koskeva hakemus, saa hakea muutosta 14 päivän kuluessa määräyksen antamisesta.

Court of Sessionissa kuka tahansa henkilö, joka vastaanottaa vetoomuksen asiakirjojen tai omaisuuden säilyttämiseksi, voi halutessaan vastustaa vetoomusta. Pannessaan määräystä täytäntöön tuomioistuimen tehtävään nimittämä toimimies (Commissioner) ilmoittaa vastaanottajalle tämän oikeudesta hankkia oikeudellista neuvontaa. Jos tämän neuvonnan hankkimisen tarkoituksena on auttaa vastaanottajaa päättämään, pyytääkö hän tuomioistuinta muuttamaan määräystä, toimimies ei ala etsiä, ottaa haltuunsa tai säilyttää lueteltuja nimikkeitä.

Linkkejä

Linkki avautuu uuteen ikkunaanSkotlannin oikeushallinto (Scottish Courts and Tribunals Service)

Linkki avautuu uuteen ikkunaanMaksukyvyttömyysasioista vastaava viranomainen (Accountant in Bankruptcy)

Päivitetty viimeksi: 28/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.

Välitoimet ja turvaamistoimet - Gibraltar

1 Minkälaisia turvaamistoimia on käytettävissä?

Kieltomääräys on tuomioistuimen määräys, jonka nojalla asianosaisen on joko ryhdyttävä tiettyihin toimiin tai pidättäydyttävä tietyistä toimista. Väliaikainen kieltomääräys annetaan ennen kanteen käsittelyä oikeudenkäynnissä. Kantaja voi pyrkiä suojaamaan asemansa oikeudenkäynnin aikana tai jopa ennen menettelyn aloittamista pyytämällä väliaikaista kieltomääräystä, jolla estetään vastaajaa toimimasta tavalla, joka vahingoittaisi kantajaa.

Kantaja voi myös hakea kahta erityistä kieltomääräystä, jos on olemassa vaara, että vastaaja ryhtyy toimiin tuhotakseen todisteita tai tehdäkseen tyhjäksi kantajan saaman tuomion. Ensimmäinen on etsintämääräys, jonka mukaan vastaajan on sallittava tiloissaan asiakirjojen tai omaisuuden etsiminen, ja toinen jäädytysmääräys, joka kieltää vastaajaa käsittelemästä varallisuutta tai siirtämästä sitä pois lainkäyttöalueelta.

Jos kantaja hakee rahasumman (esimerkiksi velan tai vahingonkorvauksen) maksamista, tuomioistuin voi määrätä vastaajan suorittamaan välimaksun minkä tahansa summan perusteella, jonka vastaaja voi viime kädessä joutua maksamaan, jotta kantajalle ei aiheudu vaikeuksia tuomion saamisen viivästymisen vuoksi.

Vastaajalla voi olla riski, että vaikka kanne hylätään ja kantaja määrätään maksamaan kuluja, kulumääräyksen täytäntöönpano on mahdotonta. Vastaajan suojelemiseksi tuomioistuin voi tietyissä olosuhteissa määrätä kantajan antamaan vakuuden kuluista, yleensä maksamalla tuomioistuimelle summan rahaa.

Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimella (High Court) on valtuudet myöntää väliaikainen vapautus, jolla tuetaan oikeudenkäyntiä toisella lainkäyttöalueella, jos se on tarkoituksenmukaista. Se voi myös antaa ”maailmanlaajuisen jäädytysmääräyksen”, jota sovelletaan muilla lainkäyttöalueilla olevaan varallisuuteen.

2 Millä edellytyksillä turvaamistoimia voidaan määrätä?

2.1 Menettely

Kieltomääräykset (mukaan lukien etsintämääräykset ja jäädytysmääräykset)

Kieltomääräykset ovat tuomioistuimen määräyksiä. Jos etsintämääräystä tai jäädytysmääräystä ei ole annettu, vastaajalla ei yleensä ole velvollisuutta sallia etsintää tiloissaan tai pidättäytyä kadottamasta omaisuuttaan. Etsintämääräystä tai jäädytysmääräystä haetaan korkeimmassa oikeudessa (Supreme Court).

Hakijan on ilmoitettava täydellisesti ja rehellisesti kaikki olennaiset tosiseikat, joista tuomioistuimen olisi oltava tietoinen (erityisesti silloin, kun hakemus tehdään ilman erillistä ilmoitusta). Lisäksi olisi toimitettava määräysluonnos, jossa esitetään täsmällisesti tarvittavat toimet.

Väliaikaisten kieltomääräysten osalta hakijan on yleensä annettava ”vastasitoumus” – lupaus korvata vastaajalle kieltomääräyksen aiheuttamat tappiot, jos myöhemmin käy ilmi, ettei kieltomääräystä olisi pitänyt antaa (esimerkiksi koska hakija häviää oikeudenkäynnin).

Hakemus voidaan tehdä ilmoittamatta siitä vastaajalle, jos ilmoittamatta jättämiseen on perustellut syyt. Se voidaan tehdä myös ennen kuin kantaja on täyttänyt kannelomakkeen, jolla pääkäsittely käynnistetään. Muodollista vaatimusta siitä, että hakijalla olisi oltava edustajanaan asianajaja hakemuksen käsittelyssä, ei ole, mutta hakija tarvitsee yleensä oikeudellista neuvontaa ja edustusta tällaisen hakemuksen tekemiseksi.

Kun tuomioistuin on hyväksynyt määräyksen, se on laadittava ja annettava tiedoksi vastaajalle. Tuomioistuimen virkamiehet eivät osallistu väliaikaisten kieltomääräysten tiedoksi antamiseen tai täytäntöönpanoon. Etsintämääräykset on kuitenkin pantava täytäntöön erityismenettelyjen mukaisesti. Niiden tiedoksi antamisesta huolehtii yleensä ”valvova asianajaja”, joka tuntee etsintämääräykset ja on riippumaton hakijan asianajajista. Valvovan asianajajan on selitettävä etsintämääräys vastaajalle ja ilmoitettava vastaajalle tämän oikeudesta hankkia oikeudellista neuvontaa. Valvova asianajaja suorittaa etsinnän tai valvoo sitä ja raportoi etsinnästä hakijan asianajajille.

Välimaksut ja kuluja koskeva vakuus

Välimaksuista ja kuluja koskevista vakuuksista voidaan sopia osapuolten välisellä sopimuksella, mutta ilman sopimusta on tarpeen tehdä hakemus tuomioistuimelle. Hakemus tehdään jättämällä hakemusilmoitus, jota tuetaan kirjallisella näytöllä. Hakemus on annettava tiedoksi vastaajalle, joka voi esittää vastauksessaan vastanäyttöä. Jos tuomioistuin antaa määräyksen, se määrittää annettavan vakuuden tai suoritettavan maksun muodon ja määrän.

Määräysten saamisen kustannukset

Edellä kuvattujen määräyksien hakemista varten ei ole kiinteää kulutaulukkoa. Määräystä koskevan hakemuksen antamisesta peritään kuitenkin erityiset oikeudenkäyntimaksut, jotka riippuvat siitä, annetaanko hakemus vastaajalle tiedoksi vai ei. Tarkat tiedot näistä maksuista voi saada osoitteesta Supreme Court Registry, 277 Main Street, Gibraltar tai puhelimitse numerosta (+350) 200 75608.

Hakija on velvollinen maksamaan asianajajiensa (ja etsintämääräyksen kohdalla myös valvovan asianajajan) palkkiot, vaikka vastaaja voidaan viime kädessä määrätä maksamaan kyseiset kulut.

2.2 Tärkeimmät edellytykset

Kaikki tässä osiossa kuvatut oikeussuojakeinot ovat harkinnanvaraisia, eikä tuomioistuin määrää niitä, jos se katsoo, että ne olisivat epäasianmukaisia tai suhteettomia kyseisissä olosuhteissa. Tuomioistuimet ovat yleensä varovaisempia etsintämääräysten ja jäädytysmääräysten kohdalla, koska ne ovat erityisen ankaria toimenpiteitä.

Väliaikaiset kieltomääräykset

Päättäessään väliaikaisen kieltomääräyksen antamisesta tuomioistuin tutkii ensin, nostaako kanne ”vakavan kysymyksen, jota on käsiteltävä” (sen sijaan, että kanne olisi ”perusteeton tai kiusanpäiten nostettu”). Jos näin ei ole, määräys hylätään.

Jos kyseessä on vakava kysymys, jota on käsiteltävä, tuomioistuin harkitsee ”etujen tasapainoa”. Tässä yhteydessä kysytään, olisiko pahempaa vaatia kantajaa selviämään ilman kieltomääräystä oikeudenkäyntiin saakka vai pakottaa vastaaja kärsimään kieltomääräyksestä. Ratkaistessaan tätä kysymystä tuomioistuin harkitsee seuraavia asioita seuraavassa järjestyksessä:

  • Olisiko vahingonkorvauksen määrääminen riittävä korjaava toimi kantajalle, jos kantaja voittaisi oikeudenkäynnissä? Jos vahingonkorvaukset olisivat riittävät, kieltomääräys hylätään. Jos ne eivät olisi riittävät (esimerkiksi koska kantajalle aiheutunut vahinko olisi peruuttamaton tai muu kuin rahamääräinen), on harkittava vielä seuraavia kysymyksiä.
  • Antaisiko kantajan vastasitoumus vastaajalle riittävän suojan, jos vastaaja voittaisi oikeudenkäynnissä? Jos vastasitoumus suojelisi vastaajaa asianmukaisesti, se lasketaan yleensä kieltomääräyksen eduksi.
  • Jos muut tekijät vaikuttavat olevan tasapainossa, tuomioistuin säilyttää vallitsevan tilanteen. Tämä tekijä puoltaa yleensä kieltomääräystä.
  • Huomioon voidaan ottaa muita sosiaalisia tai taloudellisia tekijöitä, kuten kieltomääräyksen antamisen tai hylkäämisen vaikutus työllisyyteen tai lääkkeiden saatavuuteen.
  • Viimeisenä keinona tuomioistuin voi harkita asianosaisten vaatimusten suhteellisia perusteluja, mutta vain, jos on mahdollista muodostaa selkeä näkemys siitä, että yhden perustelut ovat paljon vahvemmat kuin toisen.

Etsintämääräykset

Etsintämääräys voidaan antaa oikeudenkäyntiin liittyvän näytön tai omaisuuden säilyttämisen turvaamiseksi. Etsintämääräyksen saamisen edellytykset ovat muita kieltomääräyksiä tiukemmat, eikä tuomioistuin anna määräystä, ellei hakija osoita, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • On ilmeisen perusteltua olettaa, että vastaajan perustelut ovat heikommat.
  • Menettelyyn johtaneet vastaajan toimet aiheuttavat kantajalle vakavia tosiasiallisia tai mahdollisia haittoja.
  • On selvää näyttöä siitä, että vastaajalla on raskauttavia asiakirjoja tai aineistoa.
  • On olemassa ”todellinen mahdollisuus” tai ”todennäköisyys”, että asiaankuuluvat asiakirjat tai aineisto katoavat, jos määräystä ei anneta.

Jäädytysmääräykset

Tuomioistuimella on valtuudet antaa jäädytysmääräys, jos se on ”oikeudenmukaista ja sopivaa”. Jäädytysmääräystä ei anneta, ellei kantaja voi osoittaa, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • Kantajalla on aineellinen kanneperuste, jonka osalta Gibraltarin tuomioistuimilla on toimivalta.
  • Kantajalla on ”hyvin perusteltu vaatimus” vastaajaa vastaan.
  • On perusteltua uskoa, että vastaajalla on varallisuutta lainkäyttöalueella.
  • On olemassa ”todellinen riski”, että vastaaja käsittelee varallisuutta tavalla, joka tarkoittaa, että mitään tuomiota ei voida panna täytäntöön (esimerkiksi hävittämällä varallisuuden tai siirtämällä sen pois sen lainkäyttöalueelta).

Tuomioistuin noudattaa erityistä varovaisuutta ennen kuin se antaa jäädytysmääräyksiä ulkomaisten menettelyjen tueksi, erityisesti jos jäädytysmääräys olisi päällekkäinen tai ristiriidassa sen ulkomaisen tuomioistuimen antaman jäädytysmääräyksen kanssa, jossa pääasian oikeudenkäynti käydään, tai jos ulkomainen tuomioistuin on kieltäytynyt jäädyttämästä varallisuutta.

Tuomioistuin ei anna maailmanlaajuista jäädytysmääräystä, jos vastaajalla on riittävästi varallisuutta lainkäyttöalueella, ja sen on harkittava, voidaanko maailmanlaajuinen määräys panna täytäntöön maissa, joissa vastaajalla on varallisuutta.

Välimaksut

Tuomioistuin voi määrätä vastaajan suorittamaan välimaksun vain, jos vastaaja on hyväksynyt velvollisuutensa maksaa kantajalle rahaa, jos kantajan eduksi on jo annettu tuomio myöhemmin arvioitavasta rahamäärästä tai jos tuomioistuin on vakuuttunut, että kantaja saa oikeudenkäynnissä takaisin ”huomattavan määrän rahaa” (tai maanomistusta koskevan kanteen kohdalla maksun vastaajan maankäytöstä). Henkilövahinkotapauksissa maksu voidaan määrätä vain, jos vastaajan vastuun kantaa vakuutuksenantaja tai vastaaja on julkinen elin.

Kuluja koskeva vakuus

Yleisimmät tapaukset, joissa tuomioistuin voi määrätä kantajan antamaan vakuuden, ovat seuraavat:

  • Kantaja asuu Euroopan unionin ja Euroopan vapaakauppa-alueen (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) ulkopuolella, ja kulumääräystä olisi vaikea panna täytäntöön kantajan asuinmaassa.
  • Kantaja on yritys tai muu rekisteröity yhteisö, ja on syytä uskoa, ettei se pysty maksamaan vastaajan kuluja, jos se saa vastaavan määräyksen. (Päättäessään vakuuden määräämisestä tuomioistuin ottaa huomioon, onko kantajan rahan tai varojen puute aiheutunut vastaajan toiminnasta.)
  • Kantaja on vaihtanut osoitetta välttääkseen oikeudenkäynnin seuraukset tai ei ole antanut oikeaa osoitetta hakemuslomakkeessa.
  • Kantaja on ryhtynyt varallisuuteensa liittyviin toimenpiteisiin, jotka vaikeuttaisivat kulumääräyksen täytäntöönpanoa häntä vastaan.

Tuomioistuin antaa määräyksen vain, jos se on vakuuttunut siitä, että se on oikeudenmukaista kaikissa olosuhteissa. Se harkitsee, käytetäänkö vakuushakemusta perustellun kanteen tukahduttamiseen ja onko kanteella kohtuullisen hyvät onnistumismahdollisuudet.

Tuomioistuimella on myös toimivalta määrätä, että vakuuden antaa

  • joku muu kuin asianosainen, joka rahoittaa kanteen vastineeksi osasta menettelyn tuottoa tai joka on antanut kantajalle oikeuden nostaa kanteen, jotta vältetään kulumääräyksen saamisen riski
  • joku menettelyn osapuoli, joka on ilman perusteltua syytä laiminlyönyt tuomioistuimen sääntöjen noudattamisen.

3 Turvaamistoimien tarkoitus ja luonne

3.1 Minkä tyyppinen varallisuus voi olla turvaamistoimien kohteena?

Väliaikaiset kieltomääräykset

Kieltomääräyksellä voidaan vaatia osapuolta ryhtymään toimiin tai pidättäytymään toimista minkä tahansa tyyppisen varallisuuden suhteen.

Etsintämääräykset

Etsintämääräys edellyttää, että vastaaja sallii pääsyn tiloihinsa, mutta ei salli hakijan hankkiutuvan tiloihin pakolla. Määräyksessä on yksilöitävä tilat, joissa etsintä saadaan tehdä, ja luetteloitava nimikkeet, jotka etsinnän suorittaja voi tarkastaa, kopioida ja poistaa. Määräys voi koskea ainoastaan todisteita, jotka voivat olla merkityksellisiä menettelyssä, tai omaisuutta, joka voi olla menettelyn kohteena tai johon liittyviä kysymyksiä menettelyssä voi tulla esiin.

Vakiomuotoisessa määräyksessä vastaajaa vaaditaan luovuttamaan kaikki määräyksessä luetellut nimikkeet. Jos merkityksellisiä todisteita voidaan säilyttää tietokoneilla, on sallittava pääsy kaikkiin tiloissa oleviin tietokoneisiin, jotta niissä voidaan suorittaa hakuja, ja kaikista löydetyistä merkityksellisistä nimikkeistä on toimitettava jäljennökset.

Jäädytysmääräykset

Tuomioistuin voi antaa vastaajan omaisuudesta jäädytysmääräyksen, jossa kielletään vastaajaa vähentämästä varallisuuttaan lainkäyttöalueen sisällä tietyn arvon alapuolelle, tai määrätä tietyn omaisuuden jäädyttämisestä. Vastaajalla on edelleen oikeus käyttää määrättyjä summia elinkustannuksiin sekä oikeudelliseen neuvontaan ja edustukseen, ja määräyksessä voidaan antaa vastaajalle mahdollisuus käsitellä varallisuutta tavanomaisessa liiketoiminnassa.

Jäädytysmääräyksen vakiomuoto on ”enimmäissummamääräys”, jossa todetaan, että sitä sovelletaan kaikkeen vastaajan varallisuuteen ilmoitettuun arvoon asti. Se kattaa kaiken varallisuuden, jota vastaajalla on valtuudet käsitellä omanaan, mukaan lukien kolmannen osapuolen hallussa tai määräysvallassa vastaajan ohjeiden mukaisesti oleva varallisuus.

Yleinen tai ”enimmäissummamääräys” kattaa kaiken varallisuuden, muun muassa irtaimen ja kiinteän omaisuuden, ajoneuvot, rahan ja arvopaperit. Määräys koskee myös kaikkea sen antamisen jälkeen hankittua varallisuutta. Siinä voidaan yksilöidä tietyt jäädytetyt omaisuuserät, liikekäytössä oleva varallisuus ja pankkitilit. Yhteistä pankkitiliä ei jäädytetä, ellei sitä nimenomaisesti mainita määräyksessä.

3.2 Mikä on näiden toimien vaikutus?

Vastaajaa varoitetaan siitä, että väliaikaisen kieltomääräyksen noudattamatta jättäminen on tuomioistuimen halventamista, jonka perusteella vastaaja voi joutua vankeuteen tai saada sakkoja tai hänen varallisuuttaan voidaan takavarikoida.

Ei ole välttämättä tuomioistuimen halventamista, jos kolmas osapuoli antaa vastaajan hukata varallisuutta rikkoen jäädytysmääräystä. Jos jäädytysmääräyksestä tiedon saanut kolmas osapuoli kuitenkin tietoisesti avustaa vastaajaa jäädytetyn varallisuuden hukkaamisessa, kyseinen osapuoli syyllistyy halventamiseen. Hakijan olisi sen vuoksi toimitettava jäljennökset jäädytysmääräyksestä kolmansille osapuolille, kuten vastaajan pankkiireille, kirjanpitäjille ja asianajajille. (Vakiomuotoisessa määräyksessä oletetaan, että tämä tehdään, ja varoitetaan kolmansia osapuolia mahdollisista seuraamuksista. Se sisältää myös hakijan sitoumukset maksaa kolmansille osapuolille määräyksen noudattamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja korvata niille määräyksen noudattamisesta aiheutuneet vastuut.) Vaikka ne olisivat saaneet tiedon määräyksestä, pankit ja muut kolmannet osapuolet voivat edelleen käyttää vakuus- ja kuittausoikeuksia, jotka on luotu ennen jäädytysmääräyksen antamista.

Jäädytysmääräys ei anna kantajalle jäädytettyyn varallisuuteen liittyviä omistusoikeuksia. Oikeus nostaa halventamista koskeva kanne on yleensä kantajan ainoa oikeussuojakeino. Kieltomääräyksen vastainen sopimus on laiton, minkä vuoksi osapuoli, joka tietää sopimuksen rikkovan määräystä, ei mahdollisesti voi panna sitä täytäntöön. Lisäksi tuomioistuin voi joskus antaa erillisen kieltomääräyksen, joka estää vastaajaa tekemästä sopimusta kolmannen osapuolen kanssa. Omistusoikeus voidaan kuitenkin edelleen siirtää laittomalla sopimuksella, eikä siirrettyä varallisuutta yleensä voida periä takaisin, kun sopimus on tehty.

3.3 Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Kun väliaikainen kieltomääräys annetaan osapuolten läsnä ollessa, siinä voidaan todeta, että määräys on voimassa oikeudenkäyntiin, tuomioon tai tuomioistuimen uuteen määräykseen tai tiettyyn määräaikaan saakka. (Jos kieltomääräys on voimassa ”uuteen määräykseen saakka”, se ei raukea, kun tuomioistuin antaa tuomion, vaan vasta silloin, kun se antaa määräyksen, jolla kieltomääräys nimenomaisesti tai epäsuorasti puretaan.)

Vastaajalle ilmoittamatta annettu väliaikainen kieltomääräys on yleensä voimassa rajoitetun ajan, harvoin enemmän kuin seitsemän päivää, ja sen jatkaminen edellyttää toista tuomioistuimen päätöstä. Kun tuomioistuin antaa kieltomääräyksen ilman ilmoitusta, se vahvistaa yleensä ”palautuspäivän” myöhempää käsittelyä varten, johon vastaaja voi osallistua ja jossa se voi riitauttaa määräyksen jatkamisen. Vakiomuotoisessa jäädytysmääräyksessä todetaan, että se on voimassa palautuspäivään tai uuteen määräykseen saakka.

4 Voiko turvaamistointa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Vastaaja tai kolmas osapuoli, johon väliaikainen kiellon tai tekemisvelvoitteen asettava määräys vaikuttaa suoraan, voi milloin tahansa hakea tuomioistuimelta määräyksen muuttamista tai peruuttamista (joskaan hakemusta, joka liittyy jo täytäntöön pantuun etsintämääräykseen, ei yleensä pitäisi tehdä ennen oikeudenkäyntiä). Ilmoittamatta annettua määräystä koskevassa muutoksenhaussa ei tarvitse odottaa palautuspäivään asti. Vastaajan on ilmoitettava hakemuksesta etukäteen kantajan asianajajille. Hakemus on yleensä tehtävä määräyksen antaneelle tuomioistuimelle, ja sitä käsittelee usein sama tuomari.

Perusteluihin, joiden nojalla vastaaja voi tehdä tällaisen hakemuksen, kuuluvat seuraavat: määräyksen jonkin ehdon täyttymättä jääminen, olosuhteiden olennainen muutos, joka tekee tyhjiksi määräyksen perusteet, määräyksen epäoikeudenmukainen vaikutus, kohtuuton puuttuminen syyttömien kolmansien osapuolten oikeuksiin ja kantajan aiheuttama viivästys kanteen ajamisessa. Jos kiellon tai tekemisvelvoitteen asettava määräys on saatu ilman erillistä ilmoitusta vastaajalle, määräyksen purkamisen tai muuttamisen perusteena voi olla myös se, että hakija ei ole ilmoittanut olennaisia tosiseikkoja tuomioistuimelle määräyksen hakemisen yhteydessä, sekä puutteellinen näyttö siitä, että välitoimesta määrääminen ilman ilmoitusta olisi perusteltua.

Jos tuomioistuin kumoaa määräyksen, vastaajalla on tällöin oikeus vedota hakijan vastasitoumukseen ja vaatia vahingonkorvausta. Tuomioistuin määrää vahinkoja koskevan tutkinnan (inquiry as to the damages) vastaajan tappioiden selvittämiseksi, mutta sitä voidaan lykätä oikeudenkäyntiin asti tai sen jälkeen.

Tuomioistuimella on myös valtuudet purkaa tai muuttaa välimaksua ja kuluja koskevaa vakuutta koskevia määräyksiä sekä määrätä, että kaikki määräyksen nojalla maksetut rahat tai osa niistä on maksettava takaisin.

Päivitetty viimeksi: 27/09/2021

Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.