A. Vaikuttaako tutkintaan se, että vastaaja on ulkomaalainen?

Lainvalvontaviranomaisten toimivaltaan kuulumattomia ovat ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on lain tai kansainvälisen oikeuden mukaisia erioikeuksia ja vapauksia. Ulkomaan kansalaisuudella ei sinänsä ole vaikutusta tutkintaan.

Jos lainvalvontaviranomainen ei pyydä vastaajaa osallistumaan tiettyyn menettelyyn (esimerkiksi antamaan todistajanlausuntoa), vastaajan ei yleensä tarvitse olla tutkinnassa läsnä, ellei hän itse niin halua. Vastaajan on kuitenkin pidettävä yhteyttä lainvalvontaviranomaisiin ja ilmoitettava osoite, johon hänelle voidaan lähettää asiakirjoja.

Jos syyte koskee sellaista tahallista rikosta, josta rangaistaan yli kahden vuoden pituisella vankeusrangaistuksella, tai tuottamuksellista rikosta, josta rangaistaan yli kolmen vuoden pituisella vankeusrangaistuksella, tuomioistuin – tai valmisteluvaiheessa tuomari yleisen syyttäjän pyynnöstä – voi määrätä matkustuskiellon, jos se on rikosoikeudellisen menettelyn kannalta tarpeen. Jos matkustuskiellolle ei enää ole perusteita, oikeuden puheenjohtaja – ja valmisteluvaiheessa yleinen syyttäjä omasta aloitteestaan – kumoaa kiellon. Jos matkustuskielto on määrätty, vastaajalla on oikeus pyytää sen kumoamista milloin tahansa. Matkustuskielto voidaan myös määrätä tutkintavankeuden sijaan.

Jos vastaajalla ei ole riittävää tšekin kielen taitoa, hänellä on oikeus käännättää tietyt tärkeät asiakirjat (esimerkiksi syytemääräys, syyte ja tuomio). Lisäksi lainvalvontaviranomaisten luona tapahtuvat käsittelyt tulkataan vastaajan äidinkielelle tai muulle hänen osaamalleen kielelle. Myös puolustajan kuuleminen rikosoikeudellisen menettelyn aikana tai sen yhteydessä tulkataan vastaajan pyynnöstä.

B. Mitä vaiheita rikostutkintaan kuuluu?

Vaiheiden sijaan on syytä tarkastella tutkintatyyppejä, sillä rikosprosessilaissa erotetaan toisistaan nopeutettu valmistelu, perustutkinta ja laajennettu tutkinta.

Tutkintavaihetta kuitenkin edeltää esitutkintavaihe, jonka tarkoituksena on selvittää ja todeta, onko rikos tehty, ja tunnistaa rikoksen tekijä. Tässä vaiheessa rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevaa henkilöä ei ole vielä virallisesti nimetty, mutta kuulusteltavilla henkilöillä on oikeus asianajajan antamaan oikeusapuun. Jos henkilöä tässä vaiheessa kuulustellaan epäiltynä (eli häntä epäillään rikoksesta), hänellä on oikeus vaieta. Epäillylle on kerrottava tästä oikeudesta etukäteen.

Tutkinnan aikana rikosoikeudellisen menettelyn kohteena oleva henkilö on jo virallisesti nimetty, ja hänellä on oikeus puolustajaan. Tämän vaiheen tarkoituksena on hankkia ja kirjata todisteita syytteen nostamista ja oikeudenkäyntiä varten. Se tarkoittaa esimerkiksi todistajien kuulemista, esineiden tutkimista, asiantuntijalausuntojen hankkimista ja muita toimia.

Näin toimiessaan poliisiviranomainen etsii sekä syyllisyyteen että syyttömyyteen viittaavia todisteita.

Nopeutettu valmistelu

Nopeutettua valmistelua käytetään vähemmän vakavien rikosten yhteydessä (rikokset, jotka käsitellään ensimmäisessä oikeusasteessa piirituomioistuimessa ja joista voidaan määrätä enintään viiden vuoden vankeusrangaistus). Se on nopea ja vähemmän muodollinen. Sitä voidaan soveltaa, ellei sille ole mitään estettä (esimerkiksi kiinniottamisperuste), edellyttäen, että

• epäilty on tavattu itse teosta tai välittömästi sen jälkeen tai
• rikosilmoitusta tai muuta syyttämispyyntöä käsiteltäessä on havaittu seikkoja, jotka muutoin oikeuttavat syyttämispäätöksen antamisen, ja epäillyn odotetaan joutuvan oikeuteen kahden viikon kuluessa siitä, kun poliisiviranomainen on ilmoittanut, mistä häntä epäillään ja minkälaiseksi rikokseksi teko katsotaan.

Nopeutettu valmistelu alkaa, kun epäilystä ilmoitetaan ensimmäisen kuulustelun aikana.
Nopeutetussa valmistelussa epäillyllä on samat oikeudet kuin vastaajalla, mukaan lukien oikeus puolustajaan. Oikeuksien osalta suurin ero perustutkintaan verrattuna on se, että nopeutettua valmistelua ei käynnistetä muodollisella syyttämispäätöksellä (jonka voi riitauttaa valittamalla siitä) ja että epäillyllä ei ole oikeutta tutustua rikostutkinta-aineistoon ja esittää lisätodisteita nopeutetun valmistelun päättyessä. Tämä ei rajoita epäillyn oikeutta tutustua rikostutkinta-aineistoon (paitsi jos poliisiviranomainen epää tämän oikeuden painavin perustein) ja esittää lisätodisteita oikeudenkäynnissä.

Jos nopeutettua valmistelua ei päätetä muuten, se päättyy rangaistuspyyntöön (periaatteessa yksinkertaistettu syyte ilman perusteluja). Rangaistuspyynnön jättää tuomioistuimeen yleinen syyttäjä.

Perustutkinta

Perustutkinta alkaa syyttämispäätöksen antamisesta. Vastaajalla on oikeus valittaa syyttämispäätöksestä. Vastaajalla on myös oikeus puolustajaan tutkinnan aikana. Toisin kuin nopeutettua valmistelua, tätä tutkintaa sovelletaan vakavampiin rikoksiin (perustutkinta suoritetaan kuitenkin myös silloin, kun nopeutetulle valmistelulle on esteitä tai sitä ei saada päätökseen asetetussa määräajassa). Se on pidempi ja muodollisempi kuin nopeutettu valmistelu. Kuten edellä mainittiin, vastaajalla ja hänen puolustajallaan on oikeus tutustua rikostutkinta-aineistoon ja toimittaa lisätodisteita tutkinnan päätteeksi. Jos tutkintaa ei päätetä toisin, se päättyy syytteen nostamiseen. Syytteen nostaa tuomioistuimessa yleinen syyttäjä. Toisin kuin rangaistuspyyntö, rikossyyte sisältää perustelut.

Laajennettu tutkinta

Laajennettua tutkintaa sovelletaan kaikkein vakavimpiin rikoksiin, jotka ensimmäisessä oikeusasteessa käsittelee toimivaltainen alueoikeus (rikokset, joista rikoslain nojalla määrättävä vähimmäisrangaistus on viisi vuotta vankeutta ja joista voidaan määrätä poikkeuksellinen rangaistus, tai tietyt luetellut rikokset). Tämä tutkintatyyppi on yleensä pisin, ja näyttöä kerätään ja otetaan vastaan siksi laajemmin kuin perustutkinnassa. Tämä on ainoa seikka, jonka osalta laajennettu tutkinta poikkeaa perustutkinnasta. Laajennettu tutkinta käynnistyy syyttämispäätöksellä ja päättyy syytteen nostamiseen, ellei sitä päätetä toisin.

i. Todisteiden kerääminen / tutkintavaltuudet

Rikosoikeudellisen menettelyn tämän vaiheen suorittaa poliisiviranomainen yleisen syyttäjän valvonnassa. Yleinen syyttäjä voi muun muassa antaa poliisiviranomaiselle sitovia ohjeita, osallistua suoritettaviin toimiin, palauttaa asian lisäohjeineen poliisiviranomaiselle ja peruuttaa viranomaisen lainvastaiset tai perusteettomat päätökset ja toimenpiteet. Vastaajalla on oikeus pyytää syyttäjää arvioimaan poliisiviranomaisen toteuttamat toimenpiteet (ellei kyseessä ole päätös, josta vastaajalla on oikeus valittaa).

Jotkin valmisteluvaiheen toimet voi toteuttaa vain yleinen syyttäjä (esimerkiksi valmisteluvaiheen keskeyttämisen), tai niille on oltava yleisen syyttäjän hyväksyntä (esimerkiksi takavarikoitaessa omaisuutta, paitsi silloin, kun asia on kiireellinen). Tuomari päättää kaikkein vakavimmista perusoikeuksiin ja -vapauksiin puuttumisista (esimerkiksi tutkintavankeus, pidätysmääräyksen antaminen, etsintälupa ja kuuntelu).

ii. Pidätys

Jos vastaajaa jo syytetään rikoksesta ja tutkintavankeudelle on perusteet, poliisiviranomainen voi ottaa vastaajan kiinni. Poliisin on kuitenkin ilmoitettava kiinniotosta välittömästi yleiselle syyttäjälle ja toimitettava tälle kirjalliset asiakirjat mahdollisen tutkintavankeuspyynnön jättämistä varten. Tutkintavankeuspyyntö on jätettävä sen varmistamiseksi, että vastaaja voidaan luovuttaa oikeuteen 48 tunnin kuluessa kiinniotosta. Muuten hänet on vapautettava.

Jos henkilöä ei vielä syytetä vaan epäillään rikoksesta ja jos tutkintavankeudelle on jokin peruste, poliisiviranomainen voi ottaa hänet kiinni kiireellisissä tapauksissa, vaikka syyttämispäätöstä ei olisi vielä annettu (esimerkiksi jos syyttämispäätöstä ei voida toimittaa). Tällaisissa tapauksissa kiinniottamiseen tarvitaan syyttäjän etukäteen antama lupa. Ilman lupaa kiinniottaminen on mahdollista vain, jos asia on kiireellinen eikä lupaa ole mahdollista saada etukäteen. Kuulustelun suorittaa kiinnioton tehnyt poliisiviranomainen. Epäillyllä on oikeus pyytää haluamaansa puolustajaa (jos tämä on käytettävissä) olemaan läsnä kuulustelussa, ja hänellä on oikeus keskustella puolustajansa kanssa ilman kolmannen osapuolen läsnäoloa. Epäillyllä on oikeus siihen, että kiinniottamisesta ilmoitetaan sen maan konsuliedustustolle, jonka kansalainen hän on.

Poliisiviranomainen vapauttaa epäillyn välittömästi, jos häntä ei enää epäillä rikoksesta. Jos epäiltyä ei vapauteta, poliisiviranomainen toimittaa yleiselle syyttäjälle kuulustelupöytäkirjan (mukaan lukien syyttämispäätös ja lisätodisteet), jotta yleinen syyttäjä voi tarvittaessa jättää tutkintavankeuspyynnön. Poliisiviranomaisen on jätettävä pyyntö, jotta epäilty voidaan luovuttaa tuomioistuimeen 48 tunnin kuluessa kiinniottamisesta. Muuten epäilty on vapautettava.

Jos pidättämiselle on perusteet ja epäilty karttaa rikosoikeudellista menettelyä, tuomari voi antaa hänestä pidätysmääräyksen. Jos poliisi pidättää epäillyn, epäillyllä on samanlaiset oikeudet kuin kiinni otetuilla. Poliisiviranomaisen on tuotava epäilty oikeuteen 24 tunnin kuluessa pidätyksestä. Tuomari kuulee epäiltyä ja tekee päätöksen tutkintavankeudesta. Päätöksestä on ilmoitettava epäillylle 24 tunnin kuluessa oikeuteen viemisestä. Epäillyllä on oikeus käyttää istunnossa puolustajaa, jos tämä on käytettävissä tuomioistuimen päätöksen antamiselle asetetussa määräajassa.

iii. Kuulustelu

Ennen kuin epäiltyä kuulustellaan ensimmäistä kertaa vastaajana, lainvalvontaviranomaisten on todettava epäillyn henkilöllisyys, selitettävä syytteen sisältö ja kerrottava epäillylle hänen oikeutensa sekä väärän syytöksen ja kunnianloukkauksen rikosoikeudelliset seuraukset. Jos vireillä on rikosasia, jossa voidaan neuvotella sopimus syyllisyydestä ja rangaistuksesta, epäillylle on myös kerrottava mahdollisuudesta tehdä yleisen syyttäjän kanssa valmisteluvaiheessa sopimus syyllisyydestä ja rangaistuksesta (sopimus edellyttää tuomioistuimen hyväksyntää), ja siitä, mitkä tällaisen sopimuksen seuraukset ovat.

Vastaajaa ei saa millään tavalla painostaa todistamaan tai tunnustamaan kuulusteluissa. Kuulustelun aikana hänelle on annettava mahdollisuus esittää yksityiskohtaisia huomautuksia syytöksestä ja erityisesti antaa johdonmukainen lausunto syytökseen sisältyvistä tosiseikoista, ilmoittaa kaikki syytöstä lieventävät tai sen kumoavat olosuhteet ja esittää todisteita tällaisista olosuhteista. Kysymysten esittäminen on sallittua lausunnon täydentämiseksi tai mahdollisten puutteiden, epäselvyyksien ja ristiriitojen poistamiseksi. Kysymykset on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi ilman harhaanjohtavia ja vääriä seikkoja tai johdattelua.

Kuulustelupöytäkirja on toimitettava vastaajalle luettavaksi, tai se on luettava hänelle pyynnöstä (jos kuulustelu tapahtuu videoneuvottelulla, sen tallenne luetaan vastaajalle). Vastaajalla on oikeus pyytää pöytäkirjan täydentämistä tai korjaamista lausuntonsa mukaisesti.

iv. Tutkintavankeus

Tutkintavankeuteen voi joutua vain henkilö, jota syytetään rikoksesta. Tutkintavankeudesta päättää tuomari.

Tutkintavankeuden perusteet ovat seuraavat:

• perusteltu huoli siitä, että vastaaja pakenee tai piiloutuu välttääkseen syytetoimet tai rangaistuksen
• perusteltu huoli siitä, että vastaaja häiritsee tutkintaa esimerkiksi yllyttämällä todistajia antamaan väärän lausunnon tai
• perusteltu huoli siitä, että vastaaja uusii rikoksen, josta häntä syytetään, saattaa päätökseen aloittamansa rikoksen tai tekee rikoksen, jota hän on valmistellut tai jonka hän on uhannut tehdä.

Jos tutkintavankeudelle ei ole perusteita, tuomioistuin ei määrää tutkintavankeutta. Jos tutkintavankeusperusteet ovat lakanneet olemasta, tutkintavanki vapautetaan. Tutkintavanki on vapautettava myös lain mukaisen määräajan umpeuduttua. Todistajiin vaikuttamisen estämiseksi määrättävä tutkintavankeus voi kestää kolme kuukautta (määräaikaa ei kuitenkaan sovelleta, jos tutkintavangin on jo todettu häirinneen rikosoikeudellisen menettelyn kannalta merkityksellisten tosiseikkojen selvittämistä). Syytetoimien aiheena olevan rikoksen vakavuudesta riippuen tutkintavankeus voi kestää kokonaisuudessaan yhdestä neljään vuotta. Tästä ajasta kuitenkin vain kolmannes on tarkoitettu valmisteluvaihetta varten ja kaksi kolmannesta tuomioistuimessa tapahtuvaa oikeudenkäyntiä varten.

Tuomioistuimen on tarkistettava tutkintavankeuden perusteet säännöllisesti ja tarvittaessa pidennettävä tutkintavankeutta tietyn ajan kuluttua. Tutkintavangilla on myös oikeus pyytää vapauttamistaan tutkintavankeudesta. Tutkintavankeus voidaan korvata toimenpiteellä, johon ei liity vapaudenmenetystä (vankeutta). Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tietyn rahamäärän tallettaminen (takuu), valvojan määrääminen tai kotiaresti. Vastaajalla on oikeus pyytää tuomioistuinta korvaamaan tutkintavankeus jollakin tällaisella toimenpiteellä.

C. Vastaajan oikeudet rikostutkinnan aikana

Käyttäessään oikeuttaan puolustautua vastaajalla on oikeus

• saada lainvalvontaviranomaisilta tietoa oikeuksistaan ja käyttää oikeuksiaan täysin
• esittää huomautuksia häneen kohdistetuista syytöksistä ja esitetyistä todisteista
• kieltäytyä todistamasta
• tutustua tutkinta-aineistoon, ottaa siitä otteita tai tehdä muistiinpanoja sekä ottaa tutkinta-aineistosta tai sen osista jäljennöksiä omalla kustannuksellaan (tätä oikeutta voidaan rajoittaa tutkinnan aikana painavin perustein)
• esittää todisteita puolustaakseen itseään
• toimittaa pyyntöjä ja hakemuksia
• jättää valituksia
• käyttää äidinkieltään tai muuta osaamaansa kieltä asioidessaan lainvalvontaviranomaisten kanssa, jos hän on ilmoittanut, että ei osaa tšekin kieltä
• valita puolustaja (jos vastaaja ei tee sitä itse, puolustajan voi valita perheenjäsen tai joku muu)
• pyytää saada puolustaja maksutta tai alennetulla maksulla, jos hän ei pysty maksamaan puolustusta itse
• keskustella puolustajan kanssa ilman kolmannen osapuolen läsnäoloa
• pyytää tulla kuulustelluksi puolustajan läsnä ollessa ja pyytää puolustajaa osallistumaan valmisteluvaiheeseen.

i. Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin

Jos vastaaja ilmoittaa, että hän ei osaa tšekin kieltä, hänellä on oikeus käyttää lainvalvontaviranomaisten kanssa asioidessaan äidinkieltään tai muuta osaamaansa kieltä.

Jos menettelyssä on tarpeen tulkata asiakirjan, todistajanlausunnon tai muun menettelyn sisältö tai jos vastaaja ilmoittaa, että hän ei osaa tšekin kieltä, hänelle nimetään tulkki rikosoikeudellista menettelyä varten. Nimetty tulkki voi vastaajan pyynnöstä tulkata myös puolustajan kanssa käydyt keskustelut, jos keskustelu koskee suoraan oikeudenkäyntiin liittyviä toimia. Tulkki voi myös tulkata oikeudenkäyntiin liittyvien toimien aikana käytävät keskustelut.

Tällaisessa tapauksessa lainvalvontaviranomaisten on toimitettava kirjallinen käännös laissa määritellyistä asiakirjoista (esimerkiksi syyttämispäätöksestä, määräämisestä tutkintavankeuteen, määräämisestä lääkärin tarkkailuun, syytteestä, syyllisyyttä ja rangaistusta koskevasta sopimuksesta ja sen hyväksymishakemuksesta, rangaistuspyynnöstä sekä syytetoimien ehdollisesta lopettamispäätöksestä), paitsi jos vastaaja luopuu tästä oikeudesta. Jos vastaaja on pidätetty tai otettu kiinni, hän saa myös kirjallisen käännöksen oikeuksistaan. Vastaajalla on oikeus pyytää lainvalvontaviranomaiselta myös muiden asiakirjojen kääntämistä tai tulkkausta, jos niillä on merkitystä puolustautumisoikeuden käyttämisen kannalta.

ii. Oikeus saada tietoa ja tutustua asiakirja-aineistoon

Tutkintavaiheessa vastaajalla on oikeus tutustua tutkinta-aineistoon, jos se on tarpeen oikeuksien käyttämisen kannalta. Siihen tarvitaan ainoastaan poliisiviranomaisen lupa.

Rikoksesta syytetyllä on oikeus tutustua tutkinta-aineistoon, ottaa siitä otteita tai tehdä muistiinpanoja sekä ottaa tutkinta-aineistosta tai sen osista jäljennöksiä omalla kustannuksellaan.

Valmisteluvaiheessa yleinen syyttäjä tai poliisiviranomainen voi kuitenkin tärkeistä syistä evätä oikeuden tutustua tutkinta-asiakirjoihin ja muut edellä mainitut asiaa koskevat oikeudet. Vastaajalta ei voida evätä näitä oikeuksia, kun hänelle on ilmoitettu mahdollisuudesta tutustua tutkinta-aineistoon ja kun neuvotellaan syyllisyyttä ja rangaistusta koskevasta sopimuksesta. Vastaajalta ei voida evätä mahdollisuutta tutustua syyttämispäätökseen, ja hänellä on oikeus tutustua tutkintavankeuspäätöksen kannalta olennaisiin asiakirjoihin.

iii. Oikeus asianajajaan ja oikeus ilmoittaa tilanteesta kolmannelle osapuolelle

Rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustajaan. Jos vastaaja ei valitse puolustajaa itse, hänen perheenjäsenensä voi valita puolustajan tai vastaaja voi puolustaa itse itseään. Tietyissä tapauksissa vastaajalla on kuitenkin oltava puolustaja (tätä kutsutaan ”pakolliseksi puolustukseksi”). Tällöin tuomari määrää puolustajan, ellei vastaaja ole valinnut puolustajaa itse tietyn määräajan kuluessa. Vastaajalla on oltava puolustaja jo valmisteluvaiheessa seuraavissa tapauksissa:

• jos vastaaja on tutkintavankeudessa, suorittaa vankeusrangaistusta, häneen sovelletaan turvaamistoimenpidettä, johon liittyy vapaudenmenetys, tai hän on lääkärin tarkkailussa
• jos vastaajan oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu (esimerkiksi psyykkisen haitan vuoksi)
• karannutta vastaan tapahtuvassa oikeuskäsittelyssä (jos vastaaja on paennut ja käsittely tapahtuu hänen poissa ollessaan)
• jos menettely koskee rikosta, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus
• jos yleinen syyttäjä katsoo puolustajan olevan vastaajan tilanteen huomioon ottaen tarpeellinen, koska hän epäilee vastaajan kykyä puolustaa itseään asianmukaisesti
• jos kyseessä on nuori rikoksentekijä (15-18-vuotias).

Jos oikeudenkäynnissä käsitellään rikosta, josta voidaan määrätä yli viiden vuoden vankeusrangaistus, vastaaja voi luopua oikeudestaan puolustajaan, jos rikoksesta ei voida määrätä poikkeuksellista rangaistusta (elinkautinen vankeusrangaistus tai 20–30 vuoden vankeusrangaistus).

Jos vastaaja on kiinni otettuna tai tutkintavankeudessa, hänellä on oikeus siihen, että asiasta ilmoitetaan sen maan konsuliedustustolle, jonka kansalainen hän on, sekä perheenjäsenelle tai muulle vastaajan nimeämälle luonnolliselle henkilölle. Vastaajalla on oikeus olla yhteydessä konsuliviranomaiseen. Jos vastaajalla ei ole tarpeeksi rahaa, yhteydenpito on maksutonta. Vastaajalle on kerrottava näistä oikeuksista.

iv. Oikeus saada maksutonta oikeusapua

Tutkintavaiheessa – eli ennen syyttämispäätöstä – vastaajalla on oikeus asianajajan antamaan oikeusapuun kuulustelun (selityksen antamisen) aikana.

Rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustajaan, jonka on annettava hänelle tarvittava oikeusapu. Vastaaja voi valita puolustajan itse. Jos vastaaja ei valitse puolustajaa, hänelle nimetään puolustaja, jos puolustus on pakollista. Jos vastaajalla ei ole varaa maksaa puolustajan palkkiota, hän voi pyytää tuomaria antamaan päätöksen, jonka nojalla hän on oikeutettu puolustajaan maksutta tai alennetulla maksulla.

v. Mitä pitäisi tietää seuraavista seikoista?

a. Syyttömyysolettama

Syyttömyysolettaman periaatetta sovelletaan rikosoikeudellisissa menettelyissä neljällä perustasolla:

• syyllisyys on todistettava vastaaja on katsottava syyttömäksi, kunnes syyllisyys todistetaan
• jos syyllisyys on kyseenalainen, asia on ratkaistava vastaajan hyväksi
• vastaajaa ei voida nimetä syylliseksi ennen kuin hänen syyllisyytensä on julistettu lopullisella tuomiolla
• vastaajan oikeuksia voidaan rajoittaa rikosoikeudellisen menettelyn aikana vain siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä.

b. Oikeus vaieta ja oikeus olla todistamatta itseään vastaan

Vastaajalla ei ole velvollisuutta todistaa rikosoikeudellisessa menettelyssä, eikä häntä saa millään tavalla pakottaa todistamaan tai tunnustamaan. Vastaajan ei myöskään tarvitse esittää todisteita itseään vastaan. Lainvalvontaviranomaiset eivät voi määrätä vastaajalle sakkoja tämän kieltäytyessä luovuttamasta niille raskauttavia asiakirjoja tai muuta todistusaineistoa.

c. Todistustaakka

Lainvalvontaviranomaisten on selvennettävä yhtä tarkasti sekä raskauttavat että syyttömyyttä puoltavat seikat. Yleisen syyttäjän on todistettava syyllisyys oikeudessa. Vastaajan ei tarvitse todistaa syyttömyyttään. Tämä ei kuitenkaan estä vastaajaa käyttämästä oikeuttaan esittää tosiseikkoja ja todisteita puolustaakseen itseään.

vi. Alaikäisiä koskevat erityistakeet

Jos alle 15-vuotias lapsi syyllistyy tekoon, jossa on rikoksen tunnusmerkkejä, hän ei ole siitä rikosoikeudellisessa vastuussa. Lapsen yhteiskuntaan sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä voi määrätä vain erikoistunut nuorisotuomioistuin siviilimenettelyssä. Tällaisessa menettelyssä alaikäisellä on oltava valtion maksama asianajaja, ellei valtio erityisistä syistä päätä, että alaikäisen tai hänen perheensä on osallistuttava asianajajan palkkion maksamiseen.

Jos rikos on tehty nuorena rikoksentekijänä (15–18-vuotiaana), erityislakina (lex specialis) sovelletaan pääsääntöisesti nuoriso-oikeuslakia. Alaikäisen tekemiä rikoksia tutkittaessa ja käsiteltäessä lainvalvontaviranomaisten on otettava huomioon vastaajan ikä, terveydentila sekä henkinen ja moraalinen kypsyys, jotta tämän myöhemmälle kehitykselle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Laki suojaa vastaajan henkilötietoja ja yksityisyyttä, tuomioistuinkäsittely käydään suljetuin ovin, jos vastaaja ei halua yleisön olevan läsnä, ja tuomio julistetaan ilmoittamatta vastaajan nimeä ja muita tunnistamiseen johtavia tietoja (kuten asuinosoite). Alaikäisellä on oikeus puolustajaan ensimmäisestä rikosoikeudellisen menettelyn vaiheesta alkaen (eli jo tutkintavaiheessa). Alaikäisen huoltajalle (yleensä vanhemmille) tai lailliselle holhoojalle, toimivaltaiselle sosiaali- ja lastensuojeluviranomaiselle sekä ehdonalais- ja sovitteluyksikölle ilmoitetaan viipymättä alaikäistä koskevasta syyttämispäätöksestä, kiinniottamisesta, pidättämisestä tai tutkintavankeudesta. Lainvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä sosiaali- ja lastensuojeluviranomaisten, ehdonalais- ja sovitteluyksikön sekä lastensuojeluyhdistysten ja -laitosten kanssa.

vii. Haavoittuvassa asemassa olevia epäiltyjä koskevat erityistakeet

Jos tuomioistuin – ja valmisteluvaiheessa yleinen syyttäjä – katsoo olevan tarpeen (erityisesti, koska epäillyn kyvystä puolustaa itseään asianmukaisesti on epäilyksiä tämän fyysisen tai psyykkisen tilan vuoksi), epäillylle määrätään puolustaja syyttämispäätöksen yhteydessä.

Jos epäilty on kuuro tai kuurosokea, viestintätapa määräytyy kuurojen ja kuurosokeiden viestintäjärjestelmistä annetun lain 155/1998 mukaisesti. Rikosoikeudellisessa menettelyssä epäillyllä on oikeus tulkkaukseen valitsemassaan viestintäjärjestelmässä.

Jos epäillyn oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu, häntä edustaa rikosoikeudellisessa menettelyssä edunvalvoja, tavallisesti perheenjäsen, edellyttäen, että tämän edut eivät ole ristiriidassa epäillyn etujen kanssa.

D. Tutkintaan liittyvät lakisääteiset määräajat

Lainvalvontaviranomaisten on käsiteltävä rikosasiat nopeasti ilman tarpeettomia viivästyksiä. Tutkintavankeuteen ja omaisuuden takavarikointiin liittyvät asiat käsitellään mahdollisimman nopeasti, jos se on tarpeen takavarikoidun omaisuuden arvon ja luonteen vuoksi.

Poliisiviranomaisen on päätettävä tutkintavaihe (rikossyytteen nostamista edeltävä vaihe)

• kahden kuukauden kuluessa yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltävissä asioissa ilman nopeutettua valmistelua
• kolmen kuukauden kuluessa muissa, piirituomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa
• kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena toimivan alueoikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Yleinen syyttäjä voi myös perustellusta pyynnöstä pidentää määräaikaa toistuvasti.

Nopeutettu valmistelu on saatettava päätökseen kahden viikon kuluessa siitä, kun poliisiviranomainen on ilmoittanut vastaajalle, mistä häntä epäillään ja minkälaiseksi rikokseksi teko katsotaan. Jos nopeutettua valmistelua ei saada päätökseen asetetussa määräajassa, yleinen syyttäjä voi pidentää määräaikaa enintään kymmenellä päivällä tai enintään kolmellakymmenellä päivällä, jos käydään neuvotteluja syyllisyyttä ja rangaistusta koskevasta sopimuksesta.

Poliisiviranomaisen on saatettava perustutkinta päätökseen

• kahden kuukauden kuluessa syyttämispäätöksestä, jos asia käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa
• kolmen kuukauden kuluessa syyttämispäätöksestä, jos kyseessä on muu, piirituomioistuimen toimivaltaan kuuluva asia.

Yleinen syyttäjä voi myös perustellusta pyynnöstä pidentää määräaikaa toistuvasti. Tämän jälkeen yleisen syyttäjän on arvioitava asia uudelleen osana valvontaa vähintään kerran kuukaudessa.

Laajennettu tutkinta on saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa syyttämispäätöksen antamisesta. Yleinen syyttäjä voi myös perustellusta pyynnöstä pidentää määräaikaa toistuvasti. Tämän jälkeen yleisen syyttäjän on arvioitava asia uudelleen osana valvontaa vähintään kerran kuukaudessa.

Tiettyjen tekojen osalta rikosprosessilaissa säädetään muista lakisääteisistä määräajoista (tuomioistuimen on esimerkiksi päätettävä tutkintavankeudesta 48 tunnin kuluessa kiinniottamisesta tai 24 tunnin kuluessa pidätyksestä, tutkintavankeuden enimmäiskeston päätyttyä ja tutkintavankeuden perusteiden pakollisen tarkistamisen määräajan kuluttua umpeen).

E. Valmistautuminen oikeudenkäyntiin, mm. tutkintavankeuden vaihtoehdot ja mahdollisuus siirtää vastaaja kotimaahansa (eurooppalainen valvontamääräys)

Valmisteluvaihe on rikosprosessin ensimmäinen vaihe. Sen tarkoituksena on selvittää, onko rikosepäily perusteltu siinä määrin, että asiassa voidaan nostaa syyte. Tässä vaiheessa on etsittävä ja hankittava sekä syyllisyyteen että syyttömyyteen viittaavia todisteita.

Valmisteluvaiheen tavoitteena on erityisesti

• muodostaa perusteet päätökselle siitä, olisiko syyte nostettava ja asiaa käsiteltävä tuomioistuimessa vai olisiko rikossyytteistä luovuttava
• yksilöidä kaikki seikat, jotka ovat merkityksellisiä rikoksen luonteesta, rikoksen tekijästä, rangaistuksesta tai turvaamistoimenpiteestä päättämisen kannalta, sekä päättää uhrin oikeudesta vahingonkorvaukseen ja hankkia tarvittavat todisteet
• tunnistaa rikollisen toiminnan syyt ja sen mahdollistavat tai sitä helpottavat olosuhteet.

Jos on olemassa peruste tutkintavankeudelle, tutkintavankeudesta päättävä tuomari voi pidättyä määräämästä vastaajalle tutkintavankeutta tai vapauttaa vastaajan ja määrätä jonkin seuraavista korvaavista toimenpiteistä:

• Jokin kansalaisjärjestö tai luotettava henkilö takaa vastaajan käytöksen vastaisuudessa sekä sen, että vastaaja pyydettäessä saapuu oikeuden, yleisen syyttäjän tai poliisiviranomaisen kuultavaksi ja ilmoittaa aina etukäteen poistumisestaan oleskelupaikasta, ja tutkintavankeudesta päättävä viranomainen pitää takausta riittävänä vastaajan henkilökohtaisen aseman ja käsiteltävänä olevan asian luonteen kannalta ja hyväksyy sen.
• Vastaaja lupaa kirjallisesti elää moitteettomasti, erityisesti pidättyä rikollisesta toiminnasta, tulla pyydettäessä oikeuden, yleisen syyttäjän tai poliisiviranomaisen kuultavaksi, ilmoittaa aina etukäteen poistumisestaan oleskelupaikasta ja noudattaa asetettuja velvollisuuksia ja rajoituksia, ja tutkintavankeudesta päättävä viranomainen pitää lupausta riittävänä ja hyväksyy sen.
• Vastaaja on rikosseuraamustyöntekijän valvonnassa.
• Vastaajaan kohdistetaan väliaikaisia toimenpiteitä.
• Tuomari hyväksyy takuiden (määrätty rahamäärä) maksamisen. Takuita ei kuitenkaan hyväksytä tiettyjen vakavien rikosten yhteydessä.

Kun kyse on tutkintavankeuden korvaamisesta jollakin tällaisella toimenpiteellä, tutkintavankeudesta päättävä viranomainen voi päättää seurata tähän toimenpiteeseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä sähköisesti jalkapannan avulla, jos vastaaja lupautuu yhteistyöhön. Tutkintavankeudesta päättävä viranomainen voi myös asettaa rajoituksia, joilla vastaajaa estetään matkustamasta ulkomaille.

Jos vastaaja on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalainen tai hänellä on jokin muu suhde johonkin EU:n jäsenvaltioon, hänellä on oikeus pyytää tutkintavankeuden korvaavan toimenpiteen soveltamista asuinmaassaan tai jossakin muussa haluamassaan jäsenvaltiossa (edellyttäen, että viimeksi mainittu jäsenvaltio suostuu tähän) (tästä oikeudesta on säädetty vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona 23. lokakuuta 2009 annetussa neuvoston puitepäätöksessä 2009/829/YOS, joka on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevalla lailla 104/2013). Tällaisten korvaavien toimenpiteiden noudattamista on voitava valvoa, tai niiden noudattamisen valvonta on voitava varmistaa muulla tavoin asianomaisessa jäsenvaltiossa. Jos vastaaja ei noudata määrättyä korvaavaa toimenpidettä, hänet palautetaan Tšekin tasavaltaan.