

Hae tietoja alueittain
Puolassa siviiliasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa (sądy powszechne) ja korkeimmassa oikeudessa (Sąd Najwyższy) (ks. Tuomioistuinjärjestelmät jäsenvaltioissa - Puola), elleivät ne kuulu erityistuomioistuimien toimivaltaan.
Tuomioistuimien toimivallasta säädetään siviiliprosessilain (Kodeks Postępowania Cywilnego) 16–18 ja 27–46 §:ssä.
Alioikeuksissa (sądy rejonowe) siviiliasioita käsitellään seuraavissa jaostoissa:
Siviiliasiat
Perhe- ja lapsiasioiden jaosto (perheasioita käsittelevät tuomioistuimet, sądy rodzinne) käsittelee perheeseen ja huoltajuuteen liittyvät asiat, alaikäisten tekemiin rikoksiin liittyvät asiat, alkoholi-, huume- tai psyykenlääkeriippuvaisten hoitoon liittyvät asiat sekä muut asiat, jotka lainsäädännön nojalla kuuluvat holhousasioita käsittelevän tuomioistuimen toimivaltaan.
Työoikeuden- ja sosiaalivakuutusasioiden jaosto (työtuomioistuimet, sądy pracy) käsittelee työoikeuteen ja sosiaalivakuutuksiin liittyvät asiat.
Kauppajaosto (kauppatuomioistuimet, sądy gospodarcze) käsittelee yritysten väliset liiketoimintaan liittyvät asiat kauppa- ja siviilioikeuden alalla, yrityssuhteisiin tai kumppanuuksiin liittyvät asiat, yritysten johtoryhmien jäseniä vastaan näiden kansalliseen tuomioistuinrekisteriin tekemistä vääristä ilmoituksista nostetut kanteet, yrityksiä vastaan ympäristövahinkojen lopettamiseksi nostetut kanteet ja konkurssiasiat.
Kiinteistörekisterijaosto ylläpitää kiinteistörekisteriä ja käsittelee kiinteistörekisterimenettelyihin liittyvät siviiliasiat.
Puolan aluetuomioistuimilla (sądy okręgowe) on vastaavat jaostot, lukuun ottamatta kiinteistörekisterijaostoa ja perhe- ja lapsiasioiden jaostoa. Aluetuomioistuimien siviiliasioiden jaostot ovat toimivaltaisia käsittelemään erityisesti avioeroon, asumuseroon ja asumuseron päättämiseen, avioliiton mitätöintiin sekä avioliiton olemassaolon tai sen puuttumisen vahvistamiseen liittyviä asioita samoin kuin ulkomaisten tuomioistuimien perheasioissa antamien tuomioiden julistamisen täytäntöönpanokelpoisiksi.
Varsovan aluetuomioistuimeen kuuluvat lisäksi seuraavat jaostot:
Kilpailu- ja kuluttajansuoja-asioiden tuomioistuin (Sąd Ochrony Konkurencji i Konsumentów), jonka toiminta-alaan kuuluvat monopolististen käytäntöjen ehkäisemiseen ja energia-alan sääntelyyn liittyvät asiat.
Yhteisön tavaramerkkejä ja yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin (Sąd Wspólnotowych Znaków Towarowych i Wzorów Przemysłowych) käsittelee asioita, jotka liittyvät teollismallien ja tavaramerkkien loukkauksiin tai epäiltyihin loukkauksiin, yhteisömallin mitätöintiin, tavaramerkin voimassaolon päättymiseen tai mitätöintiin sekä tavaramerkkiloukkauksen seurauksiin.
Lisäksi Lublinin alioikeus nimettiin 1.1.2010 toimivaltaiseksi tuomioistuimeksi käsittelemään sähköisesti muiden alioikeuksien toimivaltaan kuuluvat saatavien perintää koskevat asiat.
Asiat käsitellään ensimmäisessä oikeusasteessa pääsääntöisesti alioikeudessa. Alioikeudet ovat toimivaltaisia kaikissa asioissa lukuun ottamatta tiettyjä lain mukaan aluetuomioistuimien toimivaltaan kuuluvia asioita (siviiliprosessilain 16 § ja 507 §).
Aluetuomioistuimet ovat toimivaltaisia käsittelemään ensimmäisenä oikeusasteena seuraavat siviiliprosessilain 17 §:ssä luetellut asiat:
1) muihin kuin omistusoikeuksiin liittyvät asiat ja niiden yhteydessä esitetyt omaisuusvaateet, lukuun ottamatta vanhemmuuden vahvistamiseen tai kiistämiseen, isyyden tunnustamisen mitätöintiin sekä adoption purkamiseen liittyviä asioita;
2) tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien suojaamiseen liittyvät asiat, keksintöihin, pikkupatentteihin, teollismalleihin, tavaramerkkeihin, maantieteellisiin merkintöihin ja integroitujen piirien piirimalleihin liittyvät asiat ja muun aineettoman omaisuuden suojaamiseen liittyvät asiat;
3) lehdistölain nojalla nostetut kanteet;
4) varallisuusoikeuteen liittyvät asiat silloin, kun riidan kohteen arvo on yli 75 000 Puolan zlotya, lukuun ottamatta asioita, jotka liittyvät elatusapuun, hallinnan loukkaukseen, puolisoiden omaisuudenjakoon tai kiinteistörekisterin tietojen oikaisemiseen oikeusaseman mukaisiksi sekä saatavien perintään liittyviä asioita, jotka käsitellään sähköisissä menettelyissä;
5) tuomion antaminen osuuskunnan jakamista koskevan päätöksen sijaan;
6) sellaisten yritysten tai organisaatioyksiköiden johtoelinten tekemien päätösten kumoaminen tai mitätöiminen tai puuttumisen toteaminen, jotka eivät ole oikeushenkilöitä mutta joille on myönnetty oikeustoimikelpoisuus lain nojalla;
7) epäreilun kilpailun ehkäiseminen ja torjuminen;
8) lainvastaisen lopullisen tuomion antamisesta aiheutuneen vahingon korvaaminen.
9) henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomisesta johtuvat vaatimukset.
Aluetuomioistuimien toimivaltaan kuuluvat lisäksi muun muassa seuraavat:
1) esteellisyyteen liittyvät asiat;
2) valtion omistamien yritysten toimintaa koskevat riita-asiat yrityksen hallituksen ja johtajan välillä, yrityksen johtoelimien ja perustajien välillä sekä yrityksen johtoelimien ja valvontaelimen välillä;
3) ulkomaisten tuomioistuimien antamien tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen (siviiliprosessilain 1148 §1 ja 1151 §1).
Varallisuusoikeuteen liittyvissä asioissa kantajan on täsmennettävä kanteessa riidan kohteen arvo, paitsi jos riidan aiheena on tietty rahamäärä.
Jos kantaja esittää rahallisia vaatimuksia, vaikka vain muun vaatimuksen vaihtoehtona, niissä ilmoitettu rahamäärä vastaa riidan aiheen arvoa.
Muissa varallisuusoikeuteen liittyvissä asioissa kantajan on siviiliprosessilain 20–24 §:n mukaan täsmennettävä riidan kohteen arvo ilmoittamalla kanteessa tietty rahamäärä.
Ks. kohta 2.
Puolan siviiliprosessilaissa on määritelty neljä erilaista tuomioistuimen toimivallan lajia: yleinen (27–30 §), vaihtoehtoinen (31–37 §), yksinomainen (38–42 §) ja erityinen (43–46 §).
Alueellista toimivaltaa käsitellään tarkemmin kohdassa 2.2.1–2.2.3.
Yleinen alueellinen toimivalta
Kanne on nostettava vastaajan kotipaikan alueellisesti toimivaltaisessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (siviiliprosessilain 27 §).
Siviiliprosessilain 25 §:n mukaan luonnollisen henkilön kotipaikka on kunta tai kaupunki, jossa henkilö oleskelee vakituisesti. Jos vastaajan kotipaikka ei ole Puolassa, yleinen toimivalta määräytyy vastaajan oleskelupaikan mukaan, ja jos sitä ei ole tiedossa tai se ei sijaitse Puolassa, kanne on nostettava siellä, missä vastaaja on viimeksi asunut Puolassa.
Kanne valtiovarainhallintoa vastaan on nostettava siinä tuomioistuimessa, jonka alueella sijaitsee riidan osapuolena olevan organisaatioyksikön rekisteröity toimipaikka. Jos valtiovarainhallintoa edustaa syyttäjäviranomainen (Prokuratoria Generalna Rzeczypospolitej Polskiej), kanne nostetaan siinä tuomioistuimessa, jonka alueella sijaitsee kanteen kohteena olevasta organisaatioyksiköstä vastaavan syyttäjäviranomaisen rekisteröity toimipaikka.
Kanteet muita oikeushenkilöitä ja sellaisia yksiköitä vastaan, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä, on nostettava siinä tuomioistuimessa, jonka toimivalta-alueella niiden rekisteröity toimipaikka sijaitsee (siviiliprosessilain 30 §).
Ks. kohta 2.2.2.1.
Vaihtoehtoinen alueellinen toimivalta sallii kantajan tietyissä tapauksissa valita tuomioistuimen. Kantaja voi tällöin nostaa kanteen joko yleisesti toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai siviiliprosessilain 32–371 §:ssä määritellyssä muussa tuomioistuimessa.
Vaihtoehtoisesta alueellisesta toimivallasta on säädetty seuraavissa tapauksissa:
Tuomioistuimen yksinomainen toimivalta tarkoittaa, että jokin asia voidaan käsitellä vain laissa määritellyssä tuomioistuimessa. Yksinomaisesta toimivallasta on säädetty seuraavissa tapauksissa:
Erityinen toimivalta tarkoittaa, että toimivaltainen tuomioistuin voidaan erikseen määritellä lainsäädännössä mainituissa tilanteissa:
Kantajalle on myönnetty oikeus valita tuomioistuin seuraavissa tapauksissa:
Jos asia voi kuulua usean eri tuomioistuimen toimivaltaan tai jos kanne on nostettu useampaa osapuolta vastaan siten, että yleistä toimivaltaa koskevan lainsäädännön mukaan on olemassa useita toimivaltaisia tuomioistuimia. Näin on myös silloin, kun kiinteistö, jonka sijainnin perusteella toimivaltainen tuomioistuin määräytyy, sijaitsee usean tuomioistuimen toimivalta-alueella.
Molemmille osapuolille on sopimuksen tai yhteisen hakemuksen perusteella myönnetty oikeus valita tuomioistuin seuraavissa tapauksissa:
Osapuolet voivat kirjallisesti sopia, että ne saattavat tiettyyn oikeussuhteeseen liittyvän jo vireillä olevan riita-asian tai tulevaisuudessa mahdollisesti ilmenevän riita-asian sellaisen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jolla ei ole lain nojalla alueellista toimivaltaa. Tällöin kyseisellä tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta, elleivät osapuolet ole toisin sopineet tai ellei kantaja ole esittänyt saatavien perintään liittyvää vaatimusta sähköisessä menettelyssä. Osapuolet voivat myös kirjallisella sopimuksella rajoittaa kantajan vapautta valita tällaisissa riita-asioissa usean toimivaltaisen tuomioistuimen välillä.
Osapuolet eivät kuitenkaan voi muuttaa yksinomaista toimivaltaa.
Oikeuspaikkaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti, joko osana tiettyä asiaa koskevaa sopimusta (oikeuspaikkalauseke) tai erillisenä sopimuksena.
Työoikeus- ja sosiaalivakuutusasioissa toimivaltainen tuomioistuin voi osapuolien yhteisestä hakemuksesta siirtää asian toiseen, samanarvoiseen, työoikeus- ja sosiaalivakuutusasioita käsittelevään tuomioistuimeen, jos se on tarkoituksenmukaista.
Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin tai korkein oikeus nimeää toimivaltaisen tuomioistuimen.
Jos toimivaltainen tuomioistuin ei voi käsitellä asiaa tai ryhtyä muihin toimiin jonkin esteen takia, ylemmän oikeusasteen tuomioistuin nimeää toisen tuomioistuimen. Tämä on mahdollista vain silloin, kun jokin este, kuten tuomarin esteellisyys tai ylivoimainen este, estää asian käsittelyn.
Korkeimman oikeuden on nimettävä tuomioistuin, jossa asia käsitellään, jos alueellisesti toimivaltaista tuomioistuinta ei voida olosuhteiden takia määritellä siviiliprosessilain nojalla (siviiliprosessilain 45 §).
Erityistuomioistuimia ovat hallintotuomioistuimet (sądy administracyjne) ja sotilastuomioistuimet (sądy wojskowe).
Sotilastuomioistuimien toimintaa säätelee 21.8.1997 annettu laki sotilastuomioistuimien organisaatiosta. Nämä tuomioistuimet käsittelevät yleensä Puolan puolustusvoimissa tapahtuneita rikoksia. Muita asioita voidaan saattaa niiden käsiteltäväksi vain lain nojalla.
Hallintotuomioistuimien toimintaa säätelee 25.7.2002 annettu laki hallintotuomioistuimien organisaatiosta. Hallintotuomioistuimet jakavat oikeutta valvomalla viranomaisten toimintaa sekä ratkaisemalla paikallisviranomaisten ja valtionhallinnon viranomaisten välisiä toimivaltakiistoja. Poikkeustapauksessa hallintotuomioistuin voi käsitellä siviilioikeudellisen riidan osana sille kuuluvaa viranomaisten toiminnan valvontaa.
Tämän sivuston eri kieliversioita ylläpitävät Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteysviranomaiset. Käännökset on tehty Euroopan komissiossa. Muutokset, joita jäsenvaltiot ovat saattaneet tehdä tekstin alkuperäisversioon, eivät välttämättä näy käännöksissä. Komissio tai Euroopan oikeudellinen verkosto eivät ole vastuussa tiedoista, joita esitetään tai joihin viitataan tällä sivustolla. Ks. oikeudellinen huomautus, josta löytyvät tästä sivustosta vastaavan jäsenvaltion tekijänoikeussäännöt.