Summary of the criminal proceedings

A summary of the normal steps in criminal proceedings in respect of adults is set out below.

In the information notes, you can find a detailed description of each stage of the proceedings, as well as your rights. This information does not replace legal advice and is only intended as a guide.

Criminal proceedings are initiated when the police or public prosecutor becomes aware of an act that could constitute a criminal offence.

Once the investigation has been completed, the prosecutor brings proceedings to open the trial, unless it considers it appropriate to dismiss the case.

For offences to be tried by a court in collegiate formation, the assize court (a body similar to the Crown Court in the United Kingdom (England and Wales), or the Federal Judicial District in the United States), or in some cases by a court composed of a single judge, the prosecutor sends a request for committal to trial to the judge at the preliminary hearing.

At the end of the preliminary hearing, the court may commit the defendant to trial or discontinue the proceedings

In the case of offences for which a single body or justice of the peace is competent, the public prosecutor issues a summons or a direct summons to appear (mandato di comparizione, citazione diretta in giudizio).

There are also several special procedures: summary proceedings, imposition of a penalty at the request of the parties (plea bargain), immediate or direct committal for trial (giudizio immediato, giudizio direttissimo), penalty order.

Criminal proceedings normally take place in three stages:

• first instance (assize court, court sitting in collegiate formation, single judge or justice of the peace),
• appeal and
• court of cassation (the highest instance).

At first instance, all evidence, witness evidence and documentary evidence is collected; the proceedings end with a conviction or an acquittal.

You can bring an appeal against the judgment given at first instance.

The court of appeal decides whether to uphold the judgment given at first instance or to amend it in whole or in part, or to set it aside and refer the case back to the court of first instance.

An appeal against the decision of the court of appeal may be brought before the court of cassation (the highest instance).

The court of cassation delivers its judgment, by which it may declare the application inadmissible or dismiss it, set aside the judgment under appeal without referral, or set aside the judgment and refer the case back to the court of first instance.

Once all stages of the proceedings have been completed, the judgment becomes final. In the event of a conviction with imposition of a penalty, the latter becomes enforceable.

In the information notes, you can find a detailed description of each stage of the proceedings, as well as your rights. This information does not replace legal advice and is only intended as a guide.

If you are a victim of a crime, you can find all information about your rights by clicking here.

The role of the European Commission

It should be noted that the European Commission has no role in criminal proceedings within the Member States and therefore cannot assist you in bringing a complaint. The information provided in these information notes is merely to inform you of how you can file a complaint and whom to contact.

Click on the links below to find the information that you need:

1 - My rights during the investigation

2 - My rights during the trial

3 - My rights after the trial

A. Olen toisen valtion kansalainen. Vaikuttaako se tutkintaan?

Kyllä, sillä tällöin tutkintaan liittyy tiettyjä lisäoikeuksia ja -takeita (ks. myös jäljempänä).

B. Mitä vaiheita rikostutkintaan kuuluu?

i. Todisteiden kerääminen ja siihen liittyvät tutkintavaltuudet

Poliisin toimista esitutkinnan aikana säädetään rikosprosessilain (codice di procedura penale) 347–357 §:ssä. Yleisen syyttäjän (pubblico ministero toimista esitutkinnan aikana säädetään rikosprosessilain 358–378 §:ssä.

ii. Pidätys

Jos tietyt seikat (ml. jos epäiltyä ei kyetä tunnistamaan) viittaavat siihen, että epäilty saattaisi paeta, yleinen syyttäjä voi rikosprosessilain 384 §:n nojalla määrätä epäillyn tilapäisesti kiinniotettavaksi, kun on perusteltua epäillä tämän syyllistyneen johonkin seuraavista rikoksista: - rikokset, joista lain mukaan määrätään elinkautinen vankeusrangaistus tai vähintään kahden ja enintään kuuden vuoden vankeusrangaistus - sota-aseisiin ja räjähteisiin liittyvät rikokset - rikokset, jotka on tehty terroristisessa tarkoituksessa (ml. kansainvälinen terrorismi) tai demokraattisen järjestyksen horjuttamiseksi. Näissä tapauksissa myös rikospoliisi voi oma-aloitteisesti ottaa epäillyn kiinni, jos yleinen syyttäjä ei vielä ole mukana tutkinnassa. Lisäksi rikospoliisi suorittaa pakollisen tai harkinnanvaraisen kiinnioton tapauksissa, joissa epäilty jää rikoksesta kiinni itse teossa.

iii. Kuulustelu

Tutkinnan kohteena oleva henkilö osallistuu kuulusteluun vapaaehtoisesti, vaikka häntä pidettäisiin tutkintavankeudessa tai hänet olisi pidätetty muusta syystä ja vaikka kuulustelussa toteutetaan tarvittavat varotoimet pakenemisen tai väkivallan vaaran ehkäisemiseksi. Kuulustelussa ei saa käyttää menetelmiä tai tekniikoita, joilla voidaan vaikuttaa kuulusteltavan itsemääräämisoikeuteen tai hänen kykyynsä muistaa ja arvioida tosiasioita, edes hänen omalla suostumuksellaan.

iv. Tutkintavankeus

Tutkintavankeudesta ja muista yksilöön kohdistuvista valvontatoimista säädetään rikosprosessilain 272–315 §:ssä. Yksilöön kohdistuvien valvontatoimien järjestelmä perustuu asianmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden periaatteisiin. Tuomarin on siis valvontatoimia määrätessään otettava huomioon ensinnäkin tietyn toimenpiteen sopivuus suhteessa siihen, minkälaisia ja minkä asteisia varotoimenpiteitä kyseisessä tapauksessa tarvitaan. Lisäksi valvontatoimien on oltava oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen ja rangaistukseen, joka siitä on määrätty tai voidaan määrätä.

C. Rikoksesta epäillyn oikeudet rikostutkinnan aikana

i. Onko minulla oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin?

Kyllä, rikoksesta epäilty on oikeutettu saamaan tulkkausta ja käännöksiä rikosprosessilain 143 §:n mukaisesti.

ii. Minkälaisia tiedonsaantiin ja asiakirja-aineistoon tutustumiseen liittyviä oikeuksia minulla on?

Kun esitutkinta on saatu päätökseen, siitä ilmoitetaan epäillylle ja hänen valitsemalleen puolustajalle kirjallisesti. Ilmoituksessa esitetään yhteenveto syytteen kohteena olevista tapahtumista, lainkohdat, joita epäillyn katsotaan rikkoneen, sekä rikoksen tapahtuma-aika ja -paikka. Epäillylle ilmoitetaan, että esitutkinta-asiakirjat on toimitettu syyttäjänvirastoon ja että hänellä ja hänen oikeudenkäyntiavustajallaan on oikeus tutustua niihin ja ottaa niistä kopioita. Lisäksi ilmoituksessa kerrotaan tiedonsaantioikeutta ja asiakirja-aineistoon tutustumista koskevista säännöistä, jotka liittyvät erityisesti kuulusteluun tai yksilöön kohdistuvan valvontatoimen määräämiseen.

iii. Onko minulla oikeus asianajajaan? Voinko ilmoittaa tilanteestani kolmannelle osapuolelle?

Epäillyllä/syytetyllä on oikeus nimittää enintään kaksi puolustajaa. Jos epäilty/syytetty ei ole nimittänyt puolustajaa tai hänellä ei muista syistä ole puolustajaa, tuomioistuin määrää hänelle sellaisen. Lisäksi sovellettavien erityissäännösten mukaisesti rikoksesta epäillyllä on tarkastusten ja etsintöjen yhteydessä oikeus saada avustajakseen luotettava henkilö, sikäli kuin tämä on välittömästi käytettävissä ja muuten sopiva.

iv. Onko minulla oikeus saada oikeusapua?

Kyllä, rikoksesta epäilty voi saada oikeusapua, jos hän täyttää voimassa olevassa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset.

v. Tärkeää tietää

a. Syyttömyysolettama

Italian perustuslain 27 §:ssä säädetään, että syytettyjä ei saa kohdella syyllisinä ennen lopullisen tuomion antamista.

b. Oikeus vaieta ja oikeus olla todistamatta itseään vastaan

Ennen kuulustelun aloittamista kuulusteltavalle on ilmoitettava, että hänen lausuntoaan voidaan aina käyttää häntä itseään vastaan ja että henkilötietojen antamista lukuun ottamatta hänellä on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin. Kuulustelua jatketaan tästä huolimatta. Jos näitä määräyksiä ei noudateta, kuulusteltavan antamia lausuntoja ei voida käyttää.

c. Todistustaakka

Todistustaakka on yleisellä syyttäjällä, eli syyttäjän on osoitettava syyte toteen ja esitettävä tosiseikat, jotka tarvitaan rikosoikeudellisen vastuun määrittämiseen sekä rangaistuksen tai ehkäisevän toimenpiteen määräämiseen.

vi. Alaikäisiä koskevat erityiset suojatoimet

Lapsia ja nuoria vastaan vireille pannuista rikosoikeudenkäyntimenettelyistä säädetään 22. syyskuuta 1988 annetussa presidentin asetuksessa nro 448. Asetuksessa vahvistetut säännöt takaavat nuorille epäillyille/syytetyille suotuisamman kohtelun niin esitutkinnassa kuin tuomioistuinkäsittelyssä.

vii. Haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevat erityiset suojatoimet

Yleensä näissä tapauksissa sovelletaan yksilön oikeuksien suojelua koskevia tavallisia sääntöjä.

D. Mitkä ovat tutkinnan lakisääteiset määräajat?

Jos yleinen syyttäjä ei tee asiassa syyttämisjättämispäätöstä, rikossyyte on pääsääntöisesti nostettava kuuden kuukauden kuluessa päivämäärästä, jolloin rikoksesta epäillyn nimi on kirjattu ilmoitettujen rikosten rekisteriin. Rikosprosessilain 407 §:n 2 momentin a kohdassa tarkoitetuissa rikoksissa sovelletaan pidennettyä vuoden määräaikaa (järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, ampuma-aseisiin ja huumausaineisiin liittyvät rikokset sekä muut vakavat rikokset). Yleinen syyttäjä voi perustelluista syistä pyytää esitutkintatuomaria (giudice per le indagini preliminari) pidentämään edellä mainittua määräaikaa ennen sen päättymistä. Yleinen syyttäjä voi pyytää määräajan pidentämistä uudelleen, jos tutkinta on poikkeuksellisen monimutkainen tai jos sitä on objektiivisesti katsottuna mahdotonta saattaa päätökseen pidennettyyn määräaikaan mennessä. Esitutkintatuomari voi myöntää määräajan pidennyksen enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Pääsääntöisesti esitutkinnan kokonaiskesto voi kuitenkin olla enintään 18 kuukautta, mahdolliset pidennykset mukaan lukien. Jos esitutkinta koskee rikosprosessilain 407 §:n 2 momentin a kohdassa tarkoitettuja rikoksia tai muita lain mukaisia erityistapauksia, esitutkinnan enimmäiskesto on kaksi vuotta.

E. Tutkintavaiheessa toteutettavat toimenpiteet, mm. tutkintavankeuden vaihtoehdot ja mahdollisuus siirtää vastaaja kotimaahansa (eurooppalainen valvontamääräys)

Tutkintavankeuden lisäksi voidaan käyttää seuraavia yksilöön kohdistuvia pakkokeinoja: maastapoistumiskielto, velvollisuus ilmoittautua rikostutkintapoliisille, poistaminen perheen yhteisestä kodista, kielto mennä paikkoihin, joissa rikoksen uhri säännöllisesti oleskelee, kielto/velvollisuus asua tietyssä osoitteessa, kotiaresti, tutkintavankeus äideille tarkoitetussa avolaitoksessa, tutkintavankeus lääketieteellisessä hoitolaitoksessa.

A. Missä oikeudenkäynti pidetään?

Pääsääntöisesti oikeudenkäynti pidetään tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen käsiteltävässä asiassa sekä alueellisesti että asiasisällön osalta.

B. Voidaanko syytteitä muuttaa? Jos voidaan, mitä tiedonsaantioikeuksia minulla tällöin on?

Yleinen syyttäjä voi muuttaa vastaajaa koskevia syytteitä, jos oikeudenkäynnin aikana rikos osoittautuu erilaiseksi kuin syytekirjelmässä kuvattu ja jos rikos ei tällaisena kuulu ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaan. Näin on myös, jos oikeudenkäynnissä tulee esiin samanaikainen muu rikos tai rikkomus tai raskauttavia olosuhteita. Yleensä jos oikeudenkäynnin aikana ilmenee uusi rikos, joka ei sisälly alkuperäiseen syytekirjelmään ja josta yleisen syyttäjän on viran puolesta nostettava syyte, syyttäjä noudattaa tavanomaista syytteennostamismenettelyä. Yleisen syyttäjän pyynnöstä tuomari voi kuitenkin sallia muutetun syytteen nostamisen saman käsittelyn aikana, jos vastaaja antaa siihen suostumuksensa. Uuden syytteen nostaminen ei saa vaikuttaa käsittelylle asetettuihin määräaikoihin. Jos yleinen syyttäjä nostaa suoraan uusia syytteitä, syytetty voi yleensä pyytää oikeuskäsittelyn keskeyttämistä, jotta puolustus voi esittää tuomioistuimelle uusia todisteita.

C. Vastaajan oikeudet oikeudenkäynnin aikana

i. Onko minun oltava läsnä oikeudenkäynnissä? Millä ehdoin voin olla poissa oikeudenkäynnistä?

Vastaajalla on oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä, mutta läsnäolo ei ole pakollista. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä vastaajan olemaan läsnä oikeudenkäynnissä, jos todisteiden vastaanottaminen edellyttää hänen läsnäoloaan.

ii. i. Onko minulla oikeus tulkkaukseen ja asiakirjojen käännöksiin?

Kyllä, vastaaja on oikeutettu saamaan tulkkausta ja käännöksiä rikosprosessilain (codice di procedura penale)143 §:n mukaisesti.

iii. Onko minulla oikeus asianajajaan?

Vastaajalla on oikeus nimittää enintään kaksi puolustajaa. Jos vastaaja ei ole nimittänyt puolustajaa tai hänellä ei muista syistä ole puolustajaa, tuomioistuin määrää hänelle sellaisen.

iv. Mistä muista menettelyllisistä oikeuksista minun pitäisi tietää (esim. epäiltyjen esiintyminen oikeudenkäynnissä)?

Rikosprosessilain 523 §:n nojalla vastaajalla ja hänen puolustajallaan on aina oltava oikeus puhua oikeudenkäynnissä viimeisinä, jos he sitä pyytävät. Jos näin ei tehdä, oikeudenkäynti on mitätön. Asianosaiset ja heidän asianajajansa voivat missä tahansa menettelyn vaiheessa toimittaa tuomarille kirjelmiä tai kirjallisia pyyntöjä.

D. Mahdolliset tuomiot

Tuomari antaa langettavan tuomion, jos vastaajan katsotaan kiistattomasti syyllistyneen rikokseen, josta häntä syytetään. Tuomari määrää vastaajalle rangaistuksen ja päättää mahdollisista ehkäisevistä toimenpiteistä. Lisäksi tuomiossa ilmoitetaan korvausvaatimuksia ja vahingonkorvauksia koskevat päätökset. Jos tuomari määrää vastaajan maksamaan vahingonkorvauksia, hän ilmoittaa myös maksettavien korvausten määrän, ellei tämä kuulu toisen tuomioistuimen toimivaltaan.

A. Voiko tuomioistuimen päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, langettaviin tuomioihin on mahdollista hakea muutosta, jos kyse ei ole laissa määritellystä poikkeustapauksesta (ks. rikosprosessilain [codice di procedura penale] 593 §). Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioon on mahdollista hakea muutosta, sitä voi hakea myös suoraan korkeimmalta oikeudelta (Corte di Cassazione).

B. Mitä muita oikeussuojakeinoja minulla on käytössäni?

Tietyissä erityissäännöksissä säädettyjen tapausten lisäksi muutoksenhakuvaiheessa annettuihin tuomioihin ja tuomioihin, joihin ei voi hakea muutosta, voidaan hakea muutosta korkeimmassa oikeudessa laissa (rikosprosessilain 606 §) vahvistetuista syistä.

C. Mitkä ovat tuomion seuraukset?

i. Rikosrekisteri

Vastaajan rikosrekisteritietoihin merkitään mm. lopulliset rikostuomiot.

v. Tuomion täytäntöönpano, vankien siirto, ehdolliset tuomiot ja vaihtoehtoiset rangaistukset

Tuomion muuttaminen ehdolliseksi: Tuomioistuin voidaan muuttaa tuomion ehdolliseksi, jos määrätty vankeus- tai vapausrangaistus on enintään kaksi vuotta tai jos määrätty sakkorangaistus, joko itsessään tai yhdessä siihen liittyvän lainmukaisen vapausrangaistuksen kanssa, vastaa enintään kahden vuoden vapaudenmenetyksen käsittävää rangaistusta. Määrättävä koeaika on viisi vuotta vakavissa rikoksissa ja kaksi vuotta muissa rikoksissa. Alaikäisillä ja alle 21-vuotiailla myös yli kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan muuttaa ehdolliseksi. Alaikäisillä ehdolliseksi muutettava vankeusrangaistus voi olla enintään kolme vuotta ja alle 21-vuotiailla enintään 2,5 vuotta.

Vaihtoehtoiset rangaistukset: Jos rikoksesta määrättävä vankeusrangaistus on enintään kaksi vuotta, tuomioistuin voi langettavassa tuomiossaan korvata vankeusrangaistuksen osa-aikaisella vankeudella (semidetenzione) 24. marraskuuta 1981 annetun lain nro 689 53 §:n nojalla. Jos määrättävä rangaistus on enintään vuoden, tuomioistuin voi korvata vankeusrangaistuksen valvontarangaistuksella (libertà controllata). Jos määrättävä vankeusrangaistus on kestoltaan enintään kuusi kuukautta, tuomioistuin voi myös korvata sen vastaavalla sakkorangaistuksella.

Rangaistuksen täytäntöönpano: Jos vastaajalle määrätty vapausrangaistus on enintään neljä vuotta (ml. jäännösrangaistus pidemmästä tuomiosta) eikä sitä ole määrätty tietyistä vakavista rikoksista (ks. rikosprosessilain 656 §:n 9 momentin a kohta ja lain nro 354/1975 4a §), rangaistuksen täytäntöönpanoa yleensä lykätään yleisen syyttäjänviraston päätöksellä. Poikkeuksena ovat henkilöt, jotka lopullisen tuomion antohetkellä ovat jo tutkintavankeudessa langettavan tuomion kohteena olevasta rikoksesta. Lykkäämispäätöksestä ilmoitetaan tuomitulle ja hänen asianajajalleen, jotka voivat hakea vankeusrangaistuksen korvaamista vaihtoehtoisella rangaistuksella laissa säädetyssä määräajassa. Näitä hakemuksia koskevista päätöksistä vastaavat tuomioiden täytäntöönpanoa valvovat tuomarit (magistratura di sorveglianza).

Vankien siirrot: Vankien siirtoihin sovelletaan 7. syyskuuta 2010 annetussa asetuksessa nro 16 vahvistettuja säännöksiä. Asetus annettiin 7. heinäkuuta 2009 annetun delegoidun lain nro 88 mukaisesti (vuoden 2008 yhteisölaki, legge comunitaria), ja sillä yhdenmukaistettiin Italian lainsäädäntö 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen kanssa (neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa). Vaihtoehtoisesti sovelletaan Italian tällä alalla tekemiä kahdenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia.