Minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen?

1 Onko otettava yhteyttä yleiseen siviilituomioistuimeen vai erityistuomioistuimeen (esimerkiksi työtuomioistuimeen)?

Yksityisoikeudellisten riita-asioiden käsittelyssä toimivalta on käräjäoikeuksilla (maakohus). Käräjäoikeudet käsittelevät niitä ensimmäisen asteen tuomioistuimina. Riita-asioiden kirjo on laaja: erilaisista sopimuksista ja sopimusvelvoitteista johtuvat riidat, perhe- ja perintöasiat, esineoikeuteen liittyvät riidat, yritysten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toimintaan ja johtamiseen liittyvät kysymykset, konkurssiasiat ja työlainsäädäntöön liittyvät kysymykset. Riita-asian vireille panemiseksi tuomioistuimelle tulee esittää haastehakemus. Tuomioistuimelle esitettävässä haastehakemuksessa on mainittava mitä vaaditaan, keneltä vaaditaan ja miksi vaaditaan (eli oikeusperusta) sekä esitettävä vaatimukseen liittyvät todisteet.

Yksityisoikeudellisten asioiden tuomioistuinkäsittelyyn sovelletaan siviiliprosessilakia.

Virossa ei ole erityistuomioistuimia, mutta joidenkin riitojen ratkaisemiseksi voi ennen tuomioistuimen puoleen kääntymistä ottaa yhteyttä tuomioistuimen ulkopuolisiin elimiin.

Esimerkiksi työriitoja voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin on oikeudenkäyntiä edeltävä riippumaton elin, joka käsittelee yksittäisiä työriitoja. Työntekijä tai työnantaja voi panna asian vireille ilman valtion käsittelymaksua. Työriitojen ratkaisemisesta työtuomioistuimessa säädetään työriitojen ratkaisemisesta annetussa laissa. Työtuomioistuimessa käytävä menettely ei ole pakollinen oikeudenkäyntiä edeltävä menettely. Työtuomioistuimen lopullinen ratkaisu sitoo asianosaisia. Työtuomioistuin käsittelee seuraavia työsuhteista johtuvia riita-asioita: 1) työriita, joka koskee työntekijän ja Virossa rekisteröidyn tai Virossa sivuliikkeen kautta toimivan ulkomaisen työnantajan välistä työsuhdetta ja työsuhteen valmistelua (yksilöllinen työriita), 2) Viroon lähetetyn työntekijän ja hänen työnantajansa välinen työriita, joka johtuu Viroon lähetettyjen työntekijöiden työoloista annetun lain 7 §:stä (yksilöllinen työriita) ja 3) kollektiivinen työriita, joka johtuu työehtosopimuksen täytäntöönpanosta (kollektiivinen työriita). Työtuomioistuin ei käsittele työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamien vahinkojen, ruumiinvammojen tai kuoleman korvaamista koskevia riitoja. Työtuomioistuimelle tehtävässä hakemuksessa on esitettävä riidan kannalta merkitsevät tosiseikat. Esimerkiksi työsopimuksen irtisanomista riitautettaessa on mainittava irtisanomispäivä ja irtisanomisen syy. Samoin tulee kuvata, millaisesta erimielisyydestä on kyse eli mitä työntekijä tai työnantaja on jättänyt tekemättä tai tehnyt lainvastaisesti. Väitteet ja vaatimukset on perusteltava asiakirjoin (esim. työsopimus, työntekijän ja työnantajan väliset sopimukset tai kirjeenvaihto) tai viittauksin muihin todisteisiin ja todistajiin. Työntekijän tai työnantajan vaatimuksen perusteluina olevat asiakirjatodisteet on liitettävä hakemukseen. Jos kantaja katsoo tarpeelliseksi kutsua käsittelyyn vaatimuksensa tueksi todistajan, hakemuksessa on oltava todistajan nimi ja osoite. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisestä sopimuksesta johtuvat vaatimukset on mahdollista ratkaista kuluttajavalituslautakunnassa. Kuluttajariitojen ratkaisuun kuluttajavalituslautakunnassa sovelletaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajavalituslautakunta ratkaisee kuluttajan ja myyjän välisestä sopimuksesta johtuvia kuluttajan vireillepanemia kuluttajariita-asioita, jotka voivat olla kansallisia tai rajatylittäviä ja joissa yhtenä osapuolena on Viroon sijoittautunut myyjä. Kuluttajavalituslautakunta voi myös ratkaista riidat, jotka liittyvät viallisesta tuotteesta johtuviin vahinkoihin, jos vahinko voidaan määritellä. Jos vahingon on todettu tapahtuneen, mutta vahingon suuruutta ei voida täsmällisesti määritellä (kun kyse on esimerkiksi aineettomasta tai tulevaisuudessa aiheutuvasta vahingosta), vahingon suuruuden vahvistaa tuomioistuin. Kuluttajavalituslautakunta ei ratkaise riitoja, jotka liittyvät seuraaviin: muun kuin taloudellisen yleistä etua koskevan palvelun tarjoaminen, julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden tarjoama koulutus sekä terveydenhuollon ammattihenkilön potilaalle antama terveyspalvelu potilaan terveydentilan arvioimiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi, mukaan lukien lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden määrääminen, toimittaminen ja tarjoaminen. Lautakunta ei käsittele riita-asiaa, jos vahingonkorvausvaatimus johtuu kuolemantapauksesta, ruumiinvammasta tai terveyshaitasta. Sen toimivaltaan eivät myöskään kuulu riita-asiat, joiden ratkaisemisesta säädetään muissa laeissa. Tällaiset riidat ratkaistaan toimivaltaisessa laitoksessa tai tuomioistuimessa. Kuluttajavalituslautakunnassa käytävä menettely ei ole pakollinen oikeudenkäyntiä edeltävä menettely. Luettelo elinkeinonharjoittajista, jotka eivät ole noudattaneet kuluttajavalituslautakunnan ratkaisuja, julkaistaan kuluttajansuojasta ja teknisestä valvonnasta vastaavan viranomaisen verkkosivuilla. Jos osapuoli ei hyväksy lautakunnan päätöstä eikä noudata sitä, se voi nostaa samasta asiasta kanteen käräjäoikeudessa.

Huoneenvuokra-asioita koskeva riita voidaan ratkaista huoneenvuokralautakunnassa huoneenvuokra-asioita koskevien riitojen ratkaisemisesta annetun lain mukaisesti. Huoneenvuokralautakunta voidaan perustaa kunnan riippumattomaksi elimeksi, jonka tehtävänä on ratkaista vuokrariidat. Huoneenvuokralautakunta ei käsittele yli 3 200 euron suuruisia rahamääräisiä vaateita koskevia riitoja. Huoneenvuokralautakunnassa käytävä menettely ei ole pakollinen oikeudenkäyntiä edeltävä menettely. Huoneenvuokralautakunnan ratkaisun voimaantulon jälkeen asianosaiset eivät voi nostaa samaa kannetta tuomioistuimessa samalla perusteella, ja osapuolten on noudatettava huoneenvuokralautakunnan lopullista ratkaisua.

2 Jos yleinen tuomioistuin on toimivaltainen (ts. asian käsittely kuuluu tällaiselle tuomioistuimelle), miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun on otettava yhteyttä?

Tuomioistuimen valitsemiseksi on tunnettava toimivaltaa koskevat periaatteet. Toimivaltaperusteita on kolme: 1) yleinen toimivalta henkilön asuinpaikan mukaan, 2) erityinen toimivalta, 3) yksinomainen toimivalta (ks. kohta 2.2).

2.1 Onko olemassa alempia ja ylempiä yleisiä siviilituomioistuimia (esim. käräjäoikeus ja hovioikeus)? Jos on, mikä tuomioistuin on toimivaltainen minun asiassani?

On olemassa alempia ja ylempiä tuomioistuimia; Viron tuomioistuinjärjestelmä on kolmitasoinen.

Käräjäoikeudet (maakohus) käsittelevät siviilioikeudellisia asioita ensimmäisen asteen tuomioistuimina. On mahdollista säätää lailla, että tietynlaisten asioiden käsittely tapahtuu ainoastaan käräjäoikeudessa, jos se jouduttaa tai muulla tavoin tehostaa asian käsittelyä.

Piirituomioistuimet (ringkonnakohus) käsittelevät tuomiopiiriinsä kuuluvien käräjäoikeuksien siviiliasioissa tekemät ratkaisut, joihin haetaan muutosta. Piirituomioistuimet käsittelevät myös muita asioita, jotka lain mukaan kuuluvat niiden toimivaltaan.

Korkein oikeus (riigikohus) käsittelee piirituomioistuinten siviiliasioissa tekemien ratkaisujen valituksia ja kassaatiovalituksia. Korkein oikeus käsittelee myös hakemuksia tuomioiden purkamiseksi (teistmisavaldus), nimeää laissa säädetyissä tapauksissa toimivaltaisen tuomioistuimen ja käsittelee muita laissa sille määrättyjä asioita. Korkein oikeus on myös perustuslakituomioistuin.

Ensin asia käsitellään ensimmäisen asteen tuomioistuimessa eli käräjäoikeudessa, joka antaa asiassa tuomionsa. Jos henkilö katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisu perustuu oikeudelliseen virheeseen tai että muutoksenhakumenettelyssä huomioon otettavien tosiseikkojen ja todisteiden perusteella olisi tehtävä eri ratkaisu kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemä ratkaisu, hänellä on oikeus hakea muutosta ylemmältä tuomioistuimelta eli piirituomioistuimelta. Piirituomioistuimet käsittelevät toisen oikeusasteen tuomioistuimina käräjäoikeuksien ja hallinto-oikeuksien ratkaisuja, joihin haetaan muutosta. Piirituomioistuin käsittelee asiat kollegiaalisesti eli muutoksenhakemukset käsittelee kolmen tuomarin muodostama kollegio.

Korkein oikeus on ylin oikeusaste. Korkein oikeus (riigikohus) käsittelee piirituomioistuinten siviiliasioissa tekemien ratkaisujen valituksia ja kassaatiovalituksia. Korkein oikeus käsittelee myös hakemuksia tuomioiden purkamiseksi (teistmisavaldus), nimeää laissa säädetyissä tapauksissa toimivaltaisen tuomioistuimen ja käsittelee muita laissa sille määrättyjä asioita. Kassaatio tarkoittaa muutoksen hakemista oikeuskysymysten perusteella tuomioon, joka ei ole tullut lainvoimaiseksi, ja tällaisen tuomion käsittelemistä korkeimmassa oikeusasteessa siten, että tosiseikkoja koskevia kysymyksiä ei arvioida uudelleen. Tuomion purkaminen tarkoittaa oikeudenkäynnin osapuolen hakemuksesta tehtävää ratkaisujen ja määräysten uudelleentarkastelua uusien tosiseikkojen ilmaannuttua.

Muutoksenhakumenettelyn asianosainen voi tehdä kassaatiovalituksen piirituomioistuimen ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, jos piirituomioistuin on vakavasti rikkonut menettelysääntöä tai soveltanut väärin aineellista säännöstä. Asianosainen voi osallistua korkeimman oikeuden menettelyyn, esittää lausumia ja jättää hakemuksia ainoastaan valantehneen asianajajan (vandeadvokaat) välityksellä. Hakemusasiassa asianosainen voi osallistua korkeimman oikeuden menettelyyn, esittää lausumia ja jättää hakemuksia itse tai asianajajan välityksellä. Korkein oikeus käsittelee kassaatiovalituksen, jos valitus täyttää laissa säädetyt vaatimukset, on jätetty ajoissa ja jos
1) piirituomioistuin on ilmeisesti soveltanut tuomiossaan virheellisesti aineellista oikeussääntöä ja tämän säännön virheellinen soveltaminen on saattanut johtaa virheelliseen ratkaisuun;
2) piirituomioistuin on vakavasti rikkonut menettelysääntöä ja se on saattanut johtaa virheelliseen ratkaisuun.
Korkein oikeus ottaa asian käsiteltäväkseen myös silloin kun kassaatiovalituksesta tehtävällä ratkaisulla voi olla periaatteellinen merkitys oikeusvarmuuden takaamiseksi ja johdonmukaisen oikeuskäytännön muodostamiseksi tai lainsäädännön kehittämiseksi.

2.2 Alueellinen toimivalta (Onko kaupungin A vai B tuomioistuin toimivaltainen minun asiassani?)

Toimivalta on henkilön oikeus ja velvollisuus käyttää prosessuaalisia oikeuksiaan tietyssä tuomioistuimessa. Toimivalta on alueellinen, erityinen tai yksinomainen.

Yleisen toimivallan perusteella määräytyy tuomioistuin, jossa voi nostaa henkilöitä vastaan kanteita ja toteuttaa muita henkilöihin kohdistuvia prosessitoimia, jos lainsäädännössä ei ole säädetty, että kanteen voi nostaa tai prosessitoimia toteuttaa muussa tuomioistuimessa.

Erityisen toimivallan perusteella määräytyy tuomioistuin, jossa voi yleisen toimivallan mukaan määräytyvän tuomioistuimen ohella nostaa henkilöitä vastaan kanteita ja toteuttaa muita henkilöihin kohdistuvia prosessitoimia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilöä vastaan voi nostaa rahavaatimusta koskevan kanteen myös siinä tuomioistuimessa, jonka alueella henkilö on oleskellut pitkäaikaisesti. Jos asianomainen henkilö asuu ulkomailla, häntä vastaan voidaan nostaa rahavaatimusta koskeva kanne myös sen omaisuuden sijaintipaikan perusteella, jota kanne koskee, tai henkilön muun omaisuuden sijaintipaikan perusteella.

Yksinomaisen toimivallan nojalla määräytyy se ainoa tuomioistuin, jonka puoleen voi kääntyä tietyn siviiliasian ratkaisemiseksi. Hakemusasioissa toimivalta on yksinomainen, jollei laissa toisin säädetä. Yksinomainen toimivalta voi määräytyä esimerkiksi kiinteistön sijaintipaikan tai oikeushenkilön toimipaikan perusteella.

2.2.1 Alueellisen toimivaltaisuuden pääsääntö

Kanne luonnollista henkilöä vastaan nostetaan tämän asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa, ja kanne oikeushenkilöä vastaan nostetaan tämän sääntömääräisen kotipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos luonnollisen henkilön asuinpaikka ei ole tiedossa, kanteen voi nostaa tämän viimeisimmän tiedossa olevan asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.

2.2.2 Poikkeuksia pääsäännöstä

Ulkomailla asuvaa Viron kansalaista, johon sovelletaan eksterritoriaalisuusperiaatetta, ja ulkomailla työskentelevää Viron kansalaista vastaan voidaan nostaa kanne tämän viimeisen Virossa olevan asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos henkilö ei ole asunut Virossa, kanteen voi nostaa Harjun käräjäoikeudessa. Kanteen Viron valtiota tai paikallishallintoa vastaan voi nostaa tuomioistuimessa, joka määräytyy sen valtion- tai paikallishallinnon yksikön sijaintipaikan mukaan, jonka toiminnan takia kanne halutaan esittää. Jos kanteen kohteena olevaa valtion viranomaista ei voida määritellä, kanne on nostettava Harjun käräjäoikeudessa. Jos kanteen kohteena olevaa paikallishallinnon yksikköä ei voida määritellä, kanne on nostettava kunnan- tai kaupunginvaltuuston sijaintipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.

Kantaja voi myös nostaa kanteen Viron valtiota ja kuntaa vastaan asuinpaikkansa mukaan.

2.2.2.1 Missä tapauksissa voin valita vastaajan asuinpaikan tuomioistuimen (pääsäännön mukaan määräytyvä tuomioistuin) ja jonkun muun tuomioistuimen välillä?

Yleisen toimivallan lisäksi laissa säädetyissä tapauksissa voidaan valita tuomioistuin, jossa henkilöä vastaan voidaan nostaa kanne, ja henkilöä vastaan voidaan toteuttaa muita prosessuaalisia toimenpiteitä.

• Oleskelupaikan perusteella määräytyvä toimivalta: Luonnollista henkilöä vastaan voidaan nostaa rahavaatimusta koskeva kanne myös tämän oleskelupaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa, jos kyseinen henkilö oleskelee siellä pidempään työ- tai palvelussuhteen, opintojen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
• Toimipaikan perusteella määräytyvä toimivalta: Vastaajan taloudelliseen tai ammatilliseen toimintaan liittyvä kanne voidaan nostaa myös tämän toimipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Oikeushenkilön kotipaikan perusteella määräytyvä toimivalta: Jäsenyyteen pohjautuva oikeushenkilö (myös yhtiö) tai sen jäsen, osakas tai osakkeenomistaja voi nostaa jäsenyydestä tai osakkuudesta johtuvan kanteen oikeushenkilön jäsentä, osakasta tai osakkeenomistajaa vastaan myös oikeushenkilön kotipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Asuinpaikan perusteella määräytyvä toimivalta: Jos asianomainen henkilö asuu ulkomailla, häntä vastaan voidaan nostaa kanne vaatimuksen kohteena olevan omaisuuden tai henkilön muun omaisuuden sijaintipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos omaisuus on kirjattu julkiseen rekisteriin, kanne voidaan nostaa asianomaisen rekisterin sijaintipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos omaisuus on velvoiteoikeudellinen vaatimus, kanne voidaan nostaa velallisen asuin- tai kotipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos vaatimuksen vakuutena on omaisuutta, kanne voidaan nostaa myös omaisuuden sijaintipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Toimivallan määräytyminen, kun vaatimuksen vakuutena on kiinnitys tai vaatimukseen liittyy rasiteoikeus: Saatavan perintää koskeva kanne, jossa vaatimuksen vakuutena on kiinnitys tai vaatimukseen liittyy rasiteoikeus tai joka koskee muuta tällaista vaatimusta, voidaan nostaa myös kiinteistön sijaintipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa, jos velallinen on myös kiinnitetyn tai rasitteellisen kiinteistön omistaja.
• Asunnon omistusoikeutta koskevaan kanteeseen liittyvä toimivalta: Kanne, joka johtuu asunnon omistukseen liittyvistä oikeussuhteista, voidaan nostaa asunnonomistajaa vastaan myös siinä tuomioistuimessa, joka määräytyy asianomaisen asunnon sijaintipaikan perusteella.
• Toimivallan määräytyminen sopimuksen täytäntöönpanopaikan perusteella: Sopimuksen pätemättömäksi julistamista koskeva kanne voidaan nostaa myös kyseiseen sopimukseen perustuvan velvoitteen täytäntöönpanopaikan perusteella. Kun kyseessä on irtaimesta omaisuudesta tehty myyntisopimus, velvollisuuden täyttämispaikkana pidetään paikkaa, jossa irtain omaisuus luovutettiin tai piti luovuttaa ostajalle. Kun sopimus koskee palvelun suorittamista, velvollisuuden täyttämispaikkana pidetään paikkaa, jossa palvelu suoritettiin tai piti suorittaa. Muissa tapauksissa velvollisuuden täyttämispaikkana pidetään velallisen toimipaikkaa, tai jos sellaista ei ole, asuin- tai kotipaikkaa. Näitä säännöksiä sovelletaan siltä osin kuin asianosaiset eivät ole sopineet toisin.
• Toimivallan määräytyminen kuluttajan asuinpaikan perusteella: Kuluttaja voi nostaa kanteen, joka perustuu velvoiteoikeuslain (võlaõigusseadus) 35, 46 ja 52 §:ssä, 208 §:n 4 momentissa, 379 ja 402 §:ssä, 635 §:n 4 momentissa ja 709, 734 ja 866 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen tai suhteeseen sekä mihin tahansa muuhun sopimukseen, joka on tehty Virossa sijaitsevan tai Virossa toimipaikkaansa pitävän yrittäjän kanssa, myös oman asuinpaikkansa perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Tätä ei sovelleta kuljetussopimuksesta johtuviin kanteisiin.
• Toimivallan määräytyminen vakuutussopimusta koskevissa kanteissa: Vakuutuksenottaja, edunsaaja tai muu henkilö, jolla on oikeus vakuutussopimuksen nojalla vaatia vakuutuksenantajalta velvollisuuden täyttämistä, voi nostaa vakuutussopimuksesta johtuvan kanteen vakuutuksenantajaa vastaan oman asuin- tai kotipaikkansa perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Kun kyseessä on vastuuvakuutus, rakennusta tai kiinteistöä koskeva vakuutus taikka rakennuksen ja kiinteistön vakuuttaminen yhdessä irtaimen omaisuuden kanssa, kanne vakuutuksenantajaa vastaan voidaan nostaa myös vahingon aiheuttaneen teon tekopaikan, vahingon aiheuttaneen tapahtuman tapahtumispaikan tai vahingon aiheutumispaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Toimivallan määräytyminen teollis- ja tekijänoikeussopimukseen perustuvissa kanteissa: Tekijänoikeuden, lähioikeuden, teollisoikeuden tai lisenssisopimuksen luovutussopimukseen perustuva mitättömyyskanne voidaan nostaa myös Harjun käräjäoikeudessa.
• Toimivallan määräytyminen työntekijän asuin- tai työpaikan mukaan: Työntekijä voi työsopimuksesta johtuvissa riidoissa nostaa kanteen myös asuin- tai työpaikkansa perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Toimivallan määräytyminen vekseliä tai sekkiä koskevissa kanteissa: Vekselistä tai sekistä johtuva kanne voidaan nostaa myös vekselin tai sekin maksupaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Toimivallan määräytyminen sopimukseen perustumatonta vahinkoa koskevissa kanteissa: Sopimukseen perustumatonta vahinkoa koskeva kanne voidaan nostaa myös vahingon aiheuttaneen teon tekopaikan, vahingon aiheuttaneen tapahtuman tapahtumispaikan tai vahingon aiheutumispaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.
• Toimivallan määräytyminen merisaatavaan tai pelastustyöhön tai -sopimukseen liittyvissä kanteissa: Yhdestä tai useammasta aluksia koskevassa varallisuusoikeuslaissa (laeva asjaõigusseadus) säädetystä merisaatavasta johtuva kanne voidaan nostaa myös vastaajan aluksen sijaintipaikan tai aluksen kotisataman perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Pelastustyöhön tai -sopimukseen liittyvä kanne voidaan nostaa myös sen paikan perusteella, missä pelastustyö tehtiin.
• Toimivallan määräytyminen kanteissa, jotka liittyvät kuolinpesän jakamiseen: Kanne, joka koskee perimisoikeuden vahvistamista, perillisen vaatimusta perinnönhaltijaa kohtaan, testamenttisaannosta tai perintösopimuksesta johtuvaa vaatimusta taikka lakiosavaatimusta tai perinnön jakamisvaatimusta, voidaan nostaa myös perinnönjättäjän kuoleman aikaisen asuinpaikan mukaan. Jos perinnönjättäjä oli Viron kansalainen eikä hänellä ollut kuollessaan asuinpaikkaa Virossa, kanne voidaan nostaa myös perinnönjättäjän viimeisen Virossa sijaitsevan asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos perinnönjättäjällä ei ole ollut Virossa asuinpaikkaa, kanne voidaan nostaa Harjun käräjäoikeudessa.
• Kanne useaa vastaajaa vastaan ja usea kanne samaa vastaajaa vastaan: Kantaja voi nostaa kanteen useaa vastaajaa vastaan valintansa mukaan jonkun kanssavastaajan asuin- tai kotipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos samaa vastaajaa vastaan voidaan nostaa samojen olosuhteiden johdosta useita kanteita, kanteet voidaan nostaa tuomioistuimessa, jolle voisi esittää yhden tai useamman niistä kanteista, joihin liittyvä vaatimus johtuu samoista olosuhteista.
• Toimivallan määräytyminen vastakanteissa ja kolmansien osapuolten itsenäisissä kanteissa (pääväliintulo): Vastakanne voidaan nostaa tuomioistuimessa, jossa kanne nostettiin, sillä edellytyksellä että vastakanteen esittämisedellytykset täyttyvät eikä vastakanteen osalta ole säädetty yksinomaisesta toimivallasta tai että vain jotkin alueelliset tuomioistuimet käsittelevät tämäntyyppisiä asioita. Tämä pätee myös tapauksissa, joissa vastakanne olisi yleissäännön mukaan nostettava ulkomaisessa tuomioistuimessa.
• Pääväliintuloa koskeva kanne voidaan nostaa tuomioistuimessa, jossa pääkanne käsitellään.
• Toimivallan määräytyminen konkurssimenettelyssä: Kanne, joka liittyy konkurssimenettelyyn tai konkurssipesään, voidaan nostaa konkurssivelallista, konkurssipesän hoitajaa ja konkurssilautakunnan jäsentä vastaan myös siinä tuomioistuimessa, jossa konkurssi julistettiin, mukaan lukien kanne, jolla haetaan omaisuudelle konkurssioikeudellisesti erillistä asemaa. Tuomioistuimessa, jossa konkurssi julistettiin, voidaan nostaa myös saatavan vahvistamista koskeva kanne. Konkurssivelallinen voi nostaa konkurssipesään liittyvän kanteen, mukaan lukien takaisinsaantikanteen, myös siinä tuomioistuimessa, jossa konkurssi julistettiin.

Jos useat virolaiset tuomioistuimet voivat samanaikaisesti olla toimivaltaisia jossakin asiassa, kantajalla on oikeus valita, missä tuomioistuimessa hän nostaa kanteen. Tällöin asia käsitellään siinä tuomioistuimessa, jossa kanne ensimmäiseksi nostettiin.

Jos kanne nostetaan vastaajan asuin- tai kotipaikan tai yksinomaisen toimivallan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa, asia käsitellään siinä oikeustalossa, jonka tuomiopiirissä sijaitsee vastaajan asuin- tai kotipaikka tai yksinomaisen toimivallan määräävä paikka. Jos muissa tapauksissa eri paikat, joiden perusteella toimivalta määräytyy, jäävät yhden käräjäoikeuden tuomiopiirin sisälle eli eri oikeustalojen toiminta-alueelle, kantajan on merkittävä kanteeseensa, missä oikeustalossa asia tulee käsitellä. Jos kantaja ei tee tällaista merkintää, asian käsittelypaikan määrää tuomioistuin.

Tuomioistuinten toimivalta-alueista ja tuomiopiireistä säädetään tarkemmin tuomioistuinlaissa.

2.2.2.2 Missä tapauksissa minun on valittava muu kuin vastaajan asuinpaikan (pääsäännön mukaan määräytyvä) tuomioistuin?

Lainsäädännössä on määritelty tapaukset, joissa toimivalta on yksinomainen. Yksinomaisen toimivallan nojalla määräytyy se ainoa tuomioistuin, jonka puoleen voi kääntyä tietyn siviiliasian ratkaisemiseksi.

1) Toimivallan määräytyminen kiinteistön sijaintipaikan perusteella: Kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimessa nostetaan kanteet, jotka liittyvät seuraaviin:

• kiinteistön omistusoikeuden, rajoitetun esineoikeuden tai muun kiinteistöön liittyvän esineoikeuden tai sen puuttumisen toteaminen tai muu vaatimus, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen;
• kiinteistön rajojen määrittäminen tai kiinteistön jakaminen;
• kiinteistön hallinnan suojaaminen;
• asunnon omistuksesta johtuva esineoikeuteen liittyvä vaatimus;
• kiinteistöön liittyvä täytäntöönpanovaatimus;
• kiinteistön vuokrasopimuksesta tai muusta kiinteistön käyttöön liittyvästä velvoiteoikeudellisesta sopimuksesta tai sen voimassaolosta johtuva vaatimus.

Rasiteoikeutta tai etuosto-oikeutta koskeva kanne nostetaan oikeuden kohteena olevan kiinteistön sijaintipaikan mukaan määräytyvän tuomioistuimen perusteella.

2) Vakiosopimusehtojen käyttämisen lopettamista koskeva vaatimus: Kanne, jolla haetaan kohtuuttoman vakiosopimusehdon käytön lopettamista tai sitä, että ehdon suosittelija lopettaa ja peruuttaa sen suosittelemisen (velvoiteoikeuslain (võlaõigusseadus) 45 §), nostetaan vastaajan liiketoimipaikan tai sen puuttuessa vastaajan kotipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos vastaajalla ei ole Virossa liiketoimi-, asuin- eikä kotipaikkaa, kanne nostetaan siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä vakiosopimusehtoja käytettiin.

3) Toimivalta, kun kyseessä on oikeushenkilön elimen tekemän päätöksen mitättömäksi tai pätemättömäksi julistaminen: Kanne oikeushenkilön elimen tekemän päätöksen mitättömäksi tai pätemättömäksi julistamiseksi nostetaan oikeushenkilön kotipaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.

4) Toimivalta avioliittoasioissa

Avioliittoasiaa pidetään siviilioikeudellisena asiana, ja kanteen kohteena on

• avioero
• avioliiton mitätöinti
• avioliiton olemassaolon tai sen puuttumisen toteaminen
• yhteisen omaisuuden jakaminen tai muu aviopuolisoiden aviovarallisuussuhteesta johtuva vaatimus
• aviopuolison toiselle aviopuolisolle esittämä aviosuhteesta johtuva muu vaatimus.

Virolainen tuomioistuin voi ratkaista avioliittoasian, jos

• ainakin toinen puolisoista on Viron kansalainen tai oli Viron kansalainen avioliiton solmimishetkellä
• kummankin aviopuolison asuinpaikka on Virossa
• toisen aviopuolison asuinpaikka on Virossa, pois luettuina tapaukset, joissa tehtävää päätöstä ei ilmeisesti tunnustettaisi niissä maissa, joiden kansalaisia aviopuolisot ovat.

Virolaisessa tuomioistuimessa ratkaistavassa avioliittoasiassa kanne nostetaan aviopuolisoiden yhteisen asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos sellaista ei ole, kanne nostetaan vastaajan asuinpaikan mukaan määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos vastaajan asuinpaikka ei ole Virossa, kanne nostetaan puolisoiden yhteisen alaikäisen lapsen asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos yhteistä alaikäistä lasta ei ole, kanne nostetaan kantajan asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.

Kun poissaolevalle henkilölle on katoamisen vuoksi tämän tietämättä vahvistettu omaisuuden hukkaamiskielto tai kun vajaavaltaiselle henkilölle on määrätty edunvalvoja tai kun henkilö on määrätty vankeusrangaistukseen, heitä vastaan voidaan nostaa avioerokanne hakijan asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa.

5) Toimivalta isyys- ja elatusasioissa: Isyyden selvittäminen on siviiliasia, jossa ratkaistaan kanne, joka liittyy isyyden tunnustamiseen tai syntymätodistukseen tai väestörekisteriin kirjatun vanhempaa koskevan merkinnän riitauttamiseen. Virolainen tuomioistuin voi ratkaista isyysasian, jos ainakin yksi asianosaisista on Viron kansalainen tai jos ainakin yhden asianosaisen asuinpaikka on Virossa. Virolaisessa tuomioistuimessa ratkaistavassa isyysasiassa kanne nostetaan lapsen asuinpaikan perusteella määräytyvässä tuomioistuimessa. Jos lapsen asuinpaikka ei ole Virossa, kanne nostetaan vastaajan asuinpaikan mukaan. Jos vastaajan asuinpaikka ei ole Virossa, kanne nostetaan kantajan asuinpaikan mukaan.

Edellä esitettyä sovelletaan myös elatusasioihin. Elatusasia on siviiliasia, jossa ratkaistaan seuraaviin vaatimuksiin liittyviä kanteita:

• vanhemman lakisääteisen elatusvelvollisuuden täyttäminen alaikäisen lapsen suhteen;
• vanhempien välisen elatusvelvollisuuden täyttäminen;
• aviopuolisoiden välisen elatusvelvollisuuden täyttäminen;
• muun lakisääteisen elatusvelvollisuuden täyttäminen.

6) Toimivalta hakemusasioissa

Hakemusasioissa toimivalta on yksinomainen, jollei laissa toisin säädetä.

Nopeutettu maksamismääräysmenettely: Nopeutettuun maksamismääräysmenettelyyn liittyvät asiat ratkaisee Pärnun käräjäoikeuden Haapsalun oikeustalo. Nopeutetun maksamismääräysmenettelyn aloittamiseksi elatusvaateeseen tai velkasaatavaan liittyvässä asiassa tulee kääntyä käräjäoikeuden maksamismääräysosaston puoleen sähköisesti portaalissa https://www.e-toimik.ee/. Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta hakemuksiin, joiden määrä on yli 6 400 euroa (velkasaatavat). Kyseinen määrä kattaa sekä päävaatimuksen että sivuvaatimukset. Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta, jos vaadittu elatusapu ylittää elatusavun vähimmäismäärän 1,5-kertaisesti. Vuonna 2020 1,5-kertainen elatusavun vähimmäismäärä on 438 euroa kuukaudessa. Nopeutettua maksamismääräysmenettelyä ei sovelleta, jos velallista ei ole kirjattu vanhemmaksi lapsen syntymätodistukseen.

Kuolleeksi julistaminen ja kuolinhetken määrittäminen: Virossa tuomioistuin voi julistaa henkilön kuolleeksi ja vahvistaa kuolinhetken, jos 1) kadonnut henkilö oli Viron kansalainen, kun hänen elossa olostaan saatiin viimeksi tietoja tai jos hän tuolloin asui Virossa 2) virolaisella tuomioistuimella on jokin toinen oikeudellinen intressi julistaa henkilö kuolleeksi tai vahvistaa kuolinhetki.

Kuolleeksi julistamista ja kuolinhetken määrittämistä koskeva hakemus on tehtävä kadonneen henkilön viimeisen asuinpaikan tuomioistuimeen. Jos henkilö on kadonnut Virossa rekisteröidyn aluksen uppoamisen vuoksi, hakemus on tehtävä aluksen kotisataman mukaiseen tuomioistuimeen. Muussa tapauksessa kuolleeksi julistamista ja kuolinhetken määrittämistä koskeva hakemus tehdään hakijan asuinpaikan tuomioistuimeen. Jos hakija ei asu Virossa, hakemus jätetään Harjun käräjäoikeuteen. Kuolinhetken muuttamista ja kuolleeksi julistamisen mitätöintiä koskeva hakemus on jätettävä tuomioistuimelle, joka on vahvistanut kuolinhetken tai julistanut henkilön kuolleeksi.

Holhousasiat: Holhouksessa on kyse edunvalvojan nimittämisestä henkilölle ja muista holhoukseen liittyvistä asioista. Virolainen tuomioistuin voi ratkaista holhousasian, jos 1) edunvalvonnan tarpeessa oleva tai sen alainen henkilö on Viron kansalainen tai asuu Virossa 2) edunvalvonnan tarpeessa oleva henkilö tarvitsee virolaisen tuomioistuimen suojelua jostain muusta syystä, myös siinä tapauksessa, että hänen omaisuutensa sijaitsee Virossa.

Jos sekä virolainen että ulkomainen tuomioistuin ovat toimivaltaisia määräämään edunvalvojan ja jos ulkomainen tuomioistuin on jo määrännyt edunvalvojan tai asia on vireillä, virolaisen tuomioistuimen ei tarvitse nimittää edunvalvojaa, jos ulkomaisen tuomioistuimen päätös on tarkoitus tunnustaa Virossa ja jos on edunvalvojan tarpeessa olevan henkilön edun mukaista, että edunvalvojaa ei ole nimitetty Viroon.

Edunvalvonnasta päättää edunvalvojan tarpeessa olevan henkilön asuinpaikan tuomioistuin. Lapsen edunvalvojan nimittämisestä ennen lapsen syntymää päättää äidin asuinpaikan tuomioistuin. Jos edunvalvoja on tarkoitus määrätä sisaruksille, jotka asuvat tai oleskelevat usean tuomioistuimen tuomiopiirissä, edunvalvojan nimittää nuorimman lapsen asuinpaikan tuomioistuin. Jos tällaisessa tapauksessa edunvalvojaa koskeva menettely on jo vireillä jossakin tuomioistuimessa, kyseinen tuomioistuin ratkaisee asian. Jos edunvalvojan tarpeessa olevalla henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Virossa tai jos sitä ei voida selvittää, asian voi ratkaista tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä kyseinen henkilö tai hänen omaisuutensa tarvitsee suojelua, tai Harjun käräjäoikeus. Edunvalvojan nimenneen tuomioistuimen on ratkaistava asia, joka koskee edunvalvonnan alaista henkilöä tai hänen omaisuuttaan. Pakottavista syistä myös edunvalvojan asuinpaikan tai omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuin voi ratkaista asian.

Henkilön sijoittaminen suljettuun laitokseen: Henkilön sijoittamisesta suljettuun laitokseen päättää tuomioistuin, joka on nimennyt edunvalvojan tai jossa holhousasia on vireillä. Muussa tapauksessa asian käsittelee tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä suljettu laitos sijaitsee. Päätöksen voi tehdä myös tuomioistuin, joka on määrännyt väliaikaisista toimenpiteistä.

Kukin tuomioistuin voi soveltaa omalla oikeudenkäyttöalueellaan toteutettavia väliaikaisia toimenpiteitä. Muista kysymyksistä, jotka liittyvät henkilön sijoittamiseen suljettuun laitokseen, kuten muun muassa sijoittamisen keskeyttämisestä ja lopettamisesta sekä sijoittamisen keston muuttamisesta, päättää tuomioistuin, joka määräsi henkilön sijoittamisesta suljettuun laitokseen.

Poissaolevan henkilön omaisuudesta huolehtiminen: Poissaolevan henkilön asuinpaikan tuomioistuin antaa uskotun miehen määräyksen poissaolevan omaisuuden hoitamiseksi. Jos poissaolevalla henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Virossa, omaisuuden sijaintipaikkakunnan tuomioistuin antaa uskotun miehen määräyksen. Muut poissaolevan henkilön omaisuuden hoitoon liittyvät asiat, kuten uskotun miehen määräyksen lopettaminen tai muuttaminen ja uskotun miehen tehtävien muuttaminen, ratkaisee uskotun miehen määräyksen antanut tuomioistuin.

Adoptio: Adoptioasian voi ratkaista virolainen tuomioistuin, jos adoptiovanhempi, toinen adoptiota hakevista puolisoista tai lapsi on Viron kansalainen tai jos adoptiopuoliso, toinen adoptiota hakevista puolisoista tai lapsi asuu Virossa. Adoptiota koskeva hakemus jätetään adoptoitavan lapsen asuinpaikan tuomioistuimeen. Jos adoptoitavalla lapsella ei ole asuinpaikkaa Virossa, hakemus toimitetaan Harjun käräjäoikeudelle. Adoptiosta määrännyt tuomioistuin ratkaisee adoption purkamisen.

Alaikäisen oikeustoimikelpoisuuden laajentaminen: Virolainen tuomioistuin voi päättää alaikäisen oikeustoimikelpoisuuden laajentamisesta, jos alaikäinen on Viron kansalainen tai jos hän asuu Virossa. Hakemus alaikäisen oikeustoimikelpoisuuden laajentamiseksi ja oikeustoimikelpoisuuden laajentamisen peruuttamiseksi on jätettävä alaikäisen asuinpaikan tuomioistuimeen. Jos alaikäisellä ei ole asuinpaikkaa Virossa, hakemus toimitetaan Harjun käräjäoikeudelle.

Vanhemmuuden vahvistaminen ja vanhemmuuden riitauttaminen henkilön kuoleman jälkeen: Jos henkilö pyytää jo kuolleen henkilön vahvistamista vanhemmakseen tai jos henkilö kiistää syntymä- tai väestörekisteriin merkityn henkilön vanhemmuuden kyseisen henkilön kuoltua, hakemus on jätettävä siihen tuomioistuimeen, jossa vanhemmaksi vahvistettavalla henkilöllä tai sillä henkilöllä, jonka vanhemmuutta tarkoittava merkintä syntymätodistuksessa tai väestörekisterissä on riitautettu, oli viimeinen kotipaikka. Jos henkilön viimeinen asuinpaikka ei ollut Virossa tai se ei ole tiedossa, hakemus jätetään Harjun käräjäoikeudelle.

Muut perheasioita koskevat hakemusasiat: Muissa perheasioissa sovelletaan vastaavasti huoltajuutta koskevia säännöksiä lain tai asian luonteen mukaan. Puolisoiden tai eronneiden puolisoiden välistä oikeussuhdetta koskeva hakemusasia käsitellään siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä puolisoilla on yhteinen kotipaikka tai jossa heidän viimeinen vakinainen asuinpaikkansa oli. Jos puolisoilla ei ole ollut yhteistä asuinpaikkaa Virossa tai jos kummankaan puolison asuinpaikka ei enää kuulu viimeisen yhteisen asuinpaikan tuomioistuimen toimivaltaan, asia käsitellään sen puolison, jonka oikeuksia pyydetty määräys rajoittaisi, asuinpaikan tuomioistuimessa. Jos puoliso ei asu Virossa tai jos asuinpaikkaa ei voida määrittää, kantajan asuinpaikan tuomioistuin ratkaisee asian. Jos toimivaltaa ei voida määrittää, asia käsitellään Harjun käräjäoikeudessa. Kukin tuomioistuin voi perheoikeudellisissa hakemusasioissa soveltaa omalla oikeudenkäyttöalueellaan toteutettavia väliaikaisia toimenpiteitä.

Kuolinpesän hoitamista koskevat toimenpiteet: Virossa sijaitsevan jäämistön hoitamiseksi toteutettavat toimenpiteet voi toteuttaa virolainen tuomioistuin riippumatta sen valtion laista, jonka nojalla perimys tapahtuu, tai siitä valtiosta, jonka viranomainen on toimivaltasääntöjen mukaan yleisesti toimivaltainen toteuttamaan toimenpiteitä jäämistön hoitamiseksi. Jäämistön hoitamista koskevat toimenpiteet toteuttaa sen alueen tuomioistuin, jossa kuolinpesä syntyi. Jos jäämistön hoitamista koskevat toimenpiteet aloitetaan ulkomailla ja jäämistö sijaitsee Virossa, jäämistön sijaintipaikan tuomioistuin voi toteuttaa toimenpiteitä jäämistön hoitamiseksi.

Toimivalta kuulutusasioissa: Arvopaperin mitättömäksi julistamista koskeva hakemus jätetään sen paikkakunnan tuomioistuimelle, missä arvopaperi on lunastettu, tai jos lunastuspaikkaa ei ole, arvopaperin liikkeeseenlaskijaan sovellettavan yleisen toimivallan mukaan. Kiinteistölain (asjaõigusseadus) 124 §:n mukaan kiinteistön omistajan on käynnistettävä kuulutusmenettely kiinteistön omistajan oikeuksien epäämiseksi kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimelta.Alusten omistusoikeutta koskevan lain 13 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa oikeudenomistajan on haettava Harjun käräjäoikeudelta kuulutusmenettelyn aloittamista aluksen omistajan oikeuksien poissulkemiseksi. Kiinnitetyn kiinteistön omistajan on jätettävä hakemus sellaisen kuulutusmenettelyn aloittamisesta, jolla suljetaan pois tuntemattoman kiinnityksen haltijan oikeudet (kiinteistölain 331 §), kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimelle. Kiinnitetyn aluksen tai vakuutena olevan rekisteröidyn pantin omistajan on esitettävä Harjun käräjäoikeudelle aluksen kiinnityksen tai rekisteröidyn pantin haltijan oikeuksien poissulkemista koskeva hakemus alusten omistusoikeutta koskevan lain 59 §:n mukaisesti.

Toimivalta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä koskevissa hakemusasioissa: Toimivalta yhtiön, voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen ja säätiön toimintaa koskevissa hakemusasioissa, jotka eivät koske rekistereitä, mukaan lukien asiat, jotka koskevat hallituksen ja hallintoneuvoston varajäsenen, tilintarkastajan, erityistarkastajan ja selvitysmiehen nimittämistä ja yhtiön osakkeenomistajille maksettavan korvauksen suuruuden määrittämistä, on oikeushenkilön tai ulkomaisen yhtiön sivuliikkeen sijoittautumispaikan tuomioistuimella.

Asunnon omistus ja yhteisomistus: Hakemus, joka koskee asunnon omistusta tai yhteisomistusta, on jätettävä kiinteistön sijaintipaikan tuomioistuimeen.

Yleiselle tielle pääsyyn, maanparannusjärjestelmään liittyvään ojitukseen ja tekniseen laitokseen liittyvät asiat: Yleiselle tielle pääsyyn, maanparannusjärjestelmään liittyvään ojitukseen ja tekniseen laitokseen liittyvät asiat ratkaisee sen alueen tuomioistuin, jossa kiinteistö, josta yleiselle tielle pääsyä haetaan, tai jolle haetaan maanparannusjärjestelmän ojittamista tai jossa tekninen laitos sijaitsee.

Ulkomaisten tuomioiden tunnustaminen, täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen ja täytäntöönpano: Jollei laista tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu, ulkomaisten tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva hakemus, tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymistä tai sen keskeyttämistä koskeva hakemus tai mikä tahansa muu hakemus täytäntöönpanomenettelyssä on jätettävä velallisen kotipaikan tuomioistuimeen tai tuomioistuimeen, jonka alueella täytäntöönpanomenettely on määrä suorittaa.

Sovittelumenettelyssä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva asia: Sovittelulain (lepitusseadus) 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun sovittelumenettelyn tuloksena tehty sopimus julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä sovittelumenettely on tapahtunut.

Välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevat asiat: Virossa tai ulkomailla annetun välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva hakemus ja kyseisen välitystuomion tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus jätetään Pärnun käräjäoikeuteen. Ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus tai muu täytäntöönpanomenettelyyn liittyvä hakemus on jätettävä velallisen kotipaikan tuomioistuimeen tai siihen tuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpanomenettelyä pyydetään, jollei laista tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Jos välimiesmenettelyn osapuolena on kuluttaja, välitystuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva hakemus sekä tunnustamisesta tai täytäntöönpanosta kieltäytymistä koskeva hakemus on jätettävä sille tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä välimiesoikeus kokoontui.

Hakemusasiat käsitellään siinä oikeustalossa, jonka tuomiopiirissä toimivallan määräävä paikka sijaitsee. Jos eri paikat, joiden perusteella toimivalta määräytyy, jäävät yhden käräjäoikeuden tuomiopiirin sisälle eli eri oikeustalojen toiminta-alueelle, asian käsittelypaikan määrää tuomioistuin.

Tuomioistuinten toimivalta-alueista ja tuomiopiireistä säädetään tarkemmin tuomioistuinlaissa.

2.2.2.3 Voivatko asianosaiset valita tuomioistuimen, joka normaalisti ei olisi toimivaltainen?

Tuomioistuin voi käsitellä asian toimivaltasäännösten mukaisesti, jos sen toimivallasta määrätään osapuolten välisessä sopimuksessa ja riita-asia liittyy molempien osapuolten elinkeino- tai ammattitoimintaan tai jos sopimus liittyy jommankumman osapuolen elinkeino- tai ammattitoimintaan ja toinen osapuoli on valtio, paikallisviranomainen tai muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai jos molemmat ovat julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä.

Oikeuspaikkasopimus voidaan tehdä myös, jos Viro ei ole toisen tai kummankaan osapuolen asuin- tai kotipaikka.

Edellä esitetystä huolimatta oikeuspaikkasopimusta voidaan soveltaa, jos
1) siitä on sovittu riita-asian syntymisen jälkeen;
2) toimivallasta on sovittu siinä tapauksessa, että vastaaja sopimuksen tekemisen jälkeen muuttaa tai siirtää toimipaikkansa tai sääntömääräisen kotipaikkansa ulkomaille tai että vastaajan kotipaikka, toimipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole tiedossa kanteen nostamishetkellä.

Sopimuksella määrätty toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät toisin ole sopineet.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi määräyksellä siirtää asian toiseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jos asianosaiset yhdessä sitä pyytävät ennen ensimmäistä istuntoa tai kirjallisessa käsittelyssä ennen lausuntojen esittämiselle asetetun määräajan päättymistä.

3 Silloin kun erityistuomioistuimet ovat toimivaltaisia, miten saan selville, mihin tuomioistuimeen minun pitää ottaa yhteyttä?

Virossa ei ole erityistuomioistuimia.

Linkkejä

Tuomioistuinjärjestelmä